Metsä sijoituskohteena

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena / Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut lisääntyivät viidenneksen edellisvuodesta, ja myös puunmyyntituloista saatu tuotto nousi selvästi. Puuntuotannon laskennallinen reaalinen sijoitustuotto oli vuonna 27 lähes 15 prosenttia. Se pysyi jo toista vuotta selvästi pitkäaikaisia keskiarvoja korkeampana. Korkea sijoitustuottoprosentti johtui kantohintojen noususta, jonka osuus kokonaistuotosta oli yli 1 prosenttiyksikköä. Vuonna 27 puuntuotannon reaalituotosta 4,6 prosenttiyksikköä saatiin puunmyyntituloina ja kasvavana puustona realisoituvista tuoton osatekijöistä (kuva 1). 2-luvulla puunmyyntitulojen, kustannusten ja puuston tasearvon muutoksen perusteella laskettu tuotto on noussut trendinomaisesti 199-luvun alun 3 prosentista 4 prosenttiin, mikä pääosin selittyy puuston kasvuprosentin nousulla. Vuonna 26 alkanut kantohintojen nousu sai puukaupan ja hakkuut vauhtiin vuonna 27. Yksityismetsien hakkuut nousivat vajaasta 4 miljoonasta kuutiometristä lähes 47 miljoonaan kuutiometriin. Kantohintojen nousu ja lisääntyneet hakkuut nostivat puunmyyntituloihin perustuvan osan puuntuotannon sijoitustuotosta 3,3:sta 4,4 prosenttiin. Lisääntyneistä hakkuista huolimatta hakatun puuston arvo oli pienempi kuin puuston kasvun arvo, joten pystypuuston tasearvon tuoma tuotto pysyi hiukan positiivisena (,2 %) (kuva 1). Kantohintojen muutos vaikuttaa laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 3-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset vaikuttavat keskeisesti koko puuntuotannon laskennalliseen sijoitustuottoon (kuva 2). Vuonna 27 joulukuun kantohinnat olivat nousseet 818 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna, mikä nosti puuntuotannon sijoitustuoton jo toisena vuonna poikkeuksellisen korkeaksi. Reaalisesti tuotto nousi lähes 15 prosenttiin. Kantohintojen nousun osuus tuotosta oli yli 1 prosenttiyksikköä. Vuosina puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta lähes kaksi kolmasosaa. Kausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Vuosia kuvaa nimelliskantohintojen muutoksen suuri osuus kokonaistuotosta ja korkea inflaatio (kuva 3). Lamaan päättyvällä jaksolla puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja pääosin metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvaa jaksoa (199326) kuvaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 7 prosentin reaalituotto. Lisäksi siirtymäkaudelle oli tunnusomaista se, että runsaiden päätehakkuiden takia puunmyyntituloista saatu tuotto oli korkea. Vastaavasti puuston tasearvon tuotto oli nolla. Tasearvo nousi jakson alussa ja lopussa, mutta jakson keskivaiheilla se aleni usean vuoden ajan (kuva 1). Vuonna 27 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli kantohintojen nousun takia poikkeuksellisen korkea verrattuna vuosien keskiarvoon (kuva 3). Vuonna 27 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto (17 %) oli 5 prosenttiyksikköä alempi kuin osakemarkkinoilta keskimäärin saatu tuotto, mutta selvästi parempi kuin asunnoista tai metsäteollisuusosakkeista keskimäärin saatu tuotto. Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio oli 2,6 prosenttia (taulukko 1). Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina keskimäärin 13 prosenttia. Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona Suomen Pankin peruskorkoa vuoden lopussa, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajien ja ajanjaksojen sisällä -,3 ja,6 välillä. Puuntuotannon vaihteluväli oli,1,2. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parempia sijoituskohteita ovat ne, joiden Sharpen luku on korkea (taulukko 2). Vuosina oli puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi noussut 132:een. Tällä ajanjaksolla omaisuuden arvonmuutokseen ja siitä saatuihin nettotuloihin perustuva tuottojen arvo oli siten 2,3-kertainen alkupääomaan verrattuna (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon sijoitustuotto on ollut runsas kolmasosa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja runsaat kaksi kolmasosaa asuntosijoittamisen tuotosta. Lisätietoja: Esa Uotila, p , esa.uotila@metla.fi laatuseloste: SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 28

2 6 5 Puunmyyntitulot Puuntuotannon investoinnit Pystypuuston tasearvon muutos Valtion tuet Tuotto yhteensä Kuva 1. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ilman kantohintojen vuotuista muutosta (elinkustannusindeksi) Kantohinnan muutos Kokonaistuotto Kuva 2. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ja joulukuun hintojen perusteella lasketun kantohintojen muutoksen vaikutus siihen (elinkustannusindeksi) 2 Metsätilastotiedote 3/28

3 Kantohinnan muutos Pystypuuston tasearvon muutos Nettotulos Inflaatio Kuva 3. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin ja infl aatio eri ajanjaksoilla ja vuonna Nimellistuottoindeksi, % Pörssiosakkeet Metsäteollisuusosakkeet Asunnot Valtion obligaatiot Puuntuotanto Inflaatio Kuva 4. Puuntuotannon sekä muiden sijoitusluokkien kumulatiiviset nimellistuottoindeksit ja elinkustannusindeksin perusteella laskettu infl aatio Metsä sijoituskohteena

4 1. Puuntuotannon ja muiden sijoitusluokkien nimellistuotot sekä inflaatio Puun- Metsäteollisuus- Kaikki Asunnot Obligaatiot Infl aatio tuotanto osakkeet osakkeet % ,2 16, 19,7 1,6 8,6 6,4 2 6,9-16, -9,8 2,8 6,7 3,4 21-3,2 11, -36,6 6,8 5,6 1,6 22 7,9-22,3-39,8 14,2 9,3 1,6 23-1,9 7,3 8,2 11,9 4,1,6 24 6,7 9,6 7,3 9,3 6,4,4 25 2,3 6,4 3,2 13,4 3,5 1, 26 18,8 8,5 19,7 1,8 1, 2, ,3-8,4 22,4 9,2.. 2,6 Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Helsingin Pörssi; Tilastokeskus; Sampo Oyj 2. Sijoitusluokkien nimellistuotot ja riskit sekä tuoton riskiin suhteuttava Sharpen luku Nimellistuotto Nimellisriski Sharpen luku % % % % % % Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 15,4 15,4 23,6 35, 3,7,3,3,3 Metsäteollisuusosakkeet 11,4 13, 12,4 23,1 28,7 26,3,1,3,2 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Vuokra-asunnot 13,1 8,7 1,4 8, 12,1 1,7,6,3,3 Puuntuotanto 12,8 6, 8,7 16,1 9,5 12,7,2,1,2 Matala riski ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot * 8,1 7,6 7,8 3,5 6,5 5,5 -,3,6,4 * Sarja päättyy vuoteen 26. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin Pörssi; Tilastokeskus; Sampo Oyj; Suomen Pankki 4 Metsätilastotiedote 3/28

5 SVT Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Vantaan toimintayksikkö Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: /hanke/36/index.htm Puhelin Faksi ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)