Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA"

Transkriptio

1 Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Taiteen yksikkö, Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TAITEEN YKSIKKÖ Musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi Satusofia Kangasluoma: Laulajan äänenkäytön ongelmia Opinnäytetyö, s. 42 Toukokuu 2007 Tässä opinnäytetyössä selvitetään yleisimpiä laulajan kohtaamia äänenkäytön ongelmia. Pyrkimyksenä on selvittää, miten näitä voitaisiin ennalta ehkäistä ja hoitaa. Jotta ongelmien ymmärtäminen olisi mahdollista, perehdytään samalla myös äänentuottoelimistöön, äänen syntyyn ja ääneen vaikuttaviin tekijöihin. Opinnäytetyö antaa ohjeita sekä laulun opiskelijoille että opettajille. Avainsanat: ääni, lauluääni, äänifysiologia, äänihäiriöt, äänenkäytön ongelmat, äänenhuolto, hengitys, ääniharjoitukset

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES UNIT OF ARTS Degree programme for music Music Pedagogue KANGASLUOMA, SATUSOFIA: Problems of the singing voice Degree Work, 42 p. May 2007 This degree work is about the most common problems of the singing voice. It gives ideas and exercises to prevent these problems and voice disorders. However, in order to understand these problems, the reader will first be made familiar with the physiology of voice production and the facts concerning the human voice. The degree work is to give answers both to the students and the teachers. Key words: voice, singing voice, anatomy and physiology of voice production, breath, voice disorders, voice problems, voice care, voice exercises

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 1 ÄÄNEN SYNTY JA OMINAISUUDET 1.1 Äänielimistö Hengityselimistö Äänentuottoelimistö Ääntöelimistö 1.2 Äänen sointiväri, resonanssi ja voimakkuus 1.3 Ääniluokat ja rekisterit ÄÄNEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Anatomis-fysiologiset tekijät 2.2 Äänenkäyttötapa ja -määrä 2.3 Terveydelliset seikat 2.4 Sisäisesti nautittavat aineet 2.5 Ulkoiset ja ympäristötekijät 2.6 Ikääntyminen ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMAT 3.1 Lauluäänen toiminnalliset häiriöt Lihasjännitykset Ryhtivirheet Hengityksen ongelmat Virheellinen äänenaloitus Rekisteriongelmat Resonanssin virhemuodot Artikulaatiovirheet 3.2 Lauluäänen elimelliset ongelmat ÄÄNENHUOLTO JA KORJAUSTOIMENPITEET 4.1 Foniatri 4.2 Puheterapeutti 4.3 Laulunopettaja 4.4 Voice massage -hieroja 4.5 Itsenäiset harjoitukset ja äänenhuolto Rentoutuminen ja ryhti Hengittäminen Artikulaatio Ääni LOPUKSI 40 LÄHTEET 42

5 1 JOHDANTO Terveet äänielimet ovat laulajalle välttämättömät. Terve puheääni on aina avain terveeseen laulamiseen. Jos ääni ei ole kunnossa, sitä on mahdotonta käyttää ilmaisun ja tunteiden välineenä. Äänemme kulkee aina mukanamme ja siihen vaikuttavat monet ulkoiset, mutta myös sisäiset tekijät. Laulajan on tärkeä tietää, miten suojella ääntä ja estää sen vaurioituminen sekä miten eheyttää ääntä rasittumisen jälkeen. Laulunopiskelun ja opettamisen lähtökohtana on mahdollisimman luonnollisen ja pienin ponnisteluin hankittu äänenkäyttö. Tämän jokainen on hallinnut elämänsä alkutaipaleella, vauvana, jolloin parkaisut ja itkut ovat olleet ainoita tapoja välittää tunteita. Ääni on kestänyt huudosta ja itkusta huolimatta. Valitettavasti ihmisen varttuessa tämä luonnollinen äänenkäyttö usein häiriintyy ja muuttuu. Äänihäiriöistä voivat kuitenkin kärsiä minkä ikäiset ihmiset tahansa, vaikka lapsen ääni onkin alun pitäen luonnostaan terve. Suurin riski saada äänihäiriö on kuitenkin ns. äänityöläisillä kuten laulajilla, opettajilla, myyjillä ja näyttelijöillä. Laulaessa äänen tulisi soida vapaasti, jolloin ääni kantaa, soi pyöreästi ja täyteläisesti hiljentämään. ja sen voimakkuutta pystyy vaivattomasti kasvattamaan ja Vapaa ääni liikkuu sujuvasti rekisteristä toiseen ja sillä pystyy välittämään erilaisia sävyjä ja tunnetiloja. Tämä edellyttää, että käytämme koko kehoa ja opimme tuntemaan ja aistimaan sen myös sisältä käsin. Tällöin emme ole pelkästään oman korvamme varassa arvioidessamme omaa lauluamme. Tässä opinnäytetyössä käydään läpi äänen toiminnan perusperiaatteet ja äänielimistö, kartoitetaan yleisimpiä äänihäiriöiden syitä sekä pohditaan, miten ne saataisiin estettyä ja korjattua. Samalla annetaan myös ohjeita ja harjoituksia äänen huoltamista varten. Äänenkäyttö, puhuminen ja laulaminen ovat lihastyötä siinä missä vaativa liikuntakin. Siksi äänenkäyttöä pitäisikin harjoitella ja äänielimistön kuntoa vaalia. Laulajalle on erityisen tärkeää tuntea oman äänensä mahdollisuudet ja rajat sekä äänen häiriintymisen riskit.

