ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2015"

Transkriptio

1 ANNA KAJOSAARI ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4 TILASTOJA 06

2 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Anna Kajosaari, p. tel Eija Rauniomaa, p. - tel JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts OSOITE ADRESS ADDRESS PL 5500, Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu 8-0 A) PB 5500, Helsingfors stad (Broholmsgatan 8-0 A) P.O.Box 5500, FI City of Helsinki Finland (Siltasaarenkatu 8-0 A) PUHELIN TELEFON TELEPHONE INTERNET TILAUKSET, JAKELU BESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTION ORDERS, DISTRIBUTION p. tel TIETOKESKUKSEN KIRJASTO FAKTACENTRALENS BIBLIOTEK CITY OF HELSINKI URBAN FACTS LIBRARY Siltasaarenkatu 8-0 A Broholmsgatan 8-0 A p. - tel

3 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 ANNA KAJOSAARI TILASTOJA STATISTIK STATISTICS 06:4

4 KUVIOT FIGURER GRAPHS Anna Kajosaari TAITTO OMBRYTTNING GENERAL LAYOUT Lotta Haglund KANSI PÄRM COVER Tarja Sundström-Alku KANSIKUVA PÄRMBILD COVER PICTURE Helsingin kaupungin tietokeskus PAINO TRYCKERI PRINT Edita Prima Oy, Helsinki 06 ISSN-L ISSN 796-7X

5 SISÄLLYS Esipuhe... 5 Asuntokanta... 6 Asuntojen määrä ja asuntotuotanto... 6 Asuntojen ikä... 9 Asuntojen talotyyppi... Asuntojen hallinta- ja rahoitusperuste... 7 Asuntojen huoneistotyyppi ja keskikoko... Tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot... 8 Hissittomät kerrostaloasunnot... 8 Asuntojen varustetaso... 9 Asumisen hintataso... 0 Asuntojen vuokrat... 0 Osakeasuntojen hinnat... 4 Asuntokunnat... 8 Asuntokuntien koko... 8 Asumisväljyys... 4 Asuntokunnat ja asunnon koko Ahtaasti asuminen Hallintaperuste ja talotyyppi Vieraskieliset asuntokunnat Nuorten asuminen... 5 Yli 65-vuotiaiden asuminen Liitetaulukot Käsitteet ja määritelmät Liitteet: Helsingin postiosoitekartta Helsingin piirijakojärjestelmäkartta ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05

6 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4

7 ESIPUHE Helsingin asuinalueet ovat muotoutuneet omaleimaisiksi asuinympäristöiksi, joiden kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa alueen sijainti ja asema osana kaupungin ja laajemman metropolialueen kokonaisuutta, luonnonmaantieteelliset olosuhteet, kaupungin omistamien maa-alueiden sijainti sekä rakennusaikakaudelle ominaiset aluesuunnittelun, arkkitehtuurin ja kaupunkipolitiikan tavoitteet. Nämä taustatekijät ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että yksittäisten asuinalueiden välillä on suuriakin asuntokantaa, asumistasoa sekä asumisen hintoja ja vuokria koskevia eroja. Toisaalta tiettyjen ominaisuuksien osalta kaupungin suuremmat tilastoalueet muistuttavat toisiaan hyvinkin paljon. Kaupunkitasoisesti tarkastellen asuntokannan rakenteelliset ominaisuudet, kuten ikä, hallintamuoto tai talotyyppi muuttuvat hitaasti, sillä Helsinkiin vuosittain valmistuvien asuntojen kokonaismäärä vastaa noin prosenttia kaupungin koko asuntokannasta. Suurimmat muutokset kohdistuvat luonnollisesti alueille, joilla asuntorakentaminen on vilkasta. Tulevina vuosina myös kantakaupungin asuntokantarakenne on kokemassa muutoksia asuinrakentamisen käynnistyttyä Jätkäsaaren ja Kalasataman projektialueilla. Nopeammin muuttuvia asumisen indikaattoreita, kuten asuntojen vuokria, osakeasuntojen hintoja sekä asuntotuotannon määrää seurataan yksityiskohtaisemmin Tilastoja -sarjan neljännesvuosijulkaisuissa. Asuminen alueittain Helsingissä 05 -julkaisuun on koottu keskeisiä tilastotietoja kaupungin asuntokannasta, asuntokunnista, asumistasosta sekä asumisen hinta- ja vuokratasosta. Kaupunkitason ohella muuttujia tarkastellaan tilastoalueittain sekä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin. Julkaisun viimeisissä kappaleissa keskitytään yksityiskohtaisemmin Helsingin vieraskielisten asuntokuntien, nuorten sekä yli 65-vuotiaiden asuntokuntien asumiseen. Osan julkaisun liitetaulukoista sekä lisää ajankohtaista tilastotietoa Helsingin väestöstä, asuntokannasta sekä asuntotuotannosta löydät Helsingin seudun aluesarjat -palvelusta ( Helsingissä joulukuussa 06 Ari Jaakola Tilasto- ja tietopalvelupäällikkö ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 5

8 ASUNTOKANTA Asuntojen määrä ja asuntotuotanto Helsingissä oli vuoden 05 lopussa yhteensä noin asuntoa. Asuntokannaltaan suurin tilastollinen suurpiiri oli Eteläinen suurpiiri, jossa vuonna 05 sijaitsi prosenttia kaikista Helsingin asunnoista. Läntisen suurpiirin alueella sijaitsevien asuntojen osuus oli noin 8 prosenttia kaikista kaupungin asunnoista, Keskisen suurpiirin alueella sijaitsevien 7 prosenttia ja Itäisen suurpiirin alueella sijaitsevien 6 prosenttia. Pohjoisen ja Kaakkoisen suurpiirin alueelle sijoittuvan asuntokannan osuudet olivat edeltäviä hieman pie- nempiä. Helsingin suurpiireistä vähiten asuntoja on Östersundomin suurpiirissä, jossa sijaitsi vuoden 05 lopussa noin 0, prosenttia koko kaupungin asuntokannasta. Helsingin tilastollisista osa-alueista eniten asuntoja oli Taka-Töölössä, jonka alueella sijaitsi noin asuntoa. Helsinki on sekä väkiluvultaan että asuntokannaltaan Suomen suurin kaupunki. Ero muihin kaupunkeihin on mittava Helsingissä on esimerkiksi yli kaksinkertaisesti asuntoja verrattuna asuntokannaltaan maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Tampereeseen. Vuonna 05 prosenttia kaikista Suomen asunnoista, 48 prosenttia Helsingin seudun asunnoista ja 60 prosenttia pääkaupunkiseudun asunnoista sijaitsi Helsingissä. Kuvio. Asuntokanta suurpiireittäin asuntojen määrä ja osuus kaupungin asuntokannasta..05 Län nen suurpiiri 6 86 asuntoa 7,9 % Koillinen suurpiiri asuntoa 6,0 % 4, % Pohjoinen suurpiiri 0 9 asuntoa Keskinen suurpiiri 59 0 asuntoa Östersundomin suurpiiri 7 asuntoa 0, % Itäinen suurpiiri 57 7 asuntoa 6, % ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 6,9 % Eteläinen suurpiiri 7 45 asuntoa 0,7 % Kaakkoinen suurpiiri 6 97 asuntoa 7,7 % Asuntokanta suurpiirei äin / asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05 6

9 Asuntokannan kasvu ja asuntotuotanto Helsingin asuntokanta on 00-luvulla kasvanut vuosittain keskimäärin, prosentilla ja yhteensä noin asunnolla. Asuntokannan määrällinen ja suhteellinen kasvu on ollut voimakkainta Keskisessä suurpiirissä, jonka asuntokanta on kasvanut 00-luvulla keskimäärin,7 prosenttia vuodessa, sekä Eteläisessä suurpiirissä, jonka asuntokanta on kasvanut vuosittain keskimäärin,5 prosenttia. Asuntokannan kasvuun vaikuttavat uudistuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina valmistuvien asuntojen määrä sekä asuntojen poistuma esimerkiksi rakennusten purun tai asuinhuoneistojen yhdistämisen kautta. Helsingin asuntotuotanto on 00-luvulla elpynyt 000-luvun lopun taantumasta, jonka seurauksena vuosittainen asuntotuotanto jäi useina vuosina huomattavan alhaiseksi. Asuntotuotannon volyymiin ovat talous ja rahoitustilanteen ohella vaikuttaneet rakentamisen suhdanteiden vaihtelu sekä asuntotuotannon tavoitteiden mukaisen asuinrakentamisen mahdollistavan kaavavarannon suuruus. 00-luvulla asuntotuotannon kokonaismäärän kasvuun on vaikuttanut erityisesti rakentamisen käynnistyminen vanhoille satamaalueille sijoittuvilla projektialueilla. Uudistuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä on vuoden 00 jälkeen vaihdellut noin ja 5 00 vuosittain valmistuneen asunnon välillä. Käyttötarkoituksen muutoksina valmistuneiden asuntojen osuus valmistuneiden asuntojen kokonaismäärästä on ollut 00-luvulla vajaa 0 prosenttia kaikista asunnoista. Vuonna 05 Helsinkiin valmistui uudistuotantona ja laajennuksina yhteensä 78 asuntoa, joista 89 omistus- ja 49 vuokra-asuntona. Asumisoikeusasuntoja valmistui 450 kappaletta. Kun mukaan lasketaan myös käyttötarkoituksen muutokset, valmistui asuntoja yhteensä kappaletta. Omistusasuntojen osuus valmistuneista asunnoista on vuosina vaihdellut ja 6 prosentin välillä. Vuosina uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista 7 prosenttia oli yksiöitä, 7 prosenttia kaksioita, 6 prosenttia kolmen huoneen ja 0 prosenttia vähintään neljän asuinhuoneen asuntoja. Kuten asuntokannassa yleisesti, pienten asuntojen suhteellinen osuus on ollut sel- Kuvio. Uudistuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina valmistuneet asunnot Helsingissä Valmistuneita asuntoja Käy ötarkoituksen muutokset Uudistuotanto ja laajennukset ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 7

10 Kuvio. Uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneet asunnot Helsingissä hallintaperusteen mukaan Valmistuneita asuntoja Omistusasunnot Vapaarahoi eiset vuokra-asunnot ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot määrän nostamiseksi asuntoon vuoteen 09 mennessä. Kaupungin omassa asuntotuotannossa pyritään 500 vuosittain valmistuneeseen asuntoon. Asuntotuotannon tavoite nousi Kotikaupunkina Helsinki 06 -ohjelman myötä 500 asunnolla edellisestä, vuodesta 0 voimassa olleesta asunnon vuositavoitteesta. Kaupungin asettamat asuntotuotannon määrälliset tavoitteet ovat linjassa vuosille ulottuvan Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen tavoitteiden kanssa. Sopimuksen mukaisesti Helsingin seudulla pyritään yhteensä asunnon rakentamiseen sopimuskauden aikana. MAL-sopimuksen mukaisesti vuoden 06 tavoite 500 Helsingin seudulla valmistuneesta asunnosta kasvaa tuhannella asunnolla sopimusvuosittain ollen vuonna asuntoa. Nykyinen sopimus on jatkoa vuosien 0 05 MAL-aiesopimukselle, jonka mukainen Helsingin seudulle asetettu asuntotuotantotavoite oli vuosittain valmistunutta asuntoa. Uusien asuntojen hallinta- ja rahoitusmuodoilta tavoitellaan jakaumaa, jos ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 8 västi suurempi valmistuneissa vuokra- kuin omistusasunnoissa. Helsingin asuntokanta on kasvanut vuosina hieman hitaammin kuin asuntokanta muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoon ja Kauniaisten asuntokanta on kasvanut tänä aikana keskimäärin,0 prosenttia, Vantaan,8 prosenttia ja koko maan asuntokanta keskimäärin 0,9 prosenttia vuodessa. Tästä huolimatta Helsingin asuntotuotanto on viime vuosina vastannut noin puolta koko pääkaupunkiseudun asuntotuotannosta. Espoon asuntotuotanto on 00-luvulla vaihdellut 00 ja 600 ja Vantaan 00 ja 600 vuosittain valmistuneen asunnon välillä. Asuntotuotannon tavoitteet Kotikaupunkina Helsinki 06 ohjelman tavoitteiden mukaisesti Helsingissä pyritään vuodesta 06 lähtien vähintään asunnon vuosituotantoon. Tavoitemäärä sisältää sekä uudistuotantona että käyttötarkoituksenmuutoksin rakennettavan asuntotuotannon. Määrällisenä tavoitteena on myös luoda edellytykset asuntotuotannon Kotikaupunkina Helsinki. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 06 (06). Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 06: 9. 9 s. Kotikaupunkina Helsinki 0 -ohjelman mukainen vuosittain valmistuneen asunnon tavoite nostettiin vastaamaan hyväksytyn Helsingin strategiaohjelman 0 06 tavoitteita.

11 sa 5 prosenttia valmistuvista asunnoista on ARA-vuokra-asuntoja (sisältäen opiskelija- ja nuorisoasunnot sekä erityisryhmien asunnot), 0 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45 prosenttia vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja. Välimallin asuntoihin lukeutuvat esimerkiksi Hitas-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnot. Asunto-ohjelman muihin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa perheasuntojen osuuden turvaaminen omistusasuntotuotannossa, omatoimisen ja ryhmärakennuttamisen edistäminen sekä asuntokannaltaan yksipuolisten alueiden monipuolistaminen täydennysrakentamisella. Asuntojen ikä Asuntotuotannon kohdealueet Kotikaupunkina Helsinki 06 ohjelman arvion mukaan tulevina vuosina noin 60 prosenttia Helsingin asuntotuotannosta suuntautuu kohdennetusti Länsisataman, Kalasataman, Pasilan, Kruunuvuorenrannan, Kuninkaantammen ja Honkasuon projektialueille sekä Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueille. Loput 40 prosenttia asuntotuotannosta on tarkoitus toteuttaa järjestelmällisenä täydennysrakentamisena. Asuinrakentamisen kohdealueet on määritelty yksityiskohtaisemmin Helsingin kaupunginvaltuuston lokakuussa 06 hyväksymässä yleiskaavassa. Helsingin asuntorakentaminen on ollut vilkkainta 960- ja 970-luvuilla, mikä näkyy yhä kaupungin asuntokannan rakenteessa. Toisaalta myös vanhojen, ennen vuotta 940 valmistuneiden asuntojen osuus on valtakunnallisesti korkea. Vuoden 05 lopussa ennen vuotta 940 valmistuneet asunnot muodostivat 9 prosenttia Helsingin asuntokannasta. Valtaosa Helsingin sotia edeltäneestä asuntokannasta sijaitsee Eteläisen ja Keskisen suurpiirin alueilla. Vielä tätä vanhempien, vuonna 90 ja aiemmin valmistuneiden asuntojen osuus on korkein Eteläisessä suurpiirissä, jolle sijoittuu yli kolme neljännestä kaikista kyseisenä ajanjaksona valmistuneista asunnoista. Sotavuosien aikana kaupungin asuntotuotanto jäi vähäiseksi, ja kaupungin nykyisestä asuntokannasta vain prosenttia on valmistunut 940-luvulla. 950-luvulla asuntorakentaminen vilkastui pääkaupunkiseudun kasvun myötä, ja kohdistui erityisesti Helsinkiin vuoden 946 alueliitoksessa liitetyille alueille. 950-luvulla valmistuneet asunnot muodostavat yhteensä prosenttia kaikista asunnoista. Rakentamisen volyymi kasvoi entisestään 960-luvulla, jolloin valmistui 7 prosenttia kaupungin nykyisestä asuntokannasta. Helsinkiin kohdistuvien kasvupaineiden ja vallitsevien kaupunkisuunnittelun ideologisten suuntausten seurauksena 960-luvun asuntorakentaminen levittäytyi yhä Kuvio 4. Asuntokanta rakennusvuoden mukaan ,9 % 4,9 % Yhteensä 50 4 asuntoa 9,5 % 9,4 % , % Vuoden 946 alueliitoksessa Helsinkiin liitetyt alueet vastaavat jokseenkin nykyistä Pohjoista ja Koillista suurpiiriä, Lauttasaaren peruspiiriä, Itäistä suurpiiriä Vuosaaren peruspiiriä lukuun ottamatta sekä Läntistä suurpiiriä Reijolan peruspiiriä lukuun ottamatta ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 9

12 tavat Helsingissä suhteessa pienemmän osuuden kaikista asunnoista kuin useissa muissa maan suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi Espoo-Kauniaisen ja Vantaan asunnoista yli neljännes on valmistunut vuosina , vaikka kaupunkeihin on tänä aikana valmistunut määrällisesti vähemmän asuntoja kuin Helsinkiin. Eteläinen suurpiiri Eteläisen suurpiirin asuntokanta on keskimäärin Helsingin vanhinta, sillä 58 prosenttia alueen asunnoista on valmistunut ennen vuotta 940. Asuntokannaltaan suurpiirin vanhimmat osa-alueet ovat Kaartinkaupunki ja Eira, joiden molempien asunnoista noin 76 prosenttia on valmistunut vuonna 90 tai aiemmin. Ennen vuotta 940 valmistuneiden asuntojen osuus on korkea myös Ullanlinnan ja Katajannokan osa-alueilla, sekä pääosin 90- ja 90-luvuilla rakentuneilla Etu- ja Taka- Töölön osa-alueilla. Lauttasaaren peruspiirin osa-alueet Kotkavuori ja Myllykallio ovat valmistuneet pääosin 950- ja 960-luvuilla. Uudempi laajamittainen asuntotuotanto on kohdistunut 990-luvulla rakennettuun Ruoholahteen sekä Jätkäsaaren osa-alueelle. Kuvio 5. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta rakennusvuoden mukaan..05 Asuntoja yhteensä Helsinki 50 4 laajemmin Helsingin nykyisille esikaupunkialueille. Asuntorakentaminen hidastui hieman 970-luvulla, jolloin valmistuneiden asuntojen osuus on noin prosenttia, ja 980- sekä 990-luvulla, joilla kumpanakin valmistuneiden asuntojen osuus oli vuoden 05 lopussa noin prosenttia Helsingin asuntokannasta. Helsingin asuntorakentaminen hidastui huomattavasti 000-luvun loppupuolella globaalin talouden taantuman myötä, mutta on 00-luvulla elpynyt ja saavuttanut jälleen 000-luvun alun tason. 000-luvulla valmistuneet asunnot muodostavat yhteensä 9 prosenttia ja tätä uudemmat, vuosina valmistuneet asunnot 6 prosenttia kaikista kaupungin asunnoista. 00-luvulla asuntoja on valmistunut etenkin Keskisen, Koillisen ja Eteläisen suurpiirin alueille, sillä tavarasatamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen Helsinginniemen vanhoilta satama-alueilta vuonna 008 on mahdollistanut laajamittaisen asuntorakentamisen kantakaupungin alueella. Vajaa kolmannes Suomessa ennen vuotta 940 valmistuneista asunnoista sijaitsee Helsingissä. Suurimmista kaupungeista toiseksi eniten tänä aikana rakennettuja asuntoja on Turussa, jossa ne muodostavat 0 prosenttia koko asuntokannasta. Kansallisessa mittakaavassa iäkkään asuntokannan vuoksi uudet asunnot muodos- Espoo- Kauniainen ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 0 Oulu Tampere Turku Vantaa % Rakennusvuosi tuntematon

13 Läntinen suurpiiri 40 prosenttia kaikista Helsingissä 950-luvulla rakennetuista asunnoista sijaitsee Läntisen suurpiirin alueella. 6 prosenttia suurpiirin asunnoista on valmistunut yksin 950-luvulla, ja luvuilla valmistuneiden asuntojen osuus on yhteensä vajaa 60 prosenttia alueen asuntokannasta. Suurpiirin vanhimmat, 90- ja 940-luvuilla rakennetut asuinalueet sijaitsevat Vanhan Munkkiniemen sekä Meilahden osa-alueilla. Pääosin 950-luvulla rakentuneita osa-alueita ovat Munkkivuori, Pohjois-Haaga, Pajamäki ja Vanha Ruskeasuo. 960-luvun rakennuskannan osuus on korkea Etelä-Haagan ja Konalan osa-alueilla, 970- ja 980-lukujen Malminkartanossa ja Lassilassa. Pikku-Huopalahden osaalueen asunnot ovat valmistuneet pääosin 990-luvulla. Keskinen suurpiiri Keskisen suurpiirin asuntokanta on Helsingin vanhinta Eteläisen suurpiirin jälkeen, sillä 6 prosenttia asunnoista on valmistunut ennen vuotta 940. Asuntokanta on keskimäärin vanhinta Kallion peruspiirissä Torkkelinmäen ja Siltasaaren osa-alueilla, sekä Alppilan peruspiirissä Alppilan ja Harjun osa-alueilla ja 980-luvulla valmistuneita asuinalueita ovat muun muassa Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Koskela. Suurpiiriin uudempi asuinrakentaminen on kohdistunut erityisesti Arabianrannan ja Kalasataman osa-alueille, joilla sijaitsee yli puolet suurpiiriin vuoden 000 jälkeen valmistuneista asunnoista. Kuvio 6. Osa-alueet uusimman ja vanhimman asuntokannan mukaan..05 Ennen vuo a 940 valmistuneet asunnot Vuonna 000 ja myöhemmin valmistuneet asunnot Kaar nkaupuki Viikinmäki Etu-Töölö Aurinkolah Torkkelinmäki Arabianranta Kruununhaka Kalasatama Eira Kyläsaari Taka-Töölö Alppikylä Ullanlinna Her oniemen yritysalue Siltasaari Latokartano Suomenlinna Viikinranta Kamppi Malmin lentoken ä Punavuori Vanhakaupunki Kluuvi Jätkäsaari Harju Landbo Hernesaari Viikin edepuisto Vallila Karhusaari Katajanokka Pitäjänmäen yritysalue Alppila Ras la Kaivopuisto Va uniemi Linjat Kivikko Vilhonvuori Her oniemenranta % % ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05

14 Pohjoinen suurpiiri Yhteensä 60 prosenttia Pohjoisen suurpiirin asunnoista on valmistunut 950-, 960- ja 970-luvuilla. Näinä vuosikymmeninä valmistuneiden asuntojen osuudet ovat korkeita erityisesti Maunulan ja Patolan kerrostalovaltaisilla osa-alueilla. Suurpiirin pientalovaltaisten osa-alueiden Paloheinän, Itä-Pakilan ja Länsi-Pakilan asuntokanta on valmistunut pääosin 950- ja 990-lukujen välillä. Uudempien, vuoden 000 jälkeen valmistuneiden asuntojen osuus on alueella 9 prosenttia asuntokannasta eli keskimääräistä alhaisempi. Koillinen suurpiiri 970- ja 980-luvun asuntojen osuus on erityisen korkea Koillisessa suurpiirissä, jossa näinä vuosikymmeninä valmistuneet asunnot muodostavat yhteensä 47 prosenttia kaikista asunoista. Pääosin 970 ja 980-luvuilla rakentuneita osa-alueita ovat esimerkiksi Pukinmäki, Siltamäki ja Tapulikaupunki. 960-luvulla rakennettu Pihlajamäki sekä 960- ja 970-luvuilla valmistunut Jakomäki edustavat puolestaan suurpiirin vanhinta yhtenäistä asuntokantaa. Uudemmat, vuoden 000 jälkeen valmistuneet asunnot muodostavat 4 prosenttia suurpiirin asunnoista. Vuoden 000 jälkeen valmistuneiden asuntojen osuus on korkea Viikinmäen, Viikinrannan, Latokartanon, Viikin tiedepuiston ja yhä rakenteilla olevan Alppikylän osa-alueilla. Kaakkoinen suurpiiri 60 prosenttia Kaakkoisen suurpiirin asunnoista on valmistunut luvuilla. 950-luvulla valmistuneita asuntoja on erityisesti Länsi-Herttoniemessä sekä 950- ja 960-luvuilla rakentuneessa Roihuvuoressa. 960-luvun asuntokannan osuus on korkea myös Kulosaaressa, jonka asunnoista 69 Kuvio 7. Asuntokanta peruspiireittäin rakennusvuoden ja koon mukaan..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 Asuntokanta rakennusvuoden mukaan / asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05

15 prosenttia on rakennettu tällöin. Yliskylän ja Tammisalon osa-alueiden asuntokanta on puolestaan pääosin 960- ja 970-luvuilta. Suurpiirin laajin uudempi asuinalue on 990- ja 000-luvuilla rakentunut Herttoniemenrannan osa-alue. Itäinen suurpiiri Itäisen suurpiirin asuntorakentaminen käynnistyi 960-luvulla, jolloin alueelle valmistui lähes kolmannes sen nykyisestä asuntokannasta. Vastaavasti prosenttia Helsingissä 960-luvulla valmistuneista asunnoista sijaitsee yksin Itäisen suurpiirin alueella. Esimerkiksi Puotilan, Puotinharjun ja Kontulan osa-alueilla 960-luvulla valmistuneiden asuntojen osuus ylittää 70 prosenttia kaikista asunnoista. Myös 990- ja 000-luvuilla rakennettujen asuntojen osuus on suurpiirissä korkea, yhteensä noin 5 prosenttia kaikista asunnoista. 990-luvulla rakentuneita osa-alueita ovat muun muassa Kallahti ja Meri-Rastila, joiden asuntokannasta 990-luvulla valmistuneet asunnot muodostavat lähes 90 prosenttia. Tätä uudempi Aurinkolahti on rakentunut 000- ja 00-luvuilla. Östersundomin suurpiiri Östersundomin suurpiirin asuntokanta on pääosin verrattain uutta. Suurpiirin noin 700 asunnosta 55 prosenttia on valmistunut vuosina Asuntojen talotyyppi Kaupungin asuntokanta on painottunut vahvasti kerrostaloasuntoihin. Helsinki on myös Suomen suurista kaupungeista kerrostalovaltaisin. Vuonna prosenttia Helsingin asunnoista sijaitsi asuinkerrostaloissa, 8 prosenttia erillisissä pientaloissa ja 6 prosenttia rivi- ja ketjutaloissa. Lisäksi prosentti Helsingin asunnoista oli talotyypiltään muita tai tuntemattomia asuntoja 4. Vaikka Helsingin asuntokanta on kasvanut 000-luvun alusta noin asunnolla, talotyyppijakauma on pysynyt samaan aikaan käytännössä muuttumattomana. Eri talotyyppien suhteelliset osuudet asuntokannasta vaihtelevat huomattavasti sekä suurpiiri-, että osa-aluetasolla. Kerrostaloasuntojen määrä sekä suhteellinen osuus asuntokannasta ovat korkeimpia Helsingin kantakaupungin alueella Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä, kun taas pientalopainotteisempi asuntokanta on sijoittunut pääosin ulommille esikaupunkialueille. Vuonna 05 7 prosenttia kaikista Helsingin pientaloasunnoista sijaitsi Koillisen, Pohjoisen ja Itäisen suurpiirin alueilla. Östersundomin suurpiiriä lukuun ottamatta kerrostaloasuntojen osuus ylittää kuitenkin 50 prosenttia kaikissa Helsingin Kuvio 8. Asuntokanta talotyypin mukaan..05 Rivi- tai ketjutalot Erilliset 5,5 % pientalot 7,7 % 4 Ryhmään kuuluvat mm. liike- ja toimistorakennuksissa sijaitsevat asunnot. Muu tai tuntematon, % Asuinkerrostalot 85,6 % Yhteensä 50 4 asuntoa ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05

