Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa

Transkriptio

1 Vaasan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -projektissa Riitta Aikkola Vaasan ammattikorkeakoulu 1

2 Esipuhe Vaasan ammattikorkeakoulu on mukana Valtti valmistutkinto työelämävalttina projektissa, joka on seitsemän korkeakoulun välinen yhteistyöprojekti. Projektin koordinaattorina toimii Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut ja muut mukana olevat korkeakoulut ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto. Projekti on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi Projektin tavoitteena on ennaltaehkäistä opintojen pitkittymistä ja keskeyttämistä sekä tukea korkeakouluopiskelijoiden valmistumista ja työelämään siirtymistä. Projektin aikana kehitetään korkeakoulujen opiskelu- ja uraohjausmalleja ja selvitetään sosiaalisen median käyttömahdollisuutta ohjauksessa. Projekti keskittyy tarjoamaan riittävää ja oikeanlaista ohjausta opiskelijoille pääosin ryhmäohjauksen mutta myös henkilökohtaisen ohjauksen keinoin. Projektissa perehdytään opintojen viivästymiseen liittyvään problematiikkaan, erilaisten oppijoiden ohjaamiseen, opinnäytetyön/ graduprosessin edistämiseen sekä opiskelun ja elämäntaitojen parempaan hallintaan. Valtti-projekti toteutti huhtikuussa 2009 kyselytutkimuksen opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille. Opinnoissaan viivästyneillä opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, joiden vuosittainen opintopistekertymä on vähäinen suhteessa opinto-oikeusaikaan ja toisaalta opiskelijoita, joiden tutkinto on opinnäytetyötä vaille valmis. Opiskelijat, joiden vuosittainen opintopistekertymä oli vähäinen, olivat opiskelleet 2 10 lukukautta ja heidän keskimääräinen opintopistekertymänsä oli alle 22,5 opintopistettä lukukautta kohden. Vaasan ammattikorkeakoulussa kysely lähetettiin yhteensä 579 äidinkieleltään suomenkieliselle nuorisoja aikuisopiskelijalle, joista 490:llä opintopistekertymä oli vähäinen ja 89:llä puuttui lähinnä vain opinnäytetyö. Valtin kyselytutkimuksen ohessa selvitin tarkemmin Vaasan ammattikorkeakoulun viivästyneiden opiskelijoiden tilannetta tekemällä vertailun nuoriso + aikuisopiskelijoista keväällä 2009 ja syksyllä Keväällä 2009 selvitin, miten monta viivästynyttä opiskelijaa on eri lukukausilla ja miten he jakaantuvat koulutusohjelmittain nuorisoja aikuisopiskelijoiden kohdalla. Syksyllä 2010 kartoitin, mikä viivästyneiden opiskelijoiden tilanne sillä hetkellä on: kuinka moni on valmistunut, eronnut ja jatkaa edelleen opintoja. 2

3 Opiskelijoiden, joiden opintopistekertymä on vähäinen, tilanne keväällä 2009 ja syksyllä Kevään 2009 tilanne Taulukossa 1 on esitetty viivästyneiden opiskelijoiden (N=490) määrät lukukausittain ja taulukosta 2 selviää viivästyneiden nuorisoja aikuisopiskelijoiden määrät koulutusohjelmittain sekä kuinka monta prosenttia viivästyneitä on koulutusohjelmittain suhteessa läsnä oleviin opiskelijoihin. Taulukko 1. Viivästyneet nuorisoja aikuisopiskelijat, joiden opintopistekertymä oli vähäinen, lukukausittain keväällä Lukukausi Opintopisteitä Opiskelijoita 3 alle alle alle alle alle alle alle alle Yhteensä 490 Taulukko 2. Viivästyneet nuorisoja aikuisopiskelijat, joiden opintopistekertymä oli vähäinen, koulutusohjelmittain ja prosenteittain läsnä olevista opiskelijoista (tilanne ). Koulutusohjelma Nuorisoopiskelijat (n) Aikuisopiskelijat (n) Yhteensä (N) Viivästyneitä % läsnä olevista piskelijoista Hoitoala ,0 % Sosiaaliala 9-9 9,0 % Liiketalous ,0 % International Business (suomenkieliset opiskelijat) Tietojenkäsittely ,0 % Matkailuala ,8 % Konetekniikka ,9 % Rakennustekniikka ja ympäristöteknologia ,9 % Sähkötekniikka ,3 % Tietotekniikka ,0 % Yhteensä Opintojaksot, jotka tuottavat eniten ongelmia ja joista opiskelijat eivät saa suorituksia, on helposti saatavissa Winha-opintorekisteristä. Selvittäessäni viivästyneiden opiskelijoiden opintosuorituksia tuli esille, että opintojaksot, joista viivästyneet opiskelijat olivat saaneet arvosanaksi 0, olivat pääosin samoja opintojaksoja, joissa aikesmminkin on ilmennyt ongelmia. Liiketalouden opiskelijoilla niitä olivat kirjanpito, kustannuslaskenta ja tilinpäätös sekä tekniikan opiskelijoilla matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet sekä niihin verrattavat ammattiaineet. 3

4 Viivästyneiden nuorisoja aikuisopiskelijoiden (N=490) joukossa oli 29 opiskelijaa, joilla ei ollut lainkaan opintosuorituksia tai vain muutamia opintopisteitä suhteessa opiskeluaikaan. 490 viivästyneestä 10 %:lla (n=49) ei ollut lainkaan hylättyjä suorituksia, kuitenkin opintojen etenemisvauhti oli liian hidas suhteessa opinto-oikeusaikaan. Suurin osa näistä opiskelijoista opiskeli liiketalous- ja matkailun yksikössä. Muilla viivästyneillä oli hylättyjä suorituksia yksi tai useampi. 2. Syksyn 2010 tilanne Uusi tarkastelu syksyllä 2010 osoittaa, että viivästyneistä opiskelijoista 23,1 % on valmistunut ja 49,2 % kohdalla opinnot ovat edenneet ja he ovat edelleen läsnä olevina opiskelijoina. Heidän opintonsa ovat edenneet suuremmalla osalla hyvin ( opintopistettä) ja pienemmällä osalla huonommin (alle 30 opintopistettä). Viivästyneistä 20,8 % on eronnut, joista 2/3 on eronnut opintojen kolmannen vuoden aikana tai sen jälkeen. Näillä eronneilla osalla oli yli 100 opintopistettä suoritettuna ja opiskeluvuosia noin kolme. 6.9 % kohdalla opinnot eivät ole edenneet lainkaan. Tästä joukosta puolet oli läsnä olevina ja puolet poissaolevina opiskelijoina. (Ks. taulukko 3.) Taulukko 3. Viivästyneet nuorisoja aikuisopiskelijat, joiden opintopistekertymä oli vähäinen, tilanne syksyllä Tilanne syksyllä 2010 N % Opinnot ovat edenneet ,2 % Valmistunut ,1 % Eronnut korkeakoulusta ,8 % Opinnot eivät ole edenneet 34 6,9 % Yhteensä % Syksyllä 2010 niistä opiskelijoista (n=49), joilla ei ollut lainkaan hylättyjä suorituksia kevään 2009 kartoituksessa, 10 % on eronnut ja lopuilla opinnot ovat edenneet. Kevään 2009 kartoituksessa viivästyneiden nuorisoja aikuisopiskelijoiden joukossa oli 29 läsnä olevaa opiskelijaa, joilla ei ollut suorituksia lainkaan tai ei juuri mitään opintoja suhteessa opiskeluaikaan. Syksyllä 2010 tilanne näiden opiskelijoiden kohdalla oli seuraava: 15 oli merkitty eronneeksi, näistä 8 oli aikuisopiskelijoita. Kaksi opiskelijaa oli ilmoittautunut poissa olevaksi ja yksi oli valmistunut. Kaksi opiskelijaa on valmistumassa vuoden 2010 lopussa. Kolmen opiskelijan kohdalla oli kyse siirtoopiskelijoista, joilla opintojen hyvitykset eivät olleet vielä kirjautuneet opintorekisteriin. Kolme opiskelijaa oli hakenut uudestaan koulutukseen ja saanut uuden opiskeluoikeusajan. Näillä kolmella opinnot ovat edenneet. Kolme opiskelijaa on edelleen kirjoilla, mutta heillä ei ole edelleenkään opinnot edenneet. (Ks. Taulukko 4, seuraavalla sivulla.) 4

5 Taulukko 4. Viivästyneiden nuoriso- aikuisopintojen tilanne syksyllä 2010, joilla ei kevään 2009 tarkastelussa ollut lainkaan tai juuri mitään opintoja suhteessa opiskeluaikaan. Tilanne Yhteensä Eronnut 15 Opinnot edenneet (siirto-opiskelija, hakeutunut uudelleen koulutukseen) 6 Valmistunut/valmistumassa 3 Opinnot eivät ole edenneet 3 Poissaoleva lukuvuonna Yhteensä 29 Opiskelijoiden, joilta puuttuu opinnäytetyö, tilanne keväällä 2009 ja syksyllä 2010 Valttikysely lähetettiin keväällä 2009 myös niille 89 opiskelijalle, joilta lähinnä vain opinnäytetyö puuttui. Taulukossa 5 on esitetty koulutusohjelmittain opiskelijat, joilta opinnäytetyö puuttui huhtikuussa Taulukossa näkyy myös syksyn 2010 opiskelijoiden tilanne. Syksyn 2010 selvitys osoittaa, että opinnäytetyö valmistuu noin 85 % opiskelijoista, sillä he ovat valmistuneet. Harmillista on että tästä porukasta noin 10 % on eronnut ja opinnäytetyö on jäänyt tekemättä ja tutkintotodistus saamatta. Opiskelijat ovat kuitenkin panostaneet useita vuosia tutkinnon saamiseen. Taulukko 5. Koulutusohjelmittain yliaikaisten nuorisoja aikuisopiskelijoiden määrät, joilta puuttuu lähinnä opinnäytetyö. Tilanne keväällä 2009 ja syksyllä Koulutusohjelma Nuorisoja aikuisopis kelijat keväällä 2009 Tilanne syksyllä 2010 valmistunut eronnut läsnä oleva poissaoleva Hoitoala Sosiaaliala 6 6 Liiketalous International Business (suomenkieliset opiskelijat) Tietojenkäsittely Matkailuala Konetekniikka Rakennustekniikka ja ympäristöteknologia 7 7 Sähkötekniikka Tietotekniikka Yhteensä Kehittämisehdotuksia Tarkasteluni osoittaa sen, että viivästyneillä opiskelijoilla on tavoitteena suorittaa opintoja, mutta heidän omalla aikataulullaan eikä määritellyn opinto-oikeusajan puitteissa. Tästä johtuen olisi tärkeää tukea opintojen etenemistä ja sen vauhdittamista. Seuraavassa esittelen muutamia keinoja opintojen 5

6 etenemisen ja opinnäytetyön tukemiseksi Vaasan ammattikorkeakoulussa. Esittämilläni kehittämisehdotuksilla toivon mukaan on yhteys myös läpäisyprosentteihin ja turhiin keskeyttämisiin. 1. Opintojaksot Viivästyneiden opiskelijoiden vähentämiseksi tulisi säännöllisesti seurata Winha-opintorekisteristä, missä opintojaksoissa on eniten vaikeuksia. Näihin opintoihin tulee lisätä resursseja ja luoda pysyvä lisäopetusjärjestelmä, jossa etukäteen on sovittuna lisäopetuksen antaja, resurssit ja aikataulu. Luonnontieteellisiin ja matemaattisiin aineisiin sekä niihin verrattaviin aineisiin tulee opettajien laatia lähtötasotestit, jolloin saadaan selville opiskelijoiden todellinen osaaminen. Testistä suoriutumattomilla tulisi olla läsnäolovelvoite. 2. Hyvitysprosessi Opintojen hyvityskäytäntöä tulisi nopeuttaa ja asettaa lukukauden alkuun aikaraja, mihin mennessä hyvitysanomukset tulee olla käsiteltynä. Osastonjohtajan hyväksyessä hyvityksen hyvitysprosessia nopeuttaisi se, että päätös menisi suoraan opintosihteerille Winhaan kirjattavaksi. Tällä hetkellä osastonjohtajan esityksen jälkeen hyvitysanomus etenee toimialajohtajalle päätettäväksi ja sitten toimialajohtajan sihteerille ja sen jälkeen vielä opintosihteerille Winha-opintorekisteriin merkittäväksi. Valtakunnallinen suositus on, että hyvitysprosessi tulisi olla mahdollisimman nopea. 3. Ensimmäisen vuoden jumittajat Viivästyneisiin opiskelijoihin tulisi kiinnittää huomio heti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opintoohjaajien henkilökohtaisten ohjausten lisäksi opinto-ohjaajat voisivat, tai siihen nimetyt opettajat, ryhmässä ohjata viivästyneitä. Esim. Valtti-projektin pienryhmäohjauksella voidaan saada opiskelijat motivoitumaan opinnoistaan ja auttamaan jumeista eroon. Opinnot etenemään ryhmää voitaisiin tarjota joko monialaisena tai koulutusalakohtaisesti ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Ryhmissä tulisi käsitellä opiskelutekniikoita, ajankäyttöä, motivaatiota ja omien mahdollisuuksien tunnistamista. 4. Opinnäytetyö Opinnäytetyön viivästyminen lykkää osalla valmistumista. Opinnäytetyöryhmän tarjoaminen opiskelijoille mahdollistaa sen, että opinnäytetyön etenemiseen on mahdollista saada lisätukea oman ohjaajan lisäksi. Opinnäytetyöryhmä tulisi olla tarjolla jokaisella toimialalla. Valtti-projektin Opinnäytetyö etenemään ryhmäohjauksella on saatu jumiin jäänyt opinnäytetyö etenemään. Ryhmissä on käsitelty opinnäytetyön jumeja, ajankäyttöä, kirjoittamista ja prosessia. Ryhmän aineisto voisi olla Moodle-alustalla, jolloin myös ne opiskelijat, jotka eivät pääse paikalle voisivat osallistua ryhmään. Ryhmään pitäisi olla mahdollisuus tulla ns. non stopina, jollois opiskelija voi valita, milloin hyppää mukaan ryhmään. Hänellä olisi mahdollisuus olla mukana kerran tai kaikilla tapaamisilla joko henkilökohtaisesti tai verkon kautta. Ryhmätapaamisia tarjottaisiin koko lukuvuoden ajan. Kullekin koulutusalalle ja eri kieliryhmille tulisi tarjota oma opinnäytetyöryhmänsä. 6

7 5. KV vaihto ja siirto-opiskelijat Viivästyneiden joukossa oli muutamia sellaisia opiskelijoita, jotka olivat olleet vaihdossa tai siirtyneet muista ammattikorkeakouluista. Tulisi edelleen kiinnittää huomio siihen, että opiskelijan KV-vaihto eikä siirtyminen muualta pitkittäisi valmistumista. 6. Asenne Henkilöstöllä tulisi olla positiivinen ja rohkaiseva asenne toinen toisiinsa ja opiskelijoita kohtaan. Negatiivinen asenne saa aikaan yllättävän paljon haittaa ja myös opintojen viivästymistä. Pirkko Nurmen ( ) väitöskirjan mukaan opettajien pienetkin kiitoksen sanat, hyvät katseet ja kommentit sekä kannustaminen muistetaan pitkään. Opettajan myönteinen asenne opiskelijoihin lisäsi heidän osallisuutta ja oppimista. Opettajien tulee muuttaa työtään palveluammatin suuntaan ja nähdä opiskelija asiakkaana, jota tulee palvella mahdollisimman hyvin. Kannustava ote ja maine leviää nopeasti ja antaa hyvän kuvan koko opiskeluyhteisöstä. 1 Nurmi, P. (2010). Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Kuopion yliopisto. Kuopion yliopiston julkaisuja e. Yhteiskuntatieteet