6 2 Valitsin tämän aiheen osittain sen vuoksi, että olen itse joutunut käymään läpi erilaisia ääniongelmia omassa laulunopiskelussani. Aloittaessani laulunopiskelun lauloin lähes pelkästään jännittyneellä kurkunpäällä varsinkin korkealle mentäessä kunnollisen hengitystuen puuttuessa, minkä seurauksena ääneni käheytyi ja foniatri totesi minulla alkavan äänihuulikyhmyn. Tämä kuitenkin poistui äänilevolla ja välttämällä korkeiden äänten laulamista. Olin laulanut pitkään kuorossa alttoäänessä, minkä vuoksi ala-ääneni olivat kehittyneet hyvin. Ylä-äänten laulaminen oli vaikeaa, koska niitä en ollut juurikaan laulanut. Tämä johti osaltaan oman luonnollisen äänenvärini hukkumiseen. Lauloinkin mezzo-sopraano -fakkia kaiken kaikkiaan yhdeksän vuotta nykyään olen korkea sopraano. Tein myös aikanaan opettajani innostamana liikaa vatsan pumppausharjoituksia, joilla haettiin vatsalihasten parempaa toimintakykyä. Tämä sai kuitenkin osaltaan aikaan sen, että kärsin kaksi vuotta refluksiasta, jota hoidettiin lääkehoidolla ja puheterapeutin vastaanottokäynneillä. Laulunopettaja ottaa suuren vastuun alkaessaan kouluttaa ja ohjata ääntä. Oppilaan tausta on aina erilainen, riippumatta siitä, onko ääntä ehditty jo kouluttaa vai ei. Aluksi täytyykin opetella ns. yhteinen kieli, jotta sekä oppilas ja opettaja tietävät, mitä oikein milläkin termillä tarkoitetaan. Käsiteviidakko kun on hyvinkin kirjava. Tulevana laulunopettajana koenkin olevan erityisen tärkeää tuntea äänen toimintaperiaatteet, yleisimmät laulutavat ja ongelmat, jotta näitä vääristyneitä tapoja voisi helpommin tunnistaa, ennalta ehkäistä ja poistaa.

7 3 1 ÄÄNEN SYNTY JA OMINAISUUDET Äänihuulet lähestyvät toisiaan kurkunpään lihasten toiminnan vaikutuksesta ja valmistautuvat värähtelemään. Koska ilmavirran ulosmenoaukko tällöin pienenee, ulospurkautuvan ilmavirran nopeus kasvaa. Samalla paine pienenevässä aukossa pienenee ja se aiheuttaa ns. imuefektin. Tällöin syntyy alipainetta ääniraon kohdalle ja sen alapuolelle, jolloin äänihuulet alkavat alaosistaan sulkeutua ja ilmavirta katkeaa tällöin hetkeksi. Tämä taas aiheuttaa painetta ääniraon alapuolelle, jolloin äänihuulet irtoavat toisistaan ja äänirako aukeaa hetkeksi. Tällöin ilma purkautuu ääniraon läpi. Jälleen syntyy alipainetta ääniraon kohdalle ja äänihuulet alkavat sulkeutua. Tästä ketjusta syntyy värähtelyjä, jotka korvamme rekisteröi ja aivomme tajuaa ne sitten ääneksi. (Koistinen, 2003, 51) KUVA 1. Äänen syntytapahtuman osatekijät ja siihen osallistuvat anatomiset rakenteet (Aalto, Parviainen, 1985, 99) Ääni kulkee resonanssitilojen, otsan, suun ja nenän onteloiden, läpi. Kaikupohjana toimii koko keho. Ihmisen ääni on siis äänihuulivärähtelyn ja resonanssin yhteistulos. Äänihuulista itsessään syntyvä ääni on alun perin heikko ja väritön, eikä siinä ole vielä persoonallista sävyä. Vasta kuljettuaan koko äänielimistön läpi

