Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Dnro: /230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen käytettävät WACC-parametrit. Päivitetyt parametrit perustuvat KPMG:n Viestintävirastolle tekemään tutkimukseen vuonna Pääoman kustannus eli kohtuulliseksi katsottava tuotto on alkaen kiinteässä televerkkotoiminnassa kuparituotteille 7,2-9,0%, kiinteässä televerkkotoiminnassa valokuitutuotteille 7,2-10,0 %, matkaviestinverkkoliiketoiminnassa 8,0 9,5 % ja televisiolähetyspalveluissa 8,7 11,4 %. Viestintäviraston aiemmin soveltamiin tuottoprosentteihin verrattuna sitoutuneen pääoman tuottoprosentit laskivat lähes kaikilla markkinoilla. Kiinteän televerkkotoiminnan sitoutuneen pääoman tuotto pysyy kuitenkin käytännössä lähes samana kuparilla toteutettujen tilaajayhteyksien osalta. Valokuidulla toteutetuille tilaajayhteyksille määritettiin nyt ensimmäisen kerran muusta kiinteästä televerkkotoiminnasta erillinen kohtuulliseksi katsottu pääoman tuotto. Näin ollen kiinteälle televerkkotoiminnalle valokuitukuitutuotteilla toteutettuna sovellettava WACC:in yläraja on prosenttiyksikön korkeampi, kuin kuparijohtimilla toteutetun kiinteän televerkkotoiminnan yläraja. Matkaviestinverkkoliiketoiminnassa sitoutuneen pääoman tuottoprosentti laskee aiemmin sovellettuihin tuottoprosentteihin verrattuna noin kolme prosenttiyksikköä sekä ylä-, että alarajalla. Digitaalisten televisiolähetyspalvelujen osalta sitoutuneen pääoman tuottoprosentti laskee aiemmin käytetyistä noin puoli prosenttia sekä ylä-, että alarajalla. Johdanto Pääoman tuoton arviointi on osa Viestintäviraston suorittamaa hinnoittelun kustannussuuntautuneisuuden arviointia. Hinnoitteluvelvoitteita on Suomessa perinteisesti asetettu yrityksille, jotka tarjoavat kiinteään televerkkotoimintaan, matkaviestinverkkotoimintaan tai digitaalisiin televisiolähetyspalveluihin liittyviä palveluita. Suomessa toimii noin 30 kiinteän verkon teleyritystä, kolme matkaviestinnän verkkoyritystä ja yksi digitaalisia televisiolähetyspalveluita tarjoava yritys, joille on tällä hetkellä voimassa olevissa HMV -päätöksissä 1 asetettu velvollisuus hinnoitella säännellyt tuotteet kustannussuuntautuneesti. Uusien annettujen HMV -päätöksien mukaan kustan- 1 Kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkina , kiinteään puhelinverkkoon laskeva liikenne , yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskeva puheliikenne Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (6) nussuuntautuneen hinnoittelun velvollisuus poistuu 19 markkinoiden kannalta vaikutukseltaan vähäisimmiltä teleyritykseltä tilaajayhteysmarkkinoilla alkaen. Viestintämarkkinalain mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kohtuullinen pääomalle laskettava tuotto, johon vaikuttavat teleyrityksen tekemät investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Mikäli yrityksen käyttämää pääoman tuoton kohtuullisuutta on syytä epäillä, Viestintävirasto arvioi kohtuullisen tuottoprosentin WACC-menetelmän avulla. Oman pääoman kohtuullista tuottoa arvioidaan CAP-mallin avulla. Riskitöntä korkoa on päivitetty vuosittain, ja samalla on julkaistu muistio seuraavan vuoden aikana sovellettavista kohtuullisista tuottoprosenteista. Viestintävirasto on myös aikaisemmin selvittänyt pääoman tuoton kohtuullisuutta sekä teettänyt ulkopuolisilla asiantuntijoilla arvioita kohtuullisiksi katsottavista tuotoista. Viestintävirasto teetti kevään 2012 aikana KPMG Oy Ab:lla tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli määrittää uudelleen Viestintäviraston kohtuulliseksi katsomat tuottoprosentit (WACC). Parametrien päivitys tehtiin erikseen kiinteälle televerkkotoiminnalle (metalliset ja valokuitutilaajayhteydet erikseen), matkaviestinverkkotoiminnalle ja digitaalisille televisiolähetyspalveluille 2. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään erityisesti tulisiko valokuidulla toteutettujen tilaajayhteyksien mahdollisen kustannussuuntautuneisuuden arvioinnissa käyttää eri tuottoprosenttia kuin muiden kiinteän televerkon säänneltyjen tukkutuotteiden hinnoittelussa. Viestintävirasto pyysi teleyrityksiltä lausuntoja tuottoprosenttien päivittämisestä kesäkuussa 2012 ja lausuntoaikaa oli syyskuun 2012 loppuun asti. Viestintävirasto sai yhteensä seitsemän lausuntoa, jotka on otettu huomioon lopullista muistiota laadittaessa. Lausunnot eivät antaneet aihetta muuttaa KPMG:n selvityksen mukaisia WACC-mallin parametreja tai niiden pohjalta laskettuja kohtuullisia tuottoprosentteja. Kaikki WACC -mallin parametrit ovat otettavissa verrokkiyhtiöiden avulla markkinoilta ja näin ollen muuttuvat jonkin verran Viestintäviraston aiemmin käyttämistä parametreista. Markkinainformaation mukaan velkapreemiota on varaa hiukan laskea. Markkinoilla vallitsee edelleen epävarmuus, joka taas nostaa riskipreemiota. Beetat muuttuvat jonkin verran päivitetyn markkinadatan myötä. Suomen 10-vuoden valtion lainan korko on alhainen, jolloin riskitön korko on historiallisen alhaisella tasolla. Nettovelkaantumisaste pysyy ennallaan, sillä vertailuyhtiöiden markkinaperusteiset pääomarakenteet tukevat edelleen tätä aiemminkin käytettyä tavoitteellista pääomarakennetta. Verokantana käytetään aina kulloinkin Suomessa voimassa olevaa yhtiöverokantaa. Tässä muistiossa esitellään päivitetyt WACC-mallin parametrit ja pääoman kohtuulliset tuottoprosentit, joita Viestintävirasto soveltaa lähtien. WACC-mallin päivitetyt parametrit WACC-malli WACC-laskelma perustuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimuksiin sekä näiden suhteellisiin painoihin, eli pääomarakenteeseen. WACC = Ke * E / EV + Kd * D / EV 3 KPMG Oy Ab:n tutkimus

3 3 (6) missä WACC = Weighted Average Cost of Capital, ennen veroja D = Vieraan pääoman määrä E = Oman pääoman määrä Kd = Vieraan pääoman kustannus (ennen veroja) Ke = Oman pääoman kustannus (ennen veroja) EV = Oma pääoma + korollinen vieras pääoma rahat ja pankkisaamiset Vieraan pääoman kustannuksen määrittäminen WACC-laskelmassa vieraan pääoman kustannus voidaan käytännössä määrittää kahdella tavalla: suoraan yrityksen olemassa olevien lainojen korkoihin perustuen tai määrittämällä erikseen arvot riskittömälle korolle ja vaaditulle velkapreemiolle. Yleisesti käytetty ja läpinäkyvämpi vaihtoehto on määrittää vieraan pääoman kustannus edellä mainittuihin erillisiin komponentteihin perustuen. Lisäksi vieraan pääoman kustannus tulee määrittää yhdenmukaisilla periaatteilla muiden WACC laskelman parametrien kanssa. Koska yrityksen oman pääoman kustannus määräytyy osittain yrityksen velkaantuneisuuden perusteella, vieraan pääoman kustannuksen määrittäminen todellisiin maksettuihin korkoihin perustuen olisi ristiriidassa tavoitteellisen pääomarakenteen käytön kanssa (tästä tarkemmin jäljempänä nettovelkaisuusastetta käsittelevässä kohdassa). Viestintävirasto määrittää vieraan pääoman kustannuksen riskittömän koron ja velkapreemion avulla. Riskitön korko Riskitön korko kuvaa hypoteettisen riskittömän sijoituskohteen markkinoilla vallitsevaa tuottoastetta. Viestintävirasto katsoo, että pitkien joukkolainojen (5 tai 10 vuoden maturiteetti) tuoton käyttö riskittömän koron mittarina on perusteltua. Maturiteetin tulisi vastata keskivertosijoittajan osakesijoitukselle asettamaa sijoitushorisonttia ja yleisesti riskittömän koron laskemiseen on käytetty noin 10 vuoden maturiteetin joukkovelkakirjoja. Viestintävirasto käyttää riskittömänä korkona Suomen valtion 10 vuoden viitelainan korkoa. Noteeraushetkenä Viestintävirasto on tähän asti käyttänyt edellisen helmikuun keskiarvoa. Tähän käytäntöön KPMG Oy Ab suositteleeselvityksen perusteella muutosta. Viimeaikaiset markkinaheilahtelut ovat johtaneet siihen, että tiettyjen valtion lainojen korot, kuten Suomen ja Saksan, ovat painuneet historiallisen alhaiselle tasolle. Viestintävirasto käyttääkin jatkossa Suomen 10 vuoden valtionlainan viimeisen vuoden havainnoista laskettua keskiarvoa, jolloin suurimmat markkinaheilahtelut korossa hieman tasoittuvat ja korkotaso kuvaa paremmin pidemmän ajan odotettua tasoa. Riskitön korko on myös helposti saatavissa esimerkiksi Suomen Pankin kotisivuilta, osoitteesta Suomen 10 vuoden joukkolainojen keskimääräinen tuotto aikavälillä on ollut 2,6 %. Viestintävirasto käyttää tätä prosenttia arvioinnissaan riskittömänä korkona. Viestintävirasto päivittää riskittömän koron viimeistään toukokuun 2013 alussa. Velkapreemio Velkapreemio kuvaa sitä kustannusta, jonka yhtiö joutuu maksamaan velastaan yli riskittömän koron. Kohtuullinen velkapreemio voidaan määrittää markkinoilla yleisen

4 4 (6) kaupankäynnin kohteena olevien tietyn luottoluokituksen omaavien yritysten joukkovelkakirjojen markkina-arvoista. Aikaisemmin Viestintävirasto on käyttänyt velkapreemiona 2,5-3,5% väliä. KPMG:n raportin mukaan tämänhetkinen markkinainformaatio antaa varaa laskea velkapreemiota hieman. Uutena velkapreemiona Viestintävirasto käyttää vaihteluväliä 2,0-3,5 %. Kyseinen vaihteluväli perustuu KPMG:n selvityksessä esitettyyn suositukseen. Vieraan pääoman kustannus Vieraan pääoman kustannus muodostuu riskittömän koron ja velkapreemion summana. Siten edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto käyttää vieraan pääoman kustannuksena vaihteluväliä 4,6-6,1%. Oman pääoman kustannuksen määrittäminen WACC-laskelmassa oman pääoman kustannus määritetään riskittömän koron, markkinariskipreemion ja oman pääoman beetan avulla. Markkinariskipreemio Markkinoiden yleinen riskipreemio kuvaa riskiä sisältävistä sijoituskohteista saatua pitkän tähtäimen keskimääräistä lisätuottoa riskittömään sijoituskohteeseen verrattuna. Markkinariskipreemio ei ole toimialariippuvainen vaan kuvaa yleistä markkinoilla vallitsevaa riskin hintaa. Historiallisesti riskipreemio on ollut korkeampi taloudellisen epävarmuuden aikoina. Viestintäviraston aiemmin käyttämä riskipreemio on ollut 5,0 % - 5,5%. Markkinoiden edelleen jatkuva epävarmuus lisää osakkeen volatiliteettia ja nostaa osakemarkkinoiden riskipreemiota. KPMG:n selvityksessä esitetty näkemys Suomen osakemarkkinoiden riskipreemiosta on 5,5-6,0 % ja Viestintävirasto tulee käyttämään tätä tasoa yleisenä markkinariskipreemiona. Velaton beeta Beeta kuvaa yhtiön osaketuoton herkkyyttä suhteessa markkinoiden tuottoon. Velaton beeta kuvaa osakkeen systemaattista riskiä, kun rahoitusrakenteen ja verokannan vaikutus on poistettu. Aikaisemmin Viestintävirasto on käyttänyt beeta-kertoimena kiinteässä televerkkotoiminnassa vaihteluväliä 0,55-0,70, matkaviestinverkkotoiminnassa 1,10 1,20 ja televisiolähetyspalveluissa 0,85-0,95. KPMG on selvityksessään laskenut oman pääoman beetat ja vertailuyhtiöiden beetat käyttäen päivädataa, viikkodataa ja kuukausidataa erimittaisilta ajanjaksoilta. Epänormaalista markkinatilanteesta johtuen enemmän painoa annetaan pidemmältä aikaväliltä lasketuille beetoille. Beetoihin on tehty ns. Blumen korjaus, joka ottaa huomioon beetojen keskiarvoistumisen ajan kuluessa ja on näin ollen eteenpäin katsova. Lisäksi päivätuottoihin on tehty Scholes-Williams-korjaus, joka on beetojen tilastotieteellinen

5 5 (6) korjaus. Tällä korjauksella pyritään vähentämään päivätuotoista lasketuissa beetaarvioissa epäsynkronisten tuottojen aiheuttamaa virhemarginaalia. KPMG:n laatimasta selvityksestä kävi ilmi, että teleyritysten oman pääoman beetan keskiarvo liikkuu aikavälillä 0,76-0,78 lähes riippumatta aikaperiodista ja tuottofrekvenssistä. Velattomien beetojen keskiarvoksi tulee vastaavasti 0,50-0,51. Selvityksestä voidaan myös havaita, että suomalaisten, norjalaisten ja suomalaisten teleoperaattorien velattomat beetat ovat hieman korkeammalla tasolla kuin muiden maiden yhtöiden beetat ja tämä johtuu pohjoismaisten yhtiöiden alhaisista nettovelkaantumisasteista. KPMG:n antaman suosituksen mukaisesti Viestintävirasto käyttää velattoman beetan arvona kiinteässä televerkkotoiminnassa vaihteluväliä 0,51-0,65, kiinteässä televerkkotoiminnassa valokuidulle 0,51-0,78, matkaviestinverkkoliiketoiminnassa 0,63-0,71 ja televisiolähetyspalveluissa 0,73 0,97. Oman pääoman beeta Viestintävirasto määrittää beetan, jota käytetään oman pääoman kustannuksen laskemiseen, perustuen velattomaan beetaan ja 30 % nettovelkaisuusasteeseen (tästä tarkemmin jäljempänä nettovelkaisuusastetta käsittelevässä kohdassa). Näin oman pääoman beetaksi saadaan kiinteässä televerkkotoiminnassa vaihteluväli 0,7 0,9, kiinteässä televerkkotoiminnassa (valokuitu) 0,7-1,0, matkaviestinverkkoliiketoiminnassa 0,8-0,9 ja televisiolähetyspalveluissa 1,0-1,3. Oman pääoman kustannus yhteensä Lisäämällä riskittömään korkoon oman pääoman beetalla kerrottu markkinariskipreemio ja käyttämällä jakajana 1-verokanta saadaan laskettua oman pääoman kustannus. Siten edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto käyttää oman pääoman kustannuksena kiinteässä televerkkotoiminnassa vaihteluväliä 8,3 10,2 %, kiinteässä televerkkotoiminnassa valokuidulle vaihteluväliä 8,3-11,7%, matkaviestinverkkoliiketoiminnassa 9,5 10,9 % ja televisiolähetyspalveluissa 10,4 13,7 %. Pääomarakenne eli nettovelkaantumisaste WACC-menetelmän mukaan yrityksen kokonaispääoman kustannus lasketaan oman ja vieraan pääoman kustannusten painotettuna keskiarvona. Painokertoimena käytetään yhtiön nettovelkaisuusastetta, joka kertoo vieraan pääoman prosentuaalisen osuuden yrityksen koko pääomasta. Viestintävirasto arvioi nettovelkaantumisastetta sen mukaan, millaista velkaantumisen tasoa suositellaan tele- ja televisiolähetyspalvelualojen yrityksille. KPMG on analyysissaan arvioinut vertailuyhtiöiden nettovelkaantumistasoa perustuen listattujen vertailuyhtiöiden sekä suomalaisten pääosin listaamattomien HMV -yrityksien nettovelkaantumisasteisiin. Eri HMV-markkinoiden välillä ei Viestintäviraston näkemyksen mukaan ole havaittavissa merkittäviä eroja, jotka vaatisivat eriävien nettovelkaantumisasteiden käyttämistä. Si-

6 6 (6) ten WACC-laskelman nettovelkaisuusasteena tulee käyttää kaikille yrityksille samaa vieraan pääoman ja oman pääoman suhdetta. KPMG:n selvitykseen perustuen Viestintäviraston käyttämä nettovelkaantumisaste kaikille HMV -yrityksille on 30 %. Tämä luku on sama kuin Viestintäviraston aikaisemmin käyttämä nettovelkaantumisaste. Yrityksen maksettaviksi tulevat verot Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. Voimassa oleva yritysverokanta on tällä hetkellä 24,5 %. Viestintävirasto siis käyttää pääomakustannuksen määrittämisessä ns. pre-tax WACC:ia, jossa verojen huomioiminen nostaa pääoman kustannusta. Kohtuullinen pääoman tuotto Edellä esitetyn perusteella Viestintävirasto katsoo, että kohtuulliseksi katsottava tuotto on kiinteässä televerkkotoiminnassa kuparituotteille 7,2-9,0%, kiinteässä televerkkotoiminnassa valokuitutuotteille 7,2-10,0 %, matkaviestinverkkoliiketoiminnassa 8,0 9,5 % ja televisiolähetyspalveluissa 8,7 11,4 %. Kohtuullinen pääoman tuotto lasketaan lähtien kiinteälle televerkkotoiminnalle, matkaviestinverkkotoiminnalle ja televisiolähetyspalvelutoiminnalle alla olevan taulukon WACC-parametreja käyttäen. Yhteenveto tuottokoroista (perustuu KPMG:n analyysiin) Kiinteä televerkko-toiminta Kiinteä televerkko-toiminta (valokuitu) Matkaviestinverkkotoiminta Digitaaliset televisiolähetyspalvelut Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Alaraja Yläraja Oman pääoman beta Velaton beta (Ba) 0,51 0,65 0,51 0,78 0,63 0,71 0,73 0,97 % nettovelkaantumisaste (g) 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % % oman pääoman suhde kokonaispääomaan (1-g) 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % Yhtiöverokanta (t) 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % Oman pääoman beta (Be) 0,7 0,9 0,7 1,0 0,8 0,9 1,0 1,3 Oman pääoman tuottovaatimus (CAPM) Riskitön korko (i) 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % Oman pääoman beta (Be) 0,7 0,9 0,7 1,0 0,8 0,9 1,0 1,3 Markkinariskipreemio (rm) 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % 5,5 % 6,0 % Lisäriskipreemio (rc) Oman pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Ke) 8,3% 10,2% 8,3% 11,7% 9,5% 10,9% 10,4% 13,7% WACC Oman pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Ke) 8,3 % 10,2 % 8,3 % 11,7 % 9,5 % 10,9 % 10,4 % 13,7 % Vieraan pääoman tuottovaatimus, pre-tax (Kd) 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % 4,6 % 6,1 % % nettovelan suhde kokonaispääomaan (D/EV) 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % 30,0 % % oman pääoman suhde kokonaispääomaan (1-D/EV) 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % 70,0 % Yhtiöverokanta (t) 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % 24,5 % WACC (pre-tax) 7,2% 9,0% 7,2 % 10,0 % 8,0 % 9,5 % 8,7 % 11,4 %