Definiciones de términos finés 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Definiciones de términos finés 1"

Transkriptio

1 Definiciones de términos finés 1 abdomen Vatsa subst. / / vatsat rintakehän ja lantion välissä selkärangan edessä sijaitseva alue (Lääketieteen termit) e.g. Vatsa jaetaan alueisiin, joiden perusteella voidaan määrittää eri elinten sijainti ja ilmoittaa täsmällisesti kivun ja muiden oireiden esiintymistiheys. (Sillman (1995a)) ~ ^vatsahengitys^ abdominal breathing vatsahengitys subst. / / ei mon. = palleahengitys, syvähengitys Hengitystapa, jossa käytetään hyväksi palleaa ja ^ vatsa^lihaksia ja jossa vatsanpeitteet nousevat ja laskevat ^hengitys^liikkeiden tahdissa. (Lääketieteen termit) e.g. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea ja uloimmat kylkivälilahakset. Sen mukaan, kumpia käytetään enemmän, puhutaan toisaalta rintahengityksestä eli kylkiluuhengityksestä, toisaalta palleahengityksestä (^palleahengitys^) eli vatsahengityksestä. Nimi vatsahengitys johtuu siitä, että vatsanpeitteet nousevat ja laskevat pallean liikkeiden aikana. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) abduction of vocal fold äänihuulen loitonnus subst. / / äänihuulten loitonnus ääniraon (^äänirako^) avautuminen, jolloin ilma alkaa virrata äänihuulten (^äänihuuli^) välissä olevasta henkitorven (^henkitorvi^) kapeikosta, ääniraosta (Laukkanen & Leino) e.g. Lepohengityksessä abduktio ei ole maksimaalinen, mutta hengästyminen tai syvä henkäys nenän kautta saa kannuruston (^kannurusto^) avautumaan täysin (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^loitontaja^, ^lähentäjä^, ^äänihuulen lähennys^ abductor loitontaja subst. / / loitontajat 1) lihas, joka vetää raajaa tai raajan osaa poispäin keskiviivasta 2) äänihuulen (^äänihuulet^) loitontajalihas, abduktori, avaa ääniraon (^äänirako^) (Lääketieteen termit) e.g. 1) esimerkiksi pikkusormen loitontajalihas siirrtää pikkusormen kauemmaksi muista sormista eli saa aikaan loitontumisen, abduktion. 2) Varsinaisia abduktoreja on vain yksi, takainen rengasrusto-kannurustolihas (1) Sillman (1995a) 2) Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulen loitonnus^, ^lähentäjä^, ^äänihuulen lähennys^ abductor spastic dysphonia abduktorinen spasmodinen dysfonia subst. / / ei mon. Lt. dysphonia spastica abductio sairaustila, jossa äänentuotto pyrkii aika ajoin kokonaan estymään, syynä abductorin yliaktiivinen toiminta. ^Ääni^ voi olla voimaton ja hälypitoinen. (Laukkanen & Leino) e.g. Eräs aikaisemmin psyykkisenä äänihäiriönä pidetty oire on spasmoidinen (spastinen) dysfonia. Tässä potilaan äänihuulissa esiintyy epärytmisiä spasmeja, jotka joko sulkevat äänihuulet (adduktorinen muoto) tai jättävät ne auki (abduktorinen muoto). (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay)

2 Definiciones de términos finés 2 aberrant motor function poikkeava motorinen toiminta subst. / / ei mon. poikkeavia liike- ja asentomalleja (Autti-Rämö) e.g. CP-lapsilla puhehäiriöt liittyvät kokonaismotoriikan poikkeavuuteen ja sensomotoristen toimintojen häiriöön. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^CP-vamma^ aberration poikkeama subst. / / poikkeamat = epänormaali, poikkeava poikkeama normaalista tai tyypillisestä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Poikkeava ^kielenkehitys^ tarkoittaa erityisvaikeutta, jolle on luonteenomaista suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä. (Korpilahti) ability kyky subst. / / kyvyt = taito kykevyys selviytyä jostakin, suorittaa jotakin, pystyvyys, taito, edellytykset (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro (1994)) e.g. Latentti kielikyky ei kuitenkaan aktualisoidu, ellei lapsi saa ympäristöstään sopivia ärsykkeitä, ellei hänelle puhuta. (Korhonen) achievement saavutus subst. / / saavutukset = suoritus aikaansaannos, tulos, edistysaskel (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro (1994)) e.g. Kielen oppimisen tärkeitä kehityssaavutuksia ovat esineiden käsittelyyn liittyvien toimintojen vakiinnuttaminen, esineiden ja henkilöiden pysyvyyden havaitseminen, mielikuvien muodostaminen tutuista, päivittäisistä tapahtumista ja niiden ilmentäminen symbolisessa leikissä ja viivästetyssä jäljittelyssä. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) acoustic akustinen adj. / / akustiset kuuloon liittyvä, ääneen liittyvä. Fonetiikassa (^fonetiikka^) ensisijaisesti äänivärähtely. (Lääketieteen termit, e.g. Konsonanttien (^konsonatti ) kesken on ääntymätavan suhteen paljon suurempia eroja, ja tätä ilman virtauksiin perustuvaa luokittelua vastaavat selvähköt erot konsonanttien akustisissa ominaisuuksissa. (Suomi 1990) acoustic filter effect suodattimen vaikutus subst. / / ei mon. = suodin Ääniväylän resonanssi-ilmiöön perustuva muuntovaikutus. (Suomi 1990) e.g. Missä tahansa ääniväylän äänilähteessä syntynyt ilmanpaineen vaihtelu, olipa periodista tai epäperiodista, muokkautuu ääniväylän (tai sen osan) muodostaman suodattimen läpi kulkiessaan ja tulee korviin kuultavaksi vasta tämän jälkeen.. ()