8 4 ääni saa voimaa, kaikua ja kullekin ihmiselle ominaisen äänivärin. (Aalto, Parviainen 1985, 64-65) 1.1 Äänielimistö Äänielimistömme on jaettu perinteisesti kolmeen osaan: hengitys-, äänentuotto- ja ääntöelimistöön. (Aalto, Parviainen 1985, 99) Tämän perinteisen jaon lisäksi ääniinstrumentin toimintaan vaikuttaa kuitenkin myös tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto, joita en kuitenkaan käsittele tässä tarkemmin. (Koistinen, 2003, 12) KUVA 2. Äänielimistö (Honkanen, Korhonen, 1997, 47) Hengityselimistö Ihmisen hengityselimistö koostuu rintakehästä, keuhkoista, keuhkoputkista, henkitorvesta ja hengitykseen osallistuvista lihaksista. Hengityksen tehtävänä on taata keskeytymätön hapensaanti elimistömme kudoksiin ja toisaalta taas siirtää hiilidioksidia soluista ilmaan. Hengityksen säätelyyn osallistuu aivojen sekä tahdonalainen että tahdosta riippumaton osa. Esimerkiksi puhuminen, laulaminen ja nauraminen ovat aivokuoren tahdonalaista toimintaa. Voimme pidättää

9 5 hengitystämme, mutta emme loputtomiin, koska silloin tahdosta riippumaton (autonominen) aivokuoren osa ottaa hengityksen valvontaansa. Hengitettäessä ilma joutuu nenän tai suun kautta nieluun ja sieltä kurkunpään rakenteiden kautta henkitorveen, mikä taas jakautuu oikeaan ja vasempaan keuhkoputkeen. Keuhkoputkista ilma kulkeutuu lohkoputkistoon ja sieltä yhä ohuemmiksi haarautuviin tiehyeihin. Niistä aukeavat keuhkorakkulat, joiden kautta happi pääsee kulkeutumaan muualle elimistöömme. (Aalto, Parviainen, 1985, ) KUVA 3. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset. Kuvan vasen puoli kuvaa päällimmäisiä lihaksia (edestä) ja oikea puoli sisempiä kerrostumia (takaa). (Aalto, Parviainen, 1985, ) Suurin osa hengityslihaksista osallistuu sisäänhengitykseen ja niistä tärkeimmät ovat pallea ja uloimmat kylkivälilihakset. Pallea on holvimaisesti ylöspäin kaartuva lihas rintaontelon ja vatsaontelon rajalla. Rauhallisesti hengitettäessä eli ns. lepohengityksessä käytämme ainoastaan sisäänhengityslihaksia, jolloin uloshengitys on passiivinen. Sisäänhengityksen aikana pallea laskeutuu alaspäin ja leviää

10 6 myös ulospäin työntäen vatsalihaksia, alaselän lihaksia ja sisäelimiä alas ja ulospäin. Tästä johtuu ulospäin havaittava keskivartalon tuntuva ja näkyvä pullistuminen. Lepohengityksessä uloshengityksen aikana pallea rentoutuu ja palautuu omalle paikalleen. Normaalissa lepohengityksessä meidän ei tarvitse ajatella, kuinka hengitämme. Jos alamme tätä analysoimaan ja ajattelemaan hengitystapahtumaa, menetämme välittömästi jotain lepohengityksen automaattisuudesta ja vapaudesta. Lepohengityksen vastakohta on ääntöhengitys (eli esim. ennen puhetta ja laulua), jossa sisäänhengitys on lihastoiminnaltaan pääosin samankaltaista kuin lepohengityksessä, kuitenkin hieman nopeampaa. Uloshengitys sen sijaan on ääntöhengityksen aikana erittäin aktiivista ja kontrolloitua. Tällöin aktivoituvat mm. sisemmät kylkivälilihakset, rintakehän poikittainen lihas sekä kylkiluiden aluslihakset. Aktiivisen uloshengityksen aikana keskivartalomme tuntuu ja näkyy laihtuvan. (Koistinen, 2003, 30-37) KUVA 4. Tärkeimmät uloshengityslihakset. Kuvan vasen puoli kuvaa päällimmäisiä lihaksia (edestä) ja oikea puoli sisempiä kerrostumia (takaa). (Aalto, Parviainen, 1985, )

11 Äänentuottoelimistö Äänentuottoelimistö koostuu kurkunpäästä ja sitä liikuttavista anatomisista rakenteista sekä näiden toimintaan osallistuvista lihaksista. Tällä lihasten, sidekudosten ja nivelsiteiden avulla kasassa pysyvällä rustorakennelmalla ja sen liikkeillä on suuri merkitys äänentuotossa. Kurkunpää ei ole kiinni missään luussa, vaan se roikkuu pääasiassa lihaksista koostuvan kannattelumekanismin varassa. Alaosistaan kurkunpää on kiinni rintalastassa ja solisluissa, välillisesti jopa ylimmissä kylki- ja lapaluissa. Kurkunpään alin rusto on yhteydessä henkitorveen. Yläosistaan se roikkuu kieliluussa ja tietyissä leuan ja pään lihaksissa. Kurkunpään tehtävänä ei ole ainoastaan tuottaa äänihuulivärähtelyä, vaan se avautuu ja sulkeutuu hengitettäessä sekä suojaa alempia hengitysteitä vierailta esineiltä sulkemalla ääniraon kurkunkannen avulla. KUVA 5. Kurkunpään ulkopuolisia lihaksia ja nielun lihaksia. (Koistinen, 2003, 49) Kurkunpään pysyminen mahdollisimman alhaalla sisäänhengityksen ja äännön aikana takaavat äänihuulille tilan, jossa ne pääsevät värähtelemään vastakkain mahdollisimman taloudellisesti. Tämä vaatii syvähengitystä, jossa pallea laskeutuu

12 8 samalla, kun henkitorvi ja rintalasta liikkuvat alaspäin. Tämä mahdollistaa kurkunpään kilpiruston laskeutumisen mahdollisimman etäälle kieliluusta, jolloin äänihuulet pääsevät taas helpommin värähtelemään. Äänihuulet sijaitsevat rustojen muodostamassa rakennelmassa henkitorven yläosassa kurkunpäässä. Äänihuulet ovat muodostuneet lihaskudoksesta ja kimmoisasta limakalvosta. Etuosaltaan äänihuulet ovat kiinnittyneet aataminomenaan ja takaosaltaan kannurustoihin, jotka liikkeillään saavat aikaan mm. äänihuulten pituuden muutoksia. Äänihuulten ja kannurustojen väliin jäävää aukkoa kutsutaan ääniraoksi. Ääniraon muodosta johtuen äänihuulia voidaan levittää sivullepäin vain niskan puolelta. Tämä vaikuttaa suoraan äänihuulten toimintaan, minkä vuoksi laulajille onkin tärkeää aistia niskan rentous eli ns. pitkä niska. Aivot kyllä säätelevät suoraan äänihuulilihasten kimmoisuutta ja kokoa, mutta äänihuulten toiminta on kuitenkin läheisesti riippuvainen niitä ympäröivien ja suojaavien kurkunpään rustorakennelmien ja lihasten liikkeistä. KUVA 6. Äänihuulet ylhäältä ja sivusta katsottuna. (Aalto, Parviainen, 1985, 118) Äänihuulet kehittyvät ja kasvavat ihmisen kehittyessä. Murrosiässä äänihuulten kasvu kiihtyy ja tästä johtuukin etenkin pojilla usein kuultava äänenmurros. Aikuisen naisen äänihuulet ovat n mm pituiset, aikuisen miehen n mm. On havaittu, että äänihuulten pituus vaikuttaa äänialan laajuuteen; mitä pidemmät äänihuulet, sitä laajempi äänialue pystytään tuottamaan.

13 9 Tutkimuksissa on osoitettu, että äänihuulet pystyvät värähtelemään ainakin neljällä eri tavalla. Mitä enemmän ääntä on koulutettu, sitä paremmin ja enemmän eri värähdystapoja voi laulaessa hyödyntää. Vaivattomin, käytetyin ja luonnollisin äänivärähtely tapahtuu puheäänemme korkeudella, jolloin äänihuulet värähtelevät koko pituudeltaan ja syvyydeltään ja äänirako sulkeutuu täydellisesti, jos äänentuottoelimistömme on terve. (Koistinen, 2003, 47-52, Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist, 1987, ) Ääntöelimistö Ääntöelimistö (artikulaatioelimistö) koostuu kielestä, huulista, pehmeästä suulaesta eli kitapurjeesta, kitakielekkeestä, leuasta ja kaikista suun, nielun ja kasvojen lihaksista. Myös äänihuulet voidaan katsoa kuuluvan artikulaatioelimistöön, koska niillä pystytään tuottamaan erilaisia kurkkuäänteitä. Ääntöväyläksi sanotaan kurkunpäästä (äänihuulista) huuliin ja sieraimiin ulottuvaa aluetta. Kieli on tärkein ja suurin artikulaatioelin. Se koostuu useista eri lihaksista, jotka jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin lihaksiin. Sisäisiä lihaksia kutsutaan myös artikulaatiolihaksiksi ja juuri ne muuttavat kielen muotoa. Ulkoiset lihakset avustavat näitä sisäisiä lihaksia ja liikuttavat kieltä. Pehmeä suulaki eli kitapurje koostuu viidestä lihasparista, lima- ja sidekalvoista. Se vaikuttaa äänteiden syntyyn ja resonoitumiseen laajentamalla ja sulkemalla nieluontelon tilaa ohjaten ilmavirran kulkua nenäonteloon ja -nieluun. Tämä tapahtuu liikuttamalla ja jännittämällä pehmeää suulakea. Huulet muodostuvat suun kehälihaksista, joita peittää edessä iho ja takana suussa limakalvo. Artikulaation aikana huulia avustavat useat ympäröivät kasvojen lihakset. Alaleuan liikkeet taas vaikuttavat muiden artikulaatioelinten muotoon ja liikkeisiin, samalla kun niillä on yhteys suoraan myös kurkunpään toimintaan.

14 10 Äänteiden muodostumiseen vaikuttavat suuresti ääntöväylän pituus ja koko, kielen massa, ääntöväylän aukkojen suuruus ja artikulaatioelinten liikkuvuus. Vokaalit syntyvät, kun värähtelevä ilmamassa pääsee vapaasti virtaamaan kunkin vokaalin muovaaman ääniväylän läpi. Konsonantit taas syntyvät ilmamassan kulkiessa jonkin asteisen ahtauman läpi, jolloin ilmanpaineen vaihtelut saavat aikaan kullekin konsonantille ominaisen paineen laukeamisen, mikä kuuluu äänessä äänteelle tyypillisenä hankaushälynä. Konsonantit jaetaan äänihuulten värähtelemisen mukaan joko soinnillisiin (äänihuuli värähtelee) tai soinnittomiin (äänihuuli ei värähtele). (Koistinen, 2003, 71-79) KUVA 7: Artikulaatioelimet ja resonanssionteloita ääntöväylässä (Koistinen, 2003, 53) 1.2 Äänen sointiväri, resonanssi ja voimakkuus Laulaja pystyy tietoisesti paljonkin vaikuttamaan oman äänensä sointiväriin. Tämä on mahdollista, koska resonanssitilojen ympärillä on tahdonalaisia lihaksia, joiden avulla voidaan vaikuttaa resonanssionteloston värähtelyyn. Esim. poskipäiden kohottamisella on paljon vaikutusta äänen kirkkauteen. Myös kurkunpään nostaminen ja laskeminen muuttaa ääntä; tämä tosin tapahtuu yleensä tiedostamatta. Lopullisen silauksen äänen värille antaa artikulaatio: esimerkiksi se,

15 11 miten käyttää kieltä ja huulia, vaikuttaa paljon ääneen. Äänen värin tahallinen muuttaminen aiheuttaa usein ongelmia laulunopetuksessa, kun oppilas yrittää jäljitellä opettajansa tai esikuvansa ääntä. Tämä tulisikin valveutuneen opettajan tiedostaa ja pyrkiä estämään. (Honkanen-Korhonen 1997, 48-49) Resonanssi- eli kajeilmiöllä on tärkeä osuus äänen synnyssä. Tällöin värähtelevä ilma alkaa värähdellä kehomme ontelorakenteissa (kuva 7) vahvistaen korvin kuultavaa ääntä. Värähtelyn voimistuminen jatkuu myös siinä tilassa, missä milloinkin laulamme. Ihmiskehossa on seitsemän eri resonanssialuetta: keuhkoputket, henkitorvi, kurkunpää, nielu, suuontelo, nenäontelo ja pään alueen pienet ontelorakenteet. Resonanssi-ilmiöön vaikuttavat onteloiden koko, muoto, rakenne ja sijainti kehossa. Kova materiaali resonoi paremmin kuin pehmeä. Suuremmat ontelot värähtelevät matalampien äänten aikana ja pienemmät ontelot korkeimpien äänten soidessa. (Koistinen, 1985, 52-53) Rintaresonanssi on äänen perusta. Se on kaikista vaivattomin äänen värähtelytapa, joka tapahtuu oman puheäänen korkeudella. Rintaresonanssi tuo heleään naisääneenkin syvyyttä ja kantavuutta. Pääresonanssi saa äänen heleytymään ja selkeytymään. Ääni on tasapainossa, kun oikea balanssi rinta- ja päärekisterin välillä löytyy. Äänen voimakkuus johtuu äänihuulia vastaan kohdistuvan ilmapaineen suuruudesta sekä äänihuulten vastakkaispaineen tasapainosta. Voimistuessaan ääni pyrkii helposti nousemaan, mutta tasapainoinen ja terve ääni voimistuu ilman äänen korkeuden muutosta. Äänen korkeuden muutosta äänihuulissa voidaan havainnollistaa mielikuvalla kielisoittimista: pitkä, paksu ja löysä kieli värähtelee hitaammin ja tuottaa matalampaa ääntä kuin lyhyt, ohut ja kireä kieli. Joten mitä korkeampaa ääntä tuotamme, sitä nopeammin äänihuulet värähtelevät. Ihmisääni koostuu tosiasiassa erikorkuisista osasävelistä, joita korva ei pysty erottamaan toisistaan. Äänen korkeus kuullaankin matalimman osasävelen mukaan. Ääni soi sitä täyteläisimmin mitä rikkaampi tämä osasävelrakenne on. (Aalto, Parviainen 1985, 62-66)

16 Ääniluokat ja rekisterit Voimme luokitella lauluäänen eri kategorioihin eli ääniluokkiin lähinnä äänialan perusteella. Perinteinen jaottelu on seuraava: sopraano, mezzosopraano, altto, tenori, baritoni ja basso. Aikuisen miehen äänihuulet tuottavat keskimäärin noin oktaavin matalampaa ääntä kuin naisten. Äänialan laajuuden tarkka määritteleminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska jokainen ääni on yksilöllinen ja laajuutta pystytään koulutuksen myötä kasvattamaan. Määrittely on kuitenkin tärkeää, koska väärässä ääniluokassa pitkään laulaminen voi pilata koko äänen. Varsinkin nuoren laulajan onkin turvallisinta keskittyä ensin terveellisten ja taloudellisten äänenkäyttötapojen muodostamiseen keskirekisterin alueella, joka on lähinnä puheääntä. Rekisterillä tarkoitetaan ihmisäänessä samalla tavalla tuotettujen, erikorkuisten sävelten sarjaa, jolla on samanlainen perusäänen laatu. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä äänialuetta, jonka pystymme tuottamaan samalla tavalla yhtä laadukkaasti. Tullessamme tietylle sävelkorkeudelle, joudumme vaihtamaan rekisteriä. Rekisteri määräytyy äänihuulten paksuuden ja pituuden muutoksen mukaan: matalalta laulettaessa äänihuulet ovat paksuimmillaan ja korkeammalle siirryttäessä äänihuulet ohenevat ja pitenevät. Rekistereitä voidaan jaotella eri tavoilla. Yleensä naisten rekisterit jaetaan rinta-, keski-, pää- ja huilurekisteriin. Miesten rekistereiksi katsotaan rinta-, pää- ja falsettirekisteri. Rintarekisterin alueella äänihuulet värähtelevät koko syvyydeltään, jolloin ääni kuulostaa pyöreältä ja täyteläiseltä. Keskirekisteri sijaitsee nimensä mukaisesti rinta- ja päärekisterin välissä, jossa rekisterit menevät päällekkäin siten, että äänen tuottaminen onnistuu vaivattomasti sekä pää- että rintarekisterillä joko yhdessä tai erikseen. Alue on yleensä noin yhden oktaavin laajuinen. Päärekisteriä tarvitaan äänen korkeuden noustessa, jolloin vain äänihuulten reuna-alueet osallistuvat värähtelyyn ja resonanssi tuntuu eniten juuri pään alueella.

17 13 Naisten huilu- eli vihellysrekisteriä ei normaalisti käytetä puheessa eikä laulussakaan muuten kuin vain kaikkein korkeimpien äänien muodostamisessa. Nykyisen käsityksen mukaan huilurekisterin äänet syntyvät äänihuulilla viheltämällä, jolloin äänihuulten väliin jää pieni rako. Toinen teoria on, että huilurekisterin äänet ovat epätavallisen korkeita falsettiääniä. Falsettirekisterillä tarkoitetaan miesten päärekisterin yläpuolella sijaitsevaa rekisteriä, jonka äänet saadaan aikaan, kun ilma purkautuu äänihuulten välistä. KUVA 8. Ihmisäänen laajuudet ja rekisterinvaihdospaikat (Koistinen, 2003, 64) Rekisterit muotoutuvat äänihuulten erityyppisestä värähtelystä eri sävel- korkeuksilla. Jos laulajalla on liikaa jännitystä kurkunpään seudulla esim. korkealle laulettaessa, äänihuulet eivät pääse muuttelemaan tätä värähtelyä luonnollisesti. Tällöin kuulemme äänessä selvän murroksen, breikin, rekisterialueen vaihtuessa toiseksi. Puhutaan äänihuulten värähtelyn muutoskohdasta eli ylimenokohdasta, jota voidaan kutsua myös breikkipaikaksi. Laulunopiskelussa onkin tarkoitus oppia hallitsemaan äänentuottoon vaikuttavien lihasten toimintaa niin, ettei sävelkorkeuden ja rekisterin vaihtuminen kuulu äänessä selvänä murroksena, vaan korkealle siirtyminen tapahtuu äänihuulten ohentumisena luonnollisesti. (Koistinen, 2003, 59-63)

18 14 2 ÄÄNEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Seuraavassa käsittelen Ritva Eerolan (Laulajan opas, 1997, 28-31) kokoamaa tiivistettyä listaa ääneen vaikuttavista eri tekijöistä, joita tulisi ottaa huomioon laulunopiskelussa. Joihinkin tekijöihin pystymme vaikuttamaan itse, toisten kanssa on vain opittava tulemaan toimeen. Omaa kehoaan tarkkailemalla ja kuuntelemalla opimme itsellemme parhaiten sopivat toimintatavat. Laulajan ääni on erittäin herkkä ja vaikutusaltis instrumentti. Sen vuoksi on tärkeää esimerkiksi tietää, mitä voi syödä tai juoda juuri ennen esitystä. 2.1 Anatomis-fysiologiset tekijät Ihmisen rakenteelliset tekijät (pituus, resonanssionteloiden koko, äänihuulten mittasuhteet) vaikuttavat äänen suuruuteen, perusväriin sekä äänialan laajuuteen. Ryhti ja kehon hallinta vaikuttavat lihasten toimimiseen tasapainoisesti ja siten hengityksen kautta koko äänentuottotapaan. Jännitykset kaulan ja kasvojen alueilla voivat johtua purentavirheistä. Septum deviaatio eli nenän väliseinän vinoutuma saa äänen soinnin kuulostamaan tukkoiselta. Jokaisen ihmisen yksilöllinen rasituksen sietokyky on erilainen, mutta mitä enemmän äänentuotossa on virhetoimintoja, sitä herkemmin ääni myös rasittuu. 2.2 Äänenkäyttötapa ja -määrä Lapsena opimme äänenkäytön matkimalla ja jäljittelemällä. Tällöin käytetään hyväksi kehomme audiokineettistä kykyä, jolloin kuulemamme äänen eteen tehty lihastoiminta siirtyy fyysisinä tuntemuksina omaan elimistöön. Nämä tuntemukset voivat olla sekä miellyttäviä että epämiellyttäviä. Tätä kykyä käytetään hyväksi myös laulunopetuksessa ja ääniterapiassa. Samalla voimme kuitenkin tiedostamatta tai tietoisesti oppia virheellisiä äänentuoton malleja, joiden poiskitkeminen on sitä vaikeampaa, mitä tietoisempaa virheellisen toimintatavan omaksuminen on ollut. Riski saada ääniongelmia kasvaa suhteessa äänenkäytön

19 15 määrään, koska silloin äänen palautumis- ja lepoajat ovat lyhyempiä. Äänen koulutus vähentää riskitekijöitä. Äänihygienian kannalta seuraavia seikkoja tulisi välttää: kuiskaaminen, yskiminen, meluisat paikat, joissa joutuu puhumaan melun yli sekä jatkuva puhuminen. Eri laulutyyleissä on omat vaaransa: klassisessa laulussa oopperalaulajalta vaaditaan ottamaan äänestä kaikki irti sekä korkeuden että voimakkuuden suhteen, heavyja rock- puolella ääneltä usein jopa vaaditaan virheellistä toimintaa. Myös pitkään väärässä ääniluokassa laulaminen aiheuttaa ääniongelmia, kuten on jo aiemmin todettu. 2.3 Terveydelliset seikat Koska laulaminen vaatii koko kehomme eri osien saumatonta yhteistoimintaa, yleinen terveydentila ja fyysinen kunto vaikuttavat ääneen, samoin kuin psyykkiset ongelmat, kuten esiintymisjännitys, masennus ja stressi. Liian vähäinen unen määrä huonontaa äänen laatua; väsyneenä äänen herkkyys kärsii. Limakalvoihin vaikuttavavilla sairauksilla, kuten esim. astmalla ja allergialla, on ääntä heikentäviä vaikutuksia. Näitä toki voi hoitaa nykyisin hyvin tuloksin lääkityksellä. Myös hormonaaliset tekijät vaikuttavat ääneen. Näitä voi ilmetä kuukautisten, raskauden ja vaihdevuosien aikana. Laulajilla yleisessä Reflux-oireessa mahaportin sulkijalihas ei toimi kunnolla, jolloin mahanesteiden happoa pääsee ruokatorvea pitkin ylös aina kurkun seudulle asti saaden aikaan ärsytystä ja punoitusta. Tämä ilmenee usein äänen käheytenä. Refluksia aiheutuu usein liiallisesta ja vääränlaisesta lihasponnistelusta laulamisen yhteydessä. Lääkitys, tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen (esim. kahvi, sitrushedelmät), nukkuma-asennon muutos sekä luonnottomien lihasponnistelujen (esim. vatsalihasharjoitteet) välttäminen laulamisen yhteydessä auttavat kaikki pääsemään refluksiasta eroon.

20 16 Edellä mainituista psyykkisistä ongelmista varmasti kaikille esiintyjille tutuin tuntemus on esiintymisjännitys, jota haluankin tässä kohtaa käydä läpi hieman tarkemmin. Jännittäminen aiheuttaa kehossamme hyvin paljon erilaisia tuntemuksia: lihasjännityksiä, sydämentykytystä, raajojen tärinää ja hengityskin tuntuu helposti pinnalliselta. Jännittäminen kuitenkin kuuluu esiintymiseen ja on aivan normaalia. Yleensä jännitys johtuu arvostelun pelosta, jonka esiintyjä kuvittelee olevan negatiivista. Jos jännittämisestä haluaa päästä eroon, on hyväksyttävä ensin itsensä ja myös oma jännittämisensä. Positiivinen asenne itseen ja kuulijoihin on oleellista. Hyvä valmistautuminen ja harjoittelu ennakkoon ovat luonnollisesti myös ensiarvoisen tärkeitä seikkoja. Muita esiintymisjännitystä vähentäviä tekijöitä ovat mm. pikarentoutumisharjoitukset, esiintymistilanteen läpikäyminen ennakolta kohta kohdalta mielessä kaikkine tuntemuksineen, hypnoosi, akupunktio ja meditaatio. Käytössä on myös lääkehoitoa, mutta se ei ole kovinkaan suositeltava keino, koska se ei poista jännittämisen ongelmaa sinänsä ja voi lisäksi aiheuttaa muita laulamiselle haitallisia sivuoireita. (Hautamäki, 1997, 73-78) 2.4 Sisäisesti nautittavat aineet Laulajan tulisi välttää seuraavassa käsiteltäviä aineita ainakin ennen äänenkäyttötilanteita. Maitotuotteet, suklaa ja jäätelö aiheuttavat liman eritystä, voimakkaasti maustetut ruoat voivat ärsyttää limakalvoja ja pahentaa reflux-oireita. Runsas kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttiminen kuivattaa limakalvoja ja saattaa aiheuttaa äänihuulten limakalvopintaan paksun ja jähmeän liman muodostumisen, jolloin rykimisen ja kurkun selvittelyn tarve lisääntyvät. Alkoholi laajentaa verisuonia, mikä saa aikaan limakalvomuutoksia, mm. turvotusta ja nenän tukkoisuutta. Alkoholin pitkäaikainen käyttö voi myös aiheuttaa ääneen pysyvää karheutta ja vuotoisuutta. Tupakansavu aiheuttaa ääniväylän tulehtumista. Jotkut lääkkeet, kuten antihistamiinit, kortisonit ja nenäsuihkeet

21 17 aiheuttavat limakalvojen kuivumista. Aspiriini ohentaa verta, mistä voi olla seurauksena verenpurkautuma. Liian kylmä juoma supistaa äänihuulten pinnalla olevan limakalvokerroksen verisuonistoa ja siksi heikentää äänihuulilihaksen verenkiertoa, jolloin lihaksen toimintakyky heikkenee. Paras onkin juoda kädenlämpöistä vettä, yrttiteetä tai marjamehuja, jotka eivät yleensä aiheuta limakalvojen turvotusta tai kuivumista. 2.5 Ulkoiset ja ympäristötekijät Pöly, kuivuus ja ilmastointi kuivattavat limakalvoja, mikä saattaa aiheuttaa ärsyttävää kuivaa yskää tai muita allergisia oireita. Matkustaessa lentokoneella on huomioitava kuiva ilma juomalla paljon vettä. Matkustettaessa aikavyöhykkeestä toiseen tai siirryttäessä ilmastosta toiseen, elimistölle on annettava aikaa sopeutua uuteen ympäristöön. Huoneakustiikka vaikuttaa laulamiseen, minkä vuoksi pitäisi opetella tuntemaan oikeanlainen laulutapa kehossaan, eikä vain olemaan oman korvansa armoilla. Sähköiset laitteet, kuten mikrofonin ja vahvistimen käyttö vaatii totuttelua virhetoimintojen ja -asentojen välttämiseksi. 2.6 Ikääntyminen Tätä ääneen vaikuttavaa seikkaa ei Eerola ole erikseen maininnut, mutta haluan sen tähän yhteyteen lisätä. Ikääntymisen vaikutