WACC-malli ja sen parametrien taso kohtuullisen tuoton laskennassa
|
|
- Tarja Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio Perustelumuistio nro 3 (versio 3) / 2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille WA-malli ja sen parametrien taso kohtuullisen tuoton laskennassa Yleiset perusteet Sähkömarkkinalain 14 :n 2 momentin mukaan sähköverkkopalveluiden hinnoittelun on oltava kohtuullista. Hallituksen esityksessä sähkömarkkinalaiksi ja siihen sisältyvissä yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että monopoliasemassa olevalta verkkotoiminnalta tulee edellyttää hinnoittelun kohtuullisuutta. Perusperiaatteena on, että hinnoittelun tulisi vastata toiminnan kustannuksia. Toisaalta perusteluissa on todettu, että hinnoittelun tulisi turvata riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Tulot saisivat kattaa verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sitoutuneelle pääomalle kohtuulliseksi katsottavan tuoton. duskunnan talousvaliokunta on sähkömarkkinalakiesitystä koskevassa mietinnössään katsonut, että verkonhaltijoiden keräämien maksujen tulee vastata verkon ylläpidon kustannuksia. Tämän lisäksi verkonhaltijalla on oikeus odottaa, että tulonmuodostus on riittävä sähköverkon kehittämiseen. Pakollisten käyttö-, ylläpito- ja kehittämiskustannusten kattamisen jälkeen tulonmuodostuksen tulee antaa verkonhaltijalle kohtuullinen tuotto sitoutuneelle pääomalle. Valiokunta on lähtenyt siitä, että tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa otetaan huomioon sijoituksen vähäinen riskipitoisuus, alhaiset rahoituskulut ja laitteiston pitkä käyttöikä. Rahoitusteoriassa yritykseen sitoutuneen pääoman kohtuullista tuottoastetta tarkastellaan usein pääoman painotetun keskikustannusmallin (Weighted Average ost of apital, WA) avulla. Se ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kustannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Lähestymistapa edellyttää oman ja vieraan pääoman kustannusten määrittämistä. Käytettäessä pääoman painotettua keskikustannusmallia oman ja vieraan pääoman kohtuullinen kustannus määritellään erikseen. nergiamarkkinavirasto on valinnut WA-mallin sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton arvioimiseen useiden asiantuntijalausuntojen perusteella. nergiamarkkinavirasto on soveltanut WA -mallia sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa vuodesta 1999 lähtien ja korkein hallinto-oikeus on päätöksillään vahvistanut viraston arviointimenetelmän olevan sähkömarkkinalain mukainen. WA-mallin käyttöä puoltaa myös se seikka, että kyseistä menetelmää käytetään useiden muiden maiden valvontamenetelmän osana. nergiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi nergimarknadsverket Helsinki Telefax Internet
2 2 (14) Kolmannella valvontajaksolla käytettävän WA-mallin parametrien arvioimiseksi nergiamarkkinavirasto on teettänyt selvityksen Deloitte & Touche Oy:llä (Deloitte) 1. Selvityksessä on arvioitu WA-mallin parametrien valintaa jakeluverkkotoiminnan näkökulmasta. Lisäksi KTT:t Juha-Pekka Kallunki ja Petri Sahlström ovat antaneet lausunnon nergiamarkkinavirastolle WA-mallissa käytettävän oman ja vieraan pääoman riskipreemioiden tarkistamiseksi 2. nergiamarkkinavirasto on käyttänyt pääsääntöisesti edellä mainittuja asiantuntijalausuntoja seuraavissa luvuissa esitettyjen WA-mallin muuttujien valintojen perusteena. Yksittäisten parametrien määrittämisessä on käytetty myös muita lähteitä. Viittaukset kyseisiin lähteisiin löytyvät alla olevasta tekstistä kyseisen parametrin kohdalta. Useat WA-mallin parametreista ovat pysyneet samana tai niihin on tullut vain vähäisiä muutoksia ensimmäisellä ( ), toisella ( ) ja alkavalla kolmannella ( ) valvontajaksolla. Parametrien valintaa on käsitelty kattavasti myös aikaisemmassa kohtuullisen tuoton laskennan perustelumuistiossa 3 vuodelta Kohtuullinen tuottoaste määritetään WA-mallin avulla samalla tavalla myös suurjännitteiselle jakeluverkkotoiminnalle. Alla määritettyjä parametrien arvoja sovelletaan myös kantaverkkotoimintaan, ellei erikseen ole kyseisen parametrin kohdalla toisin todettu. Oman pääoman kustannus Yrityksen oman pääoman kustannus määräytyy oman pääoman sijoittajien asettaman tuottovaatimuksen perusteella. Mitä korkeampi on yrityksen liiketoiminnan riski, sitä korkeampi on sijoittajien sijoitukselleen asettama oman pääoman tuottovaatimus ja yrityksen näkökulmasta siis oman pääoman kustannus. Omasta pääomasta maksettava tuotto on yritykselle verotuksessa vähennyskelvotonta, kun taas vieraan pääoman kustannukset ovat yritykselle vähennyskelpoisia. Yrityksen oman pääoman tuottovaatimus on siten korkeampi kuin vieraan pääoman, koska oman pääoman riskipitoisuus on suurempi kuin vieraan pääoman. Oman pääoman kustannusta voidaan arvioida AP-mallilla (apital Asset Pricing Model), jonka mukaan sijoituskohteen tuoton odotusarvo muodostuu riskittömästä tuotosta ja riskilisästä, eli se kuvaa riskiä sisältävän osakkeen tuottovaatimuksen ja riskin välistä riippuvuutta. nergiamarkkinaviraston käyttämä oman pääoman kustannusta kuvaava AP-malli on muotoa: R r opo R R LP m r missä 1 Deloitte & Touche Oy (2010), nergiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan WA-mallin ja sen parametrien arviointi Kallunki Juha-Pekka, Sahlström Petri (2010) Lausunto vieraan pääoman kustannukseen sisältyvän riskipreemion ja oman pääoman kustannukseen sisältyvän markkinariskipreemion tarkistamisesta sähköverkkotoiminnalle Sähkön jakeluverkkotoiminnan suuntaviivojen kohtuullisen tuoton laskennan perustelumuistio
3 3 (14) R r = oman pääoman kustannus = riskitön korkokanta opo = beeta-kerroin R m = markkinoiden keskimääräinen tuotto Rm R r = markkinoiden riskipreemio LP = likvidittömyyspreemio Mallin ajatuksena on kuvata sijoittajan vaatimusta korkeammasta tuotosta pitemmällä aikavälillä riskipitoiselta sijoituskohteelta verrattuna riskittömään sijoituskohteeseen. Markkinoiden riskipreemion avulla nähdään, kuinka paljon enemmän riskipitoiselta sijoitukselta vaaditaan tuottoa kuin riskittömältä sijoituskohteelta. Beeta-kerroin kuvaa sitä, kuinka paljon riskiä sijoitus sisältää verrattuna keskimääräiseen riskisijoitukseen. Systemaattinen riski kuvaa oman pääoman arvon vaihteluherkkyyttä markkinoiden yleiselle vaihtelulle. Yksi osakkeen systemaattiseen riskiin vaikuttavista tekijöistä on yrityksen rahoitusrakenne eli velkaisuus. Sillä tarkoitetaan yrityksen oman ja vieraan pääoman suhdetta. Lisäämällä vieraan pääoman määrää yritys voi kasvattaa tilikauden tulostaan, jolloin oman pääoman tuotto kasvaa usein huomattavasti suuremmaksi kuin ilman vieraan pääoman määrän lisäämistä. Vieraan pääoman korkomaksut ovat kuitenkin kiinteitä maksuja, jotka on maksettava liiketoiminnan voitollisuudesta tai tappiollisuudesta huolimatta. Tämän vuoksi voimakkaan velkaantumisen aiheuttamat suuret korkokulut voivat huonoina taloudellisina aikoina pienentää olennaisesti yrityksen tulosta. Vieraan pääoman vaikutus oman pääoman tuottoon on tällöin päinvastainen kuin taloudellisen nousukauden vallitessa. Tätä velkaisuuden vaikutusta oman pääoman tuottoon kutsutaan vieraan pääoman vipuvaikutukseksi. Lisätessään vieraan pääoman osuutta rahoitusrakenteessaan yritys tavoittelee korkeampaa oman pääoman tuottoa, mutta ottaa samalla suuremman riskin. Tämä puolestaan lisää osakkeen systemaattista riskiä. AP-mallissa kohtuullinen tuotto muodostuu siten, että riskittömän koron päälle lisätään riskipreemio. Riskilisä muodostuu kertomalla riskipreemio beeta-kertoimella. Riskipreemio kuvaa sitä tuottoprosenttia, jonka osakkeet keskimäärin tuottavat riskittömän koron päälle. Riskilisä muodostuu osakemarkkinoiden keskimääräisestä riskipreemiosta eli riskittömän koron päälle odotettavissa olevasta keskimääräisestä riskilisästä ja beeta-kertoimesta, joka kuvaa liiketoiminnan tai yrityksen riskiä suhteessa kaikkien sijoituskohteiden keskimääräiseen riskiin. Reaalinen riskitön korkokanta Yleisesti riskittömänä korkokantana käytetään valtion liikkeelle laskemien joukkolainojen tuottoa, jolloin keskeinen kysymys on joukkolainan maturiteetin, eli laina-ajan valinta. Valtionlainojen luottoriskiä pidetään usein vähäisenä. Yleisesti ajatellaan että joukkovelkakirjan riskittömyyteen liittyy myös lyhyt maturiteetti. Lyhyen maturiteetin käyttöä voi perustella esimerkiksi sillä, että lyhyisiin joukkolainoihin ei liity korkoriskiä samalla tavoin kuin pitkiin joukkolainoihin. Sähköverkkotoiminnan pitkän inves-
4 4 (14) tointiperiodin huomioimiseksi on kuitenkin luontevaa valita pitkä valtiolaina riskittömän koron perustaksi. nsimmäisellä valvontajaksolla nergiamarkkinavirasto käytti WA-mallissa riskittömänä korkokantana Suomen valtion viiden vuoden obligaation korkoa. Toisella valvontajaksolla nergiamarkkinavirasto käytti markkinaoikeuden päätösten (Nro 270/2006 ja Nrot /2006) perusteella riskittömänä korkokantana Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Myös Deloitte katsoo että on luontevaa säilyttää Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korko riskittömän koron perustana. nergiamarkkinaviraston johtopäätös: nergiamarkkinavirasto käyttää myös kolmannella valvontajaksolla WA-mallin riskittömänä korkokantana Suomen Pankin julkaisemasta Rahoitusmarkkinat tilastokatsauksesta saatavaa Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation noteerausta. Kunkin vuoden riskittömänä nimellisenä korkokantana käytetään tarkkailuvuotta edeltävän toukokuun toteutunutta (toukokuun keskiarvoa) Suomen valtion kymmenen vuoden obligaation korkoa. Nimellinen riskitön korkokanta päivitetään kohtuullisen tuoton laskennassa vuosittain, jolloin se sisältää vuotuisen inflaatio-odotuksen. Riskitön korkokanta lasketaan reaalisena poistamalla siitä inflaation vaikutus. Tätä kysymystä on käsitelty nergiamarkkinaviraston Sigma-Hat conomics Oy:llä teettämässä selvityksessä 4. Mikäli inflaation vaikutuksen poistamiseen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorosta olisi käytetty rakennuskustannusindeksiä, olisi tämä vuodesta 2005 lähtien johtanut kolmena vuotena siihen, että reaalinen riskitön korkokanta olisi saanut negatiivisen arvon. Tämän perusteella voidaan katsoa, että inflaation vaikutuksen poistamisessa on hyvä noudattaa varovaisuutta. Kolmannella valvontajaksolla nimellisestä riskittömästä korkokannasta poistettavan inflaatiokomponentin arvona käytetäänkin kiinteää arvoa 1,0 %. Markkinoiden riskipreemio Markkinoiden riskipreemio kuvaa riskittömän koron ja osakesijoituksen tuoton erotusta eli sitä miten paljon osakkeet ovat tuottaneet yli riskittömän koron. Markkinoiden riskipreemion määrittämistä on käsitelty kattavasti asiantuntijalausunnoissa ja aikaisemmassa perustelumuistiossa 5 Kallunki ja Sahlström ovat arvioineet lausunnossaan onko markkinoiden riskipreemion tasossa tapahtunut muutosta vuoden 2004 tasoon nähden. He analysoivat rahoitusmarkkinoiden riski-indikaattorien kehitystä vuodesta 2004 tammikuuhun Nämä ns. volatiliteetti-indeksit kuvaavat markkinoiden odotettua volatiliteettia ja siten markkinoiden riskitasoa kunakin ajanhetkenä. Tunnetuimpia volatiliteetti-indeksejä 4 Sigma-Hat conomics Oy / Kuosmanen Timo, Pursiainen Heikki (2011), Inflaatiokorjaus ja siihen sovellettavat hintaindeksit sähköverkkotoiminnan valvontamallissa, Sähkön jakeluverkkotoiminnan suuntaviivojen perustelumuistio Jakeluverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton laskenta (viittaukset asiantuntijalausuntoihin perustelumuistiossa)
5 5 (14) Beeta-kerroin ovat VIX 6 -indeksi joka kuvaa Yhdysvaltojen, sekä VSTOXX-indeksi joka kuvaa uroopan osakemarkkinoiden riskitasoa. VIX-indeksi lasketaan S&P500-indeksiin perustuvien optioiden hintojen avulla ja VSTOXX perustuu URO STOXX 50- indeksiin pohjautuviin optioihin. Molemmat indeksit nousivat voimakkaasti vuoden 2008 lopussa finanssikriisin seurauksena mutta olivat palautuneet raportin kirjoittamishetkellä lähelle pitkän ajan keskiarvojaan. Indeksit olivat hieman korkeammalla tasolla kuin vuonna 2004 mutta koska ero on sen verran pieni, kirjoittajat katso että markkinoiden riskitasoissa olisi ollut mainittavaa eroa näiden kahden ajankohdan välillä. Myös Deloitte suosittelee markkinariskipreemion pitämistä ennallaan kolmannella valvontajaksolla. Deloitten näkemys perustuu tutkimustuloksiin osakemarkkinoiden riskipreemioiden tasosta historiallisesti. Tutkimuksiin Deloitte viittaa selvityksessään. Deloitte on myös tutkinut edellä mainittuja volatiliteetti-indeksejä (VSTOXX ja VIX) joita yleisesti pidetään oman pääoman markkinariskipreemion kehitystä kuvaavina riski-indikaattoreina. Osakemarkkinoiden volatiliteetti on ollut suhteellisen matalalla tasolla vuoden 2008 puoliväliin asti ja vaikka vuoden 2008 lopussa finanssikriisin seurauksena kurssien vaihtelu kasvoi huomattavasti, se oli jälleen raporttia kirjoitettaessa laskusuunnassa. Myös Deloitten käytännön arvonmääritystyössä käyttämä arvio Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiosta on 5 prosenttia. nergiamarkkinavirasto on tarkastellut myös urooppalaisten regulaattoreiden verkkoliiketoiminnan kohtuullisen tuoton määrittämisessä käytettäviä markkinariskipreemioita 7. Näiden markkinariskipreemioiden arvo on keskimäärin alle 5 % eikä ole syytä katsoa että suomalaisten verkonhaltijoiden oman pääoman tuottovaatimus tulisi olla korkeampi kuin ulkomaisten toimijoiden. nergiamarkkinaviraston johtopäätös: Asiantuntijoiden mukaan finanssikriisin vaikutus markkinariskipreemioon on ollut väliaikaista eikä sitä ole syytä muuttaa 5 % tasolta. Myös vertailu ulkomailla käytettyihin arvoihin tukee tätä arvoa. dellä esitetyn perusteella nergiamarkkinavirasto katsoo, että viraston tähän asti hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa käyttämää 5 prosentin riskipreemiota voidaan soveltaa edelleen. Beeta-kerroin kuvaa yrityksen systemaattista riskiä eli yhtiön riskillisyyttä suhteessa koko markkinaan. Jotta eri osakkeiden beeta-kertoimet saadaan yhteismitalliseen muotoon ja toimialan riskitaso voidaan määritellä, yrityksen pääomarakenteen vaikutus pitää eliminoida. Velaton beeta kuvaa liiketoiminnan riskiä ilman velkaantumisesta aiheutuvaa riskiä. Velaton beeta määritellään yleisesti rahoitusmaailmanssa joko ns. Harris & Pringle-kaavan mukaan: A /[ 1 ( D / )] 6 Kutsutaan myös nimellä BO-indeksi (hicago Board Options xchange) 7 urooppalaisten regulaattoreiden käyttämiä riskipreemioita
6 6 (14) Tai ns. Hamada-kaavan mukaan: A /[ 1 (1 t) ( D / )] joissa: t = Yhteisöveroaste D = Korollisen vieraan pääoman tasearvo = Oman pääoman markkina-arvo A = Velaton beeta Likvidittömyyspreemio = Oman pääoman (velkainen) beeta Harris & Pringle-kaava poikkeaa Hamada-kaavasta siinä että siinä ei ole verotekijää Deloitte on käyttänyt velattoman beetan määrittämiseen Harris & Pringle-kaavaa. Tämä perustuu siihen että verkonhaltijoiden todellinen veroprosentti eroaa usein virallisesta yritysverokannasta. Deloitte on määrittänyt beetat julkisesti noteerattujen energia-alan yritysten markkinainformaation perusteella. Verrokkiyritysryhmä pohjautuu vuonna 2004 tehtyjen lausuntojen 8 verrokkiyritysryhmiin. Verrokkiryhmän eurooppalaisten yhtiöiden oman pääoman beetojen keskiarvo on 0,80 ja pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden 0,68. urooppalaisten yhtiöiden velattomien beetojen keskiarvo on 0,41 ja pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden 0,35. Hamada-kaavalla urooppalaisten yhtiöiden velattomien beetojen keskiarvo on 0,46 ja pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden 0,40 kun yritysveroprosentti on 26%. dellä mainittujen lukujen perusteella nergiamarkkinavirasto katsoo että velattoman beeta-kertoimen arvo 0,4 on lähellä verrokkiryhmän yhtiöiden beetojen tasoa. nergiamarkkinaviraston johtopäätös: dellä mainitun perusteella nergiamarkkinavirasto soveltaa verkonhaltijoiden valvontamenetelmissä kolmannella valvontajaksolla velattoman beeta-kertoimen arvoa 0,4. Suuri osa suomalaisista jakeluverkkoyhtiöistä ei ole julkisesti noteerattuja. Vallitsevan käsityksen mukaan julkisesti noteerattu osakeomistus on helpommin muutettavissa muuksi varallisuudeksi kuin ei-julkisesti noteerattu. Tästä johtuen ei-julkisesti notee- 8 1) FIM orporate Finance Oy (2004), Lausunto pääoman keskimääräiskustannuksen määrittämisestä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnalle ) Pricewaterhouseoopers (2004), Lausunto koskien sähkön jakeluverkkotoiminnan pääoman keskikustannusta
7 7 (14) ratuilta yhtiöiltä vaadittaisiin myös korkeampaa tuottoa likvidittömyyspreemion muodossa. Jakeluverkkoyhtiöt ovat enemmistöomisteisia ja Deloitten mukaan tällöin mahdollisesti sovellettava likvidittömyyspreemio saa matalamman arvon kuin jos omistus jakaantuisi vähemmistöosuuksiin. Likvidittömyyspreemiota yrityksen arvossa on pyritty mallintamaan eri menetelmillä mutta sen laskemiseksi ei ole valikoitunut yhtä yleisesti hyväksyttävää menetelmää ja sen soveltaminen käytäntöön on erittäin harkinnanvaraista. Markkinaoikeus on päätöksessään /06, todennut että likvidittömyyspreemiolle ei voida tarkemman selvityksen puuttuessa vahvistaa suurempaa arvoa kuin 0,2 prosenttiyksikköä. Markkinaoikeus katsoo mm. että joissakin tapauksissa yhtiöstä saatava kontrolli voi olla arvokkaampi seikka kuin omistuksen likvidiys. nergiamarkkinavirasto katsoo sähköverkkotoiminnan WA-mallin ja sen parametrien arvioinnista saadun lausunnon perusteella, että verkonhaltijoiden toimintaympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia, jotka edellyttäisivät muuttamaan likvidittömyyspreemion tähän asti käytettyä arvoa. Toisaalta likvidittömyyspreemion määrittäminen ei ole yksiselitteistä ja eri asiantuntijoiden näkemykset preemion arvosta vaihtelevat merkittävästi. nergiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla likvidittömyyspreemion arvona keskiarvoa useamman asiantuntijalausunnon 9,10,11,12,13 ja markkinaoikeuden päätöksen mukaisista näkemyksistä laskettuna seuraavien arvojen perusteella: PW (2004) 0,9 Martikainen (1998) 0,5 Kallunki (2011) 1,0 Kallunki (2011) 0,0 MAO (2006) 0,2 Deloitte (2010) 0,2 Keskiarvo 0,5 nergiamarkkinaviraston johtopäätös: nergiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla likvidittömyyspreemion 9 Deloitte & Touche Oy (2010), nergiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan WA-mallin ja sen parametrien arviointi Pricewaterhouseoopers (2004), Lausunto koskien sähkön jakeluverkkotoiminnan pääoman keskikustannusta Martikainen Teppo (1998), Lausunto Sähkömarkkinakeskukselle jakeluverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman kohtuullisesta tuottoasteesta, Markkinaoikeuden päätös (Nrot /2006) 13 Kallunki, J.P. (2011) Lausunto nergiamarkkinaviraston käyttämästä sähköverkkotoiminnan valvontamallista
8 8 (14) arvoa 0,5 prosenttiyksikköä oman pääoman kustannuksessa. Pääomarakenteen vaikutus Deloitte katsoo että WA-mallissa käytetyn pääomarakenteen tulee kuvata markkinaehtoista tavoitepääomarakennetta ja on perusteltua käyttää samaa pääomarakennetta kaikille toimijoille. Deloitten tutkimien verrokkiyhtiöiden markkinaperusteinen velkaantumisaste-% heinäkuussa 2010 (eurooppalaiset yhtiöt keskimäärin 113% ja pohjois-amerikkalaiset yhtiöt keskimäärin 95) ei poikkea merkittävästi tilanteesta (eurooppalaiset yhtiöt keskimäärin 84% ja pohjois-amerikkalaiset yhtiöt keskimäärin 97%). Ainoan julkisesti noteeratun suomalaisen sähköverkkotoimijan Fortum Oyj:n markkinaehtoinen velkaantumisaste-% oli 45% heinäkuussa 2010 ja 44% Kotimaisten jakeluverkkoyhtiöiden tilinpäätösten perusteella voidaan todeta ettei omavaraisuusasteissa ole tapahtunut merkittävää muutosta verrattuna vuosiin Vuonna 2008 jakeluverkkoyhtiöiden tilinpäätösperusteinen omavaraisuusaste oli keskimäärin 43,1% Kun sähköverkot arvostetaan nykykäyttöarvoon, todellinen omavaraisuusaste on tätä korkeampi. Deloitte suosittelee että jakeluverkonhaltijoiden pääomarakenne pidetään nykyisellä tasollaan missä oman pääoman paino on 70% ja vieraan pääoman paino on 30%. nergiamarkkinaviraston johtopäätös: nergiamarkkinavirasto katsoo että myös kolmannella valvontajaksolla jakeluverkonhaltijoihin sekä suurjännitteisen jakeluverkohaltijoihin sovelletaan WA-mallissa pääomarakennetta missä oman pääoman paino on 70% ja vieraan pääoman paino on 30% nergiamarkkinavirasto katsoo että ei ole myöskään perusteita muuttaa kantaverkon haltijaan toisella valvontajaksolla sovellettua pääomarakennetta. Näin ollen kantaverkonhaltijaan sovelletaan myös kolmannella valvontajaksolla pääomarakennetta, missä oman pääoman paino on 40% ja vieraan pääoman paino on 60%. Vieraan pääoman kustannus Vieraan pääoman kustannus muodostuu riskittömästä korosta sekä vieraan pääoman riskipreemiosta. Kallunki ja Sahlström määrittivät lausunnossaan jakeluverkkotoiminnan riskipreemiota tutkimalla yrityslainojen riskipreemioita luottojohdannaisindeksiin (redit Default Swap, DS) ja Suomen valtion velkakirjoihin nähden. DS:n perusteella määritetty korkean luottoluokitusten omaavien yritysten riskipreemio oli tammikuussa ,85%. nnen finanssikriisiä riskipreemio oli 0,45%. Verrokkiryhmänä käytettävien energiayhtiöiden Suomen valtion 10 vuoden velkakirjojen tuoton ylittävä riskipreemio vaihteli , maturiteetista riippuen, 0,36% - 0,97% välillä. Kallunki ja Sahlström katsovat että kun riskittömänä korkona käytetään Suomen valtion 10 vuoden velkakirjan tuottoa, perusteltu arvo vieraan pääoman riskipreemioksi olisi 0,70%.
9 9 (14) Deloitte on arvioinut vieraan pääoman riskipreemiota verrokkiryhmän markkinatuoton, energiayhtiöiden luottojohdannaisten sekä yleisen eurooppalaisten yritysten joukkovelkakirjoja kuvaavan indeksin perusteella euroalueen teollisuusyritysten A-luottoluokituksen velkakirjojen tuotto ylitti Saksan 10-vuoden valtionlainan tuoton 1,22 prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan eurooppalaisten energiayhtiöiden luottojohdannaisindeksiin perustuva riskipreemio oli 125 korkopistettä. uroopalaisten energiayhtiöiden riskipreemioiden tarkastelussa verrokkiryhmä oli sama kuin Kallungin ja Sahlströmin käyttämä. Suomen 10 vuoden valtionlainan tuoton ylittävä riskipreemio oli heinäkuussa 2010 keskimäärin n. 1,5% ja ainoan noteeratun suomalaisen yrityksen, Fortumin riskipreemio n. 1%. Deloitten mukaan on tärkeää huomioida että useimmat verrokkiyhtiöt harjoittavat myös muita liiketoimintoja kuin vähäriskinen sähköverkkotoiminta. Vuoden 2009 lopun ja vuoden 2010 alussa riskipreemiot ovat laskeneet lähemmäksi finanssikriisin puhkeamista edeltänyttä tasoa. Vuoden 2010 alun jälkeen riskipreemiot lähtivät kuitenkin uudestaan nousuun Kreikan velkakriisin seurauksena. Selvityksen valmistumisen aikaan lokuussa 2010 riskipreemiot olivat jälleen laskusuunnassa Deloitte ehdottaa vieraan pääoman riskipreemion arvoa vaihteluvälillä 0,6%-1,0%. Johtuen raportin laatimisajankohdan vaihtelevasta markkinatilanteesta, Deloitte suosittelee tutkimuksessa käytettävän aineiston päivittämistä lähitulevaisuudessa. SB toteaa lausunnossaan 14 että vieraan pääoman riskipreemioita on luontevinta tarkastella luottojohdannaismarkkinoiden (redit Default Swap, DS) kautta. DSmarkkinat hinnoitellaan riskittömän Swap-koron (Asset Swap, ASW) päälle. ASW pohjautuu koronvaihtosopimuksiin ja on yleisimmin käytetty riskittömän koron kuvaaja velkapääomamarkkinoilla. ASW-korko on alhaisempi kuin valtionlainojen korot. Koronvaihtosopimusten markkina on myös likvidimipi kuin valtionlainojen. nergiasektorin yrityksistä koostuva DS-indeksi osoittaa että vieraan pääoman riskipreemio alan yrityksillä oli keskimäärin 0,414 % ajalla Riskipreemiot pysyivät lähes samalla tasolla vuoden 2007 loppupuolelle asti. Ajalla riskipreemiot olivat keskimäärin 1,0661 %. Kallunki (2011) toteaa että 0,8 % on oikea taso vieraan pääoman riskipreemiolle lausunnon kirjoittamisen hetkisessä markkinatilanteessa ( ) nergiamarkkinaviraston johtopäätös: Asiantuntijalausuntojen pohjalta nergiamarkkinavirasto katsoo että finanssikriisin vaikutukset pääomamarkkinoihin ja erityisesti verkonhaltijoiden luotonsaannin kustannuksiin ovat väliaikaisia eikä ole syytä olettaa että vieraan pääoman riskipreemiot olisivat tulevaisuudessa pysyvästi korkeammalla tasolla. Markkinaoikeus on todennut päätöksessään 15 että MV:n toisella valvontajaksolla soveltamaa vieraan pääoman riskipreemion arvoa 0,6 % ei ole ollut syytä korjata ylöspäin huolimatta siitä että viime vuosien finanssikriisi on nostanut markkinoiden keskimääräisten riskipreemioiden tasoja. 14 SB apital Markets (2010), nergiasektorin riskilisistä Velkapääomamarkkinoilla, Markkinaoikeuden päätökset / 2010 (MAO: /10),
10 10 (14) On myös syytä ottaa huomioon että kohtuullisen tuoton laskennassa riskittömänä korkona käytettävä Suomen valtion 10 vuoden velkakirjan tuotto on korkeampi kuin ns. täysin riskittömien lyhyemmän maturiteetin omaavien rahoitusinstrumenttien korot. Kolmannella valvontajaksolla nergiamarkkinavirasto käyttää hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa kunkin vuoden vieraan pääoman kustannuksena riskitöntä korkoa lisättynä 1,0 %:n preemiolla. Siten korollisen vieraan pääoman kustannus voidaan esittää seuraavalla kaavalla: missä D R r DP D R r DP = vieraan pääoman kustannus = riskitön korkokanta = vieraan pääoman riskipreemio Kohtuullisen tuoton laskenta WA -mallin avulla Pääoman keskimääräiset kustannukset Oman ja korollisen vieraan pääoman kustannusten avulla voidaan laskea koko pääoman kustannus eli pääoman keskimääräinen kustannus. Oman ja korollisen vieraan pääoman sijoittajat asettavat sijoituksilleen erilaiset tuottovaatimukset heidän sijoitustensa erilaisen riskin vuoksi, joten koko pääoman kustannus on oman ja korollisen vieraan pääoman kustannuksien painotettu keskiarvo. nergiamarkkinavirasto käyttää kolmannella valvontajaksolla sähkön jakeluverkonhaltijalle kiinteää pääomarakennetta, jossa korollisten velkojen suhde omaan pääomaan on 30/70. Kantaverkonhaltijalla suhde on 60/40. Koko pääoman kustannuksiin vaikuttaa ns. vieraan pääoman veroetu. Yritykset voivat vähentää vieraan pääoman korkomaksut verotuksessaan, mutta osingot jaetaan vasta verojen jälkeisestä tuloksesta, eli ne eivät pienennä verotettavaa tulosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verottaja maksaa yrityksen korkomaksuista veroprosentin suuruisen osuuden. Tämä vieraan pääoman veroetu pienentää todellista vieraan pääoman kustannusta. Hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa käytettävä pääoman painotettu keskikustannus lasketaan seuraavasti: missä D WA D 1 t D D = Oman pääoman kustannus
11 11 (14) D = Korollisen vieraan pääoman kustannus t = Tarkasteluajanjaksolla voimassa oleva yhteisöverokanta D = Korollisen vieraan pääoman määrä = Oman pääoman määrä dellä olevassa pääoman painotetun keskikustannuksen laskentakaavassa yhteisövero otetaan huomioon silloin, kun yritys on yhteisöverovelvollinen. Muussa tapauksessa kaavassa käytetään yhteisöverokantana 0 %:a. Pääoman painotettu keskikustannus voidaan yleisesti laskea myös siten, että laskelmaan lisätään koroton vieras pääoma. Vastaavasti laskelmassa voidaan eri pääoman luokille määrittää myös useampia tuottoprosentteja, jolloin kuitenkin kaavan komponenttien määrä vastaavasti kasvaa. Korottaman vieraan pääoman tuottoprosentti on määritelmällisesti 0%, joten korottoman vieraan pääoman sisällyttäminen pääoman painotetun keskikustannuksen laskentakaavaan ei ole tarpeellista. nergiamarkkinavirasto soveltaa kolmannella valvontajaksolla kiinteää pääomarakennetta: jakeluverkonhaltijoilla oma pääoma 70%, velat 30% ja kantaverkonhaltijalla oma pääoma 40%, velat 60% joten pääoman painotetun keskikustannuksen laskentakaava kolmannelle valvontajaksolle muodostuu seuraavaksi: Jakeluverkonhaltijat: WA D 1 t Kantaverkonhaltija: WA D 1 t missä = Oman pääoman kustannus D = Korollisen vieraan pääoman kustannus t = Tarkasteluajanjaksolla voimassa oleva yhteisöverokanta Kohtuullinen euromääräinen tuotto lasketaan pääoman painotetun keskikustannuksen ja sitoutuneen oman ja korollisen vieraan pääoman summan avulla seuraavasti: R k WA D missä
12 12 (14) R k = kohtuullinen tuotto (euroa) Yhteenveto verkkotoiminnan kohtuullisen tuoton laskennan parametreista Seuraavassa taulukossa esitetään nergiamarkkinaviraston kolmannella valvontajaksolla soveltamat sähkön jakeluverkkotoiminnan sekä kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävät parametrit.
13 13 (14) Parametri Sovellettava arvo (Jakeluverkonhaltija) Sovellettava arvo (Kantaverkonhaltija) Reaalinen riskitön korkokanta Inflaatiokomponentti (Vähennetään nimellisestä riskittömästä korkokannasta) Suomen valtion 10 vuoden obligaation korko (edellisen vuoden toukokuun keskiarvo) vähennettynä inflaatiokomponentilla Suomen valtion 10 vuoden obligaation korko (edellisen vuoden toukokuun keskiarvo) vähennettynä inflaatiokomponentilla 1,0 % 1,0 % Markkinoiden riskipreemio 5 % 5 % Velaton beeta 0,4 0,4 Likvidittömyyspreemio 0,5 % 0,5 % Pääomarakenne (velat/oma pääoma) 30/70 60/40 Korollisen vieraan pääoman kustannus reaalinen riskitön korko + vieraan pääoman riskipreemio 1,0 % reaalinen riskitön korko + vieraan pääoman riskipreemio 1,0 %
14 14 (14) Lähteet: Deloitte & Touche Oy (2010), nergiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan WA-mallin ja sen parametrien arviointi nergiamarkkinavirasto (2004) Sähkön jakeluverkkotoiminnan suuntaviivojen perustelumuistio Jakeluverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton laskenta nergiamarkkinavirasto (2011) Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat vuosille , FIM orporate Finance Oy (2004), Lausunto pääoman keskimääräiskustannuksen määrittämisestä sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnalle Kallunki Juha-Pekka, Sahlström Petri (2010) Lausunto vieraan pääoman kustannukseen sisältyvän riskipreemion ja oman pääoman kustannukseen sisältyvän markkinariskipreemion tarkistamisesta sähköverkkotoiminnalle Kallunki, Juha-Pekka (2011) Lausunto nergiamarkkinaviraston käyttämästä sähköverkkotoiminnan valvontamallista Sigma-Hat conomics Oy / Kuosmanen Timo, Pursiainen Heikki (2011), Inflaatiokorjaus ja siihen sovellettavat hintaindeksit sähköverkkotoiminnan valvontamallissa, Markkinaoikeuden päätös (Nrot /2006) Markkinaoikeuden päätökset /2010 (MAO: /10), Martikainen Teppo (1998), Lausunto Sähkömarkkinakeskukselle jakeluverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman kohtuullisesta tuottoasteesta, Pricewaterhouseoopers (2004), Lausunto koskien sähkön jakeluverkkotoiminnan pääoman keskikustannusta SB apital Markets (2010), nergiasektorin riskilisistä Velkapääomamarkkinoilla,
Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille
Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen
LisätiedotLAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA
LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopisto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos 15.1.2004 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PÄÄOMAN KUSTANNUSTEN
Lisätiedot2.1 Kantaverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen
Liite 1 Menetelmät sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä
LisätiedotLAUSUNTO ENERGIAMARKKINAVIRASTON KÄYTTÄMÄSTÄ SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN VALVONTAMALLISTA. KTT Juha-Pekka Kallunki
LAUSUNTO ENERGIAMARKKINAVIRASTON KÄYTTÄMÄSTÄ SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN VALVONTAMALLISTA KTT Juha-Pekka Kallunki 29.4.2011 1 LAUSUNNON TARKOITUS Energiamarkkinaviraston (EMV) hankintapäätöksessä (Dnro 188/210/2011)
LisätiedotMaakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 28.2.2014 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Aikataulu (suuntaa antava) Aikataulu valvontamenetelmien kehittämiselle 2014 12/2013 03/2014 Nykyisten valvontamenetelmien
LisätiedotTuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille
Muistio 1 (8) Dnro: 12.12.2016 142/230/2016 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Johdanto Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen
Lisätiedot2.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen
Liite 1 Menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä
LisätiedotSähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus , Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta. Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 7.2.2014, Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Nykyiset valvontamenetelmät Sähkön jakeluverkonhaltijoiden valvontamenetelmät
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 789/430/2011 ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 789/430/2011 23.11.2011 ASIA ASIANOSAINEN Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen
LisätiedotLiite 1 - Menetelmät maakaasun jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi alkavalla ja päättyvällä valvontajaksolla
Liite 1 - Menetelmät maakaasun jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2006 alkavalla ja 31.12.2009 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO Liite 1 Valvontamenetelmät sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimiseksi 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä kolmannella valvontajaksolla 23.11.2011
LisätiedotSuuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus
Suuntaviivojen valmistelu tilannekatsaus Valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 2.9.2014 Yleistä hankkeen etenemisestä Valvontajaksojen 2016-2019 ja 2020-2023 valvontamenetelmiä
LisätiedotSolvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka
Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 13.4.2010 ASIA Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta sekä järjestelmävastuun piiriin kuuluvista palveluista perittävien maksujen määrittämistä
LisätiedotSivu 1 (6) ENERGIAVIRASTO --- VERKOT --- VALVONTAMENETELMIÄ ENNAKOIVIEN SUUNTAVIIVOJEN VALMISTELU VUONNA
Sivu 1 (6) Ohjeita taulukon tulkintaan Alla käytettävien värikoodien selitykset Menetelmän muuttamista tai lisäämistä / poistamista valvontamenetelmiin selvitetään Menetelmää ei perusrakenteeltaan muuteta,
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE
ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 14.1.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja
LisätiedotEnergiamarkkinavirasto
Energiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arviointi Image for illustrative purposes only 6. elokuuta 2010 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Selvityksen tausta 3 Selvityksen
LisätiedotKoron käyttö ja merkitys metsän
Koron käyttö ja merkitys metsän käyvän arvon laskennassa Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.2019 Henrik Nieminen Talous- ja rahoitusjohtaja Liikevaihto 113 milj. Tase 1,6 mrd 2 METSÄN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
LisätiedotPoistojen käsittely valvontamallissa
Poistojen käsittely valvontamallissa 9.2.2011 Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi LUT Energy Electricity Energy Environment Poistot valvontamallissa 2008-2011 Keskeytyskustannukset Operatiiviset kustannukset
LisätiedotSuuntaviivojen tilannekatsaus
Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen
LisätiedotRahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla
Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Liite 1 Menetelmät maakaasun siirtoverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2010 alkavalla ja 31.12.2013 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa
LisätiedotJakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen
Muistio 1 (5) Jakeluverkonhaltijoiden sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöstietojen yhteenveto tilikaudelta 2018 Vuoden 2018 lopussa Suomessa harjoitti sähköverkkotoimintaa 77 jakeluverkonhaltijaa, 10
LisätiedotRiski ja velkaantuminen
Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 ENERGIMARKNADSVERKET Liite 1 Menetelmät maakaasun jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2010 alkavalla ja 31.12.2013 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto
LisätiedotMat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd
.* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Savon Voima Verkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Koillis-Lapin Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Nurmijärven Sähköverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Vimpelin Voima Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rovakaira Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rantakairan Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Forssan Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: PKS Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla
LisätiedotTehostamiskannustimeen tehdyt muutokset
Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Tunturiverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja
LisätiedotTyöeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko
Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet
Lisätiedotwww.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla
www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2017 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo VAHVA ENSIMMÄINEN KVARTAALI Sijoitusten markkina-arvo oli 22,4 miljardia euroa kasvua vuoden alusta lähes miljardi. Sijoitukset tuottivat
LisätiedotYhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015
Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman
LisätiedotAdvisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009
Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen
LisätiedotKorko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE
ENERGIAMARKKINAVIRASTO SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 29.6.2011 dnro 837/430/2010 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4
Lisätiedot- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja
- Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden
LisätiedotSijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa
AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko
LisätiedotKuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )
Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotLUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAME- NETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015
Sähköverkko LAUSUNTO 1(7) Kenneth Hänninen 4.6.2011 Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 HELSINKI Viite Lausuntopyyntönne Dnrot 837/430/2010 ja 945/430/2010 LUONNOKSET SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3
LisätiedotPIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN
PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Pankkien ja pankkiiriliikkeiden varainhoidon tarkoituksena on tuoda asiakkaan sijoituspäätöksiin ja salkunhoitoon lisäarvoa. Täyden
LisätiedotEnergiamarkkinavirasto Päätös 1 (4) Energimarknadsverket
Energiamarkkinavirasto Päätös 1 (4) Elenia Oy PL 2 33901, TAMPERE Asia Asianosainen Vireilletulo Selostus asiasta Energiamarkkinaviraston 23.11.2011 antaman vahvistuspäätöksen dnro (verkonhaltijan verkkotoiminnan
LisätiedotTehostamiskannustin. Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Ajankohtaispäivä
Tehostamiskannustin Ekonomisti Matti Ilonen, Energiavirasto Energiaviraston Ajankohtaispäivä 17.6.2016 Esityksen sisältö Tehokkuusmittauksen tilanne (sähkön jakeluverkonhaltijat) Tehokkuusmittausmalli
LisätiedotKaupunginvaltuuston päätös KH/2005/132/0001 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET
Kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2005 64 KH/2005/132/0001 64 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kh 79 Kuntalain 13 2 momentin 2 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää 7.3.2005 sijoitustoiminnan perusteista. Kurikan
LisätiedotMarkkinaperusteisen hinnoittelun valvonta KKV:ssa. Tutkimuspäällikkö Mia Salonen Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kuntamarkkinat kkv.
Markkinaperusteisen hinnoittelun valvonta KKV:ssa Tutkimuspäällikkö Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kuntamarkkinat Lainsäädäntötausta lyhyesti Kilpailulain 4 a luku (30 a ) Kilpailua estävä tai vääristävä
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna
LisätiedotYritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19
Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma
LisätiedotELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotYrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotTuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto
Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa
LisätiedotILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio
ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto
LisätiedotEnergiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti
Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti 10. lokakuuta 2014 Mikko Äijälä Partner Olli Kemppinen Director Antti Kauppila
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas
TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2015
Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi
LisätiedotSamuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki
Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2312-3
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotKONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT
KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta
LisätiedotElite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015
dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden
LisätiedotVeritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011
Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.
LisätiedotENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009
ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Alajärven Sähkö Oy PL 52 ASIANOSAINEN 62901 ALAJÄRVI Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
LisätiedotSijoituspolitiikka. Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa
Sijoituspolitiikka Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa 8.11.2017 Sijoitustoiminnan perusperiaatteet 1/4 Lahden Seudun ekonomit ryn sijoitustoiminnan perusperiaatteet ovat yhdistyksen
LisätiedotKAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN
00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien
LisätiedotMitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?
Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin
LisätiedotUnited Bankers Oyj Taulukot ja tunnusluvut Liite puolivuotiskatsaus
Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 30.6.2017 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1-6/2017 1-6/2016 1-12/2016 Liikevaihto, 1000 EUR 11 561 10 370 20 113 Käyttökate, 1000 EUR 2024 1078 2750 Käyttökate, % liikevaihdosta
LisätiedotLASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?
Lisätiedotdnro 945/430/2010 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET
ENERGIAMARKKINAVIRASTO LUONNOS SÄHKÖN JAKELUVERKKOTOIMINNAN JA SUURJÄNNITTEISEN JAKELUVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2012-2015 14.1.2011 dnro 945/430/2010
LisätiedotTyökalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset
1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 19.5% edellisvuodesta ollen EUR 37.4m (EUR 31.3m Q2/215). Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotMarkkinakatsaus. Helmikuu 2016
Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 12.7% edellisvuodesta ollen EUR 59.6m (EUR 52.9m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2016
Markkinakatsaus Huhtikuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja mutta Euroopassa pieniä positiivisia signaaleja, kun ostopäällikköindeksit nousivat ja Saksan IFO -indeksi ylitti
LisätiedotMääräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta
Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä
LisätiedotVeritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011
Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9
LisätiedotLähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut
Lisätiedotsama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö
Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea
LisätiedotMetsä sijoituskohteena
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2012 Metsä sijoituskohteena 1983 2011 31.8.2012 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto jäi alle 2 prosentin vuonna 2011 Vuonna
Lisätiedot