Energiamarkkinavirasto
|
|
- Hanna Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan WACC-mallin ja sen parametrien arviointi Image for illustrative purposes only 6. elokuuta 2010
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Selvityksen tausta 3 Selvityksen tavoitteet 4 Yhteenveto tuloksista 5 Pääomamarkkinatilanne ja sen vaikutukset tuottoon 6 Mallin parametrien arviointi yleistä 7 Riskitön korkokanta 8 Vieraan pääoman riskipreemio 9 Osakemarkkinoiden riskipreemio 10 Beta-kerroin 11 Likvidittömyyspreemio 13 Pääomarakenne 14 Tuottoprosentin arviointi etukäteen valvontajaksolle 15 Nykyisen tietoaineiston soveltuvuuden arviointi 16 Inflaation huomioiminen WACC-mallissa 17 Liitteet Suomen ja Saksan 10-vuoden viitelainojen korot Euroalueen teollisuusyritysten velkakirjojen tuotto Eurooppalaisten energiayhtiöiden luottojohdannaisindeksi Verrokkiryhmän velkakirjojen riskipreemio Suomalaisten yritysten liikkeelle laskemien velkakirjojen tuottoja Verrokkiryhmän oman pääoman betat Verrokkiryhmän velattomat eli asset betat Ero verrokkiryhmän betoissa 2010 vs Verrokkiryhmän velkaantumisaste-% 2010 vs Jakeluverkkoyhtiöiden omavaraisuus-% 29 2
3 Selvityksen tausta Selvityksen tausta Sähkön jakeluverkkoyhtiöt ovat liiketaloudelliselta asemaltaan luonnollisia monopoleja, joilla on merkittävä hinnan asetantavoima. Tämän johdosta yhtiöiden hinnoittelua säädellään viranomaisen toimesta määrittelemällä kullekin valvontajaksolle korkein sallittu toimintaan sitoutuneen pääoman tuotto. Hinnoittelun kohtuullisuuden arviointi perustuu siihen, että suurinta sallittua tuottoa verrataan verkkoyhtiön toteutuneeseen tuottoon. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa, että verkonhaltijoiden asiakkailta keräämät maksut vastaavat verkon käytön, ylläpidon ja kehittämisen kustannuksia. Tämän lisäksi verkonhaltijan on saatava keräämistään maksuista kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Kohtuullisen tuoton määrittämiseen Energiamarkkinavirasto on päätynyt käyttämään pääoman keskimääräisen kustannuksen WACC-mallia. Energiamarkkinaviraston vahvistamat laskentamenetelmät sisältävät sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteet, sitoutuneen pääoman kohtuullisen tuoton ja verkkotoiminnan tuloksen määritystavat sekä verkkotoiminnan tehostamistavoitteen. Deloitte & Touche Oy (Deloitte) on Energiamarkkinaviraston toimeksiannosta analysoinut sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman kohtuullisen tuoton mallin parametreja sekä mallin toimivuutta tiettyjen erityiskysymysten osalta. Valvontamallin kehitys Sähkömarkkinoiden avautuminen tapahtui Suomessa vuonna 1995, jolloin sähkön tuotanto ja myynti vapautettiin kilpailulle, sähkön siirto ja jakelu sen sijaan säilyivät alueellisina monopoleina. Sähköverkkoliiketoiminnan kehittäminen alkoi tämän jälkeen ja vuonna 1999 Energiamarkkinaviraston edeltäjä Sähkömarkkinakeskus antoi ensimmäisen valvontapäätöksen nk. Megavoimapäätöksen (SMK 182/42/95). Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa siirryttiin alkaen uuteen valvontamalliin, joka perustuu valvontajaksoihin ja hinnoittelun kohtuullisuuden kriteerien määrittämiseen etukäteen. Ensimmäinen valvontajakso koski vuosia , jonka jälkeen valvontajaksojen pituus on neljä vuotta kerrallaan. Vuoden 2008 alusta alkoi toinen valvontajakso, jonka aikana sallitun tuoton määritys pysyi pääpiirteittäin samana ensimmäiseen valvontajaksoon verrattuna. Energiamarkkinavirasto on aloittanut kolmannen valvontajakson suuntaviivojen valmistelun, mitä tämä selvitys osaltaan tukee. Tämän projektin tuloksia hyödynnetään myös Tiekartta 2020 osaprojektissa Nykyisen kehitysmallin ja sen kehitystarpeiden arviointi. I-valvontajakso II-valvontajakso III-valvontajakso
4 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen ensimmäisenä osatavoitteena on nykyisen hyväksyttävän tuoton markkinaehtoisten parametrien arviointi ja analysointi. Raportissa olemme analysoineet seuraavia keskimääräisen pääoman kustannuksen WACC parametreja pääomamarkkinoilta saatavissa olevien tietojen perusteella: Riskitön korko Vieraan pääoman riskipreemio Osakemarkkinoiden riskipreemio Beta-kerroin Likvidittömyyspreemio Pääomarakenne Toisena osatavoitteena on mahdollisten kehittämissuositusten laatiminen koskien: Arviointi siitä, pitäisikö WACC-mallin tuottoprosentti estimoida etukäteen ja soveltaa samaa prosenttia koko valvontajakson ajan. Nykyisen WACC-mallin muuttujien parametriarvojen laskennassa käytettävän tietoaineiston soveltuvuuden arviointi. Inflaation huomioiminen WACC-mallissa. Selvityksen rajauksia Toimeksiannon tehtävänä on sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton mallin analysointi, joten ulkopuolelle on rajattu sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteet, verkkotoiminnan tuloksen määritystavat sekä verkkotoiminnan tehostamistavoite. Tässä raportissa on arvioitu valvontamallin nykyisiä parametreja tämän hetkisen markkinainformaation pohjalta. Tämän lisäksi on tarkasteltu arvioitavien parametrien perusteena olevan markkinatiedon historiallista kehitystä. Selvityksen kohteena olevan valvontamallin parametrit tulevat sovellettavaksi tulevaisuudessa tapahtuvana ajanjaksona. Näkemyksemme parametrien arvoista perustuvat tämän hetken markkina-aineistoon sekä sen historialliseen kehitykseen, eivätkä ole ennusteita tulevasta markkinakehityksestä. Deloitte on tarkastanut huolellisesti markkinainformaatiolähteestä haetut tiedot, mutta ei voi taata näiden tietojen oikeellisuutta. 4
5 Yhteenveto tuloksista WACC-mallin parametrien analysointi Jakeluverkkoyhtiön omistajan kannalta liiketoiminnan edukkuuden arviointiin vaikuttaa luonnollisesti kohtuulliseksi määritetyn pääoman tuoton taso, mutta myös sallitun tuoton määrityksen ennustettavuus ja johdonmukaisuus. Mielestämme nämä tavoitteet antavat painoarvoa WACC-mallin parametrien pitämiselle nykyisellä tasollaan ellei tämän hetken markkinainformaatio anna vahvoja viitteitä muuttuneesta tilanteesta. Mallin parametrin ennustettavuuden ja johdonmukaisuuden tärkeyttä korostaa se, että sähkön jakeluverkkotoiminta on pääomaintensiivistä liiketoimintaa ja verkkotoiminnan investoinnit ovat aikajänteeltään usean kymmenen vuoden pituisia. Viereisessä taulukossa on esitetty sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman kohtuullisen tuoton laskenta vuonna 2009 ja 2010 valvontamallin nykyisten parametriarvojen mukaan. Viimeisessä sarakkeessa oikealla on esitetty kohtuullinen tuotto WACC laskettuna tämän selvityksen johtopäätöksiin perustuvilla parametreilla. Markkinainformaatioon perustuen ehdotuksemme vieraan pääoman riskipreemioksi on 0,6-1,0 prosenttia. Näkemyksemme mukaan havainnot markkinainformaatiosta eivät anna perusteita beta-kertoimen muuttamiseksi nykytasoltaan. Samoin ehdotamme osakemarkkinoiden riskipreemion, likviditeettipreemion sekä pääomarakenteen säilyttämistä samalla tasolla kuin nykyisessä mallissa. Mallin veroasteena on sovellettu voimassa olevaa Suomen 26 prosentin yritysverokantaa. Näiden parametrien perusteella laskettuna saadaan WACC:in arvoksi 5,26 5,35 %. Nykyinen valvontamalli WACC WACC Muokattu WACC Yhtiöverokanta 26 % 26 % 26 % 26 % Riskitön korko 4,47 % 3,91 % 3,91 % 3,91 % Velkapreemio 0,6 % 0,6 % 0,6 % 1,0 % Velan kustannus (ennen veroja) 5,07 % 4,51 % 4,51 % 4,91 % Velan kustannus (verojen jälkeen) 3,75 % 3,34 % 3,34 % 3,63 % Markkinariskipreemio 5,0 % 5,0 % 5,0 % 5,0 % Velaton beta 0,3 0,3 0,3 0,3 Velallinen (oman pääoman) beta 0,395 0,395 0,395 0,395 Likvidittömyyspreemio 0,20 % 0,20 % 0,20 % 0,20 % Oman pääoman kustannus 6,65 % 6,09 % 6,09 % 6,09 % Vieraan pääoman paino 30 % 30 % 30 % 30 % Oman pääoman paino 70 % 70 % 70 % 70 % Pääoman painotettu keskikustannus 5,78 % 5,26 % 5,26 % 5,35 % 5
6 Pääomamarkkinatilanne ja sen vaikutukset tuottoon Pääomamarkkinoiden kehitys Pääomamarkkinoilla on koettu merkittäviä muutoksia viimeisen 2-3 vuoden aikana. Vuoden 2007 lopun jälkeen pääomamarkkinoilla on tapahtunut voimakas riskien uudelleen hinnoittelu, joka on johtanut alhaisempaan likviditeettiin sekä arvopapereiden arvostustasojen laskuun. Kehityksellä on ollut merkittävä vaikutus yritysten vieraan pääoman hintaan. Viereisessä kuvioissa on esitetty osakemarkkinoiden kehitystä Suomessa OMX Helsinki yleisindeksin perusteella. Alemmassa kuviossa on esitetty euroalueen teollisuusyritysten julkisesti noteerattujen velkakirjojen tuottoindeksi. Indeksin kehitys osoittaa, että yritysten vieraan pääoman velkapreemiot nousivat huomattavasti finanssikriisin aikana. Lisäksi huomioitavaa on se, että riskipreemio nousi korostetusti heikomman luottoluokituksen yrityksillä. Keskimääräinen tuotto-% oli A-luottoluokituksen velkakirjoilla 3,85 % ja BBBluottoluokituksen velkakirjoilla 4,34 % tarkasteluhetkellä 16. heinäkuuta Useat markkinainformaatioon perustuvat riskimittarit osoittavat, että pääomamarkkinoilla on käytännössä palattu finanssikriisiä edeltäneelle tasolle Lähde: Bloomberg ,00 % 9,00 % 8,00 % 7,00 % 6,00 % 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % OMX Helsinki yleisindeksi OMXH ; OMXH ; 4110 OMXH ; 6375 Euroalueen teollisuusyritysten velkakirjojen tuottoindeksi Lähde: Bloomberg A BBB 6
7 Mallin parametrien arviointi- yleistä Pääoman painotetun keskimääräisen kustannuksen WACC määrittäminen Yrityksen pääoman kustannus määräytyy sijoittajien yritykseen sijoitetuille pääomille asettaman tuottovaatimuksen mukaan. Sijoitettu pääoma voi olla joko vieraan pääoman ehtoista lainapääomaa tai oman pääoman ehtoista osakepääomaa. Energiamarkkinavirasto määrittää kohtuullisen tuottoprosentin WACC-mallin mukaisesti, jolloin pääoman kokonaiskustannus muodostuu eri pääomalajien painotettuna keskikustannuksena. Yrityksen vieras pääoma koostuu erilaisista velkainstrumenteista, joiden kustannus muodostuu maksetuista koroista. Oman pääoman ehtoisen osakepääoman kustannus muodostuu sijoittajien osakkeilta vaatimasta tuotosta. WACC:in kaava: Pääoman painotettu keskimääräinen kustannus WACC Vieraan pääoman kustannus Velan riskipreemio Yritysvero Riskitön korko Riskitön korko Oman pääoman kustannus Beta Riskipreemio Markkinariskipreemio Likviditeettipreemio WACC = E / (E+D) x R e + D / (E+D) x (1-t) x R d jossa muuttujina ovat oman pääoman kustannus (R e ), vieraan pääoman kustannus (R d ), oman pääoman markkina-arvo (E), korollisen vieraan pääoman markkina-arvo (D) sekä yritysveroaste t. Oman pääoman kustannus määritettään Capital Asset Pricing eli CAP-mallilla. Tässä oman pääoman kustannus on riskittömän koron ja yrityskohtaisen riskilisän summa. Yrityskohtainen riskipreemio määritetään kertomalla osakemarkkinoiden yleinen riskipreemio yrityskohtaisella riskitekijällä eli betakertoimella. Tämän lisäksi oman pääoman kustannukseen on Energiamarkkinaviraston soveltamassa mallissa päädytty lisäämään erillinen likviditeettipreemio. Cap-malli kaava: = + ( ) Pääomarakenne Vieraan pääoman kustannus (verojen jälkeen) WACC Oman pääoman kustannus jossa R e on osakkeen odotettu tuotto, R f on riskitön korko, e on osakkeen beta-kerroin, R m on markkinaportfolion odotettu tuotto. Osakkeen beta-kerroin määritetään jakamalla osakkeen tuoton ja markkinaportfolion tuoton välinen kovarianssi markkinaportfolion tuoton varianssilla. 7
8 Riskitön korkokanta Mallin parametrien arviointi Nykyisessä mallissa riskitön korkokanta päivitetään vuosittain vastaamaan edellisen vuoden toukokuun keskimääräistä noteerausta Suomen valtion 10- vuoden velkakirjan tuotosta. Vuonna 2009 riskitön korkokanta mallissa on ollut 4,47 % ja vuoden 2010 osalta mallissa käytettäväksi riskittömäksi koroksi tulee 3,91 %. Suomen valtion 10-vuoden velkakirjan tuottokehitystä on kuvattu liitteessä 1. Näkemyksemme mukaan Suomen valtion 10-vuoden viitelainan tuotto kuvaa parhaiten riskitöntä korkoa sovellettavaksi jakeluverkkoyhtiöiden WACCmallissa. Osakeomistukselle ominaisen pitkän sijoitushorisontin sekä jakeluverkkotoiminnan usean kymmenen vuoden investointiperiodi huomioiden on luontevaa valita mahdollisimman pitkä valtiolaina riskittömän koron perustaksi. Käytännössä Suomessa 10-vuoden pituiset valtion lainat ovat vakiintuneet riskittömän koron lähtökohdaksi. 8
9 Vieraan pääoman riskipreemio Mallin parametrien arviointi Ensimmäisen ja toisen valvontajakson aikana WACC-mallin vieraan pääoman riskipreemio on ollut 0,6 prosenttiyksikköä. Tämä riskipreemio on lisätty riskittömään korkoon, jotta on saatu mallissa sovellettava vieraan pääoman kustannus. Tässä selvityksessä olemme arvioineet vieraan pääoman riskipreemiota verrokkiryhmän velkakirjojen markkinatuoton, energiayhtiöiden luottojohdannaisten perusteella sekä yleisen eurooppalaisten yritysten joukkovelkakirjojen tuottoja kuvaavan indeksin perusteella. Globaalin finanssikriisin seurauksena vuoden 2007 lopun jälkeen arvopapereiden arvostustasot laskivat huomattavasti ja yritysten vieraan pääoman riskipreemiot nousivat huomattavasti. Liitteessä 2 on kuvattu euroalueen teollisuusyritysten 10-vuoden velkakirjojen tuottokehitystä A-luottoluokituksen velkakirjojen tuotto ylitti Saksan 10-vuoden valtionlainan tuoton 1,22 prosenttiyksiköllä ja BBB-luottoluokituksen velkakirjoilla vastaava preemio oli 1,72 prosenttiyksikköä. Liitteessä 3 esitetty eurooppalaisten energiayhtiöiden luottojohdannaisindeksi osoittaa vieraan pääoman riskipreemion nousseen vuoden 2007 lopusta alkaen. Luottojohdannaisindeksiin perustuva riskipreemio oli 16. heinäkuuta 2010 noin 125 korkopisteen tasolla. Liitteessä 4 on esitetty eurooppalaisten energiayhtiöiden julkisesti noteerattujen velkakirjojen tuottoja ja riskipreemioita. Verrokkiryhmän yritykset ovat samat kuin Kallunki & Sahlström päivätyssä lausunnossa 1. Aineiston perusteella 10 vuoden maturiteetin velkakirjan preemio on noin 150 korkopistettä eli 1,5 prosenttia yli vastaavan pituisen valtion velkakirjan tuoton. Ainoan kotimaisen julkisesti noteeratun jakeluverkkotoimintaa harjoittavan yhtiön Fortum Oyj:n velkakirjalainojen preemiot ovat keskimäärin noin 100 korkopistettä. Sovellettaessa verrokkiyhtiöiden markkinainformaatiota tarkasteltavien kohdeyritysten parametrien arviointiin, on huomioitava erot liiketoiminnoissa. Useat verrokkiyhtiöt harjoittavat myös muita liiketoimintoja kuin sähkönjakeluverkkotoimintaa kuten esimerkiksi sähkön tuotantoa ja sähkökauppaa, minkä johdosta vertailuyritysten julkisesti noteerattujen velkakirjojen riskipreemioita ei voi suoraan soveltaa jakeluverkkoyhtiöihin. Lisäksi vieraan pääoman riskipreemion tasoon vaikuttavat muutkin tekijät kuten esim. yrityksen koko ja tunnettavuus. Tulokset osoittavat yritysten joukkolainojen preemioiden nousseen voimakkaasti finanssikriisin aikana. Riskipreemiot ovat kuitenkin laskeneet lähemmäksi finanssikriisiä edeltänyttä tasoa vuoden 2009 lopun ja vuoden 2010 aikana. Vuoden 2010 alussa riskipreemiot olivat alemmalla tasolla kuin tätä raporttia kirjoitettaessa. Kallunki & Sahlström esittivät lausunnossaan, että eurooppalaisten yrityslainojen luottojohdannaisten perusteella määritetty keskimääräinen riskipreemio oli tammikuussa ,85%. Tämän jälkeen riskipreemiot lähtivät uudelleen nousuun Kreikan valtion velkakriisin seurauksena. Tätä raporttia kirjoitettaessa Kreikan velkakriisin vaikutukset ovat laantumassa ja yrityslainojen riskipreemiotkin ovat pääomamarkkinoilla laskusuunnassa. Liitteen 3 luottojohdannaisiin perustuva riskipreemio on 16. heinäkuuta noteeratusta 125 korkopisteen arvosta laskenut edelleen ja riskipreemio on elokuun alussa 2010 noin sadan korkopisteen tasolla. Pääomamarkkinoiden poikkeuksellisesta tilanteesta ja nopeista muutoksista johtuen vieraan pääoman riskipreemion määrittämiseen liittyy huomattavia epävarmuuksia. Tämän johdosta päädyimme ehdottamaan WACC-mallissa sovellettavaksi vieraan pääoman riskipreemioksi arvoa vaihteluvälillä 0,6-1,0 prosenttia. Riskipreemion tulevaisuuden kehitystä on vaikea arvioida, koska siihen vaikuttaa yleisen taloustilanteen kehitys sekä rahoitusmarkkinoiden vakaus. Esittämämme arvio perustuu raportin laatimishetken markkinatilanteeseen ja suosittelemme Energiamarkkinavirastolle vieraan pääoman riskipreemioon liittyvän aineiston päivittämistä lähitulevaisuudessa uudestaan. 1 Kallunki J-P. ja Sahlström P., , Lausunto vieraan pääoman kustannukseen sisältyvän riskipreemion ja oman pääoman kustannukseen sisältyvän markkinariskipreemion tarkistamisesta sähköverkkotoiminnalle. 9
10 Osakemarkkinoiden riskipreemio Mallin parametrien arviointi Osakemarkkinoiden riskipreemio kuvaa sitä lisätuottoa, jonka osakkeenomistaja vaatii riskittömän korkokannan lisäksi korvauksena omistukseensa liittyvästä riskistä. Nykyisessä valvontamallissa osakemarkkinoiden riskipreemioksi on määritetty 5,00 prosenttia. Yleisesti ottaen osakemarkkinoiden riskipreemion tasoa voidaan arvioida seuraavilla tavoilla: 1) Laskemalla pitkän ajan keskiarvoja hajautetun osakeportfolion riskittömän koron ylittävistä tuotoista, 2) ammattisijoittajille tehdyistä kyselyistä ja 3) osakkeiden arvostustasojen indikoimista arvoista. Oheisessa taulukossa on esitetty tutkimustuloksia riskipreemion tasosta. Akateemisessa tutkimuksessa vuodelta 2005 Vaihekoski arvioi historiallisen osakemarkkinoiden riskipreemion Suomessa olevan n. 3,3 5,9%, laskentatavasta riippuen. PWC:n (2005) kyselyssä ammattisijoittajat arvioivat osakemarkkinoiden riskipreemion olevan keskimäärin 4,6%. Kallunki, Martikainen ja Niemelä (2001) mukaan vertaamalla historiallisia osakemarkkinoiden tuottoja valtion obligaatioiden tuottoihin Suomessa, asiantuntijat ovat arvioineet osakemarkkinoiden riskipreemioksi jopa 6-7%. Fernándezin eurooppalaisille ja yhdysvaltalaisille rahoituksen professoreille suorittamassa kyselytutkimuksessa suomalaiset professorit käyttivät osakemarkkinoiden riskipreemiona keskimäärin 5,3 prosentin arvoa vuonna Deloitten käytännön arvonmääritystyössä käyttämä arvio Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiosta on 5,0%. Oman pääoman markkinariskipreemion kehitystä kuvaavana riskiindikaattorina käytetään yleisesti volatiliteetti-indeksejä. Viereisissä taulukoissa on esitetty Euroopan osakemarkkinoiden volatiliteettia kuvaava VSTOXXindeksi sekä vastaava indeksi Yhdysvaltojen markkinoilta CBOE Volatility Index. CBOE-volatiliteetti-indeksi lasketaan S&P 500 -indeksiin perustuvien optioiden hintojen avulla ja VSTOXX-indeksi lasketaan vastaavasti EURO STOXX 50 -indeksiin perustuen. Osakemarkkinoiden volatiliteetti on ollut suhteellisen matalalla tasolla vuoden 2008 puoliväliin asti, jonka jälkeen finanssikriisin seurauksena kurssien vaihtelu kasvoi huomattavasti. Vuoden 2009 loppua kohden markkinoiden heilunta rauhoittui kunnes Euroopan valtioiden julkisen talouden kriisi nosti uudelleen osakkeiden volatiliteetteja. Tätä raporttia kirjoitettaessa osakemarkkinoiden volatiliteetti on jälleen laskusuunnassa. Edellä kuvattuun perustuen, ehdotamme 5,00 prosentin markkinariskipreemion käyttöä kohtuullisen tuoton määrittämisessä. Tutkimustuloksia osakemarkkinoiden riskipreemion tasosta Historialliset keskiarvot Suomen osakemarkkinoilla (Vaihekoski, 2005) * 3,3-5,9 % Keskiarvo kyselyssä ammattisijoitajille (Pw C, 2005) ** 4,6 % Historialliset tuotot Suomen osakemarkkinoilla (Kallunki, Martikainen ja Niemelä, 2001) *** 6,0-7,0 % Kyselytutkimus rahoituksen professoreille, Suomen vastausten ka.(fernández 2009)**** 5,3 % Deloitten tyypillisesti käyttämä arvio riskipreemiosta 5,0 % * Vaihekoski, M (2005) "Estimating Equity Risk Premium: Case Finland", working paper ** PWC (2005), "M arkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla" *** Kallunki, M artikainen ja Niemelä (2001) "Yrityksen arvonmääritys" ****Fernández, P (2009) "M arket risk premium used in 2008 by professors: a survey with 1,400 answers" Lähde: Bloomberg Lähde: Bloomberg VSTOXX-volatiliteetti-indeksi CBOE-volatiliteetti-indeksi 10
11 Beta-kerroin Mallin parametrien arviointi Oman pääoman beta ja velaton beta Beta kuvaa yrityksen systemaattista riskiä eli yrityksen riskillisyyttä suhteessa koko markkinaan. Jotta eri osakkeiden beta-kertoimet saadaan yhteismitalliseen muotoon, esimerkiksi toimialan riskitason määrittelyä varten, täytyy osakkeen oman pääoman beta-kertoimesta eliminoida yrityksen pääomarakenteen vaikutus. Tällöin saadaan velaton beta-kerroin, joka kuvastaa liiketoiminnan riskiä ilman velkaantuneisuudesta aiheutuvaa riskiä. Yleisesti rahoitusmaailmassa käytettävän kaavan mukaan (Harris & Pringle, ) velaton beta-kerroin määritellään: = [1 + ( )] Pääomarakenteen vaikutus WACC-mallissa velattomaan betaan Eurooppalaisten vertailuyhtiöiden oman pääoman beta oli keskimäärin 0,8 mitattuna kahden vuoden periodilta viikkotuotoista. Alla olevassa kuviossa on esitetty 0,8 oman pääoman betan muuntaminen velattomaksi betaksi kummallakin edellä esitetyllä muuntokaavalla eri pääomarakenteet huomioiden. Esimerkissä käytetty verokanta on 26 %. Esimerkistä voidaan todeta, että mallien välinen ero kasvaa kun kohdeyrityksen omavaraisuusaste heikkenee. Energiamarkkinaviraston soveltamalla pääomarakenteella 70 % omaa pääoma ja 30% vierasta pääoma mallien välinen ero on vähäinen. jossa a on velaton beta-kerroin, e on oman pääoman beta-kerroin, D on yrityksen velka, ja E on yrityksen oma pääoma. Vaihtoehtoisesti velaton beta-kerroin voidaan määritellä ottamalla huomioon myös yhteisöverokanta (Hamada, ): = [1 + 1 ( )] jossa a on velaton beta-kerroin, e on oman pääoman beta-kerroin, t on yhteisöverokanta, D on yrityksen velka, ja E on yrityksen oma pääoma. Tässä selvityksessä on käytetty Harris & Pringlen tapaa määritellä velaton beta, kun verrokkiyhtiöiden markkinainformaatioon perustuvat oman pääoman betat on muunnettu velattomiksi betoiksi. Betan muuntamista ilman verotekijää puoltaa se, että yhtiöiden todellinen veroprosentti eroaa usein virallisesta yritysverokannasta. Muuntokaavan pääomarakenteen (D/E) olemme laskeneet korollisen vieraan pääoman tasearvon ja oman pääoman markkina-arvon perusteella. Velation beta Pääomarakenteen vaikutus velattomaan betaan 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Omavaraisuusaste-% Hamada Harris & Pringle 2 Harris, R. S. and Pringle, J. J. (1985) "Risk-Adjusted Discount Rates Extensions from the Average Risk Case," Journal of Financial Research, (Fall 1985): Hamada, R.S. (1972) The Effect of the Firm's Capital Structure on the Systematic Risk of Common Stocks, The Journal of Finance, 27(2):
12 Beta-kerroin, jatkoa Mallin parametrien arviointi Beta-kertoimen analysointi Tässä selvityksessä betojen määrittäminen perustuu julkisesti noteerattujen energia-alan yritysten markkinainformaatioon. Käyttämämme verrokkiyritysryhmä pohjautuu PWC:n lausunnossa ja FIM Corporate Finance Oy:n lausunnossa käyttämiin vertailuyrityksiin. Eurooppalainen verrokkiryhmä koostuu 15 energiayhtiöistä ja pohjoisamerikkalaisten yritysten verrokkiryhmä sisältää 40 energiayhtiötä. Aineiston betat on määritetty Bloombergin raaka-betojen pohjalta. Liitteessä 6 on esitetty verrokkiryhmän oman pääoman betat. Verrokkiryhmän eurooppalaisten yhtiöiden oman pääoman betojen keskiarvo on 0,80 ja pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden 0,68 (kahden vuoden viikkotuottojen perusteella lasketut). Velattomat betat on esitetty liitteessä 7. Verrokkiryhmän eurooppalaisten yritysten velattomien betojen keskiarvo on 0,41 ja pohjoisamerikkalaisten yritysten 0,35 (kahden vuoden viikkotuottojen perusteella lasketut). Energiamarkkinavirasto on käyttänyt valvontamallissaan ns. Hamada kaavaa, joka sisältää verotekijän. Jos edellä mainitut oman pääoman betat muunnetaan velattomiksi betoiksi käyttäen edellisellä sivulla esitettyä Hamada-kaavaa olettaen yritysveroprosentiksi 26%, niin eurooppalaisten yritysten velattomien betojen keskiarvo olisi 0,46 ja pohjoisamerikkalaisten yritysten 0,40. Liitteessä 8 on esitetty vertailu kahden vuoden viikkotuottoihin perustuvissa betoissa vuoden 2004 lopun ja heinäkuun 2010 tilanteesta. Sekä eurooppalaisten että pohjoisamerikkalaisten yritysten verrokkiryhmässä muutokset keskimääräisissä betoissa ovat vähäisiä, velattomien betojen keskiarvo on noussut 0,01-0,02 yksikköä. Nykyisessä kohtuullisen tuoton mallissa velaton beta on 0,3 ja jakeluverkkotoiminnan pääomarakenteella saadaan oman pääoman betaksi 0,395. Vertailu ajanhetkeen ennen ensimmäisen valvontakauden alkua eli vuoden 2004 loppuun osoittaa, että velattomissa betoissa ei käytännössä ole tapahtunut muutosta. Aineiston perusteella voidaan todeta myös, että verrokkiyritysten velattomat betat ovat tasoltaan korkeammat kuin valvontamallissa sovellettu velaton beta 0,3. On kuitenkin huomioitava, että verrokkiyrityksen harjoittavat myös muita toimintoja kuin jakeluverkkotoimintaa. Jakeluverkkotoiminta on energiayhtiöiden harjoittamista liiketoiminnoista pienimmän riskin liiketoimintaa, jolloin jakeluverkkoyhtiöihin sovellettavan betankin tulee olla alempi. Näkemyksemme mukaan jakeluverkkoyhtiöiden toimintaympäristössä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät muuttamaan valvontamallissa sovellettua 0,3 velatonta beta-arvoa. 4 PwC Corporate Finance Oy, , Lausunto koskien sähkön jakeluverkkotoiminnan pääoman keskikustannusta. 5 FIM Corporate Finance Oy, , Lausunto pääoman keskimääräiskustannuksen määrittämisestä sähkö- ja maakaasuverkkoliiketoiminnoille. 12
13 Likvidittömyyspreemio Mallin parametrien arviointi Suuri osa suomalaisista jakeluverkkoyhtiöistä ei ole julkisesti noteerattuja, kun taas valvontamallin parametrien määrityksessä käytetään julkisesti noteerattujen verrokkiyhtiöiden markkina-aineistoa. Vallitsevan käsityksen mukaisesti julkisesti noteerattu osakeomistus on omistajan näkökulmasta edukkaampi, koska se on likvidimpi eli helpommin muutettavissa muuksi varallisuudeksi. Tämän johdosta sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa muuten vastaavalta yksityisesti omistetulta yritykseltä heikomman likviditeetin kompensoimiseksi. Nykyisessä valvontamallissa on oman pääoman kustannukseen lisätty 0,2 prosenttiyksikön likvidittömyyspreemio. Sovellettaessa pääomarakennetta 30% vierasta pääomaan ja 70% omaa pääomaa, ko. preemio kasvattaa pääoman keskimääräiskustannusta WACCia 0,14 prosenttiyksikköä. Laskennallisesti 0,14 prosenttiyksikön preemion lisääminen diskonttokorkoon (5,12% vs. 5,26%) tarkoittaa noin 2,7 prosentin laskua tarkasteltavan yrityksen tuottoarvoon. Tarkastelun kohteena olevat jakeluverkkoyhtiöt ovat enemmistöomisteisia, milloin mahdollinen likvidittömyyspreemio on matalampi kuin vähemmistöosuuden kohdalla. Verkkoyhtiöiden osalta on tehty yrityskauppoja ja jakeluverkkoyhtiöiden nykyisillä omistajilla olisi tämän perusteella realistinen mahdollisuus omistuksensa likvidoimiseen käypään hintaan kohtuullisen ajan kuluessa. Likvidittömyyspreemiota tai vastaavasti likvidittömyysalennusta yrityksen arvossa on pyritty mallintamaan eri tutkimusmenetelmillä sekä akateemisissa että käytännön rahoitusammattilaisten laatimissa tutkimuksissa. Käytetyimmät menetelmät likvidittömyysalennuksen määrittämiseksi ovat: Omistusrajoitteisia osakkeita koskevat tutkimukset Listautumisanteja edeltäneisiin osakekauppoihin liittyvät tutkimukset Tutkimukset jotka vertailevat arvostuskertoimia listattujen ja yksityisesti omistettujen yritysten välillä. Näiden tutkimusten tulokset heikommasta likviditeetistä johtuvasta alennuksesta yrityksen arvossa vaihtelevat huomattavasti, vaihteluvälin ollessa nollasta useaan kymmeneen prosenttiin. Likvidittömyysalennuksen laskemiseksi ei ole valikoitunut yhtä yleisesti hyväksyttyä menetelmää ja siten likviditeettipreemion soveltaminen käytäntöön on erittäin harkinnanvaraista. Markkinaoikeus on päätöksessään / todennut, että likvidittömyyspreemiolle ei voida tarkemman selvityksen puuttuessa vahvistaa suurempaa arvoa kuin 0,2 prosenttiyksikköä. Markkinaoikeudella oli tällöin käytössään useiden asiantuntijalausuntojen aineisto koskien likviditeettipreemion määrittämisen problematiikkaa. Markkinaoikeus katsoo muun muassa, että joissakin tapauksissa yhtiöstä saatava kontrolli voi olla arvokkaampi seikka kuin omistuksen likvidiys. Näkemyksemme mukaan jakeluverkkoyhtiöiden toimintaympäristössä ei ole tapahtunut likviditeettipreemioon vaikuttavia merkittäviä muutoksia edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen jälkeen. Nykyisessä valvontamallissa sovellettava 0,2 prosenttiyksikön likvidittömyyspreemio oman pääoman kustannuksessa on tasoltaan varovainen, mutta edellä kuvattuun viitaten, emme kuitenkaan näe perusteita likviditeettipreemion muuttamiseksi nykyiseltä tasolta. 13
14 Pääomarakenne Mallin parametrien arviointi Energiamarkkinavirasto on soveltanut valvontamallissa kaikille jakeluverkonhaltijoille samaa pääomarakennetta, jossa oman pääoman painona on 70% ja vieraan pääoman painona 30%. WACC-mallissa käytetyn pääomarakenteen tulee kuvata markkinaehtoista tavoitepääomarakennetta, minkä johdosta mielestämme on perusteltua soveltaa yhtä kiinteää pääomarakennetta kaikille toimijoille. Liitteessä 9 on esitetty verrokkiyritysten markkina-arvoisella omalla pääomalla sekä oman pääoman kirja-arvoilla laskettu velkaantumisaste-%. Eurooppalaisten verrokkiyritysten markkina-arvoinen velkaantumisaste-% oli heinäkuussa 2010 keskimäärin 113 % ja pohjoisamerikkalaisten markkinaarvoinen velkaantumisaste-% oli heinäkuussa 2010 keskimäärin 95%. Velkaantumisasteet määritettynä olivat vastaavasti 84% ja 97%, joten eurooppalaisten yhtiöiden velkaantumisaste-% oli noussut ja pohjoisamerikkalaisten yhtiöiden velkaantumisaste-% oli hieman laskenut. Liitteen 9 aineiston perusteella voidaan todeta myös, että ainoan kotimaisen julkisesti noteeratun sähköverkkotoimijan Fortum Oyj:n markkinaehtoinen velkaantumisaste-% oli 45% heinäkuussa Vuoden 2004 lopussa Fortumin markkinaperusteinen velkaantumisaste-% oli lähes samalla tasolla eli 44%. Fortum Oyj harjoittaa sähkönsiirron lisäksi muitakin liiketoimintoja, sähkön siirron osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 14,7 % vuonna Liitteessä 10 esitetyn jakeluverkkoyhtiöiden tilinpäätösaineistojen perusteella voidaan todeta, että verrattuna vuosiin jakeluverkkoyhtiöiden omavaraisuusasteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eri vuosien vertailukelpoisuutta tosin heikentää se, että vain osasta yrityksistä on tietoja koko tarkasteluajanjaksolta. Vuonna 2008 jakeluverkkoyhtiöiden tilinpäätösperusteinen omavaraisuusaste-% oli keskimäärin 43,1 %. Jakeluverkkoyhtiöiden todellinen omavaraisuusaste-% on tätä korkeampi, kun sähköverkot arvostetaan nykykäyttöarvoon. Edellä esitettyjen havaintojen perusteella ehdotamme, että WACC-mallissa sovellettava pääomarakenne pidetään nykyisellä tasolla, missä oman pääoman paino on 70 % ja vieraan pääoman paino 30 %. 14
15 Tuottoprosentin arviointi etukäteen valvontajaksolle Kehittämissuositukset Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa siirryttiin alkaen uuteen valvontamalliin, joka perustuu valvontajaksoihin ja hinnoittelun kohtuullisuuden kriteerien määrittämiseen etukäteen. Energiamarkkinavirasto tarkastaa aina valvontajakson päätyttyä jokaisen sähköyhtiön osalta erikseen, ovatko yhtiöiden valvontajakson aikana asiakkailta perimät verkkomaksut olleet viraston ennalta vahvistamien menetelmien ja sähkömarkkinalain mukaisia. Jos valvontajakson aikana sähköyhtiön verkkomaksuilla keräämä tuotto ylittää kohtuullisen tason, Energiamarkkinavirasto velvoittaa päätöksellään sähköyhtiön palauttamaan ylituoton asiakkaille alentamalla sähkön siirtotariffeja seuraavan valvontajakson aikana. Valvontajakson yksittäisenä vuotena sähköyhtiön tuotto saa ylittää kohtuulliseksi katsotun tason, jos yhteenlaskettu tuotto koko valvontajakson ajalta kuitenkin vastaa Energiamarkkinaviraston ennalta vahvistamia laskentamenetelmiä. Lähde: Energiamarkkinavirasto. Nykyisessä mallissa kohtuullisen tuoton parametrit sovitaan valvontajaksolle muilta osin etukäteen, mutta riskitöntä korkoa muutetaan vuosittain kulloisenkin markkinakehityksen mukaisesti. Täten sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle sallittu tuotto vaihtelee vuosittain. Tuottoprosentin määrittämisessä etukäteen vakioksi koko valvontajaksolle merkittävimpänä etuna on valvottavien yritysten talouden ennustettavuuden paraneminen. Kun jakeluverkkotoimintaa tarkastellaan omistajan näkökulmasta pääomavaltaisena liiketoiminta, jossa suurin sallittu sitoutuneen pääoman tuottoprosentti määritetään viranomaisvalvonnan toimesta, on liiketoiminnan edukkuuden arvioinnissa tärkeänä tekijänä viranomaisvalvonnan ennustettavuus pidemmälläkin ajanjaksolla. Tätä korostaa se, että verkkotoiminnan investoinnit ovat aikajänteeltään usean kymmenen vuoden pituisia. Toisaalta neljän vuoden valvontajakson aikana voi markkinakoroissa tapahtua huomattaviakin muutoksia, jolloin etukäteen vakioksi asetettu korko voi erota merkittävästi todellisesta valvottavan yhtiön maksamasta korkokustannuksesta. Esimerkiksi nykyisessä markkinatilanteessa korot ovat historiallisesti vertailtuna matalalla tasolla ja talouden elpymisen sekä inflaatioodotusten nousun myötä korkotaso voi nousta huomattavastikin. Mielestämme on perusteltua tarkistaa riskitön korko vuosittain, koska tällöin muutokset markkinakoroissa tulevat ainakin osittain huomioiduksi valvontamallin sallitussa tuotossa. 15
16 Nykyisen tietoaineiston soveltuvuuden arviointi Kehittämissuositukset WACC-mallin parametreista betan ja vieraan pääoman riskipreemion määrittäminen perustuu vertailukelpoisten yritysten markkinanoteerauksiin. Käytettäessä verrokkiyrityksiin perustavaa aineistoa, tiedon käyttökelpoisuutta heikentää se, että verrokkiyritysten liiketoiminnat eivät täydellisesti vastaa kohdeyritysten liiketoimintaa. Käytännössä suomalaiselle sähkön jakeluverkonhaltijalle ei löydy täydellistä vastaavuutta julkisesti noteeratuista yrityksistä, koska julkisesti noteerattuja puhtaita sähkön jakeluverkkoyhtiöitä ei löydy Suomesta, muualta Euroopasta tai Yhdysvalloista. Useat betojen määrityksessä käytetyn verrokkiryhmän yrityksistä, kuten kotimainen Fortum, harjoittavat sähkön jakeluverkkotoiminnan lisäksi muita liiketoimintoja kuten esimerkiksi sähköntuotantoa sekä vähittäismyyntiä. Fortum Oyj:n kohdalla sähkönsiirron osuus liikevoitosta oli 14 prosenttia vuonna Monen yhtiön kohdalla suurin osa tuotoista syntyy muusta liiketoiminnasta kuin sähkön jakeluverkkotoiminnasta. Eurooppalaisten verrokkiyhtiöiden kohdalla sähkön siirron osuus oli karkeasti kolmannes liikevoitosta. Liiketoiminnan vastaavuuden kannalta paras verrokkiyritys on espanjalainen Red Eléctrica de España, jonka toiminta koostuu lähes kokonaan sähkön siirrosta. Yhtiön velaton beta 0,32 (liite 7, viikkotuotot kahden vuoden ajanjaksolta) onkin verrokkiryhmän keskiarvon alapuolella. Yksittäisten yritysten beta-kertoimiin vaikuttavat toimialan lisäksi monet muut yrityskohtaiset tekijät, joten riskitasoja on suositeltavampaa tarkastella toimialan keskiarvojen perusteella. Myös pohjoisamerikkalaisten verrokkiyritysten liiketoiminnasta suuri osa koostuu muusta kuin sähkön jakeluverkkotoiminnasta, kuten sähköntuotannosta sekä kaasunjakelusta. Sähkön jakeluverkkotoiminta on luonteeltaan riskittömämpää kuin sähkön tuotanto ja sähkömarkkinakauppa. Jakeluverkkotoiminnan riskit liittyvät lähinnä tekniseen kehitykseen sekä demografisiin muutoksiin ja niidenkin osalta kustannukset voitaneen kattaa asiakasveloituksia kasvattamalla. Tämän johdosta verrokkiyhtiöiden markkinanoteeraukset indikoivat korkeampia riskipreemioita kuin mitä vastaavien pelkästään jakeluverkkotoimintaa harjoittavien yhtiöiden riskipreemiot olisivat.. Riittävän useasta yhtiöstä lasketut vertailutiedot kuvaavat kattavasti koko toimialan riskillisyyttä, mikä antaa kuitenkin perustellun pohjan jakeluverkkoyhtiöiden riskitason tarkastelemiseksi. Lisäksi on huomioitava, että vaikka verrokkiyrityksen harjoittaisivatkin osaksi myös muuta liiketoimintaa, on maakaasun ja veden siirrossa samoja piirteitä kuin sähkönkin siirrossa. Näkemyksemme mukaan käytetty verrokkiryhmä on käyttökelpoinen vertailukohta jakeluverkkoyhtiöiden riskitason arvioimiseksi Liitteessä 6 esitetty aineisto oman pääoman betasta on haettu Bloombergmarkkinainformaatio lähteestä määritettynä eri pituisilta aikaperiodeilta sekä eri pituisten tuottojaksojen perusteella mitattuina. Ehdotuksemme on käyttää 2 vuoden periodilta määritettyä viikkotuottoihin perustuvaa betaa. Tällöin saadaan riittävä määrä havaintoja, mutta vältetään päivätuotoissa tyypillisesti esiintyvää suurta volatiliteettia. Kuten sivulla 8 riskitöntä korkoa käsittelevässä kappaleessa esitettiin, näkemyksemme mukaan 10-vuoden pituinen Suomen valtion viitelainan tuotto kuvaa parhaiten riskitöntä korkoa sovellettavaksi jakeluverkkoyhtiöiden WACC-mallissa. Osakeomistukselle ominaisen pitkän sijoitushorisontin sekä jakeluverkkotoiminnan usean kymmenen vuoden investointiperiodi huomioiden on luontevaa valita mahdollisimman pitkä valtiolaina riskittömän koron perustaksi. Käytännössä Suomessa 10-vuoden pituiset valtion lainat ovat vakiintuneet riskittömän koron lähtökohdaksi. 16
17 Inflaation huomioiminen WACC-mallissa Kehittämissuositukset Jakeluverkkoyhtiöiden sallitun tuoton määrittäminen perustuu keskeisesti kahteen osatekijään: WACC-mallilla laskettavaan sallittuun pääoman tuottokomponenttiin sekä sitoutuneeseen pääomaan. Pääoman painotettu keskimääräinen kustannus WACC määritetään perustuen nominaalisiin korkoihin eli korkokomponentit sisältävät inflaation vaikutuksen. Lisäksi nykyisessä mallissa tehdään sähköverkon nykykäyttöarvoon inflaatiokorjaus. Sähköverkon nykykäyttöarvon määrittäminen Energiamarkkinavirasto käyttää sähköverkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrän laskennassa sähköverkon kirja-arvon sijasta tarkasteluvuoden rahanarvoon korjattua sähköverkon nykykäyttöarvoa tarkasteluvuoden alun tilanteessa. Toisen valvontajakson ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2008 sähköverkon nykykäyttöarvo (NKA 2008 ) lasketaan käyttäen hyväksi ensimmäisen valvontajakson viimeisen vuoden eli vuoden 2007 nykykäyttöarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteella laskettavaa nykykäyttöarvoprosenttia (NKA% 2007 ) sekä toisen valvontajakson ensimmäisen vuoden jälleenhankintaarvoa (JHA 2008 ). Jälleenhankinta-arvo (JHA) lasketaan verkossa olevien verkostokomponenttien määrien ja EMV:n määrittämien yksikköhintojen perusteella. Lisäksi nykykäyttöarvon laskennassa otetaan huomioon vuoden 2007 aikana sähköverkkoon tehdyt investoinnit (INV 2007 ) sekä vuoden 2008 alun sähköverkon jälleenhankinta-arvosta määritelty laskennallinen tasapoisto (TP 2008 ). Yhden komponentin tai komponenttiryhmän osalta nykykäyttöarvo vuonna 2008 (NKA 2008,i ) lasketaan seuraavasti: NKA 2008,i = (JHA 2008,i x NKA% 2007,i ) +INV 2007,i TP 2008,i ) Valvontajakson seuraavina vuosina sähköverkon (komponentti- tai komponenttiryhmäkohtainen) nykykäyttöarvo (NKA t ) vuoden 2008 rahanarvossa lasketaan edellisen vuoden nykykäyttöarvon, verkkoomaisuudesta tehtävien edellisen vuoden laskennallisten tasapoistojen ja edellisen vuoden aikana standardihintoihin perustuvien verkonhaltijan ilmoittamien verkkoinvestointien perusteella seuraavasti: NKA t = (NKA t-1 - TP t-1 + INV t-1 ) Sähköverkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrän laskentaa varten vuosina Energiamarkkinavirasto korjaa vuoden 2008 rahanarvossa lasketun tarkasteluvuoden alun tilanteen mukaisen verkon nykykäyttöarvon. Korjaus tehdään rakennuskustannusindeksin avulla. NKA t, korjattu = (RKI t / RKI t-1 ) x NKA t missä NKA t, korjattu = Vuoden t alun tilannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo korjattuna vuoden t rahanarvoon RKI t NKA t, = Rakennuskustannusindeksi (1995=100) huhti-kesäkuun indeksilukujen keskiarvo vuonna t. = Vuoden t alun tilannetta vastaava verkon nykykäyttöarvo Lähde: Energiamarkkinavirasto. 17
18 Inflaation huomioiminen WACC-mallissa, jatkoa Kehittämissuositukset Verkon nykykäyttöarvoon tehtävän inflaatiokorjauksen etuna on, että se tuo verkon nykykäyttöarvon lähemmäksi verkon käypää arvoa. On suositeltavaa, että kohtuullisen tuoton laskennan pääomapohjan kuvastaa sitä arvoa, jonka verkonhaltija saisi verkko-omaisuuden myydessään. Tämä on se pääoma, jolle verkonhaltija saisi tuottoa sijoittamalla varat johonkin vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen. Toisaalta sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman määrittäminen alkuperäisen hankintakustannuksen perusteella on perusteltavaa sen vuoksi, että tuotto laskettaisiin sille pääomalle, jonka verkonhaltija on alun perin investoinut toimintaan. Jos kuvitteellisen esimerkin mukaisesti verkkoomaisuuden hankinta-arvo olisi 30 vuotta sitten ollut 100 rahayksikköä, niin verkon tämän hetken arvo 2 % vuotuisella inflaatiokorjauksella (pois lukien muut tekijät kuten poistot ja investoinnit) olisi noin 181 rahayksikköä. Kun tästä inflaatiokorjatusta verkon arvosta lasketaan 5 % kohtuullinen tuotto, saadaan 9 yksikön rahamääräinen kohtuullinen tuotto, mikä olisi alkuperäiseen 100 yksikön hankintahintaan suhteutettuna 9 prosentin tuotto. Mielestämme on tavoiteltavaa pyrkiä laskentamallissa siihen, että sähköverkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvo heijastelisi mahdollisimman tarkasti verkon käypää arvoa. Nykyisessä laskentamallissa tehtävällä inflaatiokorjauksella saadaan verkon nykykäyttöarvo vastaaman paremmin verkon käypää arvoa. WACC-mallissa riskittömänä korkona sovellettu 10-vuoden Suomen valtion joukkovelkakirjan tuotto kuvastaa sekä rahan aika-arvoa että inflaatioodotuksia. Inflaation vaikutus voidaan eliminoida korosta eli nominaalinen korko voidaan muuttaa reaaliseksi ns. Fisherin kaavan avulla: (1+nimellinen korko) = (1+reaalinen korko) x (1+odotettu inflaatio). Mallin käytettävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta on mielestämme kuitenkin suositeltavaa, että WACC määritetään nominaalisen koron perusteella. Eri investointivaihtoehtojen tuottoja vertaillaan normaalisti nominaalisen tuottoprosentin perusteella, joten tällöin kohtuullisen tuoton WACC prosentti on vertailukelpoinen muiden vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuottojen kanssa. Eurooppalaisten sähköverkkoregulaatioreiden valvontamalleissa ei ole vakiintunut yhtä menettelytapaa vaan esimerkiksi toimintaan sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytetään sekä verkko-omaisuuden alkuperäisiä hankintakustannuksia että verkon jälleenhankintahintaa. 18
19 Liitteet 19
20 Liite 1: Suomen ja Saksan 10-vuoden viitelainojen korot 7,00 % 10 vuoden velkakirjojen tuotto 6,00 % 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % Suomi Saksa 1,00 % Suomen ja Saksan 10-vuoden velkakirjojen korkoero 0,80 % 0,60 % 0,40 % 0,20 % 0,00 % ,20 % Lähde: Bloomberg
21 Liite 2: Euroalueen teollisuusyritysten velkakirjojen tuotto 10,00 % 9,00 % 8,00 % 7,00 % 6,00 % 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % Euroalueen teollisuusyritysten velkakirjojen tuottoindeksi BBB 8,90% A 6,58% BBB 4,34% A 3,85% Lähde: Bloomberg A BBB Saksa 10v 6,00 % Korkoero suhteessa Saksan 10 vuoden velkakirjan tuottoon 5,00 % 4,00 % 3,00 % 2,00 % 1,00 % 0,00 % Lähde: Bloomberg Ero yritys A - Saksa 10v Ero yritys BBB - Saksa 10v 21
22 Liite 3: Eurooppalaisten energiayhtiöiden luottojohdannaisindeksi 250 Eurooppalaisten energiayhtiöiden credit default swap indeksi 200 Korkopistettä Lähde: Bloomberg Credit default swap -indeksi Oheinen kuvio perustuu eurooppalaisten energiayhtiöiden 10 vuoden maturiteetin credit default swap indeksiin. Indeksi perustuu seuraavien yhtiöiden luottojohdannaisnoteerauksiin: Centrica PLC; E.ON AG; Edison SpA; EDP - Energias de Portugal SA; EDF SA; EnBW Energie Baden-Wuerttemberg AG; Endesa SA; Enel SpA; Fortum OYJ; Gas Natural SDG SA; Iberdrola SA; National Grid PLC; Repsol YPF SA; RWE AG; Suez SA; Technip SA; Union Fenosa SA; United Utilities PLC; Vattenfall AB ja Veolia Environnement. 22
23 Liite 4: Verrokkiryhmän velkakirjojen riskipreemio Eräpäivä S&P Moody's Maturiteetti-Maturiteetti Preemio luokitus luokitus tuotto (vuosia) E.ON International Finance BV 1/28/2014 A A2 2,2 3,5 116,7 E.ON International Finance BV 3/26/2013 A A2 2,0 2,7 117,6 E.ON International Finance BV 11/30/2011 A A2 1,5 1,4 73,9 E.ON International Finance BV 11/25/2010 A A2 1,0 0,4 58,4 E.ON International Finance BV 5/7/2013 A A2 2,0 2,8 113,5 E.ON International Finance BV 10/2/2012 A A2 1,8 2,2 96,3 E.ON International Finance BV 1/19/2016 A A2 2,8 5,5 97,7 E.ON International Finance BV 5/7/2020 A A2 3,5 9,8 89,6 E.ON International Finance BV 6/6/2014 A A2 2,3 3,9 112,5 E.ON International Finance BV 10/2/2017 A A2 3,1 7,2 82,0 E.ON International Finance BV 9/8/2011 A A2 1,4 1,1 70,0 E.ON International Finance BV 9/8/2015 A A2 2,6 5,1 86,4 E.ON International Finance BV 5/29/2017 A A2 3,2 6,9 101,2 Enel Finance International SA 9/14/2016 A- A2 3,3 6,2 134,2 Enel Finance International SA 9/14/2022 A- A2 4,5 12,2 153,9 Enel Finance International SA 1/8/2020 A- A2 4,0 9,5 146,8 Enel Finance International SA 11/19/2019 NA A2 4,0 9,3 145,8 Enel Investment Holding BV 9/29/2023 A- A2 4,7 13,2 160,2 Enel Investment Holding BV 9/29/2010 A- A2 1,3 0,2 97,3 Enel SpA 6/12/2018 A- A2 3,9 7,9 155,3 Enel SpA 6/20/2017 A- A2 3,6 6,9 142,6 Enel SpA 2/26/2016 A- A2 3,2 5,6 133,2 Enel SpA 5/20/2011 A- A2 1,6 0,8 101,3 Enel SpA 6/12/2013 A- A2 2,4 2,9 143,7 Enel SpA 1/14/2015 A- NA 3,2 4,5 167,3 Fortum OYJ 6/20/2016 A A2 2,9 5,9 98,0 Fortum OYJ 3/20/2019 A A2 3,5 8,7 101,2 Fortum OYJ 11/19/2010 A A2 1,0 0,3 61,2 Fortum OYJ 11/19/2013 A A2 2,2 3,3 116,3 Fortum OYJ 3/20/2014 A A2 2,4 3,7 123,6 Iberdrola Finance Ireland Ltd 4/24/2019 NA NA 4,2 8,8 171,6 Iberdrola Finance Ireland Ltd 7/7/2019 NA NA 4,2 9,0 171,4 Iberdrola Finanzas SAU 6/4/2019 A- A3 4,2 8,9 169,1 Iberdrola Finanzas SAU 2/27/2017 A- A3 3,9 6,6 177,9 Iberdrola Finanzas SAU 3/10/2023 A- A3 4,5 12,6 148,4 Iberdrola Finanzas SAU 3/4/2014 A- A3 3,3 3,6 214,5 Iberdrola Finanzas SAU 5/9/2013 A- A3 3,0 2,8 208,6 Iberdrola Finanzas SAU 3/23/2020 A- A3 4,3 9,7 173,7 Iberdrola Finanzas SAU 6/22/2015 A- A3 3,5 4,9 180,3 Iberdrola Finanzas SAU 11/25/2015 A- A3 3,7 5,3 192,1 Iberdrola Finanzas SAU 5/9/2018 A- A3 4,1 7,8 175,6 Iberdrola Finanzas SAU 11/25/2011 A- A3 2,2 1,3 144,6 Iberdrola Finanzas SAU 7/1/2013 A- A3 2,9 2,9 193,0 Iberdrola Finanzas SAU 3/26/2018 A- A3 4,1 7,7 174,6 Iberdrola International BV 2/18/2013 A- A3 2,7 2,6 181,3 Iberdrola International BV 10/29/2010 A- A3 1,3 0,3 99,9 National Grid Electricity Transmission PLC 1/28/2014 A- A3 2,4 3,5 136,0 National Grid PLC 3/10/2020 BBB+ Baa1 4,1 9,6 152,9 National Grid PLC 7/2/2018 BBB+ Baa1 3,9 8,0 148,7 National Grid PLC 3/21/2013 BBB+ Baa1 2,3 2,7 147,4 National Grid PLC 4/22/2014 BBB+ Baa1 2,7 3,8 152,4 RWE Finance BV 2/10/2015 A A2 2,4 4,6 88,0 RWE Finance BV 11/20/2013 A A2 2,2 3,3 113,2 RWE Finance BV 9/16/2011 A A2 1,4 1,2 69,8 RWE Finance BV 1/31/2019 A A2 3,5 8,5 99,3 RWE Finance BV 4/20/2016 A A2 2,9 5,8 96,3 RWE Finance BV 10/26/2012 A A2 1,8 2,3 101,4 RWE Finance BV 7/23/2018 A A2 3,4 8,0 98,6 RWE Finance BV 8/10/2021 A A2 3,9 11,1 111,4 RWE Finance BV 7/23/2014 A A2 2,3 4,0 104,8 Severn Trent Utilities Finance PLC 3/11/2016 BBB+ A3 3,2 5,6 136,9 Keskiarvo 2,9 5,4 130,0 Mediaani 3,0 5,1 133,2 Lähde: Bloomberg Alla olevassa kuviossa on esitetty valittujen eurooppalaisien energiayhtiöiden velkakirjojen maturiteettituotto suhteessa maturiteettiin. Tuotto-% 5,5 23 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Maturiteetti, vuotta Alla olevassa kuviossa on esitetty valittujen eurooppalaisien energiayhtiöiden velkakirjojen riskipreemio suhteessa maturiteettiin. Riskipreemio 3,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Maturiteetti, vuotta
24 Liite 5: Suomalaisten yritysten liikkeelle laskemien velkakirjojen tuottoja Liikkeellelaskija Eräpäivä Maturiteetti S&P Moody's Tuotto-% Preemio (vuosia) luokitus luokitus (bps) Elisa OYJ 3/3/2014 3,7 BBB Baa2 3,1 200,3 Elisa OYJ 9/22/2011 1,3 BBB Baa2 2,1 162,1 Elisa OYJ 3/22/2013 2,8 BBB Baa2 2,8 201,2 Fingrid OYJ 3/16/2011 0,7 NA A1 1,3 94,2 Fortum OYJ 6/20/2016 6,0 A A2 3,0 104,5 Fortum OYJ 3/20/2019 8,7 A A2 3,6 99,3 Fortum OYJ 11/19/2010 0,4 A A2 0,9 70,5 Fortum OYJ 11/19/2013 3,4 A A2 2,1 114,3 Fortum OYJ 3/20/2014 3,7 A A2 2,3 125,0 M-real OYJ 4/1/2013 2,8 CCC+ Caa1 8,1 749,2 Metso OYJ 6/10/2014 4,0 BBB Baa2 3,4 225,5 Metso OYJ 11/21/2011 1,4 BBB Baa2 2,0 144,7 Metso OYJ 5/15/2013 2,9 BBB Baa2 2,9 208,2 Nokia OYJ 2/4/2014 3,6 A A2 2,4 141,7 Nokia OYJ 2/4/2019 8,6 A A2 3,9 129,4 Nokian Renkaat OYJ 6/27/2014 4,0 NA NA 5,8 460,8 Stora Enso OYJ 6/23/2014 4,0 BB Ba2 4,7 353,1 Stora Enso OYJ 6/22/2010 0,0 BB Ba2 3,1 304,6 Talvivaara Mining Co PLC 5/20/2013 2,9 NA NA 5,8 509,2 Teollisuuden Voima OYJ 6/27/2016 6,0 NA NA 3,7 170,6 UPM-Kymmene OYJ 1/23/2012 1,6 BB Ba1 3,0 243,7 Lähde: Bloomberg
25 Liite 6: Verrokkiryhmän oman pääoman betat Oman pääoman betat Eurooppalaiset yhtiöt Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 6 kk 1 vuosi 2 vuotta 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta A2A SPA 0,59 0,62 0,64 0,69 0,71 0,73 0,87 CEZ AS 0,63 0,59 0,91 0,52 0,85 0,84 0,83 E.ON AG 0,93 0,90 0,94 0,85 0,97 0,92 1,09 EDP-ENERGIAS DE PORTUGAL SA 0,65 0,65 0,99 0,65 0,86 0,85 0,79 ENDESA SA 0,58 0,58 0,59 0,63 0,70 0,67 0,86 ENEL SPA 0,75 0,75 0,85 0,77 0,74 0,74 0,72 FORTUM OYJ 0,75 0,79 1,00 0,71 1,08 0,98 0,82 HAFSLUND-B SHS 0,22 0,28 0,46 0,52 0,71 0,74 0,90 IBERDROLA SA 0,94 0,90 1,07 0,94 1,02 1,02 1,01 INTERNATIONAL POWER PLC 0,75 0,73 0,92 0,83 1,07 1,02 1,24 NATIONAL GRID PLC 0,52 0,43 0,69 0,52 0,76 0,71 0,53 PUBLIC POWER CORP 0,50 0,50 0,57 0,48 0,50 0,54 0,49 RED ELECTRICA CORPORACION SA 0,60 0,59 0,55 0,62 0,61 0,62 0,61 RWE AG 0,69 0,68 0,72 0,63 0,80 0,78 0,66 SCOTTISH & SOUTHERN ENERGY 0,55 0,44 0,63 0,28 0,67 0,63 0,48 Keskiarvo 0,64 0,63 0,77 0,64 0,80 0,79 0,79 Mediaani 0,63 0,62 0,72 0,63 0,76 0,74 0,82 Lähde: Bloomberg Oman pääoman betat Pohjoisamerikkalaiset yhtiöt Päivätuotot Viikkotuotot Kuukausituotot 6 kk 1 vuosi 2 vuotta 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 5 vuotta AES CORP 1,60 1,69 1,39 1,81 1,40 1,34 1,39 ALLEGHENY ENERGY INC 0,79 0,79 0,91 1,18 0,95 0,97 0,90 ALLIANT ENERGY CORP 0,84 0,79 0,72 1,05 0,77 0,78 0,57 AMEREN CORPORATION 0,76 0,73 0,79 0,93 0,90 0,89 0,75 AVISTA CORP 0,82 0,75 0,65 1,01 0,63 0,66 0,81 CENTERPOINT ENERGY INC 0,86 0,74 0,78 0,91 0,99 0,96 0,74 CENTRAL VERMONT PUBLIC SERV 0,76 0,71 0,70 0,75 0,50 0,58 0,69 CH ENERGY GROUP INC 0,71 0,72 0,66 0,66 0,55 0,62 0,39 CLECO CORPORATION 0,77 0,70 0,70 0,80 0,59 0,63 0,53 CONSOLIDATED EDISON INC 0,56 0,53 0,49 0,59 0,49 0,50 0,32 DOMINION RESOURCES INC/VA 0,75 0,69 0,64 0,79 0,62 0,64 0,60 DPL INC 0,77 0,72 0,56 0,86 0,56 0,55 0,63 DTE ENERGY COMPANY 0,78 0,77 0,71 0,89 0,81 0,81 0,77 DUKE ENERGY CORP 0,54 0,52 0,57 0,46 0,58 0,60 0,48 EDISON INTERNATIONAL 0,77 0,77 0,81 0,92 0,91 0,90 0,75 EL PASO ELECTRIC CO 0,70 0,77 0,74 0,94 0,66 0,70 0,69 EMERA INC 0,45 0,35 0,27 0,52 0,39 0,39 0,21 EMPIRE DISTRICT ELECTRIC CO 0,61 0,57 0,64 0,59 0,64 0,63 0,72 ENTERGY CORP 0,74 0,71 0,70 0,91 0,56 0,60 0,71 EXELON CORP 0,72 0,73 0,90 0,89 0,94 0,91 0,61 FIRSTENERGY CORP 0,63 0,68 0,79 0,91 0,77 0,76 0,53 FORTIS INC 0,82 0,53 0,45 0,72 0,50 0,50 0,21 GREAT PLAINS ENERGY INC 0,68 0,65 0,64 0,85 0,84 0,78 0,83 IDACORP INC 0,83 0,78 0,63 0,98 0,63 0,65 0,49 MGE ENERGY INC 0,73 0,69 0,60 0,73 0,48 0,53 0,28 NORTHEAST UTILITIES 0,75 0,68 0,62 0,76 0,63 0,62 0,55 NSTAR 0,66 0,58 0,62 0,63 0,54 0,55 0,31 P G & E CORP 0,60 0,52 0,58 0,64 0,42 0,47 0,36 PINNACLE WEST CAPITAL 0,71 0,68 0,62 0,91 0,76 0,73 0,65 PNM RESOURCES INC 1,01 1,01 1,01 1,50 1,10 1,15 1,04 PPL CORPORATION 0,65 0,68 0,75 0,56 0,70 0,71 0,44 PROGRESS ENERGY INC 0,55 0,51 0,58 0,34 0,52 0,53 0,41 PUBLIC SERVICE ENTERPRISE GP 0,75 0,77 0,85 0,87 0,69 0,70 0,55 SCANA CORP 0,76 0,68 0,62 0,75 0,61 0,60 0,62 SOUTHERN CO 0,50 0,43 0,47 0,46 0,36 0,39 0,38 TECO ENERGY INC 1,00 0,91 0,86 1,02 0,81 0,77 0,90 UIL HOLDINGS CORP 0,80 0,77 0,74 0,79 0,82 0,80 0,78 UNISOURCE ENERGY CORP CO 0,83 0,77 0,75 0,78 0,68 0,72 0,78 WISCONSIN ENERGY CORP 0,68 0,62 0,49 0,63 0,51 0,51 0,42 XCEL ENERGY INC 0,65 0,55 0,55 0,62 0,49 0,53 0,46 25 Keskiarvo 0,75 0,71 0,69 0,82 0,68 0,69 0,61 Mediaani 0,75 0,70 0,66 0,80 0,63 0,65 0,61 Lähde: Bloomberg
Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti
Energiavirasto Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle Loppuraportti 10. lokakuuta 2014 Mikko Äijälä Partner Olli Kemppinen Director Antti Kauppila
LisätiedotMarkkinakatsaus. Helmikuu 2016
Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun
LisätiedotTuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille
Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen
LisätiedotSuuntaviivojen tilannekatsaus
Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen
LisätiedotELON OSALLISTUMINEN YHTIÖKOKOUKSIIN JA ÄÄNESTYKSET
ELON OSALLISTUMINEN YHTIÖKOKOUKSIIN JA ÄÄNESTYKSET 1.1.-31.7.2019 Listaus yhtiökokouksista, joihin Elon edustaja on osallistunut ja niissä mahdollisesti suoritetuista äänestyksistä, tai joissa Elo on äänestänyt
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2015
Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,
LisätiedotWACC-malli ja sen parametrien taso kohtuullisen tuoton laskennassa
Muistio 29.6.2011 Perustelumuistio nro 3 (versio 3) / 2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien suuntaviivat
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotLAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA
LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopisto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos 15.1.2004 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PÄÄOMAN KUSTANNUSTEN
Lisätiedot2.1 Verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvon määrittäminen
Liite 1 Menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontajaksolla 1 YLEISTÄ Energiamarkkinavirasto soveltaa alla selostettuja menetelmiä
Lisätiedotwww.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla
www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6
LisätiedotMaakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Maakaasun jakeluverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 28.2.2014 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Aikataulu (suuntaa antava) Aikataulu valvontamenetelmien kehittämiselle 2014 12/2013 03/2014 Nykyisten valvontamenetelmien
LisätiedotILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas
ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto
LisätiedotPäiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla
Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla
LisätiedotSolvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka
Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)
Lisätiedot- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja
- Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden
LisätiedotTuottoprosentin määrittäminen kaikille HMV-markkinoille Deloitte Corporate Finance Oy 18.5.2009
Tuottoprosentin määrittäminen kaikille HMV-markkinoille Deloitte Corporate Finance Oy 18.5.2009 2009 Deloitte Corporate Finance Sisällysluettelo 1. Johdanto ja selvityksen tavoitteet 2. Tuottoprosentin
LisätiedotRahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla
Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin
LisätiedotSähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus , Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta. Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Sähköverkonhaltijoiden kuulemistilaisuus 7.2.2014, Energiateollisuus ry:n Regulaatio-toimikunta Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Nykyiset valvontamenetelmät Sähkön jakeluverkonhaltijoiden valvontamenetelmät
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2015
Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi
Lisätiedotsama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö
Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2016
Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001
Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus
LisätiedotKAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN
00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien
LisätiedotARVOANALYYSI 18.3.2015 YHTEENVETO
YHTEENVETO PPO:n osuustodistuksen laskennallinen arvo eli tasesubstanssi (englanniksi net asset value, NAV) tämän arvoanalyysin perusteella on n. 1 240 euroa. Julkisesti noteerattujen sijoitusyhtiöiden
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2015
Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen
LisätiedotILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio
ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2016
Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue
LisätiedotAdvisory Corporate Finance. Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus Syyskuu 2009
Advisory Corporate Finance Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Syyskuu 2009 Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Lokakuu 2015
Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia
LisätiedotRBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011
RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit
LisätiedotVakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku)
100066821 866 Vakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku) 01.03.2019-31.03.2019 Vak.os.yht.Mandatum Life PL 627 00101 HELSINKI SALKKURAPORTTI Yhteyshenkilö: eq Varainhoito Oy Asiakaspalvelu Aleksanterinkatu
LisätiedotKoron käyttö ja merkitys metsän
Koron käyttö ja merkitys metsän käyvän arvon laskennassa Taksaattoriklubin kevätseminaari 9.4.2019 Henrik Nieminen Talous- ja rahoitusjohtaja Liikevaihto 113 milj. Tase 1,6 mrd 2 METSÄN KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN
LisätiedotInvestoinnit turvaa vakaa talous. Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Tom Pippingsköld Fingrid Oyj
Investoinnit turvaa vakaa talous Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Tom Pippingsköld Fingrid Oyj 2 Talous Rahoitus Vakaan talouden tavoitteet 1.9.2010 Tom Pippingsköld 3 Strategia: Taloudellinen näkökulma investointisuunnitelma
Lisätiedotwww.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Selvitys Kesäkuu 2015 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Epälikvidien osakkeiden lisäriskipreemio 6 Suomen osakemarkkinoiden
LisätiedotBELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00
Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA
Lisätiedot- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä
- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä Mikael Lilius Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Sijoitusmessut 27, Helsinki 14.11.27 Energian kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti Globaali kasvu primäärienergiassa......
LisätiedotTuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille
Muistio 1 (8) Dnro: 12.12.2016 142/230/2016 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Johdanto Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen
LisätiedotOletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen
Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
Lisätiedotjälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy
Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.
LisätiedotEufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto
EPL 100 Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 2011.12.27-2012.12.31 EPL 100 2012.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 D1 Rahastotyyppi Osakerahasto 1 kuukausi 2.83% 2.83% Toiminta alkanut 2011.12.27 3 kuukautta
LisätiedotLAUSUNTO ENERGIAMARKKINAVIRASTON KÄYTTÄMÄSTÄ SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN VALVONTAMALLISTA. KTT Juha-Pekka Kallunki
LAUSUNTO ENERGIAMARKKINAVIRASTON KÄYTTÄMÄSTÄ SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN VALVONTAMALLISTA KTT Juha-Pekka Kallunki 29.4.2011 1 LAUSUNNON TARKOITUS Energiamarkkinaviraston (EMV) hankintapäätöksessä (Dnro 188/210/2011)
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2016
Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä
LisätiedotMarkkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013
Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden
LisätiedotTalouden näkymät Viiden vuoden ralli takana, jatkuvatko juhlat? Toni Teppala Maaliskuu 2014
Talouden näkymät Viiden vuoden ralli takana, jatkuvatko juhlat? Toni Teppala Maaliskuu 2014 Jo viiden vuoden ralli Lähde: ThomsonReuters 2 Kriiseillä vähenevä markkinavaikutus Lähde: ThomsonReuters Talous
LisätiedotVarman tilinpäätös 2014 12.2.2015
Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo
LisätiedotENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009
ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 127/430/2009 JULKINEN 24.2.2014 ASIA Alajärven Sähkö Oy PL 52 ASIANOSAINEN 62901 ALAJÄRVI Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2016
Markkinakatsaus Huhtikuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja mutta Euroopassa pieniä positiivisia signaaleja, kun ostopäällikköindeksit nousivat ja Saksan IFO -indeksi ylitti
LisätiedotILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015
ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten
LisätiedotMarkkina romuna milloin tämä loppuu?
FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina
LisätiedotUusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin
www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.
LisätiedotLASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT
LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla
LisätiedotAhlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015
Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
LisätiedotMarkkinakatsaus. Joulukuu 2015
Markkinakatsaus Joulukuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo laski lokakuussa 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi oli marraskuussa
LisätiedotOLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)
OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.
LisätiedotA special dividend is included in the index as a net amount and it is calculated as follows: ) = - ( 0.1761 EUR * 844 452 759) = - 148713280,75 EUR
Exchange Notice April 25, 2007 Series 18/07 OMXH25 STOCK INDEX SPECIAL DIVIDEND ADJUSTMENT: TIETOENATOR OYJ The AGM of TeliaSonera AB has approved a dividend of EUR 0.6849 per share which will be effective
LisätiedotOsavuosikatsaus [tilintarkastamaton]
Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan
LisätiedotKuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)
LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2015
Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien
LisätiedotILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio
ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto
LisätiedotHE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2017
Markkinakatsaus Huhtikuu 2017 Talouskehitys Vuoden ensimmäiset isommat poliittiset Eurooppavaalit Hollannissa menivät markkinoiden kannalta hyvin Vapauspuolueen kannatuksen jäädessä selvästi odotuksia
LisätiedotVastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa
Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,
LisätiedotValtion yhtiöomistusmuutokset vuosina
Valtion yhtiöomistusmuutokset vuosina 2007-2019 Valtion osakemyynnit 24.5.2007 Kemira GrowHow Oyj Osakemyynti Yara International ASA:lle 206,0-30 % 29.8.2007 Kemira Oyj Osakemyynti Oras Invest Oy:lle ym.
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2017 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta alkuvuonna vahvassa kasvussa Eläkekäsittelyn ruuhkat purettu, päätöksiä selvästi enemmän kuin vuosi sitten Eläkeuudistus sujuvasti
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012. KPMG Corporate Finance 27.6.2012
VIESTINTÄVIRASTO: TUTKIMUS TUOTTOPROSENTIN UUDELLEENMÄÄRITTELYSTÄ Diaarinumero 607/230/2012 KPMG Corporate Finance 27.6.2012 KPMG Oy Ab PL 1037 00101 Helsinki Puh. 020 760 3000 Fax. 020 760 3377 LUOTTAMUKSELLINEN
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015
dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden
LisätiedotVaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00
Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto
Lisätiedotvuosikertomus 31.12.2003 Erikoissijoitusrahasto HEX25 Indeksiosuusrahasto
vuosikertomus 31.12.2003 Erikoissijoitusrahasto HEX25 Indeksiosuusrahasto 2(8) TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2003 Erikoissijoitusrahasto HEX25 Indeksiosuusrahasto Sijoituspolitiikka ja hallinto Päättynyt
LisätiedotSijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa
AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko
LisätiedotYritysluottokori Tuotto 1/2018
Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Valikoidusti eurooppalaisille yritysluottomarkkinoille Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum Life Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Salkunhoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
LisätiedotNordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa
Nordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa Arvopaperin aamuseminaari 8. toukokuuta 2012 Miia Hukari Nordea Rahastoyhtiö Oy Korkosijoittajan näkymät Hidas talouskasvu ja matala korkotaso
LisätiedotTILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI 31.12.2013 Y-tunnus: 2574013-6 SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot
LisätiedotMetsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015
Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta
LisätiedotPyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012
Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto
Lisätiedot16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA
16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2018
Markkinakatsaus Maaliskuu 2018 Talouskasvuennusteet - Talouskasvu piristyy maltillisesti 2018 Talousindikaattorit (Economic Surprise Index) - Kehitys vuodesta 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksit -
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Savon Voima Verkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotMakrokatsaus. Maaliskuu 2016
Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Koillis-Lapin Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Nurmijärven Sähköverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Vimpelin Voima Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotAhlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014
Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut
LisätiedotTuottoa ja hajautusta vaihtoehtoisilla rahastosijoituksilla. Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Miia Hukari
Tuottoa ja hajautusta vaihtoehtoisilla rahastosijoituksilla Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Miia Hukari Tuottoa ja hajautusmahdollisuuksia vaihtoehtoisilla rahastosijoituksilla Nordea Fixed Income Hedge
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rovakaira Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rantakairan Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Forssan Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotTehostamiskannustimeen tehdyt muutokset
Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten
Lisätiedot