16 Eteläinen suurpiiri Helsingin kaupallisen ja historiallisen keskustan kattavan Eteläisen suurpiirin asuntokanta koostuu lähes yksinomaan kerrostaloasunnoista. 96 prosenttia suurpiirin asunnoista on asuinkerrostaloasuntoja, prosentti pientaloasuntoja ja prosenttia talotyypiltään muita tai tuntemattomia asuntoja. Valtaosa Eteläisin suurpiirin pientaloasunnoista sijaitsee Lauttasaaren peruspiirin alueella. Läntinen suurpiiri Läntisessä suurpiirissä kerrostaloasuntojen osuus on Helsingin keskiarvoa korkeampi. Yhteensä 90 prosenttia suurpiirin asunnoista sijaitsee kerrostaloissa, 9 prosenttia pientaloissa ja prosentti asunnoista on talotyypiltään muita tai tuntemattomia. Pientalojen suhteellinen osuus on suurin Kuusisaaren, Maununnevan ja Hakuninmaan osa-alueilla, joilla talotyypin osuus ylittää 80 prosenttia alueiden asuntokannoista. Määrällisesti eniten pientaloasuntoja on Maununnevan ja Hakuninmaan osa-alueilla. Kuvio 9. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta talotyypin mukaan..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4 Helsinki suurpiireissä. Osa-aluetasolla pientalovaltaisimpia alueita ovat Kruunuvuorenranta, Landbo, Paloheinä ja Marjaniemi. Määrällisesti eniten pientaloasuntoja sijaitsee Tapaninvainion, Länsi-Pakilan, Puistolan ja Paloheinän osa-alueilla. Hallitseva talotyyppi vaihtelee jonkin verran eri ikäisessä asuntokannassa. Esimerkiksi vain 4 prosenttia ennen vuotta 940 valmistuneista asunnoista on pientaloasuntoja, kun pientaloasuntojen osuus koko asuntokannasta on yhteensä prosenttia. Vuosina valmistuneista asunnoista 8 prosenttia on kerrostaloasuntoja ja 7 prosenttia pientaloasuntoja. Asuinkerrostalo on Helsingissä yleisempi talotyyppi kuin muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi naapurikunnissa Espoossa ja Vantaalla asutaan selvästi useammin pientaloasunnoissa. Myös vallitseva pientalotyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudulla, sillä rivi- ja ketjutalot muodostavat 4 prosenttia kaikista pientaloasunnoista Helsingissä ja 5 prosenttia Espoossa ja Vantaalla. Suurimmista kaupungeista Helsingin ohella kerrostalovaltaisimpia ovat Tampere ja Turku, joiden molempien asunnoista hieman yli 70 prosenttia oli vuonna 05 kerrostaloasuntoja. Koko Suomen asunnoista 45 prosenttia sijaitsi vuoden 05 lopussa asuinkerrostaloissa. Espoo- Kauniainen Oulu Tampere Turku Vantaa Asuntoja yhteensä % Asuinkerrostalo Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalot Muu rakennus

17 Keskinen suurpiiri Eteläisen suurpiirin tavoin Keskisen suurpiirin asuntokanta on huomattavan kerrostalovaltaista. 97 prosenttia suurpiirin asunnoista on kerrostaloasuntoja, prosenttia pientaloasuntoja ja prosentti muita tai talotyypiltään tuntemattomia asuntoja. Suurpiirin laajimmat pientaloalueet sijaitsevat Vanhankaupungin peruspiirissä. Pohjoinen suurpiiri Pohjoinen suurpiiri on Östersundomin suurpiirin jälkeen Helsingin pientalovaltaisin suurpiiri, sillä yhteensä 47 prosenttia alueen asunnoista on pientaloasuntoja. Osuus jakautuu 6 prosenttiin erillisissä pientaloissa ja prosenttiin rivi- tai ketjutaloissa sijaitsevia asuntoja. Pientaloasuntojen suhteellinen osuus ylittää 80 prosenttia Paloheinän, Pirkkolan, Itä-Pakilan, Länsi-Pakilan ja Torpparinmäen osa-alueilla. Suurpiirin laajimmat kerrostaloalueet sijaitsevat Maunulan ja Patolan osa-alueilla, joilla sekä kerrostaloasuntojen osuus että määrä ovat korkeimmat. Koillinen suurpiiri Koillisen suurpiirin asunnoista 7 prosenttia on kerrostaloasuntoja, 7 prosenttia erillisiä pientaloasuntoja ja prosenttia rivi- tai ketjutaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen osuus ylittää 90 prosenttia Pihlajiston, Ylä-Malmin, Jakomäen, Pihlajamäen, Viikinmäen ja Latokartanon osa-alueilla. Pientaloasunnot muodostavat yli puolet asuntokannasta Puistolan, Heikinlaakson, Tapaninvainion ja Töyrynummen osa-alueilla. Kaakkoinen suurpiiri Kaakkoisen suurpiirin asunnoista 8 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Pientaloasuntojen osuus on 8 prosenttia, josta Kuvio 0. Osa-alueet, joilla pientaloasuntojen osuudet olivat suurimmat..05 Landbo Kruunuvuorenranta Paloheinä Marjaniemi Pirkkola Östersundom Karhusaari Länsi-Pakila Itä-Pakila Kuusisaari Puistola Hakuninmaa Torpparinmäki Tammisalo Heikinlaakso Maununneva Jollas Mar la Tapaninvainio Töyrynummi Rivi- tai ketjutalot Erilliset pientalot % noin puolet on asuntoja erillisissä pientaloissa ja puolet ketju- tai rivitaloasuntoja. Suurpiirin kerrostalovaltaisimmat osa-alueet ovat Roihuvuori ja Herttoniemenranta, joiden asunnoista yli 97 prosenttia sijaitsee kerrostaloissa. Määrällisesti eniten pientaloasuntoja sijaitsee Yliskylän, Jollaksen ja Tammisalon osa-alueilla. Itäinen suurpiiri 8 prosenttia Itäisen suurpiirin asunnoista on kerrostaloasuntoja ja 6 prosenttia pientaloasuntoja, joista 9 prosenttia asuntoja erillisissä pientaloissa ja 7 prosenttia ketjutai rivitaloissa. Marjaniemi ja Vartionharjun ovat suurpiirin pientalovaltaisimmat osa- ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 5

18 alueet, mutta pientaloasuntojen määrä on korkea myös Vesalan ja Myllypuron osaalueilla. Kerrostaloasuntoja on suhteessa eniten Kallahden ja Puotilan osa-alueilla. Östersundomin alueella asutaan toistaiseksi lähes yksinomaan pientaloasunnoissa. Suurpiirin asunnoista 97 prosenttia on asuntoja erillisissä pientaloissa, prosentti rivi- tai ketjutaloasuntoja, sekä prosenttia talotyypiltään muita tai tuntemattomia asuntoja. Östersundomin suurpiiri Kuvio. Asuinkerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain..05 Asuinkerrostalojen osuus asuntokannasta..05 (%) 95,0-00,0 85,6-95,0 Kaupungin keskiarvo 85,6 % 40,0-85,6 0,0-40,0 Alueella alle 00 asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05 6

19 Asuntojen hallinta- ja rahoitusperuste Vuokra-asuminen on Helsingissä hieman omistusasumista yleisempää ja keskittynyt pieniin, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntoihin. Eri hallintaperusteiden osuudet asuntokannasta vaihtelevat osa-alueittain suuresti. pungin vuokraamaa tonttimaata. Helsingin maanomistuksessa vuokramaan osuus on korkea erityisesti Itäisen suurpiirin alueella sekä Keskisen ja Kaakkoisen suurpiirin pohjoisosissa. Vähiten kaupungin vuokramaata on Eteläisen ja Läntisen suurpiirin alueilla. Asumisoikeusasunnot puolestaan sijaitsevat lähtökohtaisesti vuoden 990 jälkeen valmistuneessa asuntokannassa 7. Eri hallintaperusteiden osuudet vaihtelevat myös asunnon koon ja talotyypin mukaan. Vuokra-asuminen on keskittynyt kerrostaloasuntoihin, sillä 95 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista ja 96 prosenttia ARA- ja korkotukivuokra-asunnoista sijaitsi vuonna 05 asuinkerrostaloissa. Omistusasunnoista 4 prosenttia oli pientaloasuntoja ja 75 prosenttia kerrostaloasuntoja. Vastaavasti omistusasumisen yleisyys kasvaa asunnon koon myötä, ja on selvästi yleisempää suurissa kuin pienissä asunnoissa. Vuonna 05 0 prosenttia kaupungin yksiöistä oli hallintamuodoltaan omistusasuntoja, kun kolmioista vas- Kuvio. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan..05 ARAtai korkotukivuokra Muu tai tuntematon Asumisoikeusasunto,6 % 8,8 % Omistus 4, % 9,9 % Vuonna 05 4 prosenttia Helsingin asunnoista oli hallintaperusteeltaan omistusasuntoja 5 ja 46 prosenttia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntokanta koostuu sekä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista 6, joiden osuus oli vuonna 05 6 prosenttia kaupungin asunnoista, että ARA- ja korkotukivuokra-asunnoista, joita oli 0 prosenttia kaikista asunnoista. Asumisoikeusasuntojen määrä on kaupungissa suhteellisen vähäinen jääden vajaaseen prosenttiin asuntokannasta. Noin joka kymmenennen asunnon hallintaperuste on tuntematon tai jokin muu. Suurpiiritasolla tarkasteltuna omistusasuntojen osuus vaihtelee 7 prosentista 57 prosenttiin, kun tarkastelua ei uloteta asuntomäärältään pieneen Östersundomin suurpiiriin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen sekä ARA- ja korkotukivuokra-asuntojen osuuksissa alueittaiset erot sekä suurpiiri- että osa-aluetasolla ovat korostuneempia, ja vaihtelevat erityisesti asuntokannan vallitsevan rakennusajan mukaan. ARA- ja korkotukivuokra-asuntoja on suhteessa eniten 960- ja 970-luvuilla valmistuneilla kerrostalovaltaisilla asuinalueilla, joskin tuettuun vuokra-asumiseen painottuvia asuinalueita on rakennettu myös myöhemmin. Osa-alueilla, joiden asunnoista yli puolet on valmistunut ennen vuotta 940, ARA- ja korkotuettujen vuokra-asuntojen osuus on keskimäärin vain 4 prosenttia asuntokannasta vuokra-asumisen keskittyessä vapaarahoitteisiin asuntoihin. Valtion tuella rakennettujen asuntojen eli ARA- ja korkotukivuokra-asuntojen sekä asumisoikeusasuntojen osuudet ovat korkeimpia alueilla, joille sijoittuu paljon kau- Vapaarahoi einen vuokra 6,4 % Yhteensä 50 4 asuntoa 5 Luokkaan kuuluvat asunnot, joiden asukas omistaa joko asuinrakennuksensa tai asuntonsa osakkeet. 6 Sisältäen valtion lyhyellä korkotuella rahoitetut, vuosina rakennetut ns. välimallin vuokra-asunnot. Välimallin asuntojen vuokraa ja asukasvalintaa ei ole rajoitettu kuten muussa valtion tukemassa vuokra-asuntorakentamisessa. 7 Laki asumisoikeustaloista astui voimaan 990. ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 7

20 taava osuus oli jo 5 prosenttia. Vastaavasti kolme neljästä vuokra-asunnosta oli pieniä, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntoja. Vuokra-asuntojen yhteenlaskettu osuus sekä etenkin ARA- ja korkotukivuokraasuntojen osuus on Helsingissä jonkin verran korkeampi kuin Suomen muissa suurimmissa kaupungeissa. Ero Turkuun ja Tampereeseen ei kuitenkaan ole suuri, ja kaupunkien hallintamuotojakaumat muistuttavatkin toisiaan suuresti kaupunkitasolla tarkasteltuna. Erot asuntokannan hallintamuodoissa ovat korostuneempia pääkaupunkiseudun sisäisessä vertailussa. Helsingin naapurikunnissa Espoossa ja Vantaalla omistusasuminen on selvästi yleisempää ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus vähäisempi kuin pääkaupungissa. Sekä Espoossa että Vantaalla noin 54 prosenttia asunnoista oli vuoden 05 lopussa hallintaperusteeltaan omistusasuntoja. Kuvio. Hallintamuotojen osuudet asuntojen huoneistotyypin mukaan..05 Omistus ARA- tai korkotukivuokra Vapaarahoi einen vuokra Asumisoikeus Muu tai tuntematon hallintaperuste huone + k/kk/kt huone a + k/kk/kt huone a + k/kk/kt 4 huone a + k/kk/kt 5 + huone a + k/kk/kt % Kuvio 4. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta hallintamuodon mukaan..05 Asuntoja yhteensä Helsinki 50 4 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 8 Espoo-Kauniainen Oulu Tampere Turku Vantaa % Omistus ARA- tai korkotukivuokra Vapaarahoi einen vuokra Asumisoikeus Muu tai tuntematon hallintaperuste

21 Eteläinen suurpiiri Suurpiirin asunnoista 4 prosenttia oli vuoden 05 lopussa omistusasuntoja. Kerrostalovaltaisen suurpiirin omistusasunnot ovat lähes poikkeuksetta asunto-osakeyhtiömuotoisia. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen osuus oli suurpiirissä korkea, 8 prosenttia kaikista asunnoista, kun taas ARA- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus oli alle 5 prosenttia asuntokannasta. ARAja korkotukivuokra-asunnot ovat keskittyneet pääosin suurpiirin uusimpaan asuntokantaan - yksin Jätkäsaaren ja Ruoholahden osa-alueet käsittävät yli puolet suurpiirin ARA- ja korkotukivuokra-asunnoista. Muiden ja hallintamuodoltaan tuntemattomien asuntojen osuus oli korkea, yhteensä 6 prosenttia kaikista alueen asunnoista. Läntinen suurpiiri Läntisen suurpiirin asunnoista 4 prosenttia on omistusasuntoja, 9 prosenttia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja 0 prosenttia ARA- ja korkotukivuokraasuntoja. Asumisoikeusasuntojen osuus on noin prosenttia ja muiden tai hallintamuodoltaan tuntemattomien asuntojen 8 prosenttia suurpiirin asuntokannasta. Omistusasuntojen osuus on suurin pientalovaltaisilla Marttilan, Maununnevan ja Kuusisaaren osa-alueilla, joilla ne käsittävät yli 70 prosenttia asunnoista. ARA- ja korkotukivuokra-asunnot muodostavat yli puolet asuntokannasta Talin, Talinrannan ja Pikku-Huopalahden osa-alueilla. Kuvio 5. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan peruspiirteittäin..05 Asuntokanta hallintaperusteen mukaan..05 Omistus Vapaarahoi einen vuokra ARA- tai korkotukivuokra Asumisoikeus Muu tai tuntematon / asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 9

22 Keskinen suurpiiri Vuokra-asuntojen osuus on Keskisessä suurpiirissä kaupungin korkein, vuoden 05 lopussa yhteensä 54 prosenttia kaikista asunnoista. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus on 5 prosenttia ja ARA- tai korkotukivuokra-asuntojen 9 prosenttia asuntokannasta. Vuokra-asuntojen osuus on korkea kaikilla suurpiirin osa-alueilla vaihdellen 45 ja 00 prosentin välillä. ARA- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus ylittää puolet koko asuntokannasta Kyläsaaren, Kumpulan, Koskelan ja Vanhankaupungin osa-alueilla. 8 prosenttia suurpiirin asunnoista kuuluu hallintaperusteeltaan muiden tai tuntemattomien asuntojen luokkaan. Pohjoinen suurpiiri Omistusasuntojen osuus on Pohjoisessa suurpiirissä kaupungin korkein Östersundomin suurpiirin jälkeen, yhteensä 57 prosenttia asuntokannasta. Omistusasuntojen osuus on korkein pientalovaltaisilla Pirkkolan ja Paloheinän osa-alueilla ja vuokraasuntojen kerrostalovaltaisilla Maunulan sekä Veräjälaakson osa-alueilla. 8 prosenttia suurpiirin asunnoista on hallintaperusteeltaan muita tai tuntemattomia. Koillinen suurpiiri Vuoden 05 lopussa 46 prosenttia Koillisen suurpiirin asunnoista oli omistusasun- Kuvio 6. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 0 Omistusasuntojen osuus asuntokannasta..05 (%) 57,4-94, 4, - 57,4 Kaupungin keskiarvo 4, % 4,0-4, 0,0-4,0 Alueella alle 00 asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 06

23 toja, 5 prosenttia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja 5 prosenttia muita tai hallintamuodoltaan tuntemattomia asuntoja. ARA- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus on suurpiirissä korkea, 0 prosenttia kaikista alueen asunnoista. Valtion tukemien asuntojen osuus on suurin opiskelijaasuntovaltaisella Viikin tiedepuiston osaalueella sekä Jakomäen osa-alueella, joilla useampi kuin joka toinen asunto on ARAtai korkotukivuokra-asunto. Asumisoikeusasuntojen osuus on suurpiirissä kaupungin keskiarvoa korkeampi, noin 5 prosenttia kaikista asunnoista. Omistusasuntojen osuus on Kaakkoisessa suurpiirissä Helsingin keskiarvon tavoin 4 prosenttia kaikista asunnoista. Vuokraasuntojen osuus on 49 prosenttia jakautuen 7 prosenttiin ARA- ja korkotukivuokra-asuntoja ja prosenttiin vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Omistusasuntojen osuus on korkein pientalovaltaisilla Kruunuvuorenrannan ja Tammisalon osa-alueilla. Asuntokannaltaan pienten Santahaminan ja Herttoniemen yritysalueen ohella vuokra-asuntoja on suhteessa eniten Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemenrannan osa-alueilla, joille sijoittuu yli puolet suurpiirin ARA- ja korkotukivuokra-asunnoista. Hallintamuodoltaan muiden tai tuntemattomien asuntojen osuus on Kaakkoisessa suurpiirissä 7 prosenttia kaikista asunnoista. Kaakkoinen suurpiiri Itäinen suurpiiri Itäisen suurpiirin asunnoista 4 prosenttia on omistus- ja 47 prosenttia vuokra-asuntoja. Tuetun vuokra-asumisen osuus on korkea, sillä ARA- ja korkotukivuokra-asunnot muodostavat 0 prosenttia kaikista alu- Kuvio 7. Osa-alueet, joilla omistus- ja vuokra-asuntojen osuudet ovat suurimmat..05 Omistusasunnot Vuokra-asunnot Landbo Kyläsaari Pirkkola Her oniemen yritysalue Paloheinä Suomenlinna Karhusaari Viikin edepuisto Länsi-Pakila Santahamina Marjaniemi Tali Tammisalo Ruoholah Mar la Talinranta Kruunuvuorenranta Jakomäki Tapaninvainio Koskela Itä-Pakila Kumpula Maununneva Itäkeskus Viikinranta Maunula Kuusisaari Vanhakaupunki Puistola Länsi-Her oniemi Heikinlaakso Malminkartano Östersundom Kurkimäki Torpparinmäki Pikku Huopalah Töyrynummi Ala-Malmi Hakuninmaa Reimarla % % Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Vapaarahoi einen ARA- tai korkotuki

24 een asunnoista. ARA- ja korkotukivuokraasuntojen osuus ylittää 45 prosenttia Kurkimäen, Kallahden, Vesalan ja Itäkeskuksen osa-alueilla. Omistusasuntojen osuus on puolestaan korkein Marjaniemen, Vartioharjun, ja Aurinkolahden osa-alueilla. 5 prosenttia suurpiirin asunnoista on hallintaperusteeltaan muita tai tuntemattomia. Östersundomin suurpiiri Asuntokannaltaan pieni Östersundom on Helsingin omistusasuntovaltaisin suurpiiri. Omistusasuntojen osuus on yhteensä 8 prosenttia, josta valtaosa on asukkaiden omistamia asuinrakennuksia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus on 7 prosenttia ja hallintamuodoltaan tuntemattomien tai muiden asuntojen osuus prosenttia alueen asuntokannasta. Östersundomin suurpiirin alueella ei ole ARAtai korkotukivuokra-asuntoja. Kuvio 8. Kaupungin vuokramaa sekä ARA-asuntokannan (ARA- ja korkotukivuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot) osuus osa-alueittain..05 Kaupungin vuokramaa ja asuntojen hallintamuoto..05 Kaupungin vuokramaa Ympyrädiagrammi ARA- ja korkotukivuokraasunnot sekä asumisoikeusasunnot / 500 asuntoa Muut asunnot Helsingin kaupunkimŝʃăusosasto ja HSY, 05

25 Asuntojen huoneistotyyppi ja keskikoko Helsinkiläisasunnon yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Lähes kaksi kolmesta asunnosta Helsingissä on pieniä, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntoja. Vuoden 05 lopussa prosenttia Helsingin asunnoista oli huoneistotyypiltään yksiöitä 8 ja 6 prosenttia kaksioita. Kolmiot muodostivat prosenttia ja suurimmat, vähintään neljän huoneen perheasunnot 8 prosenttia asuntokannasta. Asunnoista alle prosentin huoneistotyyppi oli tuntematon. Merkittävimmät alueelliset erot eri huoneistotyyppeihin lukeutuvien asuinhuoneistojen osuuksissa määräytyvät ensisijaisesti vallitsevan talotyyppijakauman ja kerrostalovaltaisilla asuinalueilla osin myös alueen rakennuskannan iän mukaan. Esimerkiksi pienten asuntojen osuus on korkein Keskisessä sekä Eteläisessä suurpiirissä, joiden asuntokanta on myös keskimäärin Helsingin vanhinta ja kerrostalovaltaisinta. Suurten, neljän tai useamman huoneen asuntojen osuus on puolestaan korkein alueilla, joilla pientaloasuntojen osuudet ovat korkeimmat. Osa-aluetasolla pieniä asuntoja on suhteessa eniten opiskelija-asuntovaltaisilla alueilla sekä Kallion ja Alppiharjun peruspiirien osa-alueilla. Suurten asuntojen osuus on korkein Östersundomin suurpiirin osa-alueilla sekä useilla Pohjoisen ja Kaakkoisen suurpiirin pientalovaltaisilla osa-alueilla. Helsingin asuntojen keskikoko oli vuonna 05 6, neliömetriä. Erillisten pientalojen keskikoko oli 09,0 neliömetriä, rivija ketjutaloasuntojen 95, neliömetriä ja asuinkerrostaloasuntojen 57, neliömetriä. Asuntokannan iän mukaan tarkasteltuina asuntojen keskikoko on suurin 000-luvulla (7,0 m ) sekä 980-luvulla valmistuneissa asunnoissa (70,9 m ), ja pienin 940-luvulla (5,7 m ) ja 90-luvulla valmistuneissa asunnoissa (54,5 m ). Vuosina valmistuneiden asuntojen keskikoko vaih- huone a +k/kk/kt Kuvio 9. Helsingin huoneistotyyppijakauma..05,0 % 5+ huone a +k/kk/kt 4 huone a 6, % +k/kk/kt, % Yhteensä 50 4 asuntoa,9 % 6, % huone +k/kk/kt huone a +k/kk/kt telee suurpiireittäin 6,6, neliön välillä ollen suurin Östersundomissa ja pienin Läntisessä suurpiirissä Eri huoneistotyyppien väliset suhteet kaupungin asuntokannassa muuttuvat hitaasti asuntojen määrän kasvaessa uudisrakentamisen ja käyttötarkoitusten muutosten myötä noin prosentilla vuodessa. Pienten, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntojen osuus on laskenut ja kolmen tai useamman huoneen asuntojen osuus noussut vähäisesti vuosina Selkeämpi muutos on havaittavissa asuntojen keskikoossa, joka on samalla tarkastelujaksolla kasvanut,0 neliömetrillä. Erilliset pientaloasunnot olivat keskimäärin,4 ja kerrostaloasunnot 0,8 neliömetriä suurempia vuonna 05 kuin vuosikymmen aiemmin. Rivi- ja ketjutaloasuntojen keskikoko ei ole muuttunut vertailuaikana. Pienten, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntojen osuus on Helsingissä selvästi korkeampi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa pienten asuntojen osuus on 9 prosenttia ja Vantaalla 45 prosenttia, kun Helsingissä pieniä asuntoja on yhteensä 59 prosenttia asuntokan- 8 Asunnon huoneistotyyppi on määritetty asuinhuoneiden määrän mukaan. Keittiötä, keittokomeroa tai keittotilaa ei ole laskettu asuinhuoneeksi. ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05

26 nasta. Suurimmista kaupungeista Tampere ja Turku muistuttavat huoneistotyyppijakaumiensa osalta huomattavasti Helsinkiä. Eteläinen suurpiiri Pienten asuntojen osuus on Eteläisessä suurpiirissä korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin. Vuonna 05 prosenttia suurpiirin asunnoista oli yksiöitä, 5 prosenttia kaksioita, 8 prosenttia kolmioita ja 5 prosenttia tätä suurempia asuntoja. Pienten asuntojen osuus on korkein Punavuoren, Kampin, ja Taka-Töölön osa-alueilla, joilla ne muodostavat yli 70 prosenttia kaikista asunnoista. Toisaalta suurten, neljän tai useamman asuinhuoneen asuntojen osuus on joillain suurpiirin osa-alueilla selvästi korkeampi kuin kerrostalovaltaisilla osa-alueilla keskimäärin. Suurten asuntojen osuus on korkein Kaivopuiston, Eiran, Kaartinkaupungin ja Myllykallion osa-alueilla. Suurpiirin asuntojen keskikoko on 6,9 neliömetriä, eli hieman kaupungin keskiarvoa korkeampi. Erityisesti suurpiirissä 90-luvulla tai aiemmin valmistuneet asunnot ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin muualla Helsingissä. Läntinen suurpiiri Läntisen suurpiirin asuntojen huoneistotyyppijakauma muistuttaa läheisesti koko kaupungin keskimääräistä jakaumaa. prosenttia suurpiirin asunnoista on yksiöitä, 8 prosenttia kaksioita, prosenttia kolmioita ja 7 prosenttia tätä suurempia asuntoja. Pieniä asuntoja on suhteessa eniten Meilahdessa, Etelä-Haagassa ja Kivihaassa. Suurten, yli neljän asuinhuoneen asuntojen osuus on korkein Kuusisaaressa, jossa ne muodostavat lähes 90 prosenttia kaikista asunnoista. Läntisen suurpiirin asuntojen keskikoko on 59,8 neliömetriä. Keskinen suurpiiri Pienten asuntojen osuus on Keskisessä suurpiirissä Helsingin suurpiiritason korkein, 79 prosenttia asuntokannasta. Opiskelija-asuntovaltaista Kyläsaaren osaaluetta lukuun ottamatta pieniä asuntoja on suhteessa eniten Torkkelinmäen, Harjun ja Alppilan osa-alueilla, joilla ne muodostavat yli 90 prosenttia kaikista asunnoista. Erityisesti yksiöiden osuus on kyseisillä osa-alueilla huomattavan korkea Torkkelinmäellä 7 prosenttia ja Harjun osaalueella 60 prosenttia kaikista asunnoista. Kuvio 0. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta huoneistotyypin mukaan..05 (pois lukien keittiö) Asuntoja yhteensä Helsinki 50 4 Espoo-Kauniainen Oulu ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4 huone +k/kk/kt Tampere Turku Vantaa % huone a +k/kk/kt huone a +k/kk/kt 4 huone a +k/kk/kt 5+ huone a +k/kk/kt Tuntematon huoneistotyyppi

27 Neljän tai useamman huoneen asuntojen osuus on korkein suurpiirin uusilla asuinalueilla Arabianrannassa ja Kalasatamassa sekä Koskelan osa-alueella. Suurpiirin asuntojen keskikoko, 49, neliömetriä, on suurpiiritasolla Helsingin pienin. Asuntojen keskikoon perusteella Helsingin pienimmät asunnot sijaitsevat Kyläsaaren (,9 m ) ja Torkkelinmäen (7,7 m ) osaalueilla. Pohjoinen suurpiiri Pienten asuntojen osuus on Pohjoisen suurpiirin alueella huomattavan alhainen, sillä vain 9 prosenttia kaikista alueen asunnoista on yksiöitä tai kaksioita. 4 prosenttia suurpiirin asunnoista on kolmioita ja 6 prosenttia tätä suurempia asuntoja. Pienten asuntojen osuus vaihtelee osa-alueittain suuresti, ja on korkein kerrostalovaltaisilla Maunulan, Veräjälaakson ja Patolan osa-alueilla. Suurpiirin asuntojen keskikoko, 78,6 neliömetriä, ylittää selvästi kaupungin keskiarvon. Koillinen suurpiiri Koillisen suurpiirin asunnoista 48 prosenttia on pieniä yhden tai kahden huoneen asuntoja, 8 prosenttia kolmioita ja 4 prosenttia tätä suurempia asuntoja. Pienten asuntojen osuus on korkein Viikin tiedepuiston, Ylä-Malmin ja Pihlajamäen osaalueilla, suurten puolestaan Heikinlaakson, Puistolan ja Tapaninvainion osa-alueilla. Jakomäen osa-alueella kolmioiden osuus asuntokannasta on kaupungin korkein osa-aluetasolla, yhteensä 7 prosenttia. Koillisen suurpiirin asuntojen keskikoko on 69, neliömetriä. Kuvio. Asuntokanta huoneistotyypin mukaan peruspiireittäin..05 Laajasalon peruspiiri Asuntokanta huoneistotyypin mukaan..05 huone + k/kk/kt huone a + k/kk/kt huone a + k/kk/kt 4 huone a + k/kk/kt / huone a + k/kk/kt asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 5

28 Kuvio. Huoneistotyyppijakauma valituilla kerrostalovaltaisilla osa-alueilla..05 Kerrostaloasuntojen osuus (%) Torkkelinmäki Taka-Töölö Pohjois-Haaga Länsi-Her oniemi Maunula Arabianranta Pihlajisto Jakomäki Aurinkolah Pikku Huopalah Kaivopuisto Kallah 00,0 99,4 98,7 9, 9, 99,8 97, 94, 96,6 96,8 97,4 99, % huone +k/kk/kt huone a +k/kk/kt huone a +k/kk/kt 4 huone a +k/kk/kt 5+ huone a +k/kk/kt Tuntematon huoneistotyyppi Kuvio. Asuntojen keskikoko osa-alueittain..05 Asuntojen keskikoko..05 (m²) 80,0-08,0 m² 6, - 80,0 m² Kaupungin keskiarvo 6, m² 55,0-6, m²,9-55,0 m² Alueella alle 00 asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05 6

29 Kuvio 4. Osa-alueet, joilla pienten/suurten asuntojen osuus on suurin..05 Kyläsaari Torkkelinmäki Harju Alppila Linjat Siltasaari Vallila Punavuori Vilhonvuori Viikin edepuisto Meilah Hermanninmäki Kamppi Etelä-Haaga Taka-Töölö Kivihaka Toukola Kumpula Vanhakaupunki Hernesaari huone +k/kk/kt huone a +k/kk/kt % Landbo Kuusisaari Karhusaari Marjaniemi Östersundom Tammisalo Paloheinä Kruunuvuorenranta Länsi-Pakila Itä-Pakila Metsälä Jollas Leh saari Maununneva Heikinlaakso Kaivopuisto Puistola Torpparinmäki Mar la Hakuninmaa 4 huone a +k/kk/kt 5+ huone a +k/kk/kt % Kaakkoinen suurpiiri Kaakkoisen suurpiirin asunnoista 5 prosenttia on yksiöitä ja 7 prosenttia kaksioita. Sekä kolmioiden että tätä suurempien asuntojen osuus on 4 prosenttia asuntokannasta. Pienten asuntojen osuudet ovat korkeimpia Länsi-Herttoniemessä sekä Roihuvuoressa, ja suurten, vähintään neljän asuinhuoneen asuntojen pientalovaltaisilla Tammisalon, Kruunuvuorenrannan sekä Jollaksen osa-alueilla. Asuntojen keskikoko on 68,4 neliömetriä. Itäinen suurpiiri Yksiöt muodostavat prosenttia, kaksiot 9 prosenttia, kolmiot 7 prosenttia ja tätä suuremmat asunnot prosenttia Itäisen suurpiirin asuntokannasta. Pienten asuntojen osuus on korkein Puotilan ja Itäkeskuksen osa-alueilla ja suurten asuntojen Marjaniemen osa-alueella. Meri-Rastilan Kuvio 5. Osa-alueet, joilla asuntojen keskikoko on suurin/pienin..05 Karhusaari Kuusisaari Landbo Marjaniemi Östersundom Kaivopuisto Tammisalo Kruunuvuorenranta Jollas Helsingin keskiarvo Vilhonvuori Etelä-Haaga Viikin edepuisto Laakso Vallila Linjat Alppila Harju Torkkelinmäki Kyläsaari 6, m 7

30 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 8 ja Kivikon osa-alueilla on kerrostalovaltaisiksi alueiksi huomattavan vähän yksiöitä, ja kaksioiden ja kolmioiden osuudet ovat alueilla selvästi keskimääräistä korkeampia. Suurpiirin asuntojen keskikoko on 66,7 neliömetriä. Östersundomin suurpiiri Pientalovaltaisen Östersundomin suurpiirin asunnoista 80 prosenttia on suuria, vähintään neljän asuinhuoneen asuntoja. Asuntojen keskikoko on 59,9 neliömetriä. Tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot Tyhjien ja tilapäisesti asuttujen eli ei vakinaisessa käytössä olevien asuntojen osuus oli Helsingissä vuoden 05 lopussa 8 prosenttia koko asuntokannasta, eli yhteensä noin asuntoa. Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen suhteellinen osuus on korkein Eteläisen suurpiirin alueella, jonka asuntokannasta kyseiset asunnot muodostavat 5 prosenttia. Osa-aluetasolla tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen osuus on korkein Kluuvin osa-alueella, jolla ne muodostavat 4 prosenttia alueen asuntokannasta. Muita alueita, joilla yli viidennes asuntokannasta on muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä, ovat Santahamina, Kaartinkaupunki, Kaivopuisto, Hernesaari ja Eira. Suhteessa vähiten eli noin 5 prosenttia tyhjiä ja tilapäisesti asuttuja asuntoja oli Itäisen suurpiirin alueella. Osa-aluetasolla tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen osuus oli alhaisin Veräjälaakson, Kurkimäen ja Itäkeskuksen osa-alueilla jääden alle prosenttiin asuntokannasta. Pääsääntöisesti tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen osuudet ovat vähäisiä alueilla, joilla kaupungin vuokraasuntojen osuus asuntokannasta on korkea. Muussa kuin vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen hallintaperuste on pääsääntöisesti ilmoitettu muuksi tai tuntemattomaksi tai muuksi vuokrasuhteeksi. Koko kaupungin tasolla tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen määrää selittää osin ei vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen tilastointitapa, jossa kaikki tilastovuoden lopussa.. muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olleet asunnot rekisteröityvät tyhjiksi tai tilapäisesti asutuiksi. Esimerkiksi asuntokauppojen yhteydessä asunto on tyypillisesti hetken ilman vakituista asukasta, jolloin vuodenvaihteeseen sijoittuva asuntokauppa näyttäytyy myös rekisteritiedoissa. Eteläisen suurpiirin alueella tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen korkea osuus selittynee osin ns. kakkosasuntojen korkealla määrällä sekä yhä asunnoiksi rekisteröityjen tilojen toimistokäytöllä. Myös Helsingissä oleskelevien, mutta muualla vakinaisesti asuvien asukkaiden määrä saattaa osaltaan selittää tyhjiksi tilastoitujen asuntojen osuutta. Vuoden 05 lopussa Helsingissä asui noin 000 henkeä, joiden vakituinen asuinpaikka oli rekisteröity johonkin muuhun kuntaan. Lisäksi Helsingissä vakituisesti asuvista asukkaista noin ei ollut rekisteröitynyt millekään asuinalueelle 9. Hissittomät kerrostaloasunnot Vuonna 05 noin asuntoa eli 8 prosenttia Helsingin kerrostaloasunnoista sijaitsi hissittömissä asuinkerrostaloissa. Matalissa yhden, kahden ja kolmen asuinkerroksen kerrostaloissa sijaitsevista asunnoista 87 prosenttia oli ilman hissiä, kun taas neljän tai useamman asuinkerroksen kerrostaloissa sijaitsevista asunnoista prosenttia oli hissittömiä. Osa-alueita, joilla yli 60 prosenttia neljän tai useamman kerroksen kerrostaloissa sijaitsevista asunnoista oli ilman hissiä, olivat Veräjämäki, Kivihaka, Vanha Ruskeasuo, Käpylä, Pajamäki ja Länsi-Herttoniemi. 9 Mäki, N. & P. Vuori (06). Helsingin väestö vuodenvaihteessa 05/06 ja väestönmuutokset vuonna 05. Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 06:. 7 s.

31 Hissittömien asuntojen määrä sekä osuus asuntokannasta ovat laskeneet tasaisesti viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 000 hissittömien asuntojen osuus oli 48 prosenttia kaikista kerrostaloasunnoista ja prosenttia neljän tai useamman asuinkerroksen rakennuksissa sijaitsevista asunnoista. Asuntojen varustetaso 96 prosenttia Helsingin asunnoista luokiteltiin vuoden 05 lopussa varustetasoltaan hyviksi. Puutteellisesti varustettuja asuntoja oli yhteensä noin 4 000, eli noin 4 prosenttia koko kaupungin asuntokannasta. Asunnon varustetaso luokitellaan puutteelliseksi, jos siitä puuttuvat peseytymistilat, keskus- tai sähkölämmitys, vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Sekä varustetasoltaan puutteellisten asuntojen osuus että niiden absoluuttinen määrä ovat laskeneet tasaisesti Helsingin asuntokannassa. Puutteellisesti varustettujen asuntojen määrä väheni Helsingissä vajaalla tuhannella asunnolla vuosina Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuudet ovat korkeimpia yksittäisillä, asuntokannaltaan erityisillä osa-alueilla, kuten Santahaminassa, Suomenlinnassa sekä Marttilan pientalovaltaisella osa-alueella, joilla yli 0 prosenttia asunnoista on puutteellisesti varustettuja. Valtaosa Helsingin puutteellisesti varustetuista asunnoista sijaitsee kuitenkin Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä, joiden asuntokanta on keskimäärin kaupungin vanhinta. Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuudet ovat erityisen korkeita Keskisessä suurpiirissä Torkkelinmäen, Harjun ja Alppilan osaalueilla sekä Eteläisessä suurpiirissä Kaartinkaupungin osa-alueella, joilla 5 0 prosenttia kaikista asunnoista on varustetasoltaan puutteellisia. Alueilla, joilla vanhojen pienten asuntojen osuudet ovat korkeita, myös asunnon koko saattaa asettaa rajoitteita asunnon varustetason parantamiselle. Kuvio 6. Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuus asuntokannasta osa-alueilla..05 Varustetasoltaan puu eellisten asuntojen osuus..05 (%) 5,0-6, 0,0-5,0 5,0-0,0 0,0-5,0 Alueella alle 00 asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 9

32 ASUMISEN HINTATASO Asuntojen vuokrat Helsinki on Suomen kallein kaupunki asua vuokralla. Erityisesti pienten asuntojen neliövuokrissa on myös huomattavia kaupungin sisäisiä alueellisia eroja. Vuokrataso on viime vuosina noussut eniten alueilla, joilla vuokrat ovat jo entuudestaan korkeimpia. Helsinkiläisen vuokra-asunnon neliövuokra oli vuonna 05 keskimäärin 5,7 euroa kuukaudessa. Vuokra-asuminen oli Helsingissä kalleinta kalleusalueella, jolla vuokra-asunnon kuukausittainen keskineliövuokra oli 9,54 euroa. Toiseksi kalleimmalla kalleusalueella keskineliövuokra oli 7,94 euroa, kalleusalueella,95 euroa ja kalleusalueella 4,8 euroa kuukaudessa. Hallintamuoto Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja ARA-vuokra-asuntojen keskivuokrien erotus oli pienin kalleusalueella, jonka vapaa- rahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokrat olivat keskimäärin, euroa alueen ARA-vuokra-asuntojen vuokria korkeampia. Erotus oli suurin kalleusalueella, jonka vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokrat olivat keskimäärin 6,75 euroa alueen ARA-vuokra-asuntojen vuokria kalliimpia. Kalleusalueen ARA-vuokra-asuntojen kuukausivuokrat olivat keskimäärin selvästi kalliimpia kuin muilla kalleusalueilla sijaitsevien ARA-vuokra-asuntojen. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusien, eli tilastovuoden 05 aikana solmittujen vuokrasuhteiden keskineliövuokrat olivat vanhojen vuokrasuhteiden neliövuokria korkeampia kaikilla Helsingin Kuvio 7. Vuokra-asuntojen keskivuokrat ( /m /kk) Helsingin kalleusalueilla vuonna 05 Euroa/m /kk ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki 4 ARA-asunnot Vapaarahoi eiset kaikki Vapaarahoi eiset uudet vuokrasuhteet

33 kalleusalueilla. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden keskineliöhinta oli 0,5 euroa ja kaikkien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen 8,7 euroa kuukaudessa. ARA-vuokra-asuntojen keskivuokrat olivat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja edullisempia kaikilla kalleusalueilla ja keskimäärin,5 euroa asuinneliötä kohden. Huoneistotyyppi Neliövuokrat ovat lähtökohtaisesti korkeampia pienissä kuin suurissa asunnoissa. Yksiöiden neliövuokra oli Helsingissä keskimäärin 0,9 euroa kuukaudessa, kaksioiden 4,89 euroa ja kolmen tai useamman asuinhuoneen asuntojen,00 euroa kuukaudessa. Pienten asuntojen keskimääräiset neliövuokrat vaihtelevat myös kalleusalueittain enemmän kuin suurten asuntojen. Yksiön keskimääräinen neliövuokra oli kalleusalueella 4, euroa kuukaudessa ja edullisimmalla kalleusalueella 4 5,78 euroa kuukaudessa, kun kolmen tai useamman asuinhuoneen asuntojen keskimääräiset neliövuokrat vaihtelivat 5,89 eurosta (kalleusalue ),75 euroon (kalleusalue 4). Esimerkiksi 0 neliön yksiön keskimääräinen kuukausivuokra oli kalleusalueella noin 70 euroa ja kalleusalueella 4 noin 470 euroa. Hintaero vapaarahoitteisten vuokraasuntojen ja ARA-vuokra-asuntojen neliövuokrissa on selvästi korostuneempi pienissä kuin suurissa asunnoissa. Yksiöiden neliövuokrat ovat keskimäärin 8,80 euroa korkeampia vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa kuin ARA-vuokra-asunnoissa, kun taas vähintään kolmen asuinhuoneen asuntojen osalta erotus on vain,7 euroa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa yksiöiden ja vähintään kolmen asuinhuoneen asuntojen keskivuokrien välinen erotus oli 7,68 euroa, eli selvästi suurempi kuin ARA-vuokra-asuntokannassa, jossa yksiöiden vuokrat olivat keskimäärin,5 euroa korkeampia kuin kolmen tai useamman huoneen asunnot. Erotus eri huoneistotyyppien vuokrissa oli suurin kalleusalueella, jolla yksiöiden neliövuokrat olivat keskimäärin 8,44 euroa kolmen tai useamman huoneen asuntojen vuokria korkeampia. Rakennuksen ikä Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot olivat Helsingissä kalleimpia vuonna 950 tai ai- Kuvio 8. Yksiöiden keskivuokrat ( /m /kk) Helsingin kalleusalueilla vuonna 05 Euroa/m /kk Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki 4 ARA-asunnot Vapaarahoi eiset kaikki Vapaarahoi eiset uudet vuokrasuhteet ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05

34 emmin valmistuneissa asunnoissa, joiden keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 05,65 euroa kuukaudessa. Ikäluokan rakennuksissa sijoittuvat pääosin Helsingin kalleimmille kalleusalueille. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra oli alhaisin vuosina valmistuneissa asunnoissa (5,9 /kk/m ). Uusimpien, vuosina valmistuneiden vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra oli 8,9 euroa asuinneliötä kohden. ARA-vuokra-asunnoissa alhaisin vuokra oli vuosina valmistuneissa asunnoissa (,46 /kk/m ). Uusimpien, vuosina valmistuneiden asuntojen keskivuokra oli selvästi korkeampi (,48 /kk/m ). Vuokrien kehitys Helsingin kalleusalueilla Asuntojen keskimääräiset neliövuokrat ovat nousseet viime vuosina kaikilla Helsingin kalleusalueilla. Vuonna 05 vuokrat nousivat Helsingissä keskimäärin,7 prosenttia 0 ja vuonna 04 4,0 prosenttia vuodessa. Vuokratason vuosimuutoksen suuruus vaihteli vuonna 05 kalleusalueesta riippuen,6 prosentin (kalleusalue ) ja 4, prosentin (kalleusalue ) välillä. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat nousivat vuonna 05 keskimäärin 4, prosenttia ja vuonna 04 4,9 prosenttia, ja ARA-vuokra-asuntojen keskimäärin,9 prosenttia vuonna 05 ja,4 prosenttia vuonna 04. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat nousivat vuonna 05 ARA-vuokra-asuntojen hintoja nopeammin kaikilla muilla kalleusalueilla paitsi kalleusalueella. Pienten asuntojen vuokrat ovat nousseet hieman suurten asuntojen vuokratasoa nopeammin - yksiöiden vuokrat nousivat Helsingissä vuonna 05 keskimäärin 4, prosenttia, kaksioiden,6 prosenttia ja kolmen tai useamman asuinhuoneen asuntojen vuokrat, prosenttia. Yksiöiden vuokrat nousivat erityisesti kalleusalueella, jolla yksiöiden vuokratason vuosimuutos oli vuonna 05 5,0 prosenttia. Kuvio 9. Kolmen tai useamman asuinhuoneen asuntojen keskivuokrat ( /m /kk) Helsingin kalleusalueilla vuonna 05 Euroa/m /kk ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki 4 ARA-asunnot Vapaarahoi eiset kaikki Vapaarahoi eiset uudet vuokrasuhteet 0 Tilastokeskuksen vuokrien vuositilastosta laskettu vuosimuutos.

35 Vuokrataso Helsingissä ja muualla Suomessa Vuokra-asuminen on keskimäärin kalliimpaa Helsingissä kuin muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Kun helsinkiläisen vuokra-asunnon keskimääräinen neliöhinta oli vuonna 05 5,7 euroa, oli se Espoon ja Kauniaisten alueella,7 ja Vantaalla,7 euroa. Tampereella vuokraasunnon keskimääräinen kuukausivuokra oli,88 euroa neliöltä, Turussa,05 euroa ja Oulussa,7 euroa neliötä kohden. Vuonna 05 yleinen vuokrataso nousi suurimmista kaupungeista Helsingin ohella eniten Vantaalla, jossa vuokrien vuosimuutos oli,6 prosenttia. Vuokrat nousivat Espoon ja Kauniaisten alueella,9 prosenttia, Turussa, Tampereella ja Oulussa,4,6 prosenttia ja koko Suomessa,0 prosenttia. Ero Helsingin, pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kaupunkien vuokratason välille syntyy pääosin eroista vapaarahoitteisen vuokra-asumisen kustannuksissa. ARA-vuokra-asuntojen kuukausivuokrat olivat pääkaupunkiseudun kunnissa vain hieman muiden kaupunkien vuokria korkeampia. Suurimmista kaupungeista ARAvuokra-asunnon keskimääräinen neliövuokra oli korkein Vantaalla (,8 /kk/ m ) ja edullisin Oulussa (0,66 /kk/m ). Erotus ARA-vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrissa oli Helsingissä selvästi muita kaupunkeja suurempi. Kuvio 0. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien keskimääräiset kuukausivuokrat 05 Euroa/m /kk 0 ARA-asunnot Vapaarahoi einen Yhteensä Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Turku Oulu ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05

36 Osakeasuntojen hinnat Osakeasuntojen neliöhinnat ovat Helsingissä yhä lähes kaksinkertaisia muuhun Suomeen verrattuna. Viime vuosina asuntojen hinnat ovat nousseet erityisesti Helsingin kalleimmilla kalleusalueilla. Keskineliöhinnat Helsingin kalleusalueilla Helsinkiläisen omistusasunnon keskimääräinen neliöhinta oli vuonna euroa. Hintataso vaihtelee suuresti kalleusalueittain. Neliöhinnoiltaan kalleimmat asunnot sijaitsivat kalleusalueella, jolla asunnon keskimääräinen neliöhinta oli 6 4 euroa. Kalleusalueella asunnon neliöhinta oli keskimäärin 4 8 euroa ja kalleusalueella 49 euroa. Edullisimmalla kalleusalueella 4 asuntojen hintataso oli keskimäärin alle puolet kalleusalueen hintatasosta, 7 euroa neliöltä. Kerrostaloasuntojen neliöhinnat olivat pääsääntöisesti korkeampia kuin pääosin pinta-alaltaan suurempien pien- ja rivitaloasuntojen, mikä osaltaan selittää pientalovaltaisimpien osa-alueiden alhaisempia keskineliöhintoja. Helsinkiläisten kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli vuonna euroa ja osakeyhtiömuotoisten pientaloasuntojen 6 euroa. Pientaloasuntojen hintataso oli korkein kalleusalueella, jossa niiden keskineliöhinta oli 4 80 eurossa. Edullisimmalla kalleusalueella 4 pientaloasuntojen neliöhinta oli keskimäärin 968 euroa. Kerrostaloasuntojen neliöhinnat vaihtelivat huomattavasti asunnon huoneistotyypin mukaan. Yksiöiden keskimääräinen neliöhinta oli koko kaupungin alueella euroa, kaksioiden 4 44 euroa ja Kuvio. Osakeasuntojen hinnat Helsingin postinumeroalueilla vuonna 05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 Osakeasuntojen keskihinnat 05 (euroa/neliö) Alueella ei / vähän kauppoja Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05

37 kolmioiden 99 euroa. Vaihtelu isojen ja pienten asuntojen keskihintojen välillä oli suurinta kalleusalueella 4 ja vähäisintä kalleusalueella. Yksiöt olivat kalleimpia kalleusalueella, jolla niiden keskineliöhinta oli euroa. Keskineliöhinnat Helsingin postinumeroalueilla Vuonna 05 kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat olivat korkeimmat Kaivopuiston (6 78 euroa), Eiran (6 5 euroa) ja Punavuoren (6 96 euroa) postinumeroalueilla. Helsingin kymmenen kalleimman postinumeroalueen joukkoon kuuluivat myös Kruunuhaka, Kaartinkaupunki, Helsingin keskusta, Keski-Töölö, Katajanokka, Taka-Töölö ja Ruoholahti. Taka-Töölöä lukuun ottamatta kyseiset postinumeroalueet ovat olleet Helsingin kymmenen kalleimman joukossa vuodesta 005 lähtien. Neliöhinnoiltaan edullisimmat kerrostaloasunnot sijaitsivat Jakomäessä ( 6 euroa), Kontulassa ( 49 euroa) ja Siltamäessä ( 76 euroa). Kymmenen edullisinta postinumeroaluetta käsittävät myös Puistolan, Mellunkylä, Suurmetsän. Pihlajamäen, Malminkartanon, Myllypuron ja Etelä-Laajasalon. Näistä Jakomäki, Myllypuro, Kontula, Siltamäki, Puistola, ja Suurmetsä ovat olleet kymmenen edullisimman postinumeroalueen joukossa vuodesta 005 lähtien. Vuosina kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat nousseet eniten Sörnäisten, Itä- Pasilan, Vallila-Hermannin, Etu-Vallilan ja Kallio-Hakaniemen postinumeroalueilla. Kuvio. Kerrostaloyksiöiden/kolmioiden ja suurempien asuntojen keskimääräiset neliöhinnat vuonna 05. Postinumeroalueet, joilla vähintään viisi asuntokauppaa Kerrostalot, yksiöt 0 kalleinta Kaivopuisto Eira Kruununhaka Punavuori Ruoholahti Helsingin keskusta Taka-Töölö Keski-Töölö Katajanokka Pohjois-Meilahti 0 edullisinta Etelä-Vuosaari Mellunkylä Siltamäki Kontula Pihlajamäki Puistola Marjaniemi, Itäkeskus Myllypuro Malmi Roihuvuori euroa/m Kerrostalot, kolmiot ja suuremmat 0 kalleinta Kaivopuisto Eira Kaartinkaupunki Punavuori Kruununhaka Katajanokka Helsingin keskusta Keski-Töölö Taka-Töölö Kalasatama 0 edullisinta Jakomäki Kontula Siltamäki Puistola Mellunkylä Puotinharju Suurmetsä Pihlajamäki Malminkartano Myllypuro euroa/m euroa/m euroa/m ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 5

38 Kuvio. Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys Helsingin kalleusalueilla indeksissä 005=00 (neljännesvuosittain, vuodelta 06.,., ja. neljännes) Indeksi 005 = Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 6 Postinumeroalueilla, joilla vuoden 05 aikana toteutui viisi tai useampi osakeyhtiömuotoisten pientaloasuntojen kauppaa, neliöhinnat olivat korkeimmat Munkkiniemen (6 45 euroa), Kuusisaari-Lehtisaaren (5 508 euroa) sekä Lauttasaaren (5 50 euroa) postinumeroalueilla. Neliöhinnoiltaan edullisimmat pientaloasunnot sijaitsivat Malminkartanon ( 90), Konalan ( 84 euroa) ja Kontulan ( 7 euroa) postinumeroalueilla. Hintojen kehitys Helsingin kalleusalueilla Tarkastelujaksolla osakeyhtiömuotoisten omistusasuntojen hinnat ovat nousseet kaikilla Helsingin kalleusalueilla, joskin hidastuen vuoden 04 aikana ja yhä melko vähäisesti vuonna 05. Vuoden 008 talouden taantuma ilmeni hetkellisenä hintatason notkahduksena, jonka jälkeen hintojen nousu jatkui muutaman vuoden erittäin voimakkaana. Vuosina 0 0 asuntojen neliöhintojen vuosimuutos vaihteli,7,7 prosentin välillä, mutta sekä vuosina 04 että 05 vuosittainen kasvu on jäänyt 0, prosenttiin. Muutokset hintatasossa vuoden 06 ensimmäisten vuosineljännesten aikana viittaavat kuitenkin hintojen nousun voimistuneen jälleen vuoden 06 aikana. Kalleusalueiden ja hintakehitys on eriytynyt edullisempien kalleusalueiden ja 4 hintakehityksestä erityisesti 000-luvun lopun taantumasta lähtien. Viime vuosina havaittu hintojen nousun hienoinen tasaantuminen ei myöskään ole kaventanut alueiden välistä hintakehitystä, vaan kalleusalueiden ja hinnat ovat nousseet yhä edullisempien kalleusalueiden hintoja nopeammin. Vuonna 05 osakeyhtiömuotoisten asuntojen hinnat nousivat, prosenttia Helsingin kalleusalueella,, prosenttia kalleusalueella, 0,0 prosenttia kalleusalueella ja laskivat,6 prosenttia kalleusalueella 4. Erityisesti kalleusalueelle keskittynyt hintojen nousu viittaa kehitykseen, jossa kaupungin kalleimman asumisen alue on laajenemassa kantakaupungin pohjoisosiin ja Länsi-Helsinkiin. Hintojen nousua kuvaavat arvot perustuvat Tilastokeskuksen vuoteen 00 sidottuun vanhojen osakeasuntojen hintaindeksin vuosimuutokseen.

39 Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat Helsingissä vuonna 05 0,6 prosenttia ja edeltävänä vuonna 05 0,5 prosenttia. Vuonna 05 kerrostaloasuntojen hinnat nousivat keskimäärin, prosenttia kalleusalueella,,6 prosenttia kalleusalueella ja laskivat 0,5 prosenttia kalleusalueella ja,5 prosenttia kalleusalueella 4. Kerrostaloasuntoja tarkasteltaessa pienten asuntojen ja erityisesti yksiöiden hinnat ovat nousseet selvästi suurempien asuntojen hintoja nopeammin 000-luvun lopun taantuman jälkeen kaikilla Helsingin kalleusalueilla. Yksiöiden hinnat nousivat vuonna 05 keskimäärin,7 prosenttia, kaksioiden hinnat 0,9 prosenttia ja kolmen tai useamman asuinhuoneen asuntojen hinnat 0, prosenttia. Yksiöiden hinnat nousivat vuonna 05 voimakkaimmin kalleusalueella, jolla vuosimuutos oli,0 prosenttia, ja vähiten kalleusalueella, jolla yksiöiden hinnat laskivat,6 prosenttia. Myös kaksioiden sekä kolmen tai useamman asuinhuoneen asuntojen hinnat nousivat vuonna 05 eniten kalleusalueella. Kuvio 4. Vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen kehitys Helsingin kalleusalueilla (neljännesvuosittain, vuodelta 06.,., ja. neljännes) euroa/m Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kerrostaloasuntojen neliöhinnat Helsingissä ja muualla Suomessa Vaikka Helsingin asuntotuotanto on 00-luvulla palautunut 000-luvun lopun taantumasta, asuntotuotannon määrä ei ole yksin riittänyt vastaamaan pääkaupunkiin kohdistuneeseen asuntojen kysyntään. Kysyntä on ilmennyt sekä Helsingissä että pääkaupunkiseudulla muun Suomen kehityksestä eriytyneenä asuntojen vuokra- ja hintatason kasvuna. Kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat Helsingissä huomattavasti korkeampia kuin muualla Suomessa. Jo ero muihin pääkaupunkiseudun kuntiin on merkittävä. Kun kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli Helsingissä vuonna euroa, oli se Espoon ja Kauniaisen alueella 5 euroa, Vantaalla 4 euroa ja koko pääkaupunkiseudulla keskimäärin 7 euroa neliöltä. Tampereella kerrostaloasuntojen keskimääräinen hinta oli 65 euroa, Turussa 9 ja Oulussa 8 euroa Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki 4 neliöltä. Koko Suomen kerrostaloasuntojen keskihinta oli vuonna 48 euroa neliöltä, ja Suomen pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta 69 euroa neliöltä. Vuonna 05 kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat nousivat Suomen suurimmista kaupungeista eniten Tampereella, jossa hintojen vuosikasvu oli, prosenttia. Helsingin naapurikuntien neliöhintojen kehitys kääntyi vuonna 05 negatiiviseksi hintojen laskiessa Espoon ja Kauniaisten alueella 0, prosenttia ja Vantaalla,9 prosenttia. Kerrostaloasuntojen neliöhinnat laskivat Suomessa vuonna 05 kokonaisuudessaan 0,5 prosenttia ja Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta, prosenttia. ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 7

40 ASUNTOKUNNAT Asuntokuntien koko Useamman hengen asuntokuntien osuus on noussut Helsingissä 00-luvulla. Silti yhä lähes puolet helsinkiläisistä asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 8 Helsingissä asui vuoden 05 lopussa yhteensä noin asuntokuntaa, joista yhden hengen asuntokuntien osuus oli 48 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntien prosenttia. Kolmen hengen asuntokunnat muodostivat 0 prosenttia, neljän hengen asuntokunnat 7 prosenttia ja viiden tai useamman hengen asuntokunnat prosenttia kaikista kaupungin asuntokunnista. Yhden hengen asuntokuntien osuus kääntyi Helsingissä pitkään jatkuneen kasvun jälkeen lievään laskuun vuonna 008. Yksin asumisen yleistymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa väestön ikääntyminen, kaupungistuminen sekä elämäntapoihin ja -valintoihin kohdistuneet muutokset. Yhden hengen asuntokuntia ei kuitenkaan voida tarkastella yhtenä yhtenäisenä ryhmänä, sillä syyt yksin asumiseen vaihtelevat suuresti esimerkiksi iästä ja elämäntilanteesta riippuen. Eri kokoisten asuntokuntien osuudet kaikista alueen asuntokunnista ovat suurpiiri- ja osa-aluetasoilla riippuvaisia erityisesti alueiden huoneistotyyppijakaumasta. Pienten, yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on suurin Alppiharjun ja Kallion peruspiirien osa-alueilla, joilla myös pienten asuntojen osuudet asuntokannasta ovat kaupungin korkeimpia. Vastaavasti suurempien, neljän tai useamman hengen asuntokuntien osuudet ovat suurimpia Kuvio 5. Asuntokunnat koon mukaan henkilöä, % 4 henkilöä 7, % henkilöä 0,4 % Yhteensä 8 asuntokuntaa henkilöä 0,9 % henkilö 48, % kaupungin pientalovaltaisimmilla alueilla. Kerrostalovaltaisista osa-alueista neljän tai useamman hengen asuntokuntien osuudet ovat korkeimmat Latokartanon, Kivikon ja Meri-Rastilan osa-alueilla. Asuntokuntien keskikoko on noussut Helsingissä hieman viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 005 helsinkiläiseen asuntokuntaan kuului keskimäärin,85 asukasta, vuonna 00,86 asukasta ja vuonna 05,88 asukasta. Vuonna 05 asuntokuntien keskikoko oli alhaisin Keskisessä suurpiirissä (,6) ja korkein Östersundomin suurpiirissä (,0). Muista Suomen suurimmista kaupungeista Tampere ja Turku muistuttavat asuntokuntarakenteiltaan sekä asuntokuntien Lisää aiheesta: Yksin kaupungissa (06). Väliniemi-Laurson J., P. Borg & V. Keskinen (toim.). Helsingin kaupungin tietokeskus. 96 s. Osa-alueet, joilla kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta on suurempi tai yhtä suuri kuin Helsingissä keskimäärin (86 prosenttia asunnoista).

41 Kuvio 6. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokunnat asuntokunnan koon mukaan..05 Asuntoja yhteensä Helsinki 8 Espoo-Kauniainen Oulu Tampere Turku Vantaa % henkilö henkilöä henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä keskikoon puolesta läheisimmin Helsinkiä. Asuntokuntien keskikoko on Tampereella,84 ja Turussa,79 henkilöä asuntokuntaa kohden. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa asuntokunnat ovat keskimäärin hieman suurempia Espoossa asuntokunnan keskikoko oli vuonna 05,5 ja Vantaalla, henkeä. Eteläinen suurpiiri Yhden hengen asuntokuntien osuus on Eteläisessä suurpiirissä kaupungin keskiarvoa korkeampi, 5 prosenttia kaikista asuntokunnista. Eniten yhden hengen asuntokuntia on Punavuoren, Taka-Töölön ja Kampin osa-alueilla, joilla näiden osuus ylittää 55 prosenttia kaikista asuntokunnista. Kahden hengen asuntokuntien osuus on prosenttia, kolmen hengen asuntokuntien 9 prosenttia ja neljän tai useamman hengen asuntokuntien 8 prosenttia kaikista suurpiirin asuntokunnista. Suurimpien, neljän tai useamman hengen kotitalouksien osuudet ovat korkeimmat Suomenlinnan ja Kaivopuiston osa-alueilla. Suurpiirin alueella asuu yhteensä noin asuntokuntaa. Läntinen suurpiiri Eteläisen suurpiirin tavoin Läntisessä suurpiirissä on enemmän yhden hengen asuntokuntia kuin kaupungissa keskimäärin, yhteensä 5 prosenttia alueen asuntokunnista. Toisaalta kahden hengen asuntokuntien osuus on hieman keskimääräistä pienempi, 9 prosenttia asuntokunnista. Yhden hengen asuntokuntia on suhteessa eniten Etelä-Haagan ja Meilahden osaalueilla, joilla ne muodostavat yli 60 prosenttia kaikista asuntokunnista. Neljän tai useamman hengen asuntokuntien osuus suurpiirissä on 0 prosenttia. Tämän kokoluokan asuntokuntia on suhteellisesti eniten Kuusisaaren ja pientalovaltaisen Maununnevan osa-alueilla. Suurpiirissä asuu noin asuntokuntaa. Keskinen suurpiiri Yhden hengen asuntokuntien osuus on Keskisen suurpiirin alueella Helsingin korkein. 58 prosenttia asuntokunnista oli yhden hengen, 9 prosenttia kahden hengen ja 7 prosenttia kolmen hengen asuntokuntia. Neljän tai useamman hengen asuntokuntien osuus oli suurpiirissä alhainen jääden 5 prosenttiin kaikista alueen asuntokunnista. Yhden hengen asuntokuntia on suhteellisesti eniten Kyläsaaren, Torkkelinmäen, Alppilan ja Harjun osa-alueilla, joilla myös yksiöiden osuus on huomattava. Näillä osa-alueilla yhden hengen asuntokunnat muodostavat yli 70 prosenttia kaikista asuntokunnista. Neljän tai useamman hen- ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 9

42 gen asuntokuntien osuudet olivat korkeimmat asuntokannaltaan nuorempien Vanhankaupungin ja Arabianrannan osa-alueilla. Keskisessä suurpiirissä asui vuoden 05 lopussa noin asuntokuntaa. Pohjoinen suurpiiri Suurten, neljän tai useamman hengen asuntokuntien osuus on Östersundomin suurpiirin jälkeen korkein Pohjoisessa suurpiirissä, yhteensä 7 prosenttia kaikista asuntokunnista. Yhden hengen asuntokunnat muodostavat 8 prosenttia, kahden hengen prosenttia ja kolmen hengen asuntokunnat prosenttia suurpiirin asuntokunnista. Suurten asuntokuntien osuudet ovat korkeimpia suurpiirin pientalovaltaisimmilla osa-alueilla Paloheinässä, Torpparinmäessä, ja Itä-Pakilassa. Pohjoisessa suurpiirissä asuu yhteensä noin asuntokuntaa. Koillinen suurpiiri Koillisessa suurpiirissä asuvien yhden hengen asuntokuntien osuus, 40 prosenttia, on hieman alhaisempi kuin Helsingissä keskimäärin. Vastaavasti 4 prosentissa eli keskimääräistä useammassa asuntokunnassa on vähintään neljä asukasta. Kahden hengen asuntokuntien osuus on prosenttia ja kolmen hengen asuntokuntien prosenttia suurpiirin asuntokunnista. Yhden hengen asuntokuntien osuus ylittää 50 prosenttia Ylä-Malmin, Pihlajiston ja Pihlajamäen osa-alueilla. Neljän tai useamman hengen asuntokuntien osuus on korkein pientalovaltaisilla Heikinlaakson ja Puistolan osa-alueilla. Suurpiirissä asui vuoden 05 lopussa noin asuntokuntaa. Kuvio 7. Osa-alueet, joilla yhden hengen/suurten asuntokuntien osuudet olivat korkeimmat tai useamman hengen asuntokunnat hengen asuntokunnat ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Landbo Karhusaari Kruunuvuorenranta Kuusisaari Santahamina Paloheinä Östersundom Heikinlaakso Jollas Maununneva Torpparinmäki Itä-Pakila Länsi-Pakila Marjaniemi Puistola Mar la Tammisalo Suomenlinna Hevossalmi Töyrynummi Kyläsaari Torkkelinmäki Harju Alppila Linjat Etelä-Haaga Meilah Kivihaka Niemenmäki Laakso Vilhonvuori Vallila Maunula Pajamäki Punavuori Munkkivuori Taka-Töölö Kamppi Pohjois-Haaga Länsi-Her oniemi % %

43 Kaakkoinen suurpiiri Yhden hengen asuntokuntien osuus on Kaakkoisessa suurpiirissä 46 prosenttia, kahden hengen prosenttia, kolmen hengen prosenttia ja tätä suurempien asuntokuntien prosenttia kaikista asuntokunnista. Yhden hengen asuntokuntia on suhteellisesti eniten suurpiirin vanhimmat kerrostaloalueet kattavilla Roihuvuoren ja Länsi-Herttoniemen osa-alueilla. Eniten suuria asuntokuntia on Kruunuvuorenrannan, Santahaminan ja Jollaksen osa-alueilla. Suurpiirissä asuu yhteensä noin asuntokuntaa. Itäinen suurpiiri Yhden hengen asuntokuntien osuus on Itäisessä suurpiirissä 45 prosenttia asuntokunnista, kahden hengen asuntokuntien prosenttia kolmen hengen ja tätä suurempien asuntokuntien prosenttia asuntokunnista. Neljän tai useamman hengen asuntokuntien osuus on korkein pientalovaltaisessa Marjaniemessä, mutta korkea myös Rastilan, Vartioharjun ja Kivikon osa-alueilla. Yhden hengen asuntokunnat muodostavat yli puolet asuntokunnista Puotinharjun, Puotilan ja Itäkeskuksen osa-alueilla. Itäisessä suurpiirissä asuu noin asuntokuntaa. Östersundomin suurpiiri Suurten asuntokuntien osuus on Östersundomin suurpiirissä suhteellisesti korkea, sillä 4 prosenttia suurpiirin vajaasta 700 asuntokunnasta on vähintään neljän hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokuntien osuus on alhainen, vain 4 prosenttia alueen asuntokunnista. ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4

44 Asumisväljyys Vaikka asumisväljyys kasvaa Suomessa, on sen kasvu pysähtynyt Helsingissä. Myös muiden suurimpien kaupunkien asumisväljyyden kasvu on hidastunut. Helsinkiläisillä asuntokunnilla oli vuonna 05 käytössään keskimäärin,8 asuinneliötä henkilöä kohden. Asumisväljyys on yleisesti korkein pientalovaltaisilla osaalueilla sekä alueilla, joilla suurten kerrostaloasuntojen osuus on huomattava. Asumisväljyyttä kasvattavia tekijöitä ovat erityisesti asuntokuntien koon pienentyminen sekä asuntokuntien muuttaminen pinta-alaltaan entistä suurempiin asuntoihin. Asuntokunnan koon mukaan tarkasteltuna yhden hengen asuntokunnat asuvat keskimäärin 48,9 neliömetrin asunnoissa, kahden hengen asuntokunnat 70, neliön, kolmen hengen 8, neliön, neljän hengen 94,0 ja viiden tai useamman hengen asuntokunnat 0,0 neliön asunnoissa. Helsingin asumisväljyys on jonkin verran alhaisempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, mikä osin selittyy pienten asuntojen suhteellisen suurella osuudella. Vantaan keskimääräinen asumisväljyys ylitti Helsingin asumisväljyyden vuonna 004, ja oli vuonna 05 5, neliötä. Espoon asumisväljyys on pääkaupunkiseudun korkein, 6, neliötä asukasta kohden. Toisaalta koko pääkaupunkiseudun asumisväljyys on selvästi alhaisempi kuin Suomen keskimääräinen asumisväljyys, joka vuonna 05 oli 40, asuinneliötä henkilöä kohden. Myös muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa asumisväljyys oli korkeampi kuin Helsingissä tai naapurikunnissa. Tampereen asumisväljyys oli vuonna 05 Kuvio 8. Asumisväljyys (m /henkilö) Helsingin osa-alueilla..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4 Asumisväljyys..05 (m²/henkilö) 8,0-65,,8-8,0 Kaupungin keskiarvo,8 m²,5 -,8 4,5 -,5 Alueella alle 00 asuntoa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 06

45 6,8 neliötä, Turun 8, neliötä ja Oulun 8, neliötä asukasta kohden. Asumisväljyys alueittain Asumisväljyys on Helsingin keskiarvoa alhaisempi Läntisen (,8 m /henkilö), Keskisen (0, m /henkilö), Koillisen (,4 m / henkilö) ja Itäisen suurpiirin (,5 m /henkilö) alueilla, ja korkeampi Eteläisessä (6, m /henkilö), Kaakkoisessa (5, m /henkilö), Pohjoisessa (6,7 m /henkilö) ja Östersundomin suurpiirissä (5,7 m /henkilö). Osa-aluetasolla asumisväljyys on korkein Östersundomin suurpiirin Karhusaaressa (65, m /henkilö) sekä Läntisen suurpiirin Kuusisaaressa (6, m /henkilö). Henkilöä kohden käytettävissä oleva pinta-ala ylittää 50 neliömetriä myös Kaivopuiston ja Marjaniemen osa-alueilla. Alueita yhdistää omistusasuntovaltaisuus sekä Kaivopuistoa lukuun ottamatta pientaloasuntojen korkea osuus asuntokannassa. Keskimääräinen asumisväljyys oli vuoden 05 lopussa alhaisin Santahaminan (4,5 m /henkilö) sekä opiskelija-asuntovaltaisten Kyläsaaren (6,0 m /henkilö) ja Viikin tiedepuiston (6,5 m /henkilö) osa-alueilla. Asukasta kohden käytettävissä oleva asuinpinta-ala on keskimäärin alle 9 neliötä myös Vanhankaupungin, Torkkelinmäen, Harjun, Alppilan ja Suomenlinnan osa-alueilla. Alueiden asuntokannat ovat vuokra-asuntovaltaisia ja painottuneet pieniin, yhden tai kahden huoneen asuntoihin. Asumisväljyyden kehitys Helsingin asumisväljyyden nousu on viimeisen vuosikymmenen aikana pysähtynyt ja vakiintunut 000-luvun puolivälissä saavutetulle tasolle, noin 4 asuinneliöön henkeä kohden. Tätä ennen asukasta kohden laskettu asumisväljyys kasvoi tasaises- Kuvio 9. Väljimmin/ahtaimmin (m /henkilö) asutut osa-alueet..05 Alhaisin asumisväljyys Korkein asumisväljyys Pitäjänmäen yritysalue Kurkimäki Pajamäki Toukola Kallah Kivikko Latokartano Linjat Tali Veräjälaakso Vallila Kumpula Suomenlinna Torkkelinmäki Alppila Harju Vanhakaupunki Viikin edepuisto Kyläsaari Santahamina Karhusaari Kuusisaari Kaivopuisto Marjaniemi Östersundom Leh saari Tammisalo Landbo Metsälä Kaar nkaupunki Kulosaari Eira Katajanokka Itä-Pakila Länsi-Pakila Ullanlinna Etu-Töölö Vanha Munkkiniemi Jollas Hernesaari m m ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 4

46 Kuvio 40. Asumisväljyyden kehitys pääkaupunkiseudulla ja Suomessa m /henkilö Koko maa Oulu Turku Tampere Espoo Vantaa Helsinki ti nousten esimerkiksi 990-luvun aikana 0,7 neliöstä,8 neliöön. Asumisväljyyden nousuun vaikutti tällöin erityisesti asuntokuntien keskikoon pienentyminen asuntojen keskikoon muuttuessa selvästi hitaammin. Suurpiiritason asumisväljyys on 00-luvulla noussut eniten Östersundomin suurpiirissä ja laskenut eniten Eteläisessä suurpiirissä, jossa se pieneni 0,8 neliömetrillä vuosina Muiden suurpiirien alueilla asumisväljyyden muutos on tänä aikana vaihdellut 0,4 neliön nousun ja 0,4 neliön laskun välillä. Asumisväljyyden nousu taittui 000-luvun puolessa välissä myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Keskimääräinen asumisväljyys ei ole juuri kasvanut Espoossa vuoden 009 ja Vantaalla vuoden 0 jälkeen. Vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös muiden suurimpien kaupunkien keskimääräisen asumisväljyyden muutoksissa. Turun asumisväljyys on viime vuosina vakiintunut vuoden 0 ja Tampereen vuoden 0 tasolle. Myös Oulun asumisväljyyden nousu on hidastunut huomattavasti 00-luvulla. Vastoin suurimpien kaupunkien kehitystä, asumisväljyys on koko maan tasolla noussut jatkuvasti viime vuosina yksin 00-luvulla jo yhdellä neliömetrillä. Kuvio 4. Eri kokoluokan asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnan henkilöluvun mukaan..05 m ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Kaikki henkilö henkilöä henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä %

47 Asuntokunnat ja asunnon koko Vuoden 05 lopussa 7 prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista asui alle 50 neliön asunnoissa, 8 prosenttia neliömetrin asunnoissa ja 6 prosenttia tätä suuremmissa asunnoissa. Yhden hengen asuntokunnat asuvat asuinpinta-alaltaan selvästi pienemmissä asunnoissa kuin suuremmat asuntokunnat. Vaikka suuremmissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuudet kasvavatkin asuntokunnan koon myötä, hidastuu kasvu asuntokunnan henkilömäärän noustessa. Yhden hengen asuntokunnista lähes 60 prosenttia asuu alle 50 neliön asunnoissa, 7 prosenttia neliömetrin asunnoissa ja 4 prosenttia tätä suuremmissa asunnoissa. Kahden hengen asuntokunnissa pienissä, alle 50 neliön asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus on enää vajaa neljännes kaikista asuntokunnista. Kokoluokan asuntokunnat asuvat tyypillisimmin neliömetrin asunnoissa. Kolmen hengen asuntokunnista 8 prosenttia asuu alle 50 neliön asunnoissa, 5 prosenttia neliön asunnoissa ja 8 prosenttia vähintään 90 neliön asunnoissa. Kolmen hengen asuntokunnat asuvat tyypillisimmin neliön asunnoissa, joissa asuu 9 prosenttia kaikista kokoluokan asuntokunnista. Myös neljän hengen asuntokunnat asuvat yleisimmin neliömetrin asunnoissa, joissa asuu 6 prosenttia kokoluokan asuntokunnista. Lähes puolet nelihenkisistä asuntokunnista asuu yli 90 neliön asunnoissa. Viiden tai useamman hengen asuntokunnissa vastaava osuus on jo lähes 60 prosenttia. Ahtaasti asuminen Helsingissä asutaan hieman ahtaammin kuin muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Ahtaasti asuvat asuntokunnat asuvat tyypillisemmin vuokrakuin omistusasunnoissa. Noin prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista asui ahtaasti vuoden 05 lopussa. Asuntokunta määritellään ahtaaksi asuvaksi, jos siihen kuuluvia asukkaita on enemmän kuin yksi henkilö käytettävissä olevia asuinhuoneita kohden. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on noussut Helsingissä vuodesta 006 lähtien, ja on kasvanut eniten kahden ja kolmen hengen asuntokuntien joukossa. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa asuntokunnan koon myötä. Kahden hengen asuntokunnista keskimäärin 9 prosenttia asuu ahtaasti, kun kolmen hengen asuntokunnissa osuus nousee jo prosenttiin. 4 prosenttia neljän ja 70 prosenttia viiden hengen asuntokunnista on ahtaasti asuvia. Vähintään kuuden hengen asuntokunnista valtaosa, 9 prosenttia, asuu ahtaasti. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on suurempi vuokra-asunnoissa kuin omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien keskuudessa. Omistusasunnoissa asuvista asuntokunnista 9 prosenttia asuu ahtaasti, kun vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa sekä ARA-vuokra-asunnoissa ahtaasti asuvia asuntokuntia on noin prosenttia. Asumisoikeusasunnoissa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on 7 prosenttia. Ahtaasti asuminen alueittain Vuoden 04 lopussa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli korkein Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä, joiden kummankin asuntokunnista noin prosenttia asui ahtaasti. Koillisessa suurpiirissä ahtaasti asui prosenttia, Itäisessä suurpiirissä 0 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 45

48 Kuvio 4. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuksien kasvu Helsingissä indeksissä 005 = 00 Indeksi 005 = Kaikki asuntokunnat henkilöä henkilöä 4 henkilöä ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ prosenttia ja Pohjoisessa, Kaakkoisessa ja Läntisessä ja Östersundomin suurpiirissä 9 prosenttia kaikista alueen asuntokunnista. Osa-aluetasolla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ylitti 0 prosenttia kaikista asuntokunnista pienillä ja asuntokannaltaan poikkeuksellisilla Suomenlinnan ja Santahaminan osa-alueilla. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuudet olivat korkeita myös Kumpulan, Siltasaaren Torkkelinmäen ja Ullanlinnan osa-alueilla vaihdellen alueittain 6 8 prosentin välillä. Helsingissä asutaan hieman useammin ahtaasti kuin muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli sekä Espoossa että Vantaalla 0 prosenttia ja Turussa, Tampereella ja Oulussa 8 prosenttia kaikista asuntokunnista. Erityisesti ahtaasti asuvien kahden hengen asuntokuntien osuus on Helsingissä muita kaupunkeja korkeampi. Turussa ja Tampereella vastaava osuus oli 6 prosenttia ja Oulussa, Espoossa ja Vantaalla prosenttia asuntokunnista. Yli puolet viiden tai useamman hengen asuntokunnista asuu ahtaasti kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Tilavasti asuvat asuntokunnat 5 prosenttia Helsingin asuntokunnista luokiteltiin vuoden 05 lopussa tilavasti asuviksi. Käsitteellä viitataan 5 henkilön asuntokuntiin, joiden käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta asuntokunnan henkilömäärää enemmän. Tilavasti asuvien asuntokuntien osuus on korkein oman asuinrakennuksensa omistavien asuntokuntien joukossa, joista 8 prosenttia asuu tilavasti. Kaikissa omistusasunnoissa asuvista asuntokunnista keskimäärin 0 prosenttia asuu tilavasti, kun vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista tilavasti asuu noin prosentti. Hallintaperuste ja talotyyppi Keskisuuret asuntokunnat asuvat todennäköisemmin omistusasunnoissa kuin pienet tai suurimmat asuntokunnat. Yleisimmin omistusasunnoissa asuvat neljän hengen asuntokunnat, joista 6 prosenttia omistaa asuntonsa, sekä viiden hengen asuntokunnat, joista vastaava osuus on 56 prosenttia. Kolmen ja kahden hengen asuntokunnista hieman yli puolet ja yhden hengen asuntokunnista noin 40 prosenttia asui vuoden 05 lopussa omistusasunnoissa. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus on vähäisin suurten, kuuden tai useamman hengen asuntokuntien joukossa. Suurimmat, kuuden tai useamman hengen asuntokunnat asuvat myös muita yleisemmin ARA- ja korkotukivuokra-asun-

49 noissa, joissa asuu yhteensä 4 prosenttia kaikista kokoluokan asuntokunnista. Kuuden tai useamman hengen asuntokunnat muodostavat kuitenkin vain prosenttia kaikista ARA- ja korkotukivuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista. Yhden hengen asuntokunnat päätyvät suurempia asuntokuntia useammin vapaarahoitteisille vuokra-asuntomarkkinoille. Yhden hengen asuntokunnat muodostavatkin yhteensä 59 prosenttia kaikista vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvista Kuvio 4. Asuntokunnat koon ja asunnon hallintaperusteen mukaan..05 ARA-tai korkotukivuokra Omistusasunto Vapaarahoi einenvuokra Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste henkilö henkilöä henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6+ henkilöä % Kuvio 44. Asuntokunnat koon ja asunnon talotyypin mukaan..05 Asuinkerrostalo Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus henkilö henkilöä henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6+ henkilöä % Kuvio 45. Asuntokunnat talotyypin ja asuntokunnan vanhimman asukkaan iän mukaan..05 Alle 5 Asuinkerrostalo Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus Yli % ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 47

50 asuntokunnista, kun ARA- ja korkotukivuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista vastaava osuus on 49 prosenttia ja omistusasunnoista asuvista 4 prosenttia. Keskisuuret asuntokunnat asuvat myös pieniä ja suurimpia asuntokuntia yleisemmin pientaloasunnoissa. Pientaloasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus on korkein viiden hengen asuntokunnissa, joista 8 prosenttia asuu erillisissä pientaloissa ja rivi- tai ketjutaloasunnoissa, sekä neljän hengen asuntokunnissa, joissa vastaava osuus on 5 prosenttia. Pientaloasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus laskee suurimmissa, vähintään kuuden hengen asuntokunnissa, joista enää 9 prosenttia asuu pientaloasunnoissa. Asunnon talotyyppi vaihtelee myös asuntokunnan elämänvaiheen mukaan. Asuntokunnista, joiden vanhin asukas on alle 5-vuotias, vain 4 prosenttia asui pientaloasunnoissa. Pientaloasuminen kuitenkin yleistyy nopeasti asuntokunnan vanhimman asukkaan iän noustessa 5 44 ikävuoteen. Yleisintä pientaloasuminen on vuotiaiden asuntokunnissa, joista noin 0 prosenttia asuu pientaloasunnoissa. Vieraskieliset asuntokunnat Helsingissä on havaittavissa selviä eroja vieras- ja kotimaankielisten asuntokuntien asumisessa. Vieraskieliset asuntokunnat ovat esimerkiksi keskimäärin muita asuntokuntia suurempia, asuvat useammin ahtaasti ja harvemmin omistusasunnoissa. ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Vuoden 04 lopussa vajaa 0 prosenttia eli noin Helsingin asuntokunnasta oli vieraskielisiä 4. Vieraskielisten asuntokuntien osuus on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan, ja oli esimerkiksi vuonna 006 vielä vain 6 prosenttia kaikista asuntokunnista. Vieraskielisten asuntokuntien osuus oli vuonna 04 korkein Itäisessä suurpiirissä, jossa 6 prosenttia kaikista asuntokunnista oli muun kuin kotimaankielisiä. Koillisessa suurpiirissä osuus oli prosenttia, Läntisessä ja Kaakkoisessa suurpiireissä 9 prosenttia, Keskisessä ja Eteläisessä suurpiireissä 7 prosenttia, Pohjoisessa suurpiirissä 6 prosenttia ja Östersundomissa prosenttia kaikista asuntokunnista. Osa-aluetasolla vieraskielisten asuntokuntien osuus oli korkein Meri-Rastilassa, jossa 5 prosenttia asuntokunnista oli vieraskielisiä. Vieraskielisten asuntokuntien osuus ylitti 0 prosenttia myös Kallahden, Kivikon, Kurkimäen ja Jakomäen osa-alueilla. Kieliryhmät Suurin yksittäinen kieliryhmä Helsingin vieraskielisten asuntokuntien joukossa oli äidinkielenään venäjää puhuvat asuntokunnat, joita oli 4 prosenttia kaikista vieraskielisistä asuntokunnista. Muut suurimmat kieliryhmät olivat äidinkielenään viroa puhuvat (6 prosenttia), englantia sekä muita länsieurooppalaisia kieliä puhuvat (6 prosenttia) ja aasialaisia kieliä äidinkielenään puhuvat asuntokunnat ( prosenttia). Eri kieliryhmiin kuuluvien asuntokuntien keskikoot vaihtelevat suuresti, joten eri kieliryhmien suhteelliset osuudet eroavat hieman asuntokuntia tai vieraskielistä väestöä tarkasteltaessa. Esimerkiksi somalia äidinkielenään puhuvien osuus oli 6 prosenttia vieraskielisistä asuntokunnista ja 0 prosenttia vieraskielisistä asukkaista. Eri kieliryhmiin kuuluvien vieraskielisten asuntokuntien osuudet vaihtelevat jonkin verran alueittain. Erityisesti Eteläisen suurpiirin vieraskieliset asuntokun- 4 Asuntokunta on määritetty vieraskieliseksi, jos asuntokunnan vanhimman henkilön äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

51 nat poikkeavat kieliryhmäjakauman osalta selvästi muusta kaupungista. Yhteensä 8 prosenttia suurpiirin vieraskielisistä asuntokunnista oli englantia tai muuta länsieurooppalaista kieltä puhuvia, kun koko Helsingissä vastaava osuus oli 6 prosenttia. Myös Keskisessä suurpiirissä kyseisten kieliryhmien osuus oli korkea, 5 prosenttia kaikista vieraskielisistä asuntokunnista. Kuvio 46. Kieliryhmien osuudet Helsingin vieraskielisistä asuntokunnista / vieraskielisestä väestöstä..04 Venäjä Muu Aasia Viro Asuntokuntien koko Vieraskieliset asuntokunnat ovat keskimäärin suurempia kuin kotimaankieliset asuntokunnat. Kotimaankielisten asuntokuntien keskikoko oli vuonna 04,8 henkeä ja vieraskielisten asuntokuntien,4 henkeä asuntokuntaa kohden. Keskimäärin pienimmät vieraskieliset asuntokunnan asuivat Eteläisessä suurpiirissä (,96 henkeä / asuntokunta) ja suurimmat Itäisessä (,67 henkeä / asuntokunta) ja Koillisessa suurpiirissä (,65 henkeä / asuntokunta). Vieraskieliset asuntokunnat muodostavat myös huomattavan osan Helsingin suurimmista asuntokunnista. Yhteensä 8 prosenttia Helsingissä asuvista viiden tai useamman henkilön asuntokunnista ja 44 prosenttia kuuden tai useamman hengen asuntokunnista oli vuonna 04 vieraskielisiä. Viiden tai useamman hengen asuntokuntien osuus oli korkein Itäisessä suurpiirissä, jossa ne muodostivat prosenttia kaikista vieraskielisistä asuntokunnista. Vieraskielisten asuntokuntien keskikoko tai erikokoisten asuntokuntien keskinäinen jakauma eivät ole merkittävästi muuttuneet vuodesta 006. Hallintamuoto Vieraskieliset asuntokunnat asuvat kotimaankielisiä asuntokuntia useammin vuokra-asunnoissa. Siinä missä vuokra-asunnoissa asuvien kotimaankielisten asuntokuntien osuus oli vuonna prosenttia, Helsingin vieraskielisistä asuntokunnista vuokralla asui yhteensä Somali Länsieurooppalaiset kielet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kielet Englan Arabia Itäeurooppalaiset kielet Muu Afrikka Muu tai tuntematon kieli Muu en nen Neuvostolii o al a Asuntokunnat Henkilöt % 76 prosenttia. 9 prosenttia vieraskielisistä asuntokunnista asui ARA- tai korkotukivuokra-asunnoissa ja 7 prosenttia vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Omistusasunnoissa asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus oli 8 prosenttia, asumisoikeusasunnoissa asuvien prosenttia ja muun tai tuntemattoman hallintamuodon asunnoissa asuvien asuntokuntien prosenttia. 8 prosenttia Helsingin ARA- ja korkotukivuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista oli vuonna 04 vieraskielisiä. Suurpiiritasolla osuus oli korkein Itäisessä suurpiirissä, jonka ARA-ja korkotukivuokra-asunnoissa asuvissa asuntokunnissa vieraskielisten osuus oli 4 prosenttia. ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 49

52 Kaikista vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista prosenttia, omistusasunnossa asuvista 4 prosenttia ja asumisoikeusasunnossa asuvista 7 prosenttia oli vieraskielisiä. Koska omistusasuminen on suhteellisen vähäistä vieraskielisten asuntokuntien keskuudessa, vaihtelee asuntokuntien alueittainen hallintamuotojakauma erityisesti vuokra-asuntokannan hallintaperusteen mukaan. Alueilla, joilla ARA- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on vähäinen, vieraskieliset asuntokunnat asuvat pääasiallisesti vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Vastaavasti ARA- ja korkotuetuissa asunnoissa asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuudet ovat korkeimpia alueilla, joilla hallintamuodon asuntojen osuudet ovat suuria. Omistusasunnoissa asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus vaihteli suurpiireittäin 4 ja 5 prosentin välillä, ja oli korkein Eteläisen suurpiirin alueella. Huoneistotyyppi Vieraskieliset ja kotimaankieliset asuntokunnat asuvat keskimäärin huoneistotyypiltään varsin samankaltaisissa asunnoissa. Vieraskieliset asuvat hieman kotimaankielisiä useammin kolmioissa ja harvemmin suurimmissa, vähintään viiden asuinhuoneen asunnoissa. Yhteensä prosenttia vieraskielisistä asuntokunnista asui yksiöissä, 7 prosenttia kaksioissa, 6 kolmioissa, neljän asuinhuoneen asunnoissa ja 4 prosenttia viiden tai useamman asuinhuoneen asunnoissa. Asumistaso Vieraskieliset asuntokunnat asuvat huomattavasti ahtaammin kuin kotimaankieliset asuntokunnat. Vuonna 04 6 prosenttia Helsingin vieraskielisistä asuntokunnista asui ahtaasti, kun kotimaankielisistä Kuvio 47. Helsingin vieraskieliset asuntokunnat asunnon hallintaperusteen mukaan 04. Mukana peruspiirit, joilla vähintään 00 vieraskielistä asuntokuntaa ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Vieraskieliset asuntokunnat asunnon hallintaperusteen mukaan..04 Omistus Vapaarahoi einen vuokra ARA- tai korkotukivuokra Asumisoikeus Muu tai tuntematon 500 / 500 hallintaperuste asuntokuntaa Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05

53 asuntokunnista ahtaasti asui alle joka kymmenes. Ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus vaihteli suurpiireittäin 8 prosentin välillä ollen korkein Itäisessä ja alhaisin Eteläisessä suurpiirissä. Erityisesti kotimaankieliset neljän tai viiden hengen asuntokunnat asuivat selvästi harvemmin ahtaasti kuin vastaavan kokoluokan vieraskieliset asuntokunnat. Ero ahtaasti asuvien kotimaan- ja vieraskielisten asuntokuntien osuuksissa tasaantuu suurimmissa asuntokunnissa, joiden ahtaasti asuminen on erittäin yleistä molempien ryhmien keskuudessa. Helsingin vieraskieliset asuntokunnat asuivat vuonna 04 keskimäärin 60, neliön ja kotimaankieliset asuntokunnat keskimäärin 64, neliön asunnoissa. Erityisesti suuret vieraskieliset asuntokunnat asuivat selvästi pienemmissä asunnoissa kuin vastaavan kokoluokan kotimaankieliset asuntokunnat. Myös asukasta kohden käytettävissä oleva asuinpinta-ala oli vieraskielisillä asuntokunnilla selvästi pienempi kun kotimaankielisillä asuntokunnilla. Vieraskielisellä asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin 4,9 neliötä ja kotimaankielisellä asuntokunnalla 5,4 neliötä asukasta kohden. Vieraskieliset asuntokunnat muualla Suomessa Vieraskielisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on muualla pääkaupunkiseudulla vastaava kuin Helsingissä, vuonna 04 0 prosenttia Espoon ja Kauniaisten alueella ja prosenttia Vantaalla. Koko maassa osuus oli huomattavasti alhaisempi, sillä vain 4 prosenttia Suomen asuntokunnista oli vieraskielisiä. Yhteensä 47 prosenttia kaikista Suomen vieraskielisistä asuntokunnista asui vuonna 04 pääkaupunkiseudulla ja 6 prosenttia Helsingissä. Espoon ja Vantaan vieraskieliset asuntokunnat asuvat hieman useammin omistusasunnoissa ja harvemmin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa kuin Helsingissä asuvat asuntokunnat. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa ahtaasti asuvien vieraskielisten asuntokuntien osuus oli myös korkeampi kuin Helsingissä, 9 prosenttia Espoon ja Kauniaisten alueella ja 8 prosenttia Vantaalla. Vaikka naapurikuntien vieraskieliset asuntokunnat asuivat keskimäärin noin 8 neliötä suuremmissa asunnoissa kuin Helsingin vieraskieliset asuntokunnat, oli keskimääräinen asumisväljyys, noin 5 neliötä asukasta kohden, sama kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Kuvio 48. Helsingin kotimaan- ja vieraskieliset asuntokunnat asuntokunnan koon ja asunnon keskikoon/ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden mukaan..04 Asunnon keskikoko henkilö(ä) Vieraskieliset Ko maiset kielet Ahtaas asuvat asuntokunnat henkilö(ä) m ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 5

54 Nuorten asuminen Asuntojen vuokra- ja hintatason nousu hankaloittaa erityisesti nuorten pääsyä kiinni itsenäiseen vuokra- tai omistusasumiseen. 5 9-vuotiaat helsinkiläiset asuivat vuonna 05 keskimäärin pidempään vanhempiensa luona, muuttivat myöhemmin omistusasuntoihin ja asuivat yleisemmin usean aikuisen yhteisasunnoissa kuin vuosikymmen sitten. Nuorten muutto pois lapsuudenkodista on myöhästynyt hieman viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna prosenttia 5 9-vuotiaista nuorista asui vanhempiensa luona, kun vuonna 005 vastaava osuus oli 85 prosenttia. Samoin 0 4-vuotiaiden ikäluokassa vanhempiensa luona asuvien osuus on noussut vuosina prosentista prosenttiin ikäluokasta. 0 4-vuotiaiden ikäluokkaan verrattuna 5 9-vuotiaat nuoret asuvat useammin yksin, kahden aikuisen asuntokunnissa tai huoltajina lapsiperheissä. 0 4-vuotiaat puolestaan asuvat 5 9 vuotiaita yleisemmin vanhempiensa luona tai jossain edellä mainittuihin luokkiin kuulumattomassa asumisjärjestelyssä. Tämän luokan, eli esimerkiksi itsenäisesti muiden kuin avotai aviopuolison kanssa asuvien osuus on vuosina noussut sekä 0 4- että 5 9-vuotiaiden ikäryhmissä, mikä viittaisi nuorten aikuisten yhteisasumisen lisääntyneen Helsingissä. Asuntokunnan koko Itsenäisesti asuvat 5 9-vuotiaat nuoret asuvat useammin yksin kuin kaikki helsinkiläiset keskimäärin. Vuonna 05 8 prosenttia 5 9-vuotiaiden, 6 prosenttia 0 4-vuotiaiden ja 5 prosenttia 5 9-vuotiaiden nuorten asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokuntien osuus on noussut vuodesta vuotiaiden asuntokunnissa ja laskenut hieman vanhempien ikäluokkien asuntokunnissa. Hallintamuoto Nuorten asumisura alkaa tyypillisimmin joko vapaarahoitteisissa tai ARA- ja korkotuetuissa vuokra-asunnoissa, joihin myös opiskelija-asunnot lukeutuvat. Vuosien 005 ja 05 välillä erityisesti vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuus on kasvanut selvästi. 5 9-vuo- Kuvio vuotiaat elinvaiheen ja asumismuodon mukaan..005 ja..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Vanhempiensa kotona asuvat Yksin asuvat Avo- tai avioparit Yhden tai kahden vanhemman lapsiperheet Muut %

55 tiaiden ikäluokassa kasvu on tapahtunut erityisesti omistusasumisen kustannuksella, ja nuoremmissa ikäluokissa pääosin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien vähentyneenä osuutena. Tyypillisimmin yksityisille vuokra-asuntomarkkinoille päätyvät 0 4-vuotiaat nuoret, joista 54 prosenttia asui vuonna 05 vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Omistusasunnossa asuminen on suhteellisen harvinaista itsenäisesti asuvien 5 4-vuotiaiden nuorten keskuudessa, joista vain noin joka kymmenes asui vuonna 05 omistamassaan asunnossa. Omistusasuminen oli hieman yleisempää 5 9-vuotiaiden ikäryhmässä, josta omistusasunnoissa asui noin joka viides. Nuorten pääsy omistusasuntomarkkinoille vaikuttaa myöhästyneen, sillä omistusasunnoissa asuvien yli 9-vuotiaiden nuorten osuus on laskenut selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muutos on ollut selkein 5 9-vuotiaiden ikäluokassa, jossa omistusasunnossa asuvien osuus on vuosina laskenut 9 prosentista prosenttiin. Kohtuuhintaisen omistusasunnon hankkiminen on lähtökohtaisesti hankalaa erityisesti yksin asuville nuorille, sillä vain reilu kymmenys Helsingin omistusasunnoista on yksiöitä. Kuvio 50. Asuntokuntien koot 5 9-vuotiaiden ikäryhmissä. Ikä määritetty asuntokunnan vanhimman asukkaan iän mukaan ja vuo aat vuo aat Henkilö(ä) vuo aat % Kuvio 5. Hallintamuotojakauma itsenäisesti asuvien 5 9-vuotiaiden ikäryhmissä..005 ja vuo aat vuo aat vuo aat Omistusasunto Vapaarahoitteinen vuokra ARA- tai korkotukivuokra Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste % ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 5

56 Yli 65-vuotiaiden asuminen Helsingissä on yhä enemmän asuntokuntia, joiden vanhin asukas on yli 65-vuotias. Erityisesti yli 65-vuotiaiden kahden hengen asuntokuntien sekä yksin asuvien miesten määrät ovat kasvaneet selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuoden 05 lopussa noin helsinkiläisessä asuntokunnassa eli 4 prosentissa kaikista asuntokunnista vanhin asukas oli yli 65-vuotias. Sekä yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä että suhteellinen osuus väestöstä ovat nousseet Helsingissä tasaisesti väestön ikääntyessä, ja tulevat vuoteen 050 yltävän Helsingin väestöennusteen mukaan myös jatkamaan nousuaan. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 050 mennessä. Vuonna 05 noin 4 prosentissa Helsingin asuntokunnista vanhin asukas oli yli 75-vuotias. Suurpiiritasolla yli 65-vuotiaiden osuus on korkein Pohjoisessa suurpiirissä, jonka asuntokunnista 9 prosenttia on yli 65-vuotiaita, ja alhaisin Keskisessä suurpiirissä, jossa vastaava osuus on 8 prosenttia. Osaaluetasolla yli 65-vuotiaiden asuntokuntien osuudet ovat korkeimmat Tammisalon, Kaivopuiston, Pirkkolan, Marttilan, Marjaniemen, Vanhan Munkkiniemen, Lehtisaaren ja Länsi-Pakilan osa-alueilla vaihdellen 6 ja 8 prosentin välillä. Helsingin väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä tulee vuoteen 05 mennessä kasvamaan uusien asuinalueiden ohella erityisesti 960- ja 970-lukujen esikaupunkialueilla. Määrällisesti kasvun ennustetaan olevan suurinta Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueilla. Kuvio 5. Yli 65-vuotiaiden asuntokuntien osuudet osa-alueittain..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Yli 65-vuo aiden asuntokun en osuus (%)..05 0,0-8,5 4,4-0,0 Kaupungin keskiarvo 4,4 % 9,0-4, 0,0-9,0 Helsingin kaupunkimi ausosasto ja HSY, 05

57 Kuvio 5. Hallintamuotojakauma yli 65-vuotiaiden sekä yli 75-vuotiaiden ikäryhmissä..005 ja Omistusasunto Vapaarahoitteinen vuokra ARA- tai korkotukivuokra Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste % Hallintamuoto ja talotyyppi Yli 65-vuotiaat asuvat asuvat muita helsinkiläisiä yleisemmin omistusasunnoissa. Vuoden 04 lopussa 69 prosenttia asuntoväestöön kuuluvista yli 65-vuotiaista asui omistusasunnoissa, prosenttia vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, 6 prosenttia ARA- tai korkotukivuokra-asunnoissa ja prosenttia asumisoikeusasunnoissa. Hallintamuotojakauma on lähes vastaava myös yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Molemmissa ikäryhmissä omistusasunnoissa sekä ARA- ja korkotukivuokra-asunnossa asuvien osuudet ovat hieman laskeneet ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa sekä asumisoikeusasunnoissa asuvien nousseet vuosina Yli 65-vuotiaista asuntokunnista 8 prosenttia asui kerrostaloasunnoissa, kun kaikista asuntokunnista kerrostaloissa asui 86 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden asuntokunnissa osuus on hieman korkeampi, yhteensä 85 prosenttia. 9 prosenttia yli 65-vuotiaista asuntokunnista asui erillispientaloasunnoissa ja 6 prosenttia rivi- tai ketjutaloasunnoissa. Asuntokuntarakenne Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat ovat useammin yhden hengen asuntokuntia kuin asuntokunnat Helsingissä keskimäärin. Vuoden 05 lopussa 44 prosenttia yli 65-vuotiaiden asuntokunnista oli yksin asuvien naisten muodostamia asuntokuntia, 7 prosenttia kahden hengen asunto- kuntia, 4 prosenttia yksin asuvien miesten asuntokuntia ja 5 prosenttia kolmen tai useamman hengen asuntokuntia. Vuosina yksin asuvien naisten muodostamien asuntokuntien osuus on laskenut 48 prosentista 44 prosenttiin, ja kahden hengen asuntokuntien sekä yksin asuvien miesten osuudet ovat vastaavasti nousseet muutamalla prosenttiyksiköllä. Kehitys selittyy osin miesten keskimääräisen eliniän pitenemisellä, joka on vuosina nostanut miesten osuuden yli 65-vuotiasta helsinkiläisistä 5 prosentista 9 prosenttiin. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat asuvat myös väljemmin kuin helsinkiläiset asuinkunnat keskimäärin. Vain vajaa prosenttia yli 65-vuotiasta asuntokunnista asuu ahtaasti, kun kaikista Helsingin asuntokunnista ahtaasti asuu noin prosenttia Kuvio 54. Asuntokuntarakenne yli 65-vuotiaiden asuntokunnissa (..) Asuntokun a tuha a Kolmen tai useamman hengen asuntokunnat Kahden hengen asuntokunnat Yksin asuvat miehet Yksin asuvat naiset 55

58 LIITETAULUKOT Liitetaulukko. Asumistaso..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 56 Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Henkilöitä yhteensä Lukumäärä Asuntojen keskipinta-ala Asunnon varustetaso m /asunto m /henkilö Hyvä (%) Puutteellinen (%) Asuntokunnan keskikoko HELSINKI ,,8 95,9 4,,88 ETELÄINEN SUURPIIRI ,9 6, 9,4 6,6,77 0 Vironniemen peruspiiri ,5 8,5 9,8 7,,87 0 Kruununhaka ,9 7,7 9, 8,9,8 0 Kluuvi ,9 6,8 9,7 7,,7 80 Katajanokka , ,9 4,,95 0 Ullanlinnan peruspiiri , 90, 9,8,74 0 Kaartinkaupunki , 4, 85,4 4,6,87 50 Punavuori ,, 90,0 0,0,6 60 Eira ,6 4 9,9 7,,97 70 Ullanlinna ,8 9, 9,7 8,,76 90 Kaivopuisto 08 50, 58, 99,0,0,7 04 Hernesaari ,6 8,6 89, 0,9,65 50 Suomenlinna ,4 8,4 6,4 5,8,45 0 Kampinmalmin peruspiiri ,8 6 9,6 7,4,80 40 Kamppi ,9 5,4 89, 0,7,65 0 Etu-Töölö ,5 9 9,4 7,6,80 0 Ruoholahti , 96,7,,08 0 Jätkäsaari ,9,9 00,0 0,0,0 04 Taka-Töölön peruspiiri , 94, 5,9,65 40 Taka-Töölö , 94, 5,9,65 05 Lauttasaaren peruspiiri ,5 5 98,8,,8 Kotkavuori ,5,5 98,,7,7 Vattuniemi , 7,4 99,6 0,4,9 Myllykallio ,9 5, 98,5,5,86 LÄNTINEN SUURPIIRI ,8,8 97,9,,8 0 Reijolan peruspiiri ,7,5 9,4 6,6,78 50 Meilahti ,,9 86,,9,6 6 Vanha Ruskeasuo ,, 9,5 6,5,7 6 Pikku Huopalahti ,7,4 98,,9,0 80 Laakso ,, 98,9,,59 0 Munkkiniemen peruspiiri ,5 7,4 98,4,6,8 0 Vanha Munkkiniemi ,6 9 97,,7,84 0 Kuusisaari , 6, 97,5,5,7 0 Lehtisaari ,5 47,6 97,9,,6 04 Munkkivuori ,7, 99,5 0,5,7 05 Niemenmäki ,4,7 99,6 0,4,70 06 Talinranta ,,4 00,0 0,0,98 0 Haagan peruspiiri ,7, 99, 0,9,66 9 Etelä-Haaga ,5, 99, 0,8,59 9 Kivihaka ,9,9 99,5 0,,6

59 Liitetaulukko. Asumistaso..05 jatkuu Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Henkilöitä yhteensä Lukumäärä Asuntojen keskipinta-ala Asunnon varustetaso m /asunto m /henkilö Hyvä (%) Puutteellinen (%) Asuntokunnan keskikoko 9 Pohjois-Haaga ,7 0,5 98,4,6,74 94 Lassila ,4 00,0 0,0,7 04 Pitäjänmäen peruspiiri ,,8 98,5,5,90 0 Konala , 98,7,,90 46 Pajamäki ,9 0,5 99,7 0,,65 46 Tali ,7 9,6 00,0 0,0,0 46 Reimarla ,5,9 98,,7, Marttila , 5 76,8,, Pitäjänmäen yritysalue ,5 0,5 99, 0,7,8 05 Kaarelan peruspiiri ,,5 99, 0,9,00 Kannelmäki ,8, 99,7 0,,80 Maununneva , 6, 95, 4,6,59 Malminkartano ,5 0,6 99,8 0,,07 4 Hakuninmaa , 6,7 96,,9,49 KESKINEN SUURPIIRI , 0, 90, 9,9,6 0 Kallion peruspiiri ,8 0 88,5,5,49 0 Vilhonvuori ,7, 9,5 6,5,59 0 Kalasatama 5 6,9, 00,0 0,0,9 Siltasaari ,5,8 90,6 9,,6 Linjat ,9 9,6 89,8 0,,45 Torkkelinmäki ,7 8, 79,7 0,, 0 Alppiharjun peruspiiri ,4 8, 8, 7,7,6 Harju , 8, 8,5 8,5,5 Alppila ,7 8, 8,5 6,5,7 0 Vallilan peruspiiri ,7 9,8 9,5 8,5,64 Hermanninmäki , 0,9 97,,9,7 Kyläsaari 8 06,9 6 00,0 0,0,6 0 Vallila ,7 9, 87,7,,60 04 Pasilan peruspiiri ,5,9 99,4 0,6,84 7 Länsi-Pasila ,,9 00,0 0,0,87 7 Itä-Pasila ,9,7 00,0 0,0,79 05 Vanhankaupungin peruspiiri , 0,8 9,7 6,,9 Toukola ,7 0,5 89,7 0,,8 Arabianranta ,5,4 99,9 0,,05 40 Kumpula , 9, 86,6,4,90 50 Käpylä , 9,8 7,,85 60 Koskela ,, 94,0 6,0,89 70 Vanhakaupunki ,6 90,9 9,,00 4 POHJOINEN SUURPIIRI ,6 6,7 97,0,9,5 40 Maunulan peruspiiri ,7 96,7,,79 8 Pirkkola 49 75,5,5 95,0 5,0,9

60 Liitetaulukko. Asumistaso..05 jatkuu ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 58 Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Henkilöitä yhteensä Lukumäärä Asuntojen keskipinta-ala Asunnon varustetaso m /asunto m /henkilö Hyvä (%) Puutteellinen (%) Asuntokunnan keskikoko 8 Maunula ,9,5 97,,7,70 8 Metsälä ,5 44, 9,6 8,4, 40 Länsi-Pakilan peruspiiri ,4 9,5 95,5 4,5,5 4 Länsi-Pakila ,4 9,5 95,5 4,5,5 40 Tuomarinkylän peruspiiri ,5 6,8 95,6 4,,66 5 Paloheinä ,9 7,4 95,8 4,,68 5 Torpparinmäki ,8 5,5 95,7 4,,6 404 Oulunkylän peruspiiri ,6 5,8 98,9,,96 84 Patola , 6, 99, 0,7,88 85 Veräjämäki ,8 7,8 96,7,,9 87 Veräjälaakso ,5 9, 00,0 0,0, 405 Itä-Pakilan peruspiiri ,9 9, 94,8 5,,57 4 Itä-Pakila ,9 9,8 95,0 5,0,5 5 KOILLINEN SUURPIIRI ,,4 98,,8,08 50 Latokartanon peruspiiri ,8,8 99,6 0,4,99 6 Viikinranta ,4 5,6 98,,7,00 6 Latokartano ,6 9,7 00,0 0,0,0 6 Viikin tiedepuisto ,4 6,5 95,8 4,,86 64 Viikinmäki ,8,4 00,0 0,0, 8 Pihlajamäki ,6,4 99,9 0,,8 86 Pihlajisto ,5 6, 99,7 0,,75 50 Pukinmäen peruspiiri ,4, 99,4 0,6,85 70 Pukinmäki ,4, 99,4 0,6,85 50 Malmin peruspiiri ,5 4 96,8,,04 8 Ylä-Malmi , 98,4,6,77 8 Ala-Malmi ,6 98,5,5,96 85 Malmin lentokenttä 06 76,, 96,4,6,8 9 Tapaninvainio ,6 7,6 95,8 4,, 9 Tapanila ,5, 94,7 5,, Suutarilan peruspiiri ,6 4,6 98,7,,8 40 Siltamäki , 4, 99,0,0, 40 Töyrynummi , 5,8 97,9,, Puistolan peruspiiri ,4 96,6,, 40 Tapulikaupunki ,5,5 98,,8,0 505 Puistola , 6, 94, 5,7,50 4 Heikinlaakso ,9 4 95,4 4,6,7 45 Alppikylä ,,4 99, 0,8,4 506 Jakomäen peruspiiri ,9,5 99,9 0,,96 44 Jakomäki ,9,5 99,9 0,,96 6 KAAKKOINEN SUURPIIRI ,4 5, 98,,8,94 60 Kulosaaren peruspiiri ,7 4 97,6,,0 40 Kulosaari ,8 4, 97,6,,0 60 Herttoniemen peruspiiri ,, 98,5,5,84 4 Länsi-Herttoniemi ,,7 98,4,6,7

61 Liitetaulukko. Asumistaso..05 jatkuu Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Henkilöitä yhteensä Lukumäärä Asuntojen keskipinta-ala Asunnon varustetaso m /asunto m /henkilö Hyvä (%) Puutteellinen (%) Asuntokunnan keskikoko 4 Roihuvuori ,, 97,6,4,75 4 Herttoniemen yritysalue ,, 98,4,6,7 44 Herttoniemenranta ,6,7 99,5 0,5, Tammisalo ,8 45,6 97,7,,4 60 Laajasalon peruspiiri ,6 6,9 97,8,, 49 Yliskylä ,8 7 99, 0,7,96 49 Jollas ,7 8,7 97,9,, Kruunuvuorenranta , 7,8 95,4 4,6, Hevossalmi ,5 5,5 98,,9,8 50 Santahamina 9 4 6,7 4,5 77,4,,55 7 ITÄINEN SUURPIIRI ,7,5 99, 0,7,99 70 Vartiokylän peruspiiri ,6 98,6,4,96 45 Vartioharju ,4 7,6 95,6 4,4,5 45 Puotila ,,7 99,8 0,,74 45 Puotinharju ,4, 99,7 0,, Marjaniemi ,5 5,8 97,,7,6 457 Itäkeskus ,6, 00,0 0,0,89 70 Myllypuron peruspiiri ,,6 98,9,,0 454 Myllypuro ,,6 98,9,,0 70 Mellunkylän peruspiiri ,,7 99,6 0,4,99 47 Kontula ,5,9 99,5 0,5,9 47 Vesala ,4, 99, 0,9,6 47 Mellunmäki ,5 4, 99,6 0,4, Kivikko ,4 0,4 00,0 0,0, 475 Kurkimäki , 0,5 00,0 0,0, Vuosaaren peruspiiri ,9, 99,7 0,,00 54 Keski-Vuosaari ,,7 99,9 0,, Meri-Rastila ,7 0,7 99,7 0,,6 545 Kallahti ,4 0,4 99,9 0,, Aurinkolahti ,9 4,6 00,0 0,0,9 547 Rastila , 5,4 98,,9,7 8 ÖSTERSUNDOMIN SUURPIIRI ,9 5,7 9, 6,4,0 80 Östersundomin peruspiiri ,9 5,7 9, 6,4,0 550 Östersundom 9 5 4,9 49,8 8,6 4,, Karhusaari , 97,,,9 59 Landbo ,5 45, 98,,,55

62 Liitetaulukko. Asuntojen rakennusvuosi osa-alueittain..05 Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Rakennusvuosi HELSINKI ETELÄINEN SUURPIIRI Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Hernesaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Kotkavuori Vattuniemi Myllykallio LÄNTINEN SUURPIIRI 0 Reijolan pp Meilahti Vanha Ruskeasuo Pikku Huopalahti Laakso Munkkiniemen pp Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga

63 Liitetaulukko. Asuntojen rakennusvuosi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Rakennusvuosi Lassila Pitäjänmäen pp Konala Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pitäjänmäen yritysalue 05 Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa KESKINEN SUURPIIRI Kallion pp Vilhonvuori Kalasatama Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun pp Harju Alppila Vallilan pp Hermanninmäki Kyläsaari Vallila Pasilan pp Länsi-Pasila Itä-Pasila Vanhankaupungin pp Toukola Arabianranta Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki POHJOINEN SUURPIIRI Maunulan pp Pirkkola Maunula

64 Liitetaulukko. Asuntojen rakennusvuosi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Rakennusvuosi Metsälä Länsi-Pakilan pp Länsi-Pakila Tuomarinkylän pp Paloheinä Torpparinmäki Oulunkylän pp Patola Veräjämäki Veräjälaakso Itä-Pakilan pp Itä-Pakila KOILLINEN SUURPIIRI Latokartanon pp Viikinranta Latokartano Viikin tiedepuisto Viikinmäki Pihlajamäki Pihlajisto Pukinmäen pp Pukinmäki Malmin pp Ylä-Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Tapaninvainio Tapanila Suutarilan pp Siltamäki Töyrynummi Puistolan pp Tapulikaupunki Puistola Heikinlaakso Alppikylä Jakomäen pp Jakomäki KAAKKOINEN SUURPIIRI Kulosaaren pp Kulosaari Herttoniemen pp

65 Liitetaulukko. Asuntojen rakennusvuosi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asuntoja yhteensä Lukumäärä Rakennusvuosi Länsi-Herttoniemi Roihuvuori Herttoniemen yritysalue 44 Herttoniemenranta Tammisalo Laajasalon pp Yliskylä Jollas Kruunuvuorenranta Hevossalmi Santahamina ITÄINEN SUURPIIRI Vartiokylän pp Vartioharju Puotila Puotinharju Marjaniemi Itäkeskus Myllypuron pp Myllypuro Mellunkylän pp Kontula Vesala Mellunmäki Kivikko Kurkimäki Vuosaaren pp Keski-Vuosaari Meri-Rastila Kallahti Aurinkolahti Rastila ÖSTERSUNDOMIN SUURPIIRI Östersundomin pp Östersundom Karhusaari Landbo

66 Liitetaulukko. Asuntojen huoneistotyyppi osa-alueittain..05 Alue Asunnot Huoneistotyyppi ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 64 Yhteensä lkm. h+kk/ kt h+k h+kk/ kt h+k h+k/ kk/kt 4h+k/ kk/kt 5h+k/ kk/kt 6h+k/ kk/kt 7+h+k/ kk/kt Tuntematon HELSINKI ETELÄINEN SUURPIIRI Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Hernesaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Kotkavuori Vattuniemi Myllykallio LÄNTINEN SUURPIIRI Reijolan pp Meilahti Vanha Ruskeasuo Pikku Huopalahti Laakso Munkkiniemen pp Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga Lassila

67 Liitetaulukko. Asuntojen huoneistotyyppi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asunnot Huoneistotyyppi Yhteensä lkm. h+kk/ kt h+k h+kk/ kt h+k h+k/ kk/kt 4h+k/ kk/kt 5h+k/ kk/kt 6h+k/ kk/kt 7+h+k/ kk/kt Tuntematon 04 Pitäjänmäen pp Konala Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pitäjänmäen yritysalue Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa KESKINEN SUURPIIRI Kallion pp Vilhonvuori Kalasatama Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun pp Harju Alppila Vallilan pp Hermanninmäki Kyläsaari Vallila Pasilan pp Länsi-Pasila Itä-Pasila Vanhankaupungin pp Toukola Arabianranta Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki POHJOINEN SUURPIIRI Maunulan pp Pirkkola Maunula Metsälä Länsi-Pakilan pp

68 Liitetaulukko. Asuntojen huoneistotyyppi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asunnot Huoneistotyyppi ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Yhteensä lkm. h+kk/ kt h+k h+kk/ kt h+k h+k/ kk/kt 4h+k/ kk/kt 5h+k/ kk/kt 6h+k/ kk/kt 7+h+k/ kk/kt Tuntematon 4 Länsi-Pakila Tuomarinkylän pp Paloheinä Torpparinmäki Oulunkylän pp Patola Veräjämäki Veräjälaakso Itä-Pakilan pp Itä-Pakila KOILLINEN SUURPIIRI Latokartanon pp Viikinranta Latokartano Viikin tiedepuisto Viikinmäki Pihlajamäki Pihlajisto Pukinmäen pp Pukinmäki Malmin pp Ylä-Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Tapaninvainio Tapanila Suutarilan pp Siltamäki Töyrynummi Puistolan pp Tapulikaupunki Puistola Heikinlaakso Alppikylä Jakomäen pp Jakomäki KAAKKOINEN SUURPIIRI Kulosaaren pp Kulosaari Herttoniemen pp Länsi-Herttoniemi Roihuvuori Herttoniemen yritysalue

69 Liitetaulukko. Asuntojen huoneistotyyppi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asunnot Huoneistotyyppi Yhteensä lkm. h+kk/ kt h+k h+kk/ kt h+k h+k/ kk/kt 4h+k/ kk/kt 5h+k/ kk/kt 6h+k/ kk/kt 7+h+k/ kk/kt Tuntematon 44 Herttoniemenranta Tammisalo Laajasalon pp Yliskylä Jollas Kruunuvuorenranta Hevossalmi Santahamina ITÄINEN SUURPIIRI Vartiokylän pp Vartioharju Puotila Puotinharju Marjaniemi Itäkeskus Myllypuron pp Myllypuro Mellunkylän pp Kontula Vesala Mellunmäki Kivikko Kurkimäki Vuosaaren pp Keski-Vuosaari Meri-Rastila Kallahti Aurinkolahti Rastila ÖSTERSUNDOMIN SUURPIIRI Östersundomin pp Östersundom Karhusaari Landbo ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 67

70 Liitetaulukko 4. Asuntojen talotyyppi osa-alueittain..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Alue Asunnot yhteensä Lukumäärä Talotyyppi Asuinkerrostalot Pientalot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- tai ketjutalot Muu tai tuntematon HELSINKI ETELÄINEN SUURPIIRI Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Hernesaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Kotkavuori Vattuniemi Myllykallio LÄNTINEN SUURPIIRI Reijolan pp Meilahti Vanha Ruskeasuo Pikku Huopalahti Laakso Munkkiniemen pp Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga Lassila Pitäjänmäen pp

71 Liitetaulukko 4. Asuntojen talotyyppi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asunnot yhteensä Lukumäärä Talotyyppi Asuinkerrostalot Pientalot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- tai ketjutalot Muu tai tuntematon 0 Konala Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pitäjänmäen yritysalue Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa KESKINEN SUURPIIRI Kallion pp Vilhonvuori Kalasatama Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun pp Harju Alppila Vallilan pp Hermanninmäki Kyläsaari Vallila Pasilan pp Länsi-Pasila Itä-Pasila Vanhankaupungin pp Toukola Arabianranta Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki POHJOINEN SUURPIIRI Maunulan pp Pirkkola Maunula Metsälä Länsi-Pakilan pp Länsi-Pakila Tuomarinkylän pp Paloheinä ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 69

72 Liitetaulukko 4. Asuntojen talotyyppi osa-alueittain..05 jatkuu ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Alue Asunnot yhteensä Lukumäärä Talotyyppi Asuinkerrostalot Pientalot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- tai ketjutalot Muu tai tuntematon 5 Torpparinmäki Oulunkylän pp Patola Veräjämäki Veräjälaakso Itä-Pakilan pp Itä-Pakila KOILLINEN SUURPIIRI Latokartanon pp Viikinranta Latokartano Viikin tiedepuisto Viikinmäki Pihlajamäki Pihlajisto Pukinmäen pp Pukinmäki Malmin pp Ylä-Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Tapaninvainio Tapanila Suutarilan pp Siltamäki Töyrynummi Puistolan pp Tapulikaupunki Puistola Heikinlaakso Alppikylä Jakomäen pp Jakomäki KAAKKOINEN SUURPIIRI Kulosaaren pp Kulosaari Herttoniemen pp Länsi-Herttoniemi Roihuvuori Herttoniemen yritysalue Herttoniemenranta Tammisalo Laajasalon pp Yliskylä

73 Liitetaulukko 4. Asuntojen talotyyppi osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asunnot yhteensä Lukumäärä Talotyyppi Asuinkerrostalot Pientalot yhteensä Erilliset pientalot Rivi- tai ketjutalot Muu tai tuntematon 49 Jollas Kruunuvuorenranta Hevossalmi Santahamina ITÄINEN SUURPIIRI Vartiokylän pp Vartioharju Puotila Puotinharju Marjaniemi Itäkeskus Myllypuron pp Myllypuro Mellunkylän pp Kontula Vesala Mellunmäki Kivikko Kurkimäki Vuosaaren pp Keski-Vuosaari Meri-Rastila Kallahti Aurinkolahti Rastila ÖSTERSUNDOMIN SUURPIIRI Östersundomin pp Östersundom Karhusaari Landbo ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 7

74 Liitetaulukko 5. Asuntojen hallintaperuste osa-alueittain..05 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 7 Alue Asunnot Omistusasunnotoikeus- Vuokra-asunnot Asumis- Muu tai tuntema- yhteensä, luku- yhteensä asunnot ton Yhteensä ARA- Korkotu- Muu vuokra- asunto asunto asunto kivuokra- vuokramäärä HELSINKI ETELÄINEN SUURPIIRI Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Hernesaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Kotkavuori Vattuniemi Myllykallio LÄNTINEN SUURPIIRI Reijolan pp Meilahti Vanha Ruskeasuo Pikku Huopalahti Laakso Munkkiniemen pp Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga Lassila

75 Liitetaulukko 5. Asuntojen hallintaperuste osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asunnot Omistusasunnotoikeus- Vuokra-asunnot Asumis- Muu tai tuntema- yhteensä, luku- yhteensä asunnot ton Yhteensä ARA- Korkotu- Muu vuokra- asunto asunto asunto kivuokra- vuokramäärä 04 Pitäjänmäen pp Konala Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pitäjänmäen yritysalue Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa KESKINEN SUURPIIRI Kallion pp Vilhonvuori Kalasatama Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun pp Harju Alppila Vallilan pp Hermanninmäki Kyläsaari Vallila Pasilan pp Länsi-Pasila Itä-Pasila Vanhankaupungin pp Toukola Arabianranta Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki POHJOINEN SUURPIIRI Maunulan pp Pirkkola Maunula Metsälä

76 Liitetaulukko 5. Asuntojen hallintaperuste osa-alueittain..05 jatkuu ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Alue Asunnot Omistusasunnotoikeus- Vuokra-asunnot Asumis- Muu tai tuntema- yhteensä, luku- yhteensä asunnot ton Yhteensä ARA- Korkotu- Muu vuokra- asunto asunto asunto kivuokra- vuokramäärä 40 Länsi-Pakilan pp Länsi-Pakila Tuomarinkylän pp Paloheinä Torpparinmäki Oulunkylän pp Patola Veräjämäki Veräjälaakso Itä-Pakilan pp Itä-Pakila KOILLINEN SUURPIIRI Latokartanon pp Viikinranta Latokartano Viikin tiedepuisto Viikinmäki Pihlajamäki Pihlajisto Pukinmäen pp Pukinmäki Malmin pp Ylä-Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Tapaninvainio Tapanila Suutarilan pp Siltamäki Töyrynummi Puistolan pp Tapulikaupunki Puistola Heikinlaakso Alppikylä Jakomäen pp Jakomäki KAAKKOINEN SUURPIIRI Kulosaaren pp Kulosaari Herttoniemen pp Länsi-Herttoniemi Roihuvuori

77 Liitetaulukko 5. Asuntojen hallintaperuste osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asunnot yhteensä, lukumäärä Omistusasunnot, yhteensä Muu tai tuntematon Vuokra-asunnot Yhteensä ARAvuokraasunto Korkotukivuokraasunto Muu vuokraasunto Asumisoikeusasunnot 4 Herttoniemen yritysalue Herttoniemenranta Tammisalo Laajasalon pp Yliskylä Jollas Kruunuvuorenranta Hevossalmi Santahamina ITÄINEN SUURPIIRI Vartiokylän pp Vartioharju Puotila Puotinharju Marjaniemi Itäkeskus Myllypuron pp Myllypuro Mellunkylän pp Kontula Vesala Mellunmäki Kivikko Kurkimäki Vuosaaren pp Keski-Vuosaari Meri-Rastila Kallahti Aurinkolahti Rastila ÖSTERSUNDOMIN SUURPIIRI Östersundomin pp Östersundom Karhusaari Landbo

78 Liitetaulukko 6. Keskimääräiset kuukausivuokrat Helsingin kalleusalueilla huoneluvun mukaan 05 Kalleusalue Yhteensä Huoneluku /m /kk + Helsinki Kaikki 5,7 0,9 4,89,00 Ara-asunnot,5,74,46,49 Vapaarahoitteiset (kaikki) 8,7,54 7,0 4,86 Vapaarahoitteiset (uudet vuokrasuhteet) 0,5 4,70 8,60 5,88 Helsinki Kaikki 9,54 4, 8,4 5,89 Ara-asunnot 5, 7,0 5,8 4, Vapaarahoitteiset (kaikki) 9,89 4,5 8,60 6,09 Vapaarahoitteiset (uudet vuokrasuhteet),05 6,44 0,67 6,67 Helsinki Kaikki 7,94,5 6,8 4,09 Ara-asunnot,9 4,5,, Vapaarahoitteiset (kaikki) 9,68,6 7,80 5,44 Vapaarahoitteiset (uudet vuokrasuhteet),64 5,0 8,98 6,7 Helsinki Kaikki,95 7,95,79, Ara-asunnot,4 4,09,55,78 Vapaarahoitteiset (kaikki) 5,7 0,8 5,6,08 Vapaarahoitteiset (uudet vuokrasuhteet) 7,5,0 6,4 4,0 Helsinki 4 Kaikki,8 5,78,96,75 Ara-asunnot,66,94,05,0 Vapaarahoitteiset (kaikki) 5,9 7,97 4,95,79 Vapaarahoitteiset (uudet vuokrasuhteet) 6,75 0,0 6,6 4,57 Liitetaulukko 7. Vanhojen asuntojen hinnat Helsingin kalleusalueilla talotyypin ja huoneistotyypin mukaan 05, /m ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Kalleusalue Asunnot Pientaloasunnot Kerrostalo-asunnot Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yksiöt Kaksiot Kolmiot+ Helsinki yhteensä Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki

79 Liitetaulukko 8. Vanhojen asunto-osakehuoneistojen keskineliöhinnat varainsiirtoveroaineiston mukaan postinumeroalueittain vuonna 05 Postitoimipaikka Kaikki yhteensä Kerrostalot yhteensä Huoneluku Postinumero Pientaloasunnot yhteensä /m /m h h h /m 0000 Helsingin keskusta Punavuori Kaartinkaupunki Kaivopuisto Eira Katajanokka Kruununhaka Ruoholahti Lauttasaari Vattuniemi Länsi-Pasila Taka-Töölö Keski-Töölö Pohjois-Meilahti Ruskeasuo Pikku Huopalahti Kivihaka Etelä-Haaga Munkkiniemi Kuusisaari-Lehtisaari Munkkivuori-Niemenmäki Toukola, Vanhakaupunki Reimarla Konala Pohjois-Haaga Malminkartano Kannelmäki Maununneva Lassila Sörnäinen Etu-Vallila Itä-Pasila Kallio, Hakaniemi Kalasatama Vallila, Hermanni Toukola, Vanha kaupunki Kulosaari Verkkosaari Koskela Käpylä Metsälä, Et.-Oulunkylä Maunula, Suursuo Patola, Oulunkylä ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 77

80 Liitetaulukko 8. Vanhojen asunto-osakehuoneistojen keskineliöhinnat varainsiirtoveroaineiston mukaan postinumeroalueittain vuonna 05 Postitoimipaikka Kaikki yhteensä Kerrostalot yhteensä Huoneluku Postinumero Pientaloasunnot yhteensä /m /m h h h /m Veräjämäki Länsi-Pakila Paloheinä Itä-Pakila Torpparinmäki Malmi Pihlajamäki Pukinmäki, Savela Tapanila Siltamäki Puistola Suurmetsä Jakomäki Tapaninvainio Viikki Länsi-Herttoniemi Herttoniemen ranta Roihuvuori Tammisalo Laajasalo Jollas Et.-Laajasalo Puotinharju Puotila Myllypuro Marjaniemi, Itäkeskus Kontula Vartioharju Pohjois-Vuosaari Mellunkylä Etelä-Vuosaari Aurinkolahti ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 78

81 Liitetaulukko 9. Asuntokuntien määrä ja koot osa-alueittain..05 Alue Asuntokunat yhteensä Asuntokunnan koko Lukumäärä hengen hengen hengen 4 hengen 5+ hengen HELSINKI ETELÄINEN SUURPIIRI Vironniemen pp Kruununhaka Kluuvi Katajanokka Ullanlinnan pp Kaartinkaupunki Punavuori Eira Ullanlinna Kaivopuisto Hernesaari Suomenlinna Kampinmalmin pp Kamppi Etu-Töölö Ruoholahti Jätkäsaari Taka-Töölön pp Taka-Töölö Lauttasaaren pp Kotkavuori Vattuniemi Myllykallio LÄNTINEN SUURPIIRI Reijolan pp Meilahti Vanha Ruskeasuo Pikku Huopalahti Laakso Munkkiniemen pp Vanha Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Haagan pp Etelä-Haaga Kivihaka Pohjois-Haaga Lassila Pitäjänmäen pp Konala ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 79

82 Liitetaulukko 9. Asuntokuntien määrä ja koot osa-alueittain..05 jatkuu ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Alue Asuntokunat yhteensä Asuntokunnan koko Lukumäärä hengen hengen hengen 4 hengen 5+ hengen 46 Pajamäki Tali Reimarla Marttila Pitäjänmäen yritysalue Kaarelan pp Kannelmäki Maununneva Malminkartano Hakuninmaa KESKINEN SUURPIIRI Kallion pp Vilhonvuori Kalasatama Siltasaari Linjat Torkkelinmäki Alppiharjun pp Harju Alppila Vallilan pp Hermanninmäki Kyläsaari Vallila Pasilan pp Länsi-Pasila Itä-Pasila Vanhankaupungin pp Toukola Arabianranta Kumpula Käpylä Koskela Vanhakaupunki POHJOINEN SUURPIIRI Maunulan pp Pirkkola Maunula Metsälä Länsi-Pakilan pp Länsi-Pakila Tuomarinkylän pp Paloheinä

83 Liitetaulukko 9. Asuntokuntien määrä ja koot osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asuntokunat yhteensä Asuntokunnan koko Lukumäärä hengen hengen hengen 4 hengen 5+ hengen 5 Torpparinmäki Oulunkylän pp Patola Veräjämäki Veräjälaakso Itä-Pakilan pp Itä-Pakila KOILLINEN SUURPIIRI Latokartanon pp Viikinranta Latokartano Viikin tiedepuisto Viikinmäki Pihlajamäki Pihlajisto Pukinmäen pp Pukinmäki Malmin pp Ylä-Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Tapaninvainio Tapanila Suutarilan pp Siltamäki Töyrynummi Puistolan pp Tapulikaupunki Puistola Heikinlaakso Alppikylä Jakomäen pp Jakomäki KAAKKOINEN SUURPIIRI Kulosaaren pp Kulosaari Herttoniemen pp Länsi-Herttoniemi Roihuvuori Herttoniemen yritysalue 44 Herttoniemenranta Tammisalo Laajasalon pp ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 8

84 Liitetaulukko 9. Asuntokuntien määrä ja koot osa-alueittain..05 jatkuu Alue Asuntokunat yhteensä Asuntokunnan koko Lukumäärä hengen hengen hengen 4 hengen 5+ hengen 49 Yliskylä Jollas Kruunuvuorenranta Hevossalmi Santahamina ITÄINEN SUURPIIRI Vartiokylän pp Vartioharju Puotila Puotinharju Marjaniemi Itäkeskus Myllypuron pp Myllypuro Mellunkylän pp Kontula Vesala Mellunmäki Kivikko Kurkimäki Vuosaaren pp Keski-Vuosaari Meri-Rastila Kallahti Aurinkolahti Rastila ÖSTERSUNDOMIN SUURPIIRI Östersundomin pp Östersundom Karhusaari Landbo ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 8

85 Liitetaulukko 0. Vieraskielisten asuntokuntien määrä ja hallintaperusteosuudet peruspiireittäin..04 Alue Asuntokunnat yhteensä Vieraskielisten asuntokuntien hallintaperuste Vieraskieliset asuntokunnat Vieraskielisten asuntokuntienosuus Omistusasunto ARA- tai korkotukivuokraasunto Muu vuokraasunto Asumisoikeusasunto Lkm. Lkm. % Vieraskielisten osuus vast. hallintaperusteryhmästä, % Helsinki ,6,8 7,7, 7,,5 Eteläinen suurpiiri ,6, 9, 9,7,4, 0 Vironniemen pp ,7, 6,9 8,6 0,0 7,4 0 Ullanlinnan pp ,,6.. 8,7 0,0,4 0 Kampinmalmin pp ,8,7 0,,0,4, 04 Taka-Töölön pp ,5,5,9 8,0 0,0, 05 Lauttasaaren pp ,,9 7,8, 0,0 9,0 Läntinen suurpiiri ,,8 7,,,0, 0 Reijolan pp ,, 4,5 8, 0,7, 0 Munkkiniemen pp ,6, 8,9 9,9 0,0 8,4 0 Haagan pp ,, 6,6,4 0,0 0,9 04 Pitäjänmäen pp ,5,9 7,4 6,4 5, 6,5 05 Kaarelan pp , 4,6 0,6,0 5,9 5, Keskinen suurpiiri ,8, 9,8 8,8,, 0 Kallion pp ,6,5 8,4 8,6 4,8,9 0 Alppiharjun pp ,, 6, 0,0 0,0 4,6 0 Vallilan pp ,6,0 7,4 7,0,5 0,7 04 Pasilan pp ,0,8,9 5, 0,0,4 05 Vanhankaupungin pp ,,4 9,9 7,7,0 8,6 4 Pohjoinen suurpiiri ,,0 4,9,5, 6,0 40 Maunulan pp ,6,4 4,4, 6,7, 40 Länsi-Pakilan pp 77 87, Tuomarinkylän pp 6 9, Oulunkylän pp ,4,0 7,,,0 5,8 405 Itä-Pakilan pp 409 4, Koillinen suurpiiri , 4,0 0, 9,0 5, 0, 50 Latokartanon pp 66 64,4 5,5 9,,5 4,7 4,7 50 Pukinmäen pp ,4,9 4,5,5 0,0, 50 Malmin pp ,8,8 9,6 5,7,9 0, 504 Suutarilan pp ,9,5 0,6,7,8 9,5 505 Puistolan pp ,4,9 9,0 9,6 7,0 4,8 506 Jakomäen pp ,,5,6 8,7 6,7 5,6 6 Kaakkoinen suurpiiri ,,6 4, 5,4 4,6,8 60 Kulosaaren pp 88 7,0, 0,0,8 0,0, 60 Herttoniemen pp ,4,8 4,0 6,0 4,9, 60 Laajasalon pp ,7, 4,7 4,,7 0,5 7 Itäinen suurpiiri , 6,8 4, 6,9,0,4 70 Vartiokylän pp ,4 4, 0,9 7, 7,6 5,0 70 Myllypuron pp ,4 6,6 9, 9,8 6,8,6 70 Mellunkylän pp ,4 8,7 5,,,5 5,4 704 Vuosaaren pp ,7 7, 6,5,7,4, 8 Östersundomin suurpiiri 659 0, Östersundomin pp 659 0, Muu

86 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Asunto eli asuinhuoneisto on keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettu yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävä, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu kokonaisuus, jonka huoneistoala on vähintään 7 m. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäynti ulkoa, porraskäytävästä tai siihen verrattavasta tilasta. Huoneistoala on huoneistoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajoittama ala. Ei vakinaisessa asuinkäytössä on asunto, jossa ei Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Asuinhuone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m ja keskikorkeus vähintään metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruuanlaittoa varten. Keittokomero on alle 7 m :n suuruinen ruuanlaittoa varten sisustettu keittotila. Asuntokunta muodostuu kaikista samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvista henkilöistä. Asumistaso esitetään asuntokuntien asumisväljyyttä, asumisahtautta ja asumisen varustetasoa kuvaavilla tunnusluvuilla. Asumisväljyys kuvataan huoneiston koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välisenä suhdelukuna. Huoneiston koko voidaan ilmoittaa joko huonelukuna tai huoneiston pinta-alana. Ahtaasti asuminen. Asuntokunta asuu ahtaasti, jos huoneistossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilavasti asuva asuntokunta on 5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä, kun keittiötä ei lueta huonelukuun. Asunnon varustetaso Tieto asunnon varustetason parannuksesta päivittyy rakennusrekisteriin esimerkiksi rakennusluvanvaraisen peruskorjauksen yhteydessä. Mikäli muutosta ei ole kirjattu rekisteriin, varustetasotieto saattaa olla vanhentunut. Hyvin varustettu asunto: Asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys Puutteellisesti varustettu asunto: Asunnosta puuttuu peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Tähän luokkaan kuuluvat myös ne asunnot, joista puuttuu vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Asunnon hinta. Asuntojen hintatilasto kuvaa uusien ja vanhojen osakehuoneistojen velattomia neliöhintoja. Tilasto laaditaan Verohallinnon varainsiirtoverolaskelmia varten kerätyistä hintatiedoista. Asuntojen keskineliöhinnat kalleusalueittain perustuvat tilastolliseen malliin. Asuntojen keskineliöhinnat postinumeroalueittain perustuvat aritmeettiseen keskiarvoon.

87 Asunnon vuokra. Vuokratilasto perustuu Tilastokeskuksen kuukausittain työvoimatutkimuksen yhteydessä keräämiin vuokratietoihin. Työvoimatutkimuksen haastatteluaineiston lisäksi vuokratilaston laadinnassa käytetään Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteriä ja Tilastokeskuksen asuntokanta- ja väestörakenneaineistoa. Uusi vuokrasuhde on vuokrasuhde, joka on alkanut tilastovuoden aikana. Kalleusalueet. Tilastoissa on käytetty Helsingin postinumeroalueisiin perustuvaa kalleusalueluokittelua. Kalleusalueluokkiin kuuluvat seuraavat postinumeroalueet: Helsinki : 0 8,, 6 Helsinki : 0, 5, 7 9, 4, 50 59, 6, 8, 85, 99 Helsinki : 4, 5 7, 40, 4 44, 6, 65 69, 7, 78 80, 8 84, 95 Helsinki 4: 9, 8 9, 4 4, 0, 60, 6 64, 70 7, 74 77, 8, 86 88, 90 94, Helsingin kalleusalueet Talotyyppi. Talotyypin mukaan rakennukset luokitellaan seuraavasti: Erilliset pientalot: asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Kytketyt pientalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa (rivi- ja ketjutalot). Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin ryhmiin. Muut kuin asuintalot Valtion tukema tuotanto (ARA). Asunnot, joiden rakentamisen rahoituksessa on käytetty valtion aravalainaa tai valtion pitkäaikaista korkotukilainaa. Vuonna valmistuneeseen valtion tukemaan tuotantoon lasketaan mukaan myös asunnot, joiden rahoituksessa on käytetty valtion lyhytaikaista korkotukilainaa. Vieraskielinen asuntokunta. Asuntokunta on määritetty vieraskieliseksi, jos asuntokunnan viitehenkilön äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Viitehenkilö on Tilastokeskuksen aineistoissa asuntokunnan vanhin asukas. Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki 4 Rakennusvuosi on vuosi, jona rakennus on valmistunut käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 980 on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Aineistot Tilastokeskus, asuntokanta- ja asuinolotilastot Tilastokeskus, asuntojen vuokratilasto Tilastokeskus, asuntojen hintatilastot Tilastokeskus, asuntokuntatilastot viitehenkilön kielen mukaan ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 85

88 TAULUKKOLUETTELO Liitetaulukko. Asumistaso Liitetaulukko. Asuntojen rakennusvuosi osa-alueittain Liitetaulukko. Asuntojen huoneistotyyppi osa-alueittain Liitetaulukko 4. Asuntojen talotyyppi osa-alueittain Liitetaulukko 5. Asuntojen hallintaperuste osa-alueittain Liitetaulukko 6. Liitetaulukko 7. Liitetaulukko 8. Keskimääräiset kuukausivuokrat Helsingin kalleusalueilla huoneluvun mukaan Vanhojen asuntojen hinnat Helsingin kalleusalueilla talotyypin ja huoneistotyypin mukaan Vanhojen asunto-osakehuoneistojen keskineliöhinnat varainsiirtoveroaineiston mukaan postinumeroalueittain vuonna Liitetaulukko 9. Asuntokuntien määrä ja koot osa-alueittain Liitetaulukko 0. Vieraskielisten asuntokuntien määrä ja hallintaperusteosuudet peruspiireittäin ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 86

89 KUVIOLUETTELO Kuvio. Kuvio. Kuvio. Asuntokanta suurpiireittäin asuntojen määrä ja osuus kaupungin asuntokannasta Uudistuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina valmistuneet asunnot Helsingissä Uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneet asunnot Helsingissä hallintaperusteen mukaan Kuvio 4. Asuntokanta rakennusvuoden mukaan Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta rakennusvuoden mukaan Osa-alueet uusimman ja vanhimman asuntokannan mukaan Asuntokanta peruspiireittäin rakennusvuoden ja koon mukaan Kuvio 8. Asuntokanta talotyypin mukaan Kuvio 9. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta talotyypin mukaan Kuvio 0. Osa-alueet, joilla pientaloasuntojen osuudet olivat suurimmat Kuvio. Asuinkerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain Kuvio. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan Kuvio. Hallintamuotojen osuudet asuntojen huoneistotyypin mukaan Kuvio 4. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta hallintamuodon mukaan Kuvio 5. Asuntokanta hallintaperusteen mukaan peruspiirteittäin Kuvio 6. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta osa-alueittain Kuvio 7. Osa-alueet, joilla omistus- ja vuokra-asuntojen osuudet ovat suurimmat ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 87

90 Kuvio 8. Kaupungin vuokramaa sekä ARA-asuntokannan (ARA- ja korkotukivuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot) osuus osa-alueittain Kuvio 9. Helsingin huoneistotyyppi-jakauma Kuvio 0. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokanta huoneistotyypin mukaan..05 (pois lukien keittiö)... 4 Kuvio. Asuntokanta huoneistotyypin mukaan peruspiireittäin Kuvio. Huoneistotyyppijakauma valituilla kerrostalovaltaisilla osa-alueilla Kuvio. Asuntojen keskikoko osa-alueittain Kuvio 4. Osa-alueet, joilla pienten/suurten asuntojen osuus on suurin Kuvio 5. Osa-alueet, joilla asuntojen keskikoko on suurin/pienin Kuvio 6. Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuus asuntokannasta osa-alueilla Kuvio 7. Vuokra-asuntojen keskivuokrat ( /m /kk) Helsingin kalleusalueilla vuonna Kuvio 8. Yksiöiden keskivuokrat ( /m /kk) Helsingin kalleusalueilla vuonna Kuvio 9. Kolmen tai useamman asuinhuoneen asuntojen keskivuokrat ( /m /kk) Helsingin kalleusalueilla vuonna Kuvio 0. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien keskimääräiset kuukausivuokrat Kuvio. Osakeasuntojen hinnat Helsingin postinumeroalueilla vuonna Kuvio. Kerrostaloyksiöiden/kolmioiden ja suurempien asuntojen keskimääräiset neliöhinnat vuonna 05. Postinumeroalueet, joilla vähintään viisi asuntokauppaa... 5 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ Kuvio. Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys Helsingin kalleusalueilla indeksissä 005=00 (neljännesvuosittain, vuodelta 06.,., ja. neljännes)... 6 Kuvio 4. Vanhojen osakeasuntojen neliöhintojen kehitys Helsingin kalleusalueilla (neljännesvuosittain, vuodelta 06.,., ja. neljännes)... 7 Kuvio 5. Asuntokunnat koon mukaan

91 Kuvio 6. Helsingin ja vertailtavien kaupunkien asuntokunnat asuntokunnan koon mukaan Kuvio 7. Osa-alueet, joilla yhden hengen/suurten asuntokuntien osuudet olivat korkeimmat Kuvio 8. Asumisväljyys (m /henkilö) Helsingin osa-alueilla Kuvio 9. Väljimmin/ahtaimmin (m /henkilö) asutut osa-alueet Kuvio 40. Asumisväljyyden kehitys pääkaupunkiseudulla ja Suomessa Kuvio 4. Eri kokoluokan asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnan henkilöluvun mukaan Kuvio 4. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuksien kasvu Helsingissä indeksissä 005 = Kuvio 4. Asuntokunnat koon ja asunnon hallintaperusteen mukaan Kuvio 44. Asuntokunnat koon ja asunnon talotyypin mukaan Kuvio 45. Asuntokunnat talotyypin ja asuntokunnan vanhimman asukkaan iän mukaan Kuvio 46. Kieliryhmien osuudet Helsingin vieraskielisistä asuntokunnista / vieraskielisestä väestöstä Kuvio 47. Helsingin vieraskieliset asuntokunnat asunnon hallintaperusteen mukaan 04. Mukana peruspiirit, joilla vähintään 00 vieraskielistä asuntokuntaa Kuvio 48. Helsingin kotimaan- ja vieraskieliset asuntokunnat asuntokunnan koon ja asunnon keskikoon/ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden mukaan Kuvio vuotiaat elinvaiheen ja asumismuodon mukaan..005 ja Kuvio 50. Asuntokuntien koot 5 9-vuotiaiden ikäryhmissä. Ikä määritetty asuntokunnan vanhimman asukkaan iän mukaan ja Kuvio 5. Hallintamuotojakauma itsenäisesti asuvien 5 9-vuotiaiden ikäryhmissä..005 ja Kuvio 5. Yli 65-vuotiaiden asuntokuntien osuudet osa-alueittain Kuvio 5. Hallintamuotojakauma yli 65-vuotiaiden sekä yli 75-vuotiaiden ikäryhmissä..005 ja Kuvio 54. Asuntokuntarakenne yli 65-vuotiaiden asuntokunnissa (..) ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 89

92 HELSINGIN KAUPUNKI TIETOKESKUS PL HELSINGIN KAUPUNKI Tekijä(t) KUVAILULEHTI Kajosaari, Anna Nimike Asuminen alueittain Helsingissä 05 Julkaisija (virasto tai laitos) Julkaisuaika Sivumäärä, liitteet Helsingin kaupungin tietokeskus piirijakojärjestelmä +postiosoitekartta Sarjan nimike Tilastoja - Helsingin kaupungin tietokeskus Osanumero 06:4 ISSN-numero (painettu) ISSN-numero (verkossa) 796-7X Kieli suomi Tiivistelmä Helsingissä oli vuoden 05 lopussa noin asuntoa. Näistä sijaitsi Eteläisessä suurpiirissä, Läntisessä suurpiirissä, Keskisessä suurpiirissä ja Itäisessä suurpiirissä. Pohjoisessa suurpiirissä sijaitsi 000 asuntoa, Koillisessa suurpiirissä , Kaakkoisessa suurpiirissä ja Östersundomissa 700 asuntoa. Helsingin asuntokanta on kerrostalovaltaista, sillä 86 prosenttia asunnoista sijaitsee asuinkerrostaloissa. Kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus on korkein Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä ja alhaisin Östersundomin ja Pohjoisen suurpiirin alueilla. Vuokra-asuminen on Helsingissä hieman omistusasumista yleisempää ja keskittynyt pieniin, yhden tai kahden asuinhuoneen asuntoihin. 4 prosenttia Helsingin asunnoista on omistusasuntoja ja 46 prosenttia vuokra-asuntoja, josta 6 prosenttia on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja 0 prosenttia ARA- ja korkotukivuokra-asuntoja. Asumisoikeusasuntojen osuus on prosenttia asuntokannasta. Helsinkiläisasunnon yleisin huoneistotyyppi on kaksio. prosenttia Helsingin asunnoista on yksiöitä ja 6 prosenttia kaksioita. Kolmiot muodostivat prosenttia ja suurimmat, vähintään neljän huoneen asunnot 8 prosenttia asuntokannasta. Suhteellisesti eniten yksiöitä ja kaksioita on Keskisessä suurpiirissä, jossa ne muodostavat 79 prosenttia kaikista asunnoista. Helsingissä asui vuoden 05 lopussa noin 000 asuntokuntaa, joista yhden hengen asuntokuntien osuus oli 48 prosenttia, kahden hengen asuntokuntien prosenttia, kolmen hengen asuntokuntien 0 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntien 0 prosenttia. Helsinkiläisillä asuntokunnilla on käytössään keskimäärin,8 asuinneliötä henkilöä kohden. Asumisväljyys ei ole kasvanut vuoden 007 jälkeen ja on yleisesti korkein pientalovaltaisilla alueilla. Noin prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista on ahtaasti asuvia, eli asuntokuntia, joihin kuuluvia asukkaita on enemmän kuin yksi henkilö käytettävissä olevia asuinhuoneita kohden. Asiasanat asuminen, asuntokanta, asuntotuotanto, rakennusvuosi, talotyyppi, hallintaperuste, huoneistotyyppi, tyhjät asunnot, asuntojen varustetaso, asuntojen vuokrat, asuntojen hinnat, asumistaso, asuntokunnat, asumisväljyys, ahtaasti asuminen, vieraskielisten asuminen, nuorten asuminen, yli 65-vuotiaiden asuminen Hinta hinnaston mukaan Jakelu puh Myynti Tietokeskuksen kirjasto, Siltasaarenkatu 8 0 A, Helsingin kaupunki, puh

93 POSTIOSOITEKARTTA - POSTADRESSKARTA HELSINGIN POSTIKESKUS MERKKIEN SELITE TECKENFÖRKLARING toimialueen raja gräns för verksamhetsområdet toimipaikan numero anstaltens nummer Kaupunkimittausosasto, Helsinki 06/0

94 ETELÄINEN SUURPIIRI - SÖDRA STORDISTRIKTET 0 Vironniemen peruspiiri Estnäs distrikt 00 Kruununhaka- Kronohagen 00 Kluuvi - Gloet 080 Katajanokka - Skatudden 0 Ullanlinnan peruspiiri Ulrikasborgs distrikt 00 Kaartinkaupunki - Gardesstaden 050 Punavuori - Rödbergen 060 Eira 070 Ullanlinna - Ulrikasborg 090 Kaivopuisto - Brunnsparken 04 Hernesaari - Ärtholmen 50 Suomenlinna - Sveaborg 5 Länsisaaret - Västra holmarna 0 Kampinmalmin peruspiiri Kampmalmens distrikt 040 Kamppi - Kampen 0 Etu-Töölö - Främre Tölö 0 Ruoholahti Gräsviken 0 Lapinlahti - Lappviken 0 Jätkäsaari - Busholmen 04 Taka-Töölön peruspiiri - Bortre Tölö distrikt 40 Taka-Töölö - Bortre Tölö 05 Lauttasaaren peruspiiri Drumsö distrikt Kotkavuori Örnberget Vattuniemi Hallonnäs Myllykallio Kvarnberget 4 Koivusaari Björkholmen LÄNTINEN SUURPIIRI - VÄSTRA STORDISTRIKTET 0 Reijolan peruspiiri Grejus distrikt 50 Meilahti - Mejlans 6 Vanha Ruskeasuo Gamla Brunakärr 6 Pikku Huopalahti - Lillhoplax 80 Laakso - Dal 0 Munkkiniemen peruspiiri Munksnäs distrikt 0 Vanha Munkkiniemi - Gamla Munksnäs 0 Kuusisaari Granö 0 Lehtisaari - Lövö 04 Munkkivuori - Munkshöjden 05 Niemenmäki - Näshöjden 06 Talinranta Talistranden 0 Haagan peruspiiri Haga distrikt 9 Etelä-Haaga - Södra Haga 9 Kivihaka - Stenhagen 9 Pohjois-Haaga - Norra Haga 94 Lassila - Lassas 04 Pitäjänmäen peruspiiri Sockenbacka distrikt 0 Konala - Kånala 46 Pajamäki - Smedjebacka 46 Tali 46 Reimarla - Reimars 464 Marttila - Martas 465 Pitäjänmäen yritysalue - Sockenbacka företagsområde 05 Kaarelan peruspiiri Kårböle distrikt Kannelmäki - Gamlas Maununneva - Magnuskärr Malminkartano - Malmgård 4 Hakuninmaa - Håkansåker 5 Kuninkaantammi Kungseken 6 Honkasuo - Hongasmossa KESKINEN SUURPIIRI - MELLERSTA STORDISTRIKTET 0 Kallion peruspiiri Berghälls distrikt 0 Vilhonvuori Vilhelmsberg 0 Kalasatama Fiskehamnen 0 Sompasaari Sumparn 04 Hanasaari - Hanaholmen Siltasaari - Broholmen Linjat - Linjerna Torkkelinmäki - Torkelsbacken 0 Alppiharjun peruspiiri Åshöjdens distrikt Harju - Ås Alppila - Alphyddan 0 Vallilan peruspiiri Vallgårds distrikt Hermanninmäki Hermanstadsbacken Hermanninranta Hermanstadsstranden Kyläsaari - Byholmen 0 Vallila - Vallgård 04 Pasilan peruspiiri Böle distrikt 7 Länsi-Pasila - Västra Böle 7 Pohjois-Pasila - Norra Böle 7 Itä-Pasila - Östra Böle 74 Keski-Pasila - Mellersta Böle 05 Vanhakaupungin peruspiiri Gammelstadens distrikt Toukola - Majstad Arabianranta - Arabiastranden 40 Kumpula - Gumtäkt 50 Käpylä - Kottby 60 Koskela - Forsby 70 Vanhakaupunki Gammelstaden 4 POHJOINEN SUURPIIRI - NORRA STORDISTRIKTET 40 Maunulan peruspiiri Månsas distrikt 8 Pirkkola - Britas 8 Maunula - Månsas 8 Metsälä - Krämertsskog 86 Maunulanpuisto - Månsasparken 40 Länsi-Pakilan peruspiiri - Västra Baggböle distrikt 4 Länsi-Pakila - Västra Baggböle 40 Tuomarinkylän peruspiiri Domarby distrikt 5 Paloheinä - Svedängen 5 Torpparinmäki Torparbacken 54 Haltiala - Tomtbacka 404 Oulunkylän peruspiiri Åggelby distrikt 84 Patola - Dammen 85 Veräjämäki Grindbacka 87 Veräjälaakso - Grinddal 405 Itä-Pakilan peruspiiri - Östra Baggböle distrikt 4 Itä-Pakila - Östra Baggböle 5 Tuomarinkartano - Domargård 5 KOILLINEN SUURPIIRI - NORDÖSTRA STORDISTRIKTET 50 Latokartanon peruspiiri Ladugårdens distrikt 6 Viikinranta - Viksstranden 6 Latokartano - Ladugården 6 Viikin tiedepuisto - Viks forskarpark 64 Viikinmäki - Viksbacka 8 Pihlajamäki - Rönnbacka 86 Pihlajisto - Rönninge 50 Pukinmäen peruspiiri Bocksbacka distrikt 70 Pukinmäki-Bocksbacka 50 Malmin peruspiiri Malms distrikt 8 Ylä-Malmi - Övre Malm 8 Ala-Malmi - Nedre Malm 84 Tattariharju - Tattaråsen 85 Malmin lentokenttä - Malms flygfält 9 Tapaninvainio - Staffansslätten 9 Tapanila - Mosabacka 504 Suutarilan peruspiiri Skomakarböle distrikt 40 Siltamäki - Brobacka 40 Töyrynummi - Lidmalmen 505 Puistolan peruspiiri Parkstads distrikt 40 Tapulikaupunki - Stapelstaden 4 Puistola - Parkstad 4 Heikinlaakso - Henriksdal 4 Tattarisuo - Tattarmossen 45 Alppikylä - Alpbyn 506 Jakomäen peruspiiri Jakobacka distrikt 44 Jakomäki Jakobacka 6 KAAKKOINEN SUURPIIRI - SYDÖSTRA STORDISTRIKTET 60 Kulosaaren peruspiiri Brändö distrikt 90 Mustikkamaa - Korkeasaari - Blåbärslandet - Högholmen 40 Kulosaari - Brändö 60 Herttoniemen peruspiiri Hertonäs distrikt 4 Länsi-Herttoniemi - Västra Hertonäs 4 Roihuvuori - Kasberget 4 Herttoniemen yritysalue - Hertonäs företagsområde 44 Herttoniemenranta - Hertonäs strand 440 Tammisalo - Tammelund 60 Laajasalon peruspiiri Degerö distrikt 480 Vartiosaari - Vårdö 49 Yliskylä - Uppby 49 Jollas 49 Tullisaari - Turholm 494 Kruunuvuorenranta- Kronbergsstranden 495 Hevossalmi - Hästnässund 500 Villinki - Villinge 50 Santahamina - Sandhamn 5 Itäsaaret - Östra holmarna 7 ITÄINEN SUURPIIRI - ÖSTRA STORDISTRIKTET 70 Vartiokylän peruspiiri Botby distrikt 45 Vartioharju Botbyåsen 45 Puotila - Botby gård 45 Puotinharju - Botbyhöjden 455 Marjaniemi Marudd 456 Roihupelto - Kasåkern 457 Itäkeskus - Östra centrum 70 Myllypuron peruspiiri Kvarnbäckens distrikt 454 Myllypuro - Kvarnbäcken 70 Mellunkylän peruspiiri Mellungsby distrikt 47 Kontula - Gårdsbacka 47 Vesala - Ärvings 47 Mellunmäki - Mellungsbacka 474 Kivikko - Stensböle 475 Kurkimäki - Tranbacka 704 Vuosaaren peruspiiri Nordsjö distrikt 54 Keski-Vuosaari - Mellersta Nordsjö 54 Nordsjön kartano - Nordsjö gård 54 Uutela - Nybondas 544 Meri-Rastila - Havsrastböle 545 Kallahti - Kallvik 546 Aurinkolahti - Solvik 547 Rastila - Rastböle 548 Niinisaari - Bastö 549 Mustavuori - Svarta backen 8 ÖSTERSUNDOMIN SUURPIIRI - ÖSTERSUNDOMS STORDISTRIKT 80 Östersundomin peruspiiri Östersundoms distrikt 550 Östersundom 560 Salmenkallio - Sundberg 570 Talosaari - Husö 580 Karhusaari - Björnsö 59 Landbo 59 Puroniitty Bäckängen HELSINGIN PIIRIJAKOJÄRJESTELMÄ HELSINGFORS DISTRIKTSINDELNING Piirijako - distriktsindelning 5 KOILLINEN NORDÖSTRA 70 VARTIOKYLÄ BOTBY suurpiiri - stordistrikt peruspiiri - distrikt 64 Viikinranta osa-alue - delområde Viksstranden 504 SUUTARILA SKOMAKARBÖLE 4 40 Tapulikaupunki 6 pienalue - småområde 4 Stapelstaden Siltamäki Töyrynummi 4 Brobacka Lidmalmen 4 Heikinlaakso Puistola Henriksdal 40 Parkstad TUOMARINKYLÄ PUISTOLA PARKSTAD DOMARBY Tapanila 54 Mosabacka Haltiala Tomtbacka 45 Torpparinmäki Kuninkaantammi 6 Alppikylä Torparbacken 5 Kungseken 4 Alpbyn Tuomarinkartano Tattarisuo 4 6 JAKOMÄKI POHJOINEN 0 6 Domargård Tattarmossen JAKOBACKA NORRA 9 Honkasuo Tapaninvainio 44 Hongasmossa Hakuninmaa 405 Staffansslätten 50 Jakomäki Håkansåker MALMI Jakobacka 5 ITÄ-PAKILA 7 8 MALM 5 Paloheinä ÖSTRA BAGGBÖLE Ylä-Malmi 85 Svedängen Övre Malm Malmin lentokenttä Malminkartano Malms flygfält 4 Malmgård KAARELA PUKINMÄKI KÅRBÖLE BOCKSBACKA 8 Itä-Pakila 4 4 Ala-Malmi Östra Baggböle Pukinmäki 5 Nedre Malm Konala 84 LÄNSI-PAKILA 6 Bocksbacka 4 Tattariharju Kånala Maununneva 474 Kannelmäki Magnuskärr VÄSTRA BAGGBÖLE Tattaråsen Kivikko 6 Gamlas Stensböle Länsi-Pakila 70 Vesala Västra Baggböle 6 MELLUNKYLÄ Ärvings Patola 0 86 MELLUNGSBY Dammen Pihlajamäki PITÄJÄNMÄKI Pihlajisto 5 8 Rönnbacka Maunula Rönninge SOCKENBACKA Veräjälaakso Kontula Mellunmäki Pirkkola Månsas Grinddal Kurkimäki Gårdsbacka Mellungsbacka Britas 40 Tranbacka Lassila 9 MAUNULA Lassas Marttila Pohjois-Haaga MÅNSAS Veräjämäki 64 6 Reimarla Martas Norra Haga OULUNKYLÄ 0 0 Grindbacka Viikin tiedepuisto 454 Reimars ÅGGELBY Viikinmäki 8 Viks forskarpark 6 7 Myllypuro Viksbacka 86 8 Latokartano Kvarnbäcken Maunulanpuisto Metsälä Ladugården Månsasparken Krämertsskog Pajamäki KOILLINEN MYLLYPURO VARTIOKYLÄ Smedjebacka Pitäjänmäen yritysalue Käpylä Koskela 4 BOTBY Kottby Forsby NORDÖSTRA KVARNBÄCKEN Sockenbacka företagsområde 0 6 Vartioharju 465 Viikinranta 4 4 Botbyåsen 0 7 Viksstranden HAAGA Pohjois-Pasila 6 45 Tali HAGA Kivihaka Norra Böle Vanhakaupunki Stenhagen 9 0 Gammelstaden 456 Puotinharju Etelä-Haaga Roihupelto Botbyhöjden Södra Haga PASILA 5 VANHAKAUPUNKI 50 Kasåkern LÄNTINEN 4 Puotila BÖLE GAMMELSTADEN Länsi-Herttoniemi Itäkeskus VÄSTRA LATOKARTANO Östra centrum Botby gård 0 06 Västra Hertonäs Rastila LADUGÅRDEN Rastböle Talinranta Toukola 0 0 Talistranden Munkkivuori Pikku Huopalahti Majstad 05 Lillhoplax 0 60 Munkshöjden 40 Niemenmäki 7 KESKINEN 4 Kumpula Arabianranta HERTTONIEMI Näshöjden Länsi- MELLERSTA Gumtäkt Arabiastranden HERTONÄS Marjaniemi Vanha Ruskeasuo Pasila Marudd Gamla Brunakärr Västra Keski- 0 Itä-Pasila 0 4 Böle Roihuvuori Pasila Östra Böle Kyläsaari 0 Vanha Munkkiniemi Vallila Herttoniemen yritysalue Kasberget Mellersta Byholmen Gamla Munksnäs Böle Vallgård 4 Hermanninranta Hertonäs företagsområde Hermanstadsstranden KULOSAARI Alppila Laakso VALLILA Hermanninmäki Tammisalo Alphyddan Hermanstadsbacken BRÄNDÖ MUNKKINIEMI 0 Dal VALLGÅRD Tammelund Meri-Rastila MUNKSNÄS REIJOLA 0 Herttoniemenranta Kalasatama Harju Havsrastböle GREJUS ALPPIHARJU 4 Hertonäs strand 0 ÅSHÖJDEN Ås Fiskehamnen Kuusisaari Vilhonvuori 5 0 Granö TAKA-TÖÖLÖ Vilhelmsberg 4 Torkkelinmäki 0 0 Torkelsbacken KALLIO BORTRE TÖLÖ BERGHÄLL 0 5 Vartiosaari Vårdö Linjat Hanasaari Kulosaari 49 Yliskylä Taka-Töölö 0 Tullisaari 50 Linjerna Hanaholmen 0 Brändö Bortre Tölö Uppby Lehtisaari Meilahti 5 5 Turholm Siltasaari Lövö Mejlans 0 6 Broholmen Sompasaari Sumparn 5 4 KAAKKOINEN 00 Kluuvi 4 90 SYDÖSTRA 0 Gloet Mustikkamaa-Korkeasaari Etu-Töölö Kruununhaka Blåbärslandet-Högholmen Främre Tölö Kronohagen Lapinlahti Lappviken LAAJASALO Kruunuvuorenranta Koivusaari VIRONNIEMI Kaartinkaupunki 080 Kronbergsstranden DEGERÖ Björkholmen 5 Gardesstaden 7 ESTNÄS Katajanokka 0 49 Kotkavuori Skatudden 4 0 Jollas Örnberget Kamppi Kampen Ruoholahti Punavuori Gräsviken Hevossalmi Rödbergen 5 05 Hästnässund LAUTTASAARI 5 4 Kaivopuisto 0 Villinki 4 Brunnsparken Villinge DRUMSÖ KAMPINMALMI 0 KAMPMALMEN 060 Eira Myllykallio 6 0 Eira Ullanlinna Jätkäsaari Ulrikasborg Kvarnberget 04 Busholmen Hernesaari 7 Ärtholmen 50 Santahamina 50 Sandhamn 0 Suomenlinna Sveaborg Vattuniemi 4 0 ETELÄINEN Hallonnäs ULLANLINNA SÖDRA 5 ULRIKASBORG Länsisaaret Västra holmarna 549 Mustavuori Svarta backen 0 54 Keski-Vuosaari Mellersta Nordsjö Kallahti Kallvik Aurinkolahti Solvik VUOSAARI NORDSJÖ 7 ITÄINEN ÖSTRA 0 54 Nordsjön kartano Nordsjö gård 59 Landbo 550 Östersundom Östersundom 80 ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM 54 Uutela Nybondas 560 Salmenkallio Sundberg Niinisaari Bastö 5 Itäsaaret Östra holmarna 0 8 ÖSTERSUNDOM ÖSTERSUNDOM Talosaari Husö 0 59 Puroniitty Bäckängen Khs Karhusaari Björnsö 0 km

95 TILASTOJA 06 4 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 05 Asuminen alueittain Helsingissä 05 -julkaisu kokoaa yhteen keskeisiä tilastotietoja kaupungin asuntokannasta, asuntokunnista, asumistasosta sekä asumisen hinta- ja vuokratasosta. Kaupunkitason ohella muuttujia tarkastellaan tilastoalueittain sekä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Suomen muihin suurimpiin kaupunkeihin. Julkaisussa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin myös Helsingin vieraskielisten asuntokuntien, nuorten sekä yli 65-vuotiaiden asuntokuntien asumista. Osan julkaisun liitetaulukoista sekä lisää ajankohtaista tilastotietoa Helsingin väestöstä, asuntokannasta sekä asuntotuotannosta löydät Helsingin seudun aluesarjat palvelusta ( Julkaisutilaukset p Internet

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 7 2011 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2010 Vuodenvaihteessa 2010/2011 Helsingissä asui

Lisätiedot

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010

ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 ASUMINEN ALUEITTAIN HELSINGISSÄ 2010 1 TILASTOJA 2012 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310 36302 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus

Lisätiedot

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013

Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 7 2013 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2012 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2012/2013 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2012 Vuodenvaihteessa 2012/2013 Helsingissä asui

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018

Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018 Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Helsingissä 2018 Oskari Harjunen Tilastoja 2019:12 Tiedustelut Oskari Harjunen, p. 09 310 36398 etunimi.sukunimi(at)hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia,

Lisätiedot

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 43 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/matti Tirri Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-616-0 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002

Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 Helsinkiläisten asuntokuntien tulot 2002 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-389-7 Painettuna

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

Asuminen ja Helsingin alueet

Asuminen ja Helsingin alueet HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 20 Asuminen ja Helsingin alueet Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-194-0 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169

Lisätiedot

NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011

NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2011 26 Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Helsingin kaupunki Syyskuu 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Harri Taponen, Nuorisoasiankeskus, p. 09 310 89036 Annikki Suihkonen,

Lisätiedot

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja TIEDUSTELUT Harri Taponen, Nuorisoasiainkeskus, puh. 09 310 89036 Annikki Suihkonen, puh. 09 310 36403 E-mail: etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros

Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 5 MARKKU LANKINEN Presidentinvaalit Helsingissä, 2. kierros Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-632-2 LISÄTIETOJA markku.lankinen@hel.fi

Lisätiedot

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008

Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuminen ja Helsingin alueet

Asuminen ja Helsingin alueet Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 2005 Asuminen ja Helsingin alueet Tilanne 31.12. 2003 Asuntojen keskikoko osa-alueittain 31.12.2003 Helsingissä 309 000 asuntoa Ydinkeskustan asunnoista

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2 555555555 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 15 2004 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2003 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 468 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 20 2008 Tapaninvainio Suurmetsä 2007 1700-2599 2600-3199 3200-3999 4000-4999 As.kauppoja alle 5 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Malmi Länsi- Pakila Kontula

Lisätiedot

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä

Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä Lähipalvelut ovat kestävää kehitystä EU:n kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit Euroopan unioni on esittänyt kaupunkipolitiikan indikaattorit, joiden avulla kunnat voivat seurata kestävää kehitystä

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 23 8 Markku Lankinen Eduskuntavaalit Helsingissä 23 Verkkojulkaisu ISSN 148-77 ISBN 92-473-3-7 Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Helsingin

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 23 2006 Malminkartano Paloheinä Siltamäki Tapanila Malmi Suurmetsä Asuntojen keskihinta, /m2 1 600-2 200 2 201-2 749 Keskihinta 2 750 /m2 2 751-3 290

Lisätiedot

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 7 Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2009/2010 ja väestönmuutoksista vuonna 2009 Förhandsuppgifter om Helsingfors folkmängd vid årsskiftet

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 24 2005 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2004 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 675 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 694 /m 2 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

että Helsingissä on helppo asua

että Helsingissä on helppo asua Hyvä kaupunki Hyvä kaupunki Me haluamme, että Helsingissä on helppo asua Me haluamme, että ihmiset voivat asua lähellä terveysasemaa ja koulua. Haluamme myös, että lääkärissä ja koulussa on mukava käydä.

Lisätiedot

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2008/2009 ja väestönmuutoksista vuonna 2008

tilastoja Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2008/2009 ja väestönmuutoksista vuonna 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja 7 Ennakkotietoja Helsingin väkiluvusta vuodenvaihteessa 2008/2009 ja väestönmuutoksista vuonna 2008 Förhandsuppgifter om Helsingfors folkmängd vid årsskiftet

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 27 11 Eduskuntavaalit Helsingissä 27 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Puh. 9 31 3636 etunimi.sukunimi@hel.fi Eduskuntavaalit

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNNOT JA ASUKKAAT 2010 16 TIALSTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Maija Vihavainen, p. tel. 09 310 36398 Pekka Vuori, p. - tel. 09 310 36300 Eija Rauniomaa, p. tel. 09 310

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu)

Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 10 2014 Välimallin vuokra-asunnot ja muu asuntotuotanto Helsingissä 2009 2013 (elokuu) Valokuvat: Eija Rauniomaa Yllä:Aurinkolahti, Alla:Herttoniemi Taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe

LUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe 1 Soveltuvuuskokeilla valitut vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät 20.9.2013 1 7 Aurinkolahden peruskoulu 451 0 0,0 1 6 Herttoniemen ala-asteen koulu 211 0 0,0 1 6 Herttoniemenrannan ala-asteen koulu 492 0

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

ERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT

ERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT n Aleksis Kiven peruskoulu 4 413 3 3 Alppilan yläasteen koulu 3 230 1 1 Arabian peruskoulu 4 615 2 2 Aurinkolahden peruskoulu 1 753 2 4 6 Brahenpuiston koulu 89 11 11 Eläintarhan ala-asteen koulu 4 209

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Hyvä kaupunki. Päivittäiset palvelut, kuten terveysasema tai koulu löytyvät läheltä kotikulmia ja kokemukset niistä ovat mukavia.

Hyvä kaupunki. Päivittäiset palvelut, kuten terveysasema tai koulu löytyvät läheltä kotikulmia ja kokemukset niistä ovat mukavia. Hyvä kaupunki Hyvä kaupunki Haluamme kehittää... Sujuvaa kaupunkia Päivittäiset palvelut, kuten terveysasema tai koulu löytyvät läheltä kotikulmia ja kokemukset niistä ovat mukavia. Liikenne sujuu mutkitta

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut

starttiluokat ALUEELLISET ERITYISLUOKAT Suurpiiri 10-vuotinen oppivelvollisuus pidennetty oppivelvollisuus koulun ylläpitäjä tuetut peruslinja TAD ja lukuvuonna 2012-2013 30.5.2012 - ETELÄINEN Elias-koulu s 0 Helsingin normaalilyseo v 0 Kaisaniemen aa k 0 Kruunuhaan yläaste k 0 Lauttasaaren aa s 0 Lauttasaaren yk s 0 Ressun pk k 0

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010.

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010. TILASTOJA 6 211 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 21 Vuonna 21 Helsinkiin valmistui poikkeuksellisen vähän uusia rakennuksia eikä valmistuneen rakennustuotannon kerrosala ole 196-luvun lopusta lähtien jäänyt

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Rakentaminen Helsingissä vuonna 27 28 9 Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennustyöt Helsingissä vuosina 1992-27, (liukuva vuosisumma) 1 k-m 2 Myönnetyt

Lisätiedot

2018:11 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2016 lopussa

2018:11 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2016 lopussa 2018:11 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2016 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen

Lisätiedot

Koulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi

Koulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi 3.10.17 3.10.17 Facta.9.17, lv 17-18 16,3 u %.9.16 eet Alueella asuvat koulutulokkaat eli kouluun 83,7 % v. 11 Aurinkolahden peruskoulu Itäkeskuksen peruskoulu Keinutien ala-asteen koulu Kontulan ala-asteen

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 29 Valokuvat: Olga Vishnjakova. Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-354-4 LISÄTIETOJA Markku Lankinen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004

Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 17 Markku Lankinen Euroopan parlamentin vaalit Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki. Kuva: Mika Lappalainen. Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

2015:1. Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014. 1. Yleistä. Liike- ja tuotannollisten tilojen käyttöasteet laskeneet

2015:1. Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014. 1. Yleistä. Liike- ja tuotannollisten tilojen käyttöasteet laskeneet 2015:1 Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 2014 1. Yleistä Heikko taloustilanne heijastuu laaja-alaisesti toimitilojen vuokramarkkinoille. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat toisaalta puolestaan osoittaneet

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 35 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 25 64-vuotiaasta väestöstä vuosina 1998 2009 Helsingin osa-alueilla Malminkartano Kannelmäki Munkkivuori

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ TILASTOJA 38 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Perusasteen jälkeisen tutkinnon (keskiaste korkea-aste) suorittaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä Helsingissä

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2004 13 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-289-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat Helsingissä vuonna 2006

Asuntojen hinnat ja vuokrat Helsingissä vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 7 6 Asuntojen keskihinta 339 /m 17-499 5-339 34-3799 38-46 As.kauppoja alle 5 Asuntojen hinnat ja vuokrat Helsingissä vuonna 6 Asuntojen hintojen nousu viime

Lisätiedot

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2018:13 Hanna Ahtiainen HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Östersundom Itä-Pakila Malmi

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja 2019:8 Minna Salorinne Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Minna Salorinne Puh. (09) 310 36412 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.

Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4. LAPSIPERHEIDEN ASUMINEN TAMPEREELLA - ONKO KESKUSTA-ASUMINEN KASVUSSA? Kaisu Kammonen, erityisasiantuntija Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Pekka Veiste, analyytikko Tietojohtamispalvelut 26.4.2019

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013

HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna Puistola. Tapanila.

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen määrä Helsingissä osa-alueittain vuonna Puistola. Tapanila. TILASTOJA 4 212 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 211 Asuinrakentaminen Helsingissä vuonna 211 jatkui edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen väheni. Asuinrakentamiseen myönnettyjen

Lisätiedot

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)

Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/

Lisätiedot

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1%

Ala-Malmi Helsinki 5678 18% Venäjää 4% Alppiharjun Helsinki 11916 9% Venäjää 1% Paljonko vieraskielisiä on eri alueilla? Venäjä on pääkaupunkiseudulla puhutuin vieras kieli yli sadassa kaupunginosassa. Kakkosena tulee viro http://www.hs.fi/kaupunki/a1414208121182 Venäjää Viro Muut

Lisätiedot

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014

2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...

Lisätiedot

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011

HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 HEIKKI HELIN SUURTEN KAUPUNKIEN TALOUSARVIOT 2012 5 TUTKIMUSKATSAUKSIA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Heikki Helin p. tel. 040 516 5976 sukunimi.etunimi@phnet.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot