RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna Puistola. Tapanila.

Transkriptio

1 TILASTOJA RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 211 Asuinrakentaminen Helsingissä vuonna 211 jatkui edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen väheni. Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien samoin kuin aloitettujen asuinrakennusten kerrosala oli edelleen varsin suuri, mutta toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosala laski 5 prosenttia ja aloitettujen toimitilarakennusten kerrosala 7 prosenttia vuodesta 21. Valmistuneiden rakennusten kerrosala oli kuitenkin sekä asuinrakentamisessa että toimitilarakentamisessa merkittävästi korkeampi kuin vuonna 21, mutta toisaalta tuolloin Helsinkiin valmistui poikkeuksellisen vähän uutta kerrosalaa. Asuinrakentaminen Valmistuneet asunnot Vuonna 211 Helsinkiin valmistui uusia asuntoja yhteensä 4 82, joista uustuotannon ja laajennusrakentamisen asuntoja ja käyttötarkoituksen muutoksiin liittyviä korjausrakentamisen asuntoja 426. (Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvällä asuntotuotannolla tarkoitetaan aikaisemmin muussa kuin asuinkäytössä olevien rakennusten ja huoneistojen käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön: esim. toimistorakennus tai -asunto muutetaan asuinkäyttöön). Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna 211 Asuntojen määrä 211 valmistuneessa rakennustuotannossa Puistola Landbo Tapanila Paloheinä Latokartano Ala- Malmi Karhusaari Pitäjänm äen teoll.alue Konala Patola Myllypuro Puotinharju Mellunmäki Arabianranta Aurinkolahti Hermanni Meilahti Sörnäinen Etu-Töölö Yliskylä Lauttasaari Ei valmistunutta asuntotuotantoa

2 Asuntojen lkm 6 Helsingin asuntorakentamisen vilkastuminen näkyy nyt myös valmistuneiden asuntojen määrän kasvuna. Vuoden 211 valmistuneiden asuntojen määrään on viimeksi päästy vuonna 21. Viime vuotta edeltävällä viisivuotisjaksolla vuosina Helsinkiin valmistui keskimäärin asuntoa, joista uustuotannon ja Kuvio 2. Valmistuneet asunnot vuosina , uustuotanto ja laajennusrakentaminen 5 4 Asuntojen lkm Taulukko 1. Kaikki valmistuneet asunnot Helsingissä (sisältää uustuotannon ja käyttätarkoituksen muutokset) Vuosi Yhteensä Uustuotanto Käyttötarkoituksen muutokset laajennusrakentamisen asuntoja oli asuntoa/vuosi ja käyttötarkoituksen muutosasuntoja 288/vuosi. TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna Kuvio 3. Valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan vuosina Lukumäärä Lukumäärä Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Kuvio 4. Valmistuneet asunnot rahoitusmuodon mukaan vuosina Lukumäärä Vapaarahoitteiset as. ARA-asunnot Lukumäärä Valmistuneen tuotannon hallintaperuste ja rahoitusrakenne Viime vuonna valmistuneista uustuotannon ja laajennusrakentamisen asunnoista 1) oli omistusasuntoja 1 712, vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja 97. Omistusasuntojen osuus oli siten 47 %, vuokra-asuntojen 51 % ja loput 3 % olivat asumisoikeusasuntoja. Viime vuoden tuotannon hallintaperusterakenne poikkeaa aikaisemmasta 2-luvun tuotannon rakenteesta, jolloin omistusasuntojen osuus oli 57 % ja vuokra-asuntojen 34 % kaikista valmistuneista asunnoista. Viime vuoden valmistuneessa tuotannossa oli kuitenkin varsin merkittävä osuus valtion lyhyellä korkotuella lainoitetuilla vuokra-asunnoilla, joita oli kaikista valmistuneista asunnoista 32 % ja valmistuneista ARA-asunnoista 66 %. Valtion tarjoama lyhytaikainen korkotuki verrattuna muihin ARA-lainoihin arava- ja pitkän korkotuen lainoihin - on kuitenkin siinä mielessä poikkeuksellinen, että lainaehtoihin ei sisälly asukasvalintaa koskevia rajoituksia eikä vuokranmäärityksen omakustannusperiaatetta, jotka kuuluvat aravalainan ja valtion pitkän korkotukilainan ehtoihin.

3 Kuvio 5. Valmistuneet asunnot ja asuntojen keskikoko rahoituksen mukaan vuosina Valmistuneet asunnot, lkm m /asunto Valm.yhteensä ARA-tuotanto Vapaarah,tuot. Kaikki Taulukko 2. Valmistunut valtion tukema asuntotuotanto lainoitusmuoden mukaan vuodesta 29 Asuntoja josta ARA-tuotanto yhteensä Yhteensä Arava Pitkä korko- Lyhyt korko- Korkotukias. yhteensä tukivuokra-as. tukivuokra-as. oikeusas. 29 Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV koko vuosi Valtion tuella rahoitettuja (ARA-asuntoja) valmistuneista asunnoista oli viime vuonna eli 48 % - vuosien 2-21 tuotannossa on ARA-asuntojen osuus ollut 4 %. Viime vuonna valmistuneista ARA-asunnoista oli lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja 66 %, pitkän korkotuen vuokra-asuntoja oli 29 % ja loput 5 % olivat pitkän korkotuen asumisoikeusasuntoja. Valmistuneista pitkän korkotuen 54 vuokra-asunnosta oli erityisryhmien asuntoja 268. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän asuntotuotannon asuntojen hallintaperustetiedot ovat puutteelliset, joten hallintaperustetilastossa ne eivät ole mukana Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvä tuotanto Uustuotannon lisäksi asuntoja on valmistunut peruskorjattuihin aikaisemmin muussa kuin asuinkäytössä olleisiin rakennuksiin tai huoneistoihin. Yhteensä viime vuonna valmistui 426 tähän ryhmään kuuluvaa asuntoa eli 1 % kaikista valmistuneista asunnoista. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvien uusien asuntojen osuus viime vuotta edeltävästä 2-luvun asuntotuotannosta on 6 %. Käyttötarkoitusmuutostuotannon uusista asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita kolme neljännestä - yksiöitä 114 ja kaksioi- TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 211 3

4 Taulukko 3. Käyttötarkoitusmuutostuotannon uudet asunnot Helsingissä Vuosi Asuntoja Huoneistoala/ 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k yhteensä asunto lkm m 2 lkm , , , , , , , , , , , , ta 195, neljä huonetta ja sitä suurempien asuntojen osuus oli 39 huoneistoa ja 9 %. Käyttötarkoitusmuutostuotannon asuntojen keskikoko oli viime vuonna 62, m2 - tavallisen uustuotannon asuntojen keskikoko 65,6 m 2. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvä asuntotuotanto tulee jatkumaan kuluvanakin vuonna vilkkaana, sillä viime vuonna alettiin rakentaa 48 asuntoa kohteissa, joissa rakennuksen tai huoneiston käyttötarkoitus muuttuu peruskorjauksen yhteydessä. Erityisryhmien asunnot Viime vuonna valmistui erityisryhmien asuntoja 333, joista opiskelija- ja nuorisoasuntoja oli 65, vanhusten asuntoja 153 ja muiden erityisryhmien 115 asuntoa. Kaikki valmistuneet erityisryhmien asunnot olivat vuokra-asuntoja. Erityisryhmien osuus valmistuneista asunnoista on ollut Taulukko 4. Valmistuneet asunnot 2 211, erikseen erityisryhmien asunnot sekä käyttötarkoitusmuutostuotanto Valmistuneet asuinhuoneistot Erityisryhmien asunnot Käyttötarkoituksen muutokset: uudet asunnot Asunnot Asunnot Asunnot yhteensä h-ala Keskip.-ala yhteensä h-ala Keskip.-ala yhteensä h-ala Keskip.-ala lkm m 2 m 2 lkm m 2 m 2 lkm m 2 m 2 TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , 1) Erityisryhmien asunnoiksi on määritelty sellaisten asuntokohteiden asunnot, jotka on varattu pelkästään jonkin ryhmän käyttöön (esim. nuoriso, opiskelija, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset)

5 Taulukko 5. Valmistuneet erityisryhmien asunnot rahoituksen mukaan vuosina Asunnot Opiskelija-asunnot/nuorisoasunnot Vanhusten asunnot Muut Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset luvulla suunnilleen viimevuoden tasossa - vuosina 2-21 valmistuneiden erityisryhmien asuntojen osuus valmistuneista uustuotannon ja laajennusrakentamisen asunnoista on ollut 11 % - viime vuonna se oli 9 %. Valmistuneista asunnoista oli valtion pitkällä korkotuella lainoitettuja 268 ja vapaarahoitteisia 65. Erityisryhmien asunnot ovat pääsääntöisesti pienasuntoja. Viime vuonna valmistuneiden erityisryhmien asunnot olivat joko yksiöitä tai pieniä kaksioita näiden lisäksi valmistui kaksi ryhmäasunnoksi tarkoitettua 6 h+k huoneistoa. Viime vuonna valmistuneet erityisryhmien asunnot olivat myös neliömäärältään pieniä yksiöiden keskikoko oli 33,9 m 2 ja kaksioiden 43,2 m 2. Valmistuneen tuotannon talotyyppi Vuoden 211 asuntotuotanto painottui hieman enemmän kerrostaloasuntoihin kuin keskimäärin 2-luvulla. Valmistuneista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 88 %, kun aikaisemmin 2-luvulla kerrostaloasuntojen osuus Helsingin asuntotuotannosta on ollut 81 %. Asunnoista oli kerrostaloissa 3 224, pientaloasunnoista oli omakoti- ja paritaloasuntoja 273 ja rivitaloasuntoja 159. Valmistuneiden asuntojen keskikoko Parina viime vuonna on valmistuneiden asuntojen keskikoko laskenut. Viime vuonna valmistuneiden uustuotannon ja laajennusrakentamisen asuntojen keskikoko oli 65,6 m 2 ja vuonna 21 se oli 68,1 m 2, kun vuosina 2-29 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 72,9 m 2. Aikaisemmin oli ARA-tuotannon asuntojen Taulukko 6. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin, lainoitusmuodon ja hallintaperusteen mukaan 211 Kaikki Vuokra- Asumis- Omistusasunot asunot oikeusas. asunnot m 2 /huoneisto Kaikki asunnot Koko tuotanto 65,6 54,7 85,9 76,1 Pientalot yhteensä 113,5 85,4 89,9 122, Erillispientalot 128, , Rivi- ja ketjutalot 88,5 85,4 89,9 87,9 Asuinkerrostalot 59,1 54,2 62,1 65,5 ARA-tuotanto Koko tuotanto 57,1 55,5 85,9, Pientalot yhteensä 88,8 85,4 89,9 Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot 88,8 85,4 89,9 - Asuinkerrostalot 55, 54,9 62,1 - Vapaarahoitteinen tuotanto Koko tuotanto 73,4 47,6-76,1 Pientalot yhteensä 122, , Erillispientalot 128, , Rivi- ja ketjutalot 87, ,9 Asuinkerrostalot 63,5 47,6-65,5 TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 211 5

6 Kuvio 6. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina m /asunto m /asunto 14 Valm.yhteensä Omakotitaloas. Rivitaloas. Kerrostaloas. Kuvio 7. Valmistuneiden asuntojen keskikoko rahoitusmuodon mukaan vuosina m /asunto m /asunto 1 Valm.yhteensä ARA-tuotanto Vapaarah.tuotanto Kuvio 8. Valmistuneiden asuntojen keskikoko hallintaperusteen mukaan vuosina m /asunto m /asunto 1 8 keskikoossa varsin suurta vuosittaista vaihtelua, mutta viime vuonna myös vapaarahoitteisen ja omistusasuntotuotannon asuntojen keskikoko on pienentynyt. Viime vuonna valmistuneiden vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko oli 73,4 m 2 ja vuonna 21 se oli 88, m 2. ARA-asuntojen keskikoko oli viime vuonna 57,1 m 2 edellisenä vuonna 56,8 m 2. Vuosina 2-29 vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko oli 8, m 2 /asunto ja ARA-asuntojen 61,4 m 2. Omistusasunnot ovat pääsääntöisesti suurempia kuin vuokra-asunnot. Viime vuonna valmistuneiden omistusasuntojen keskikoko oli 76,1 m 2, vuokra-asuntojen 54,7 m 2 ja asumisoikeusasuntojen 85,9 m 2. Vastaavasti vuonna 21 omistusasuntojen keskikoko oli 9,2 m 2 ja vuokra-asuntojen 55,3 m 2 ja asumisoikeusasuntojen 64,1m 2 ja vuosina 2-29 omistusasuntojen keskikoko oli 82,2 m 2 ja vuokra-asuntojen 57, m 2. Samoin pientaloasunnot ovat useimmiten selvästi kerrostaloasuntoja suurempia - valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskikoko oli 59,1 m 2, rivi- ja ketjutaloasuntojen 88,5 m 2 ja omakoti- ja paritaloasuntojen 128, m Valmistuneiden asuntojen huoneistotyyppi TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna Valm.yhteensä Vuokra-asunto Omistusasunto Asumisoik.as. Kuvio 9. Valmistuneet asunnot huoneistotyypin mukaan vuosina Lukumäärä h+k 2h+k 3h+k 4h+k- 2 Lukumäärä Uustuotannon ja laajennusrakentamisen valmistuneista asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita 57 %, vuonna 21 niiden osuus oli 56 %. Suuntaus pienempiin asuntoihin on nähtävissä myös huoneistotyyppirakenteen painottumisessa pieniin asuntoihin vuosina 2-29 yksiöiden ja kaksioiden osuus oli 48 % ja suurten perheasuntojen (neljä huonetta ja sitä suuremmat) osuus oli 26 % - viime vuonna isoja asuntoja oli 18 %. Valmistuneista ARA- asunnoista oli 64 % yksiöitä ja kaksioita: yksiöiden osuus oli 22 % ja kaksioiden 42 %. Kolmioita valmistuneista asunnoista oli 24 % ja suuria perheasuntoja 12 %.

7 Kuvio 1. Valmistuneiden vapaarahoitteisten asuntojen sekä omistusasuntojen huoneistotyyppien osuudet vastaavasta tuotannosta vuosina % Vapaarahoitteiset asunnot % 6 6 Omistusasunnot % % huonetta 3 huonetta 4- huonetta huonetta 3 huonetta 4- huonetta Vapaarahoitteinen tuotanto painottuu suurempiin asuntoihin. Vapaarahoitteisista valmistuneista asunnoista oli puolet yksiöitä ja kaksioita: yksiöitä 1 % ja kaksioita 4 %. Kolmioita oli 27 % ja kolmioita suurempia perheasuntoja vapaarahoitteisista asunnoista oli 24 %. Vuosien 2-29 tuotantoon verrattuna viime vuonna valmistui selvästi enemmän yksiöitä ja kaksioita ja vastaavasti vähemmän perheasuntoja: yksiöiden ja kaksioiden Kuvio 11. Valmistuneiden asuntojen huoneistotyyppi hallintaperusteen mukaan vuonna 211 osuus oli vuosien 2-29 tuotannosta 41 % ja suurten perheasuntojen osuus 31 %. Myös viime vuoden omistusasuntojen huoneistotyyppijakauma on selvästi 2-luvun aikaisempiin vuosiin pienasuntovaltaisempaa, sillä viime vuonna yksiöitä ja kaksioita oli omistusasunnoista 47 %, kun vuosina 2-29 niiden osuus oli 38 %. Aloitetun asuntotuotannon asuntojen keskikoko % Koko tuo- Omis- tusasun- Vuokra- asun- Asumis- oikeus- tanto not not asunnot 1 4h+k- 3h+k 2h+k 8 1h+k % Kuluvana vuonnakin valmistuvan asuntotuotannon huoneistokoko pysynee varsin pienenä, sillä viime vuonna aloitettujen asuntojen keskikoko oli 66,1 m 2. Suuntaus on jatkunut jo pari vuotta vuonna 29 aloitettujen asuntojen keskikoko oli 61,5 m 2 ja vuonna 21 se oli 66,3 m 2. TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 211 7

8 Kuvio 12. Kaupungin rakennuttama asuntotuotanto Lukumäärä 25 Lukumäärä Kaupungin rakennuttamat asunnot Kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui niiden osuus kaikista Helsinkiin viime vuonna valmistuneista asunnoista oli 11 %. Kaupungin osuus valmistuneista asunnoista on viime vuosina pudonnut kaikista 2-luvun valmistuneista asunnoista kaupungin rakennuttamien asuntojen osuus on 22 % ja 199-luvulla valmistuneista 37 %. Kaupungin rakennuttamat asunnot ovat olleet yleensä ARA-rahoitteisia - viime vuonna kuitenkin niitä oli valmistuneista asunnoista vain 69 %; 19 vuokra-asuntoa ja 84 asumisoikeusasuntoa. Lisäksi kaupunki rakennutti 121 vapaarahoitteista hitas-omistusasuntoa. Kaupunki on ollut edelleen 2-luvulla merkittävä nimenomaan ARA-rahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttajana kaikista 2-luvulla valmistuneista ARA-vuokra-asunnoista kaupungin rakennuttamien osuus on ollut 41 %, joskin viime vuonna poikkeuksellisesti vain 11 %. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että kaupunki ei rakennuttanut valtion tarjoaman määräaikaisen asuntotuotannon elvytyskeinon mukaisia lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja, joiden osuus Helsingin viime vuoden ARA-vuokratuotannosta oli 7 %. Kaupungin rakennuttamien valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 75,4 m 2 ; vuokra-asuntojen 7,4 m 2, omistusasuntojen 76,4 m 2 ja asumisoikeusasuntojen 85,2 m 2. Asunnoista oli rivitaloasuntoja 82 ja loput 313 asuntoa olivat kerrostaloissa. TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna Kuvio 13. Kaupungin rakennuttamien vuokra-asuntojen osuus koko vuokra-asuntotuotannosta vuosina % %

9 Kuvio 14. Rakennustoiminta Helsingissä vuosina Myönnetyt rakennusluvat Aloitetut rakennustyöt 1k-m 2 1k-m 2 1k-m 2 1k-m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset k-m Keskeneräiset rakennustyöt Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Valmistuneet rakennukset 1k-m 2 1k-m 2 1k-m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakentamisen myönnetyt luvat, aloitukset ja keskeneräiset rakennukset Myönnetyt rakennusluvat Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosala pysyi vuoden 21 tasolla, sillä lupia myönnettiin 374 k-m2 vuonna 21 niitä oli 2 k-m 2 enemmän. Myönnetyillä luvilla on mahdollista rakentaa asuntoa, joka on 234 asuntoa ja 5 % enemmän kuin vuonna 21. Se, että asuinrakentamisen kerrosala on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 21, mutta asuntoja samaan kerrosalaan suunnitellaan rakennettavaksi 5 % enemmän ilmentää asuntojen keskikoon pienenemistä vuonna 21 myönnettyjen lupien mukainen asuntojen keskikoko oli 69,2 ja vuonna 211 se oli 66,5 m 2 /asunto. Aloitetut ja keskeneräiset rakennustyöt Viime vuoden aikana aloitettujen uusien asuinrakennusten kerrosala oli 353 k-m2 eli yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Asuntoja alettiin rakentaa ja niiden keskikoko oli 66,1 m 2 edellisenä vuonna alettiin rakentaa asuntoa, joiden keskikoko oli 66,2 m 2. Uustuotannon ja laajennusrakentamisen lisäksi käyttötarkoituksen muutoksiin liittyen alettiin rakentaa uusia asuntoja 48 niiden keskikoko oli 56, m 2. Vuoden lopussa rakenteilla olevien asuinrakennusten kerrosala oli 476 k-m 2, joka on 17 % enemmän kuin vuoden 21 lopussa. Asuntoja rakenteilla olevissa kohteissa oli eli 19 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakenteilla olevien asuntojen keskikoko oli 66, m 2. TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 211 9

10 Toimitilarakentamisen myönnetyt luvat, aloitukset, keskeneräiset ja valmistuneet rakennukset Myönnetyt rakennusluvat Toimitilarakentamiseen myönnettiin rakennuslupia 127 k-m 2, joka on 5 % vähemmän kuin vuonna 21 ja se on myös vuosien 2-21 toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosalan vuosikeskiarvoa 58 % pienempi. Eniten on vähentynyt liike- ja toimistorakentamiseen sekä julkiseen palvelurakentamiseen myönnetyt luvat, joista liikeja toimistorakentamisen osuus koko toimitilarakentamisesta on ollut Helsingissä esim. 2-luvulla noin puolet, julkisen palvelurakentamisen osuuden ollessa noin viidennes. Siten liike- ja toimisto sekä julkisen palvelurakentamisen väheneminen näkyy myös toimitilojen kokonaisrakentamisen vähenemisenä. Liike ja toimistorakentamiseen myönnetyt luvat vähenivät 57 % ja julkiseen palvelurakentamiseen myönnetyt luvat 47 % vuodesta 21. Vuosien 2-21 vuosikeskiarvoon verrattuna vähennys on liike- ja toimistorakentamisessa 54 % ja julkisessa palvelurakentamisessa 59 %. Viime vuonna myönnettyjen liike- ja toimistorakentamisen lupien kerrosala oli 73 k-m 2 ja julkiseen palvelurakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosala 28 k-m 2. Aloitetut rakennukset Uusia toimitiloja alettiin rakentaa 18 k-m2 eli 7 % vähemmän kuin vuonna 21. Vuosien 2-21 vuosikeskiarvoon verrattuna viime vuoden toimitilarakentamisen aloitukset ovat kuitenkin 3 % pienemmät. Liike ja toimistorakentamisen aloitukset ovat 2-luvun vuosikeskiarvosta vähentyneet 2 % ja julkisten palvelurakentamisen aloitukset 25 %. Keskeneräiset rakennukset Viime vuoden lopussa oli toimitiloja rakenteilla 362 k-m 2. Edellisen vuoden lopusta on rakenteilla olevan toimitilan kerrosala vähentynyt 16 %, liike- ja toimistorakentaminen samat 16 % ja julkinen palvelurakentamisen kerrosala 32 %. Valmistuneet rakennukset Uusia toimitiloja valmistui viime vuonna 243 k-m 2. Valmistuneiden toimitilojen määrä kasvoi 11 k-m 2 ja 83 % vuodesta 21. Vuosien 2-21 vuosikeskiarvoon verrattuna viime vuoden valmistuneiden toimitilojen määrä oli kuitenkin 4 % pienempi. Kuvio 15. Rakennustuotannon kerrosala vuosina TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna k-m 2 1 k-m Asuinrakennukset Toimitilat

11 Rakentamisen alueittaiset painopisteet Asuntorakentaminen Viime vuonna aloitetun ja vuoden lopussa rakenteilla olleen asuntotuotannon alueittaisessa jakaantumisessa on nähtävissä painopisteen siirtyminen uusien satama-alueiden Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentamiseen. Eteläisessä suurpiirissä, johon Jätkäsaari kuuluu, sijaitsi 2 % aloitetuista asunnoista samoin rakenteilla olevasta tuotannosta sinne sijoittui vähän yli viidennes. Asuinrakentamisen painopiste aloitettujen rakennustöiden valossa on kuitenkin Keskisessä suurpiirissä, jossa kaikista Helsingin aloitetuista asunnoista sijaitsi 34 % ja rakenteilla olevistakin 31 %. Keskisessä suurpiirissä Kalasataman lisäksi jatkuu edelleen sekä Arabianrannan että Hermannin rakentaminen. Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä kummassakin sijaitsi 15 % aloitetuista asunnoista eli Itäisessä jatkuu Vuosaaren rakentaminen ja uutena alueena Myllypuron täydennysrakentaminen ja vastaavasti Koillisessa suurpiirissä Viikin rakennustyöt jatkuvat edelleen. Valmistuneet asunnot jakaantuivat viime vuonna alueellisesti aloitettujen ja rakenteilla olevien asuntojen jakaumasta Kuvio 16. Aloitetut asunnot vuonna 211 hieman poiketen. Eteläisen suurpiirin osuus oli vain 8 % valmistuneista asunnoista, mutta muutoin valmistunut asuntotuotanto sijoittui Keskisen, Läntisen, Koillisen ja Itäisen suurpiirien kesken varsin tasaisesti kullekin alueelle sijoittui viidennes tai hieman yli valmistuneesta tuotannosta. Toimitilarakentaminen Viime vuonna aloitetun ja vuoden vaihteessa rakenteilla olleen toimitilarakentamisen painopiste oli Läntisessä suurpiirissä kolmannes aloitetusta ja reipas neljännes keskeneräisistä toimitilarakennusten kerrosalasta sijoittui Läntiseen suurpiiriin. Myös Eteläinen suurpiiri oli toimitilarakentamisen painopistealuetta viime vuonna sillä 28 % keskeneräisten ja viidennes aloitetuista toimitiloista sijoittui Eteläiseen suurpiiriin. Valmistuneista toimitiloista vähän yli kolmannes sijoittui Eteläiseen suurpiiriin ja viidennes Läntiseen suurpiiriin ja myös Keskiseen suurpiiriin. Kunkin muun suurpiirin osuus jäi alle kymmenen prosentin valmistuneiden toimitilojen kerrosalasta. Asuntojen määrä 211 aloitetussa rakennustuotannossa Konala Kannelmäki Lauttasaari Ete lä- Haaga Länsi-Pasila Jätkäsaari Patola Tapaninvainio Arabianranta Hermanni Ala-Malmi Tattarisuo Sörnäinen Latokartano Myllypuro Viikinranta Yliskylä Kontula Keski- Vuosaari Östersundom Aurinkolahti Ei aloitettua asuntotuotantoa TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna

12 Taulukko 7. Myönnetyt rakennusluvat rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julk. pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak toala Kerrosala, m 2 lkm m TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna Vuosineljänneksittäin 27 I II III IV koko vuosi I II III IV koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja

13 Taulukko 8. Aloitetut rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julk. pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m Vuosineljänneksittäin 27 I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennuksetsiirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna

14 Taulukko 9. Keskeneräiset rakennustyöt rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julk. pal- Teolli- Varasto- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. rak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m 2 Keskeneräiset talonrakennustyöt vuoden viimeisen neljänneksen lopussa TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna Keskeneräiset talonrakennustyöt vuosineljänneksen lopussa 27 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja

15 Taulukko 1. Valmistuneet rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julk. pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m Vuosineljänneksittäin 27 I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi I II III IV Koko vuosi ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna

16 Taulukko 11. Valmistuneet asunnot Helsingissä hallintasuhteen ja lainoituksen mukaan Vuosi Asunnot Vuokra-asunnot Omistusasunnot As.oik.as. Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset ARA-tuot. lkm TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna

17 Taulukko 12. Valmistuneiden asuntojen keskikoko (m 2 /asunto) hallintaperusteen ja rahoitusmuodon mukaan vuosina Kaikki asunnot Vuokra-asunnot Omistusasunnot As.oik.as. Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset ,9 6,5 8,4 56,4 54,3 78,6 78,5 71,3 8, ,8 63,7 75,7 6,1 59,6 68, 75,8 74,9 75, ,7 65,4 78,7 61,7 6,4 71,1 79, 77,9 79, ,2 67, 8,3 64, 63,6 71,9 78,5 71,3 8, ,9 63,8 74,1 6,9 6,8 61,7 74, 7,9 74, ,8 64,9 71,2 6,7 6,4 64,1 71,3 7,8 71, ,2 6,7 73,1 58, 57,4 6,7 74,2 75,4 74, ,2 58, 74,2 53,3 53,3 53,3 78,9 69, 81, ,6 6, 77,2 55,3 55,6 54,1 79,1 7,4 81, , 59,2 73, 55,6 57,2 5,6 77,1 67,9 78, ,7 6,8 73,4 6,3 6,3 59,6 73,4 63,4 74, ,5 62,4 79,7 61,3 61,4 6,2 75,8 65,4 83, ,2 62,9 84,5 61,9 61,8 62,6 78, 66,4 9, 7, , 65,2 86, 63, 63,3 58,4 81, 71,8 94, 61, ,8 62,6 89,9 62,7 62,6 64,8 82,4 61,4 92,2 63, ,5 62,7 8,3 61,7 61,9 54,1 78,7 69,2 81,7 65, ,2 62,6 92,3 6,7 6,9 58,1 97,5 56,3 1,8 67, ,3 63,5 87,3 63, 63, 62, 82,9 66,3 96,7 65, ,3 63,1 97,5 61,2 61,1 113,7 89,4 71,8 97,4 67, ,5 62,3 85,1 6,9 6,3 64,2 87,5 71,7 89,3 64,2 2 68,6 62, 76,4 57,1 57,7 54,5 8,5 69,4 82, 73, ,7 66,1 71,6 6,6 62,5 58,2 73,7 73, 75,6 7, ,7 61,5 83,3 54,3 54,2 55,3 86,9 96,6 87,4 72, ,7 64,2 8,1 61,4 62, 57,7 79,8 65,8 82,5 68,4 24 7,4 59,8 79,8 53,5 54,3 44,9 77,7 66,3 8,1 67, ,2 52,4 81,3 51,1 5,3 54,3 82,7 66,9 83, ,4 51,8 78, 5,4 49,5 52,6 8,7-8,7 61, 27 74,8 54, 84,2 5,6 5,9 49, 86,9-86,9 68, , 64,8 84,4 63,2 65,6 58,1 87, - 87, 6, ,4 67,6 84,7 65,8 67,2 58,5 87,1-87,1 75, ,1 56,8 88, 55,3 54,7 65,1 9,2-9,2 64, ,6 57,1 73,4 54,7 55,5 47,6 76,1-76,1 85,9 TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna

18 Taulukko 13. Valmistuneet asunnot huoneluvun mukaan, keittiötä ei laskettu huoneeksi Huoneluku Yhteensä Kaikki asunnot ARA-asunnot Vapaarahoitteiset TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna Omistusasunnot Vuokra-asunnot

19 Taulukko 13 jatkuu Huoneluku Yhteensä Asumisoikeusasunnot Huom: Huonelukuun kuuluu huoneen/huoneiden lisäksi joko keittiö, keittokomero, keittotila, tupakeittiö tms. Taulukko 14. Kaupungin rakennuttama tuotanto lainoitusmuodon ja halllintaperusteen mukaan Asuntoja yhteensä joista ARA-tuotanto Vap.rah.tuot. Vuokra- Omistus- Asumis- Asuntoja Vuokra- Omistus- Asumis- Asuntoja asuntoja asuntoja oikeusas. yhteensä asuntoja asuntoja oikeusas. yhteensä TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna

20 Käsitteet ja määritelmät TILASTOJA 212:4 Rakentaminen Helsingissä vuonna Aineisto Aineisto pohjautuu Helsingin rakennusvalvontarekisteristä poimittuihin tietoihin luvanvaraisesta rakentamisesta. Uudisrakentamista koskevat tiedot sisältävät uusien rakennusten lisäksi tiedot rakennusten laajennuksista (rakennustoimenpiteet 1 ja 2). Julkaisussa on myös esitetty tietoja rakennusten ja asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvästä asuntorakentamisesta (rakennustoimenpide 3-4). Asuinrakennuksella tarkoitetaan ympärivuotiseen käyttöön varustettua rakennusta, jonka kerrosalasta yli puolet on asuinhuoneistoalaa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäynti ulkoa, porraskäytävästä tai siihen verrattavasta tilasta. Hallintaperuste Asunnot on luokiteltu rakennuksen asuntojen pääasiallisen hallintaperusteen mukaan: omistusasunnoiksi vuokra-asunnoiksi asumisoikeusasunnoiksi. Huoneistoala on huoneistoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajoittama ala. Kaupungin rakennuttama tuotanto tarkoittaa asuntotuotantoa, jonka rakennuttajana on toiminut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Keittiö Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Julkaisussa on keittiöksi luokiteltu myös tupakeittiö ja keittotila. Keittokomero on alle 7 m 2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila. Kerrosala Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat ja niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rahoitusmuoto Asuntotuotanto on luokiteltu rahoitusmuodon mukaan valtion tukemaan tuotantoon (ARA-tuotanto) vapaarahoitteiseen tuotantoon. Julkaisussa on käytetty valtion tukemasta asuntotuotannosta lyhennettä ARA-asuntotuotanto, johon on luettu sekä aravalainalla että valtion sekä pitkällä että lyhyellä korkotuella rahoitetut asunnot.