3 Definiciones de términos finés 3 acoustic filter phenomenon suodatin ilmiö / = resonanssi-ilmiö Äänilähteen (^äänilähde^) etupuolella oleva ^ääniväylä^n osa toimii suodattimena. (Suomi 1990) e.g. Suodatin siis muokkaa äänilähteessä syntynyttä "raaka-aineääntä" siten että sen spektraaliset ominaisuudet muuttuvat, ja kuten edellä jo oli lyhyesti puhetta, ääniväylän (tai sen osan) resonaattori- eli suodatinominaisuudet riippuvat pääsoin sen koosta ja muodosta. (Suomi 1990) acoustic impedance akustinen impedanssi subst. / / ei mon. ääniaaltojen kulkua estävä väliaineen vastus (Lääketieteen termit) e.g. Akustisella (^akustinen^) impedanssilla tarkoitetaan korvan ääntä johtavan systeemin värähtelyvastusta. Impedanssi voi olla poikkeuksellisen suuri, jos esimerkiksi tärykalvo tai kuuloluuketju ovat jäykkäliikkeiset. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) acoustic phonetics akustinen fonetiikka subst. / / ei mon. tutkii kielellisten ilmausten akustista (^akustinen^) rakennetta ja puheen akustiikka yleensä ( e.g. Laajasti ymmärrettynä akustinen ^fonetiikka^ sisältää myös auditiivisen fonetiikan, jolloin tarkastelun kohteena ovat akustisten signaalien ja auditiivisten vasteiden (response) väliset yhteydet. ( acoustic reflex stapediusrefleksi subst. / / stapediusrefleksit = jalustinlihasheijaste, jalustinheijaste, jalustinrefleksi sisäkorvaa voimakkailta ääniltä suojeleva jalustinlihaksen supistuminen ja tästä aiheutuva kuuloluuketjun jäykistyminen melussa (Lääketieteen termit) e.g. Jos korvan kuulokynnyksen (^kuulokynnys^) ja stapediusrefleksin väli on tavallista pienempi, on kysymys recruitment-ilmiöstä kyseiseisssä korvassa. Stapediusrefleksin väsymisen mittaamista voidaan käyttää ^adaptaatio^n mittarina. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^välikorva^, ^sisäkorva^, ^kuuloluut^ acoustic stimulation akustinen stimulaatio subst. / / ei mon. = akustinen ärsytys akustisen signaalin eli ääniaaltojen kulkeutuminen ulko- ja välikorvan kautta sisäkorvan äänireseptoreihin (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) e.g. Sähköisen stimulaation toimintaperiaatteen vuoksi sen dynamiikka poikkeaa akustisesta stimulaatiosta. (Kronlund) ~ ^korva^, ^kuulo^ acquired

4 Definiciones de términos finés 4 hankittu adj. / / ei mon. = hankinnainen ennen syntymää tai sen jälkeen vaikuttaneiden ulkoisten tekijöiden aiheuttama (sairaus, oire) (Lääketieteen termit) e.g. ^Afasia^ on logopediseen kirjallisuuten ja kliiniseen diagnostikkaan vakiintunut yleistermi. Sitä käytetään puhuttaessa aikuisten ns. hankituista kielellisistä häiriöistä. (Korpijaakko-Huuhka & Kiesiläinen) ~ ^afasia^ acquired hearing impairment hankittu kuulovika subst. / / hankitut kuuloviat = hankittu kuulovamma ennen syntymää tai sen jälkeen vaikuttaneiden ulkoisten tekijöiden aiheuttama kuulon heikentyminen (Lääketieteen termit) e.g. Aikuisilla hankitun kuulovian (^kuulovika^) yleisin syy on ^ikähuonokuuloisuus^. (Viita, Huttunen & Sorri) adaptation mukautuminen subst. / / ei mon. = adaptaatio, sopeutuminen 1) aitireseptorien sopeutuminen jatkuvaan ärsytykseen 2) Vammautuneen tai sairaan henkilön tottuminen uuden tilanteen kuten vammautumisen aiheuttamiin rajoituksiin ja uusien voimavarojen etsintä mahdollismman täysipainoisen elämän saavuttamisksi. (1) Lääketieteen termit 2) Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. 1) reseptoreista tulevat hermoimpulssit vähenevät adaptaation aikana, vaikka ärsyke pysyy samana. 2) Aivohalvauksen ja ^afasia^n aiheuttamien haittojen läpikäyminen ja tunnustaminen aloittaa uuden vaiheen, muuttuneeseen toimintakykyyn sopeutumisen, jonka onnistuminen vaikuttaa ihmisen sairastumisen jälkeisen elämän laatuun. (1) Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2) Korpijaakko-Huuhka & Kiesiläinen) adduction of vocal fold äänihuulen lähennys subst. / / äänihuulten lähennys = adduktio ääniraon sulkeminen (Laukkanen & Leino) e.g....äänihuulten (^äänihuulet^) massa ja jäykkyys säädetään haluttua sävelkorkeutta ja voimakkuutta vastaaviksi ja äänihuulet lähennetään toisiaan kohden eli ^äänirako^ suljetaan ja ääntötapahtuma saadaan näin alkamaan. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulen loitonnus^, ^loitontaja^, ^lähentäjä^ adductor lähentäjä subst. / / lähentäjät = adduktori 1) lihas, joka lähentää raajaa tai raajan osaa keskiviivaan päin 2) äänihuulia (^äänihuulet^) toisiaan kohden lähentävät lihakset (1) Lääketieteen termit 2) Laukkanen & Leino) e.g. 2) Tärkein adduktori on ulompi rengasrusto-kannurusto lihas. (Laukkanen & Leino) ~ ^loitontaja^, ^äänihuulen loitonnus^, ^äänihuulen lähennys^

5 Definiciones de términos finés 5 adductor spastic dysphonia adduktorinen spasmodinen dysfonia subst. / / ei mon. Lt. dysphonia spastica adductio Sairaustila, jossa äänentuotto pyrkii aika ajoin kokonaan estymään, syynä adduktorin yliaktiivinen toiminta. ^Ääni^ voi kuulostaa puristeiselta ja ponnisteiselta. (Laukkanen & Leino) e.g. Eräs aikaisemmin psyykkisenä äänihäiriönä pidetty oire on spasmoidinen (spastinen) dysfonia. Tässä potilaan äänihuulissa esiintyy epärytmisiä spasmeja, jotka joko sulkevat äänihuulet (adduktorinen muoto) tai jättävät ne auki (abduktorinen muoto). (Lehtihalmes 1993) adenoid kitarisa subst. / / ei mon. = kitarisa ^nielu^n katossa ja takaseinämässä sijaitseva pariton, aikuisella yleensä surkastunut risa (Lääketieteen termit) e.g. Toistuvat korvatulehdukset, kuorsaus ja jatkuva suuhengitys ja joskus pitkittynyt yskä ovat tärkeitä merkkejä ongelmallisesta kitarisasta. (Kolho) ~ ^hengitys^, ^suu^, ^kieli^ adult aphasia Afasia subst. / / afasiat Aivoihin kohdistuneen vamman tai sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, joka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ymmärtämisen tai molempien eri asteisena vaikeutena. (Siirtola & Siirtola) e.g. Afasian taustalla on yleensä vasenta ^hemisfääri^ä vaurioittanut verenkiertohäiriö. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) aerodynamics Aerodynamiikka subst. / / ei mon. oppi kaasujen ja ilman liikkeistä (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Kaikki puhe perustuu ilmanpaine-erojen hyväksikäyttöön ja siten puheen aerodynaamiset tekijät ovat merkittäviä ( aetiology etiologia subst. / / ei mon. selvitys jonkin asian syistä tai synnystä, oppi tautien syistä, taudin syy tai aiheuttaja (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kroonisen nuhan etiologia on moninainen, samoin taudinkuva ja oireilu. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) affricate affrikaatta subst. / / affrikaatat ^Klusiili^n ja ^frikatiivi^n muodostama äänneyhdistelmä, jolloin frikatiiviosuus merkitsee klusiilin purkamista samalla tai lähes samalla artikulaatiopaikalla. Esim. pf, ts. (

6 Definiciones de términos finés 6 e.g. Affrikaatat (^afrikaatta^) ovat foneettisesti (ja akustisesti) klusiilin ja sitä seuraavan samanpaikkaisen frikatiivin jonoja, jotka fonologisesti käyttäytyvät yhden konsonantin tavoin. (Suomi 1990) age of onset alkamisikä subst. / / alkamisiät = sairastumis-ikä (sairastumis)ikä jolloin oireet alkavat (Lehtihalmes 2001) e.g. Dystoniat luokitellaan etiologian, alkamisiän ja paikantumisen perusteella. (Kaakkola & Marttila) agnosia Agnosia subst. / / agnosiat Lt. agnosias Havaintotoiminnan häiriötila, jolle on ominaista kyvyttömyys tunnistaa tuttuja esineitä ja asioita huolimatta aistinelinten normaalista toiminnasta (Lääketieteen termit) e.g. Agnosiat luokitellaan sen mukaan, minkä aistialueen häiriöstä on kyse ja kunkin aistialueen sisällä edelleen ärsykkeiden laadun mukaisiin ryhmiin. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ agrammatism agrammatismi subst. / / ei mon. kehityksellinen tai keskushermostoperäinen vaikeus tuottaa kieliopillisesti oikein jäsentynyttä puhetta (Lääketieteen termit) e.g. Motorisessa afasiassa (^Brocan afasia^) oireet painottuvat etenkin kielen tuottamiseen: puhe on sujumatonta ja kieliopillisesti köyhtynyttä (ns. agrammatismi). (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^ agraphia Agrafia subst. / / agrafiat aivovauriosta johtuva kirjoittamisen häiriö, joka ei johdu käden halvauksesta eikä liikehäiriöstä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Agrafia ilmenee itsenäisessä kirjoittamisessa, sanelukirjoituksessa tai jo tekstin kopioinnissa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ air ingestion ilman nieleminen subst. / / ei mon. liittyy ruokatorvipuheeseen, ilmaa otetaan ruokatorveen suun kautta (Lehtihalmes 2001) e.g. Jännittynyt potilas saattaa yrittää ilmannielemistekniikkaa, joka ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen menetelmä, koska ilma silloin välittömästi myöskin pääsee valumaan ruokatorvesta mahalaukkuun, eikä näinollen ole tahdonalaisesti käytettävissä ääntötapahtumaan. (Nurmi & Petri-Larmi) ~ laryngektomia, ruokatorvipuhe air-bone gap

7 Definiciones de términos finés 7 ilma- ja luujohtokuulokynnysten ero subst. / / ilma- ja luujohtokynnysten erot äänesaudiogrammilla tutkittava ilma- ja luujohtokynnysten välinen ero (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Puhtaassa konduktiivisessa kuuloviassa (^konduktiivinen kuulovika^) luujohtokynnykset eivät ole huonommat kuin 20dB ja ilma- ja luujohtokynnysten ero on vähintään 15dB. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiogrammi^, ^audiometri^ airflow ilman virtaus subst. / / ilmanvirtaukset Keuhkojen avulla saadaa aikaan ns. pulmoninen egressiivinen ilmanvirta mekanismi eli ilman virtaaminen keuhkoista poispäin. Pulmoninen ilmanvirta voi joskus olla ingressiivinen eli ilma virtaa keuhkoihin päin. (Suomi 1990) e.g. Konsonanteiksi luokitellaan myös äänteet (^äänne^), joita tuotettaessa ilma ei virtaa suusta, vaan nenästä tai ilma virtaa suusta mutta joutuu kiertämään kielen laitojen lautta. (Laukkanen & Leino) akinetic mutism akineettinen mutismi subst. / / ei mon. = coma vigil, apallinen oireyhtymä Kuvaa erilaisia tiloja, esimerkiksi keskiaivojen vaurioitumisen jälkeinen kooma, jossa silmien liikkeet säilyvät, otsalohkovaurioon liittyvää psykomotorista bradykinesiaa ja laajan aivoverenvuodon jälkeistä syvää tajuttomuutta, jossa aivorungon toimintaa on vielä jäljellä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kognitiivisten toimintojen ja kommunikaation puuttumista esimerkiksi neokortigaalisten alueiden tai tietyiltä aivorungon alueilta aivokuorelle projisoivien alueiden tuhoutumisen takia voidaan kuvata termeillä akineettinen mutismi tai apallinen oireyhtymä. (Lindsberg & Soinila) alexia aleksia subst. / / aleksiat aivovauriosta johtuva ^lukemisvaikeus^ jo lukemaan oppineella ihmisellä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Puhtaassa ^aleksia^ssa lukemisvaikeus rajoittuu kirjoitetun tekstin, sanojen tai jopa yksittäisten kirjainten lukemisvaikeuksiin. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^, ^agrafia^ allophone Allofoni subst. / / allofonit ^Foneemi^n variantti, joka ei voi toimia kielen järjestelmässä sanojen muotoja erottavassa tehtävässä, mutta joka äännetyyppinä voidaan identifioida ja joka siten kuuluu kielen äänneoppiin. ( e.g. Tietty foneemi toteutuu foneettisesti erilaisina, tavallisesti keskenään täydennysjakaumassa olevina allofoneina. (Suomi 1996) alveolar alveolaarinen adj. / / alveolaariset äänne, jossa kieli muodostaa kapeikon ^hammasvalli^n kohdalle (Wiik)

8 Definiciones de términos finés 8 e.g. Hammasvallissa erotetaan lisäksi kolme osaa, sen etuosa eli etuvalli, keskiosa eli keskivalli ja takaosa eli takavalli. Vastaavien äänteitten (^äänne^) nimitykset ovat prealveolaarinen, medioalveolaarinen ja postalveolaarinen. (Wiik) ~ ^hammasvalli^ alveolar ridge hammasvalli subst. / / ei mon. Ylähampaitten takana, muutaman millimetrin päässä hampaista, hammasriviä myötäilevä harjanne, jossa on kunkin hampaan kohdalla pieni painauma eli alveoli (Wiik) e.g. Hammasvallissa erotetaan lisäksi kolme osaa, sen etuosa eli etuvalli, keskiosa eli keskivalli ja takaosa eli takavalli. Vastaavien äänteitten nimitykset ovat prealveolaarinen, medioalveolaarinen ja postalveolaarinen. (Wiik) ~ ^alveolaarinen^ ambidexterity molempikätisyys subst. / / ei mon. = sekakätisyys amplification vahvistus subst. / / vahvistukset = voimistus esimerkiksi äänen voimistuminen (Nurmi, Rekiaro & Reikiaro 1994) e.g. ^Kuulokoje^ poimii äänet mikrofoniinsa ja muuntaa ne sähköisiksi impulsseiksi...se ei valikoi ääniä vaan vahvistaa kaikki äänet. Kuulokojeen vahvistuksen voimakkuutta voi joko vähentää tai lisätä säätimen avulla. (Viita, Huttunen & Sorri) amyotrophic lateral sclerosis amyotrofinen lateraaliskleroosi subst. / / ei mon. = ALS, motoneuronisairaus, liikeratakovettumatauti tuntemattomasta syystä aiheutuva, yleensä kuolemaan johtava tauti, jolle on ominaista aivoista selkäytimeen kulkevan liikeradaston tuohoutumisesta aiheutuva tahdonalaisen lihaksiston surkastuminen (Lääketieteen termit) e.g. ALS:n ensimmäisiä oireita ovat lihaskato ja -heikkous, jotka aiheutuvat alemman motoneuronin vauriosta. (Somer) anarthria anartria subst. / / ei mon. hermostollisista syistä johtuva ääntöelinten toimintahäiriö, joka aiheuttaa täydellisen tai lähes täydellisen puhekyvyttömyyden (Kannninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^dysartria^, ^afasia^ angular gyrus angulaarigyrus subst. / / ei mon. päälaenlohkon sivulla, lähellä takaraivolohkon ja ohimolohkon rajaa, sijaitseva aivokuoren poimu (Revonsuo, Lang & Aaltonen)

9 Definiciones de términos finés 9 e.g....kuvan nimeämiseen liittyvä aivotoiminta eteni peräkkäisesti näköaivokuorilta angulaarigyruksen ja Wernicken alueen kautta ^Brocan alue^elle (perinteisen Wernicke-Geschwind -mallin mukaisesti). (Vanni & Hari) ~ ^aivot^ anomia anomia subst. / / anomiat nimisanojen löytämisvaikeus (Kanninen, Hämlä & Palomäki) e.g. Sitä ilmenee useimmissa afasioissa (^afasia^) eri muodoissaan, mutta myös erillisenä afaattisena oireyhtymänä. Anomia ilman afasiaa taas voi liittyä muihin aivovaurioihin. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ antagonist antagonisti subst. / / antagonistit vastavaikuttaja 1) lihas, jonka aiheuttama liike on vastakkainen toisen lihaksen (agonistin) aiheuttamalle liikkeelle 2) kemiallinen aine, joka ehkäisee toisen kemiallisen aineen toimintaa, usein sitoutumalla samaan vastaanotinkohtaan (reseptoriin) kuin agonisti (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. 1) Hauislihas ja kolmipäinen olkalihas ovat toistensa antagonisteja, sillä edellinen koukistaa kyynärvartta, jälkimmäinen ojentaa. 2) Lääkeainetta, joka sitoutuu tiettyyn reseptoriin ja jolla on sama vaikutus kuin luonnollisella välittäjäaineella, kutsutaan agonistiksi. Myös antagonisti sitoutuu reseptoriin, mutta ei aktivoi sitä. Luonnollinen välittäjäaine ei tällöin löydä vapaita reseptoreja, ja sen vaikutus estyy. (1) Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2) Sillman, K. (1995b)) anterior seal ääntöväylän etuosan sulku subst. / / ei mon. anteroposterior anteroposteriorinen adj. / / anteroposterioriset edessä ja takana sijaitseva, edestä taakse kulkeva (Lääketieteen termit) e.g. ^Nielu^n anterioris-posteriorisella etäisyydellä on merkitystä lähinnä vokaalien tuottamisessa. Esim. /a/:ssa tämä etäisyys on pieni ja /i/:ssä suuri. (Lehtihalmes) anticipatory avoidance reaction ennakointi subst. / / ennakoinnit Keinot, joiden avulla änkyttäjä pyrkii välttämään änkytyksensä (^änkytys^) esille tulemisen. (Routamo-Jaakola) e.g. Änkytyksen (^änkytys^) tunnistamisessa on hyvä edetä ydinänkytyksestä ja ^pakenemisreaktio^ista ennakointivaiheen tunnistamiseen saakka, koska puhetekniikoita onnistuneesti kommunikaatiotilanteissa käytettäessä se on välttämätöntä. (Lempinen) ~ ^änkytys^, ^kamppailureaktiot^ anticipatory struggle behaviour

10 Definiciones de términos finés 10 kamppailureaktio subst. / / kamppailureaktiot = pakenemisreaktio ydinänkytyksen lopettamiseen tähtäävä käyttäytyminen (Routamo-Jaatela) e.g. Sitä mitä änkyttäjä tekee päästäkseen jatkamaan puhettaan, hänen kuitenkin vielä ollessa ydinänkytyksessään kutsutaan tässä yhteydessä pakenemisreaktioksi. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^, ^ennakointi^ anxiety ahdistuneisuus subst. / / ei mon. pelon tunne, joka johtuu sisältä tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta ja jonka oireita voivat olla mm. levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unihäiriöt, sydämentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne (Lääketieteen termit) e.g. Päinvastoin kuin pelossa tai vaarassa uhka ahdistuneisuudessa on epätodellista. Ahdistuneisuuteen liittyy usein autonomisen hermoston oireita... (Kanninen, Hämälä & Palomäki) aperiodic Epäperiodinen adj. / / epäperiodiset = aperiodinen Värähtelytyyppi, jossa ei voida erottaa identtisiä jaksoja. ( e.g. Epäperiodisissa äänissä ei ole perussäveltä eikä sen kerrannaisia osasäveliä, vaan suuri määrä taajuuden suhteen keskenään mielivaltaisia ja toisiaan hyvin lähellä olevia komponentteja. (Suomi 1990) aperture avauma subst. / / avaumat = apertuura artikulaatiotapa, jolle on ominaista äänteen (^äänne^) tuottaminen ilman selvää estettä ääntöväylässä ( e.g. takainen rengasrusto-kannurustolihas on ääniraon ainoa varsinainen avaajalihas.... Sen toiminta tulee kysymykseen esimerkiksi hengitettäessä tai äännettäessä soinnittomia äänteitä. Ääniraon (^äänirako^) toiminta-asennosta käytetään nimitystä hengitysavauma. (Aalto & Parviainen) aphasia afasia subst. / / afasiat Aivoihin kohdistuneen vamman tai sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, joka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ymmärtämisen tai molempien eri asteisena vaikeutena. (Siirtola & Siirtola) e.g. Afasian taustalla on yleensä vasenta hemisfääriä vaurioittanut verenkiertohäiriö. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^agnosia^, ^agrammatismi^, ^anomia^ aphonia afonia subst. /

11 Definiciones de términos finés 11 ääntöelinten tila, jossa artikulaatio on normaali mutta fonaatio ei onnistu (Lääketieteen termit) e.g. ^Fonaatio^ taas on tekninen termi, joka kuvaa äänihuulten värähtelyn fysikaalisia ja fysiologisia prosesseja. Sitä käytetään myös ^kurkunpää^n äänentuottamiskyvyn asteen määrittelyssä esimerkiksi puhumalla ^dysfonia^sta, jossa ^äänihuulet^ eivät värähtele normaalisti tai afoniasta, jossa äänihuulet eivät värähtele lainkaan. (Juvas & Sovijärvi) ~ ^dysfonia^, ^fonaatio^ apical apikaalinen adj. / / apikaaliset = alveolaarinen kärkeen liittyvä (Lääketieteen termit) e.g. Edellä olevassa tavallisimpien konsonanttien taulukossa on kaksi r-äänteen tyyppiä, alveolaarinen eli apikaalinen ja uvulaarinen eli dorsaalinen. (Wiik) approximant approksimantti subst. / / approksimantit = puolivokaali, puolikonsonantti Ääntöelinten lähentymällä tuotettu ^äänne^. ( e.g. Jotkin resonantit ovat laadultaan niin ^vokaali^maisia, että niitä saattaa joskus olla vaikea erottaa vokaaleista...tällaisia vokaalimaisia konsonantteja nimitetään puolivokaaleiksi, joskus myös puolikonsonanteiksi. (Wiik) approximation / apraxia Apraksia subst. / / apraksiat aivoperäinen tahdonalaisten liikkeiden koordinointivaikeus (Lääketieteen termit) e.g. Apraksiassa erotetaan monta alalajia sen mukaan, mistä liikesuorituksen virheestä on kysymys (Kanninen, Palomäki & Hänninen) ~ ^afasia^ articulation artikulaatio subst. / Kielikohtaisesti vaihteleva sanojen (^sana^), ^tavu^jen ja äänteiden (^äänne^) sekä jatkuvan puheen tuotto ( e.g. Puhumaan opettelevan lapsen artikulaatio täsmentyy iän myötä. Useimmat konsonantit (^konsonantti^) ja tavallisesti kaikki ^vokaali^t ja vokaaliyhtymät osataan 4-vuotiaina. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^artikulaatioelimet^ articulators artikulaatioelimet subst. /

12 Definiciones de términos finés 12 = artikulaatioelimistö, ääntöelimistö puheen muovaamiseen osallistuvat elimet kuten huulio, kieli, kova ja pehmeä suulaki sekä ^kurkunpää^ ^äänihuuli^neen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet on laskettava artikulaatioelimistöön, koska niillä voidaan tuottaa laryngaalisia/glottaalisia äänteitä. ( articulatory difficulty äännevirhe subst. / / äännevirheet = foneettinen häiriö, artikulaatiovirhe, artikulaatiohäiriö häiriöt äänteiden muovaamisessa, joiden taitaminen olisi ikävaiheen perusteella odotettua (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Motorisista syistä johtuvat äännevirheet voivat ilmetä hyvinkin eri asteisina. (Korpinen & Nasretdin) ~ ^fonologinen häiriö^ articulatory disorder fonologinen häiriö subst. / / ei mon. = foneeminen häiriö kielen äännejärjestelmän hallinnan vaikeus, jossa ^äänne^virheisyys ilmenee yleensä useissa äänteissä tai äänneyhtymissä (Korpinen & Nasretdin) e.g. Foneemisia häiriöitä kutsutaan yleisesti myös fonologisiksi häiriöiksi. Foneeminen äännevirhe vaikuttaa yleensä puheen ymmärrettävyyteen ja on näin ollen syvemmän tason häiriö kuin foneettinen äännevirhe. (Korpinen & Nasretdin) ~ ^artikulaatioelimet^ articulatory practice artikulaation harjoittaminen subst. / = äännevirheen korjaaminen, äännevirheen kuntoutus, äännevirheen hoitaminen pyritään korjaamaan virheellinen ^äänne^ norminmukaiseksi (Korpinen & Nasretdin) e.g. Äännevirheitä hoidettaessa puututaan usein suoraan ongelmaan eli ^äännevirhe^eseen. (Korpinen & Nasretdin) articulatory skills / artificial larynx keinotekoinen larynks subst. / = ulkopuolinen äänilähde, puhevibraattori Ladattavilla paristoilla toimiva, surisevaa perusääntä antava laite, jota pidetään leuan alla painettuna. (Nurmi & Petri-Larmi) e.g. Edelleen on käytössä kaulalle asetettava ulkopuolinen äänilähde (puhevibraattori, elektrolarynks), joka äänilähteenä on monotoninen, mutta kuitenkin hätätilassa toimiva ratkaisu yleensäkkin tilanteissa, joissa varsinainen äänilähde ei ole käytössä tai ei toimi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^, ^laryngektomia^

13 Definiciones de términos finés 13 aryepiglottic fold kurkunpään eteispoimu subst. / / kurkunpään eteispoimut = kurkunkansipoimu Lt. plica aryepiglottica ^kannurusto^n kärjestä ^kurkunkannenrusto^n sivusyrjään kulkeva parillinen ^kurkunpää^n aukkoa sivulta rajoittava limakalvopoimu (Lääketieteen termit) e.g. ^Taskuhuulet^ eivät osallistu äänen tuottoon... Sen sijaan ne yhdessä äänihuulten (^äänihuulet^) ja yläpuolellaan sikatsevan kurkunkansipoimun kanssa sulkevat tiiviisti ilmaväylän tarvittaessa. (Aalto & Parviainen) ~ kurkunpää, kannurusto arytenoid cartilage kannurusto subst. / / kannurustot Lt. cartilago arytenoida kaksi ^rengasrusto^n takaosan päällä sijaitsevaa kartiomaista rustoa, joita liikuttamalla ^kurkunpää^n lihakset kiristävät ja höllentävät sekä loitontavat ja lähentävät äänijänteitä (^äänijänne^) (Lääketieteen termit) e.g. Kummastakin kannurustosta (^kannurusto^) kulkee ^kilpirusto^n takapintaan äänijänne, jota yhdessä siihen liittyvän lihaksen ja sitä peittävän limakalvon kanssa sanotaan äänihuuleksi (^äänihuuli^). (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) aspiration aspiraatio subj. / / aspiraatiot 1) ^Suuväylä^n ^sulkeuma^n taakse syntyneen ^ilmanpaine^en voimakkaan laukeaman aiheuttama h-mainen lisä-äänne ^klusiili^ssa. 2) Klusiilin laukeaman (release) jälkeinen soinniton vaihe ennen äänivärähtelyn alkamista. 3) henkeen vetäminen (1) & 2) 3) Lääketieteen termit) e.g. 1) Aspiraatio ja preaspiraatio syntyvät siis äänihuulissa (^äänihuulet^) ja ne kuulostavat h:n tapaiselta äänteeltä. 2) Eri kielten klusiileissa (h)-mainen soinniton vaihe - jota kutsutaan aspiraatioksi jos se on melko pitkä - on yleensä sitä pitempi mitä takaisempi klusiilin ääntymäpaikka on. 3) Aspiraatiovaaran ja mahdollisen elvytystarpeen vuoksi potilas on syytä intuboida, paitsi mikäli tajuttomuus on hyvin pinnallinen. (1) Wiik, 2) Suomi ) Lindsberg & Soinila) assessment arvio/arviointi subj. / / arviot/arvioinnit likimääräinen laskelma jostakin, otaksuma, päätelmä ennuste, lausunto, arvostelu kritiikki (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) e.g. Kun korvalääkäri tai foniatri on suositellut ^äänihäiriö^n hoitamiseksi ääniterapiaa, hoidon antaja, puheterapeutti tai koululaisen lievissä äänihäiriöissä erityisopettaja, tekee alkututkimuksen. Sen aikana hän arvioi auditiivisesti äänen laatupiirteitä esimerkiksi edellä mainitun GRBAS-asteikon avulla. (Juvas & Sovijärvi) assimilation assimilaatio subst. / / assimilaatiot ^artikulaatio^n mukautuminen lähi- tai kaukoympäristön mukaan (

14 Definiciones de términos finés 14 e.g. Ennen ^foneemi^n foneettisesti "oikeaa" tai lähes oikeaa realisaatiota saattaa esiintyä erilaisia substituutioita ja assimilaatioita, ja opittuaan foneemin korrektin realisaation, lapsi voi käyttää sitä väärissä paikoissa. (Iivonen) ~ ^artikulaatio^ assistive listening device apuväline (muu kuin kuulokoje) subst. / / apuvälineet tarkoitettu yksilölliseen käyttöön, mutta eivät ole yksilöllisesti sovitettuja (esim. puhelinvahvistin) (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Apuvälineiden tarve selvitetään kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä lähtien kuntouttettavan subjektiivisista haittakokemuksista.. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulovika^, ^kuulovamma^ ataxia ataksia subst. / / ataksiat hermostollisista syistä johtuva raajojen tahdonalaisten lihasliikkeiden yhteistoiminnan häiriö (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ataksia muistuttaa pakkoliikettä, mutta on luonteeltaan ja syiltään erilainen. Lihasvoima on normaali, mutta liikkeet ovat huonosti koordinoituja. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ataxic dysarthria ataktinen dysartria subst. / / ei mon. puhelihasten liikkeet ovat hidastuneita ja hengityksen ja äännön yhteistoiminta on heikentynyt. Ääntäminen on epäselvää, puhe on tavu-tavulta etenevää, ääni karhea ja yksitoikkoinen. Häiriö on pikkuaivoperäinen tai pikkuaivoratojen vauriosta johtuva. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ataktisessa ^CP-vamma^ssa myös ^dysartria^ on ataktista ( ataksia^): pikkuaivovaurion vuoksi koordinaatio ja liikkeen aloittaminen ovat vaikeutuneet. (Tolvanen) athetosis atetoosi subst. / / atetoosit = dystonia aivojen tyvitumakkeiden häiriöön liittyvä tavallisesti toispuoleinen tila, jossa esiintyy melko hitaita, usein rytmisesti toistuvia pakkoliikkeitä etenkin raajojen kärkiosissa (Lääketieteen termit) e.g. Atetoosi merkitsee hidasta, matomaista ja vääntävää liikettä. (Kaakkola & Marttila) atonality atonaalisuus subst. / / atonaalisuudet = ^atonaalinen ääni^ vahva äänen käheys, josta ei pysty mittaamaan äänen perussäveltä (Lehtihalmes 2001) atresia atresia subst. / / atresiat aukon puuttuminen, synnynnäinen umpeutuma (Lääketieteen termit)

15 Definiciones de términos finés 15 e.g. Täydellisessä atresiassa trakeostomia tulee tehdä muutaman ensimmäisen elinminuutin aikana, sillä muuten lapsi tukehtuu. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) attention tarkkaavuus subst. / / ei mon. = huomiokyky, tarkkaavaisuus, valmius havaintojen tekoon tarkoittaa yleensä erilaisia prosesseja, jotka liittyvät siihen, miten yksilö tulee vastaanottavaiseksi ympäristöstä ja itsestään tuleville ärsykkeille ja miten hän tätä ärsyketulvaa käsittelee (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ylivilkkaille lapsille on tyypillistä se, että he suoriutuvat heikosti erilaisissa tehtävissä. Keskeinen tutkimuskysymys on, johtuuko heikko suoriutuminen tarkkaavaisuuden säätelystä, kuten esimerkiksi tehtävään suuntautumisessa, tiedon koodauksessa tai kyvyssä keskittää, jakaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta. (Sandberg) ~ ^tarkkaavaisuuden häiriö^ attention deficit disorder tarkkaavaisuushäiriö subst. / / tarkkaavaisuushäiriöt = tarkkaavuushäiriö, ADHD Lapsilla ilmenevä oireyhtymä, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Oireet ovat kehittyneet ennen seitsemän vuoden ikää. Jotkut piirteet ilmenevät kahdessa tai useammassa ympäristössä ja sosiaaliset, koulu- ja ammatilliset suoritukset käsrsivät em. häiriöstä. Painopiste voi olla tarkkaavuuden häiriössä, ylivilkkaudessa tai impulsiivisuudessa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Tarkkavaisuus-ylivilkkaushäiriö esiintyy usein yhdessä lukemisvaikeuden (^lukemisvaikeus^) kanssa. (Sandberg) ~ ^MBD^, ^lukivaikeus^ attitude asenne subst. / / asenteet opittu tapa arvioida asioita (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Asenteisiin sisältyy tunteenomaisia, tiedollisia ja toiminnallisia osatekijöitä. Asenteet ovat suhteellisen pysyviä... (Kanninen, Hämälä & Palomäki) audibility kuuluvuus subst. / / ei mon. äänielämyksen subjektiivinen elämysvoimakkuus, riippumaton muista äänen perusominaisuuksista kuten äänen korkeudesta, ajallisuudesta ja paikallisuudesta (Jauhiainen (1995)) e.g. Äänen (^ääni^) kuuluvuus on elämyksellisesti myös mitattavissa ja kuuluvuuden dimensiolla on määrätty metrinen rakenteensa. (Jauhiainen (1995)) audiogram audiogrammi subst. / / audiogrammit kuulokäyrä, kuulonmittauksen tulos (Lääketieteen termit) e.g. Kuulovian (^kuulovika^) aste määritetään äänesaudiogrammin perusteella. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiometri^, ^kuulo^, ^kuuleminen^

16 Definiciones de términos finés 16 audiology audiologia subst. / / ei mon. oppi kuulosta, kuulemisesta ja kuulohäiriöstä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Useiden audiologisten ^kuulovika^- ja haittaluokitusten mukaan ^kuurous^ voidaan määritellä kvantitatiivisesti erittäin vaikeaksi kuuloviaksi; paremman korvan kuulokynnystaso (BEHL) on luokituksesta riippuen vähintään db. (Välimaa & Rimmanen) ~ ^audiogrammi^, ^kuulo^ audiometer audiometri subst. / / audiometrit kuulonmittauslaite (Lääketieteen termit) e.g. Puheaudiometriassa käytetään tavallisesti valmiiksi nauhoitettua sanastoa, joka on tallennettu esimerkiksi CD-levylle tai C-kasetille. Sanasto välitetään ^audiometri^n ja kuulokkeiden kautta tutkittavan kuultavaksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^ audiometry audiometria subst. / / audiometriat kuulonmittaus (Lääketieteen termit) e.g. Äänesaudiometria on audiometria, jossa mitataan korvaan tulleen äänen havaitsemista. (Lääketieteen termit) ~ ^audiogrammi^, ^audiometri^, ^kuulo^ auditory auditiivinen adj. / / auditiiviset kuuloon liittyvä, kuulonvarainen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Perifeeristen kuulovikojen lisäksi henkilöllä voi olla keskushermostollisen auditiivisen prosessoinnin ongelmia. (Aulanko & Lonka) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^, ^audiometri^, ^kuulo^, ^kuulovika^ auditory agnosia auditiivinen agnosia subst. / / auditiiviset agnosiat = auditorinen agnosia, kuuloagnosia vaikeus tunnistaa ääniä, vaikka henkilön kuulossa ei ole vikaa (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Vastaavasti sekundaarisen kuuloalueen (alueet 42 ja 22) vaurioituessa potilas kuulee äänet tarkasti, mutta ei pysty yhdistämään esim. askelten ääniä siihen ajatukseen, että joku on tulossa (auditiivinen agnosia). (Soinila) ~ ^afasia^, ^agnosia^ auditory aphasia sensorinen afasia subst. / / ei mon. = Wernicken afasia

17 Definiciones de términos finés 17 erittäin heikko puheen ymmärryskyky ja sujuva, mutta eri tyyppisiä sanavääristymiä vilisevä puhe. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehvonen & Vilkki) e.g. Wernicken ^afasia^an ei useinkaan liity halvauksia tai muita neurologisia häiriöitä ja joskus potilasta pidetäänkin erheellisesti psykiatrisesti häiriintyneenä oudon kuuloisen puheen vuoksi. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ auditory brainstem response aivorunko herätevaste subst. / / aivorunko herätevasteet = ABR, aivorunkovaste Aivorunkovasteet ovat osa sähköisten herätevasteiden mittauksia; tutkittavan korvaan lähetetään äärimmäisen lyhytkestoisia ääniä ja samalla rekisteröidään kuuloratojen sähköisiä tapahtumia. (Viita, Huttunen & Sorri) e.g. Aivorunkovasteiden avulla voidaan pyrkiä määrittelemään ^kuulokynnys^tä. Sitäkäytettään silloin, kun tavallisella kuulokynnystutkimuksella ei pystytä selventämään kuulon tasoa esimerkiksi erilaisten aivo- tai hermostosairauksien yhteydessä. Tutkimusta käytetään lisäksi niiden pienten tai monivammaisten lasten kohdalla, joiden kuuloa ei saada luotettavasti tutkittua muilla menetelmillä. (Viita, Huttunen & Sorri) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^, ^audiometri^, ^kuulo^ auditory comprehension kuulonvarainen ymmärtäminen subst. / / ei mon. e.g. Kielenkäyttötilanteiden tuttuus ja auditiivinen tarkkaavaisuus ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että puhutut viestit ymmärretään tilanteessa oikein. (Ketonen, Salmi & Tuovinen) auditory deficit kuulovika subst. / / kuuloviat audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory discrimination auditiivinen erottelu subst. / = kuuloerottelu kuuloon pohjaava äänien (kielellisten ja ei-kielellisten) erottelu (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuuloerottelun häiriöt ovat usein mukana mm. ^luki-häiriö^issä ja eräissä aivoperäisen kielellisen häiriön (^afasia^) muodoissa, esim. akustiko-gnostisessa afasiassa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kuulonvarainen ymmärtäminen^ auditory disorder kuulovika subst. / / kuuloviat audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki)

18 Definiciones de términos finés 18 e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory impairment kuulovika subst. / / kuuloviat = huonokuuloisuus audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory processing auditiivinen prosessointi subst. / / ei mon. kuullun puheen ymmärtämisen kannalta välttämättömien yksiköiden prosessointi (Aulanko & Lonka) e.g. Perifeeristen kuulovikojen (^kuulovika^) lisäksi henkilöllä voi olla keskushermostollisia auditiivisen prosessoinnin ongelmia. (Aulanko & Lonka) ~ ^auditiivinen prosessointikyky^ auditory processing skill auditiivinen prosessointikyky subst. / / ei mon. kyky prosessoida kuulemastaan puheesta kaikki ymmärtämisen kannalta välttämättömät yksiköt (Aulanko & Lonka) e.g. Ääntelyn kehitys tapahtuu vaiheittain. Samanaikaisesti auditiivinen prosessointikyky eriytyy kielen piirteiden analysointiin. (Parre) ~ ^auditiivinen prosessointi^ auditory recognition auditiivinen tunnistaminen subst. / = auditiivinen hahmottaminen, kuulonvarainen hahmottaminen, kuulonvarainen tunnistaminen kyky erottaa kielellisiä ja ei-kielellisiä ääniä ja muodostaa niistä ymmärrettäviä kokonaisuuksia kuten sanoja, puhetta, tunnistettavia melodioita tai luonnonääniä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuuloärsykkeiden havaitsemisen testit mittaavat mm. äänten korkeuserojen, äänen laadun, rytmien ja äänen keston tajuamista. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kuuloerottelu^ auditory response kuuloherätevaste subst. / / kuuloherätevasteet = kuuloherätepotentiaali, AEP kuuloreseptoreiden ärsyttämiseen liittyvä herätepotentiaali (Lääketieteen termit) e.g. Herätevasteiden rekisteröinnisssä tutkittavalle annetaan näkö-, kuulo- tai tuntoärsykkeitä, joiden aiheuttamia vasteita rekisteröidään aivokuorelta. (Iivanainen) ~ ^audiometria^

19 Definiciones de términos finés 19 auditory retention span auditiivinen muisti subst. / / ei mon. = kuulomuisti, kuulonvarainen muisti, auditiivinen lyhytkestoinen muisti, työmuisti minkä tahansa kuullun aineksen muistaminen kuten rytmien, sävelmien tai puheen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Työmuistille on ominaista rajallinen kapasiteetti, siihen mahtuu 3-7 asiaa samanaikaisesti, kuten nykyään varovaisesti ajatellaan. Kapasiteettia on perinteisesti mitattu er testien ns. sarjamuistitehtävillä. (Niemi & Poskiparta) auditory sensitivity kuuloherkkyys subst. / / ei mon. kynnysäänitaso, joka on juuri kuultavissa tai saa aikaan vasteen korvassa tai kuulojärjestelmässä (Jauhiainen) e.g. Kuuloherkkyyttä huonontaa joko välikorvasairaudesta johtuva vaimennus (konduktiivinen kuulovaurio, enintään kuitenkin vain 60dB) tai sisäkorvan vaurioittuneitten solujen määrästä ja vaurion sijainnista riippuva äänten vääristyminen (sensoneuraalinen kuulovaurio). (Jauhiainen) auditory sequential memory auditiivinen muisti subst. / / ei mon. = kuulomuisti, kuulonvarainen muisti Minkä tahansa kuullun aineksen muistaminen, kuten rytmien, sävelmien tai puheen. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Auditiivisella muistilla vaikuttaa olevan myös merkitystä erottelun ennustajana. Näyttä siltä, että eri tyypiset ärsykkeet tallentuvat auditiiviseen muistiin eri tavalla. (Tuomainen) auditory stimulus ääniärsyke subst. / / ääniärsykkeet = auditorinen stimulus ääniärsykkeen seurauksena sisäkorvan aistinsoluissa laukeaa sähköinen potentiaali, joka kulkeutuu kuulohermoa ja kuuloratoja pitkin aivojen kuorikerroksiin (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Ääniärsykkeen kuuloradoissa ja aivokuorella aiheuttamia sähköisiä vasteita kutsutaan ^herätevaste^iksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) auditory system kuulojärjestelmä subst. / / ei mon. ääniä vastaanottava (^auditiivinen^) järjestelmä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulojärjestelämän häiriöt syntyvät kuulojärjestelmän eri osissa, kuten kuulovammat ja kuulohavaintohäiriöt. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) auditory training kuulonharjoitus subst. / / kuulonharjoitukset = kuulon harjoittaminen Kuulonharjoitusten avulla on tarkoitus harjoittaa jäljellä olevaa kuuloa toimimaan mahdollisimman hyvin. (Välimaa & Rimmanen)

20 Definiciones de términos finés 20 e.g. ^Kuulokoje^iden antaman vahvistuksen sekä kuulonharjoitusten kautta lapsi yritetään opettaa tarkkaamaan ääniä, tunnistamaan tuttuja ääniä ja vähitellen tuottamaan omaa ääntelyä. (Lonka & Linkola) autism autismi subst. / / ei mon. Kehityshäiriö, jossa ilmenee lapsen psyykkiseen ikään nähden laadullista huonontumista vastavuorisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kommunikaatiossa, puheen symbolisen ilmaisun ja mielikuvitustoimintojen kehityksessä, huomattavasti rajoittunut toiminta ja vähentyneet kiinnostuksen kohteet. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Autistinen lapsi on ylivilkas tai kovin passiivinen, reagoi usein liian heikosti tai voimakkasti ärsykkeisiin, saa herkästi raivonpuuskia, kipu kynnys voi olla korkea, ja usein esiintyy syömisen häiriöitä ja kouristuksia. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) automatique speech technique automaattinen puhetekniikka subst. / / puhetekniikat = puhetekniikka 1) ilmiönä tarkoitetaan ihmisen totunnaista tapaa käyttää puhe-elimistöään äänen (^ääni^) ja ^puhe^en tuotossa 2) erityisala keskittyy normaaliin ja tavallista vaativampaan äänen- ja puheentuottoon (1)&2) Laukkanen & Leino) e.g. 1) Millainen puhetekniikka hyvänsä eli mikä tahansa tapa käyttää puheentuottoelimistöään puheen tuottamiseen voi olla hyvä, mikäli se palvelee ilmaisua, joka on pääasia. 2) Opetusalana puhetekniikka on suureksi osaksi vokologiaa. (1)&2) Laukkanen & Leino) autotopagnosia autotopagnosia subst. / / ei mon. = somatognostisen agnosian muoto kehonosien tiedostamishäiriö, kykenemättömyys tajuta omien jäsenten paikka tai asento (Lääketieteen termit) e.g. Autotopagnosia eli kyvyttömyys tunnistaa ruumiin osat voidaan todeta pyytämällä potilasta nimeämään tai liikuttamaan tutkijan koskettamaa tai nimeämää ruumiin osaa. (Huttunen) ~ ^agnosia^ babbling jokeltelu subst. / / ei mon. = jokellus Jokelteluvaihe alkaa 4-5 kuukauden iässä. Tällöin lapsi alkaa harjoitella äänteiden (^äänne^) ja äänneyhdistelmien toistamista. Jokeltelemalla lapsi oppii tuottamaan ^puhe^tta, kontrolloimaan ääntelyään sekä yhdistämään hengityksen (^hengitys^) ja ääntelyn toisiinsa. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) e.g. Kanonisen jokelluksen tyypillinen ilmaus koostuu reduplikatiivisesti KV-tavua muistuttavasta tuotoksesta (esim. bä-bä-bä). Varioivassa jokelluksessa on vaihtelevia vokaaleja (^vokaali^) ja konsonantteja (^konsonantti^) (beja-beja-beja). (Iivonen) ~ ^ääntely^, ^kujertelu^ back assimilation

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat: Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,

Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio, Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio, 4.10.2005 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I

Puheen tuotto ja havaitseminen I Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia   Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Äänen eteneminen ja heijastuminen Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

TIETOPAKETTI KUULOSTA

TIETOPAKETTI KUULOSTA TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia

Siemens kuulokojeet ja. BestSound teknologia Siemens kuulokojeet ja BestSound teknologia s 2010 1878 2008 1910 1949 2006 1959 1966 1987 1997 2002 2004 2005 Siemens kuulokojeiden teknologian kehitys 1878 Phonophor, Siemens kehittää ensimmäisen teknisen

Lisätiedot

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE

OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE OPAS IKÄHUONOKUULOISTEN OMAISILLE Opas sisältää tietoa kuulontutkimuksesta, huonokuuloisuudesta, eri kuulovioista sekä niiden vaikutuksesta puheen kuulemiseen ja apuvälineistä. Oppaan tarkoitus on antaa

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

TERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus

TERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus Kireä kielijänne estää harjoittelun. Jos kielijänne on kireä se estää oikean likkeen tuottamisen. Liikkuvuus ei siis riitä harjoitteen tekemiseen. 1. Avaa suu. Työnnä

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS 150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.

Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948. HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian yksikkö 4.1.2019 Foniatrian lähetekriteerit Erikoisalan koodi on 57 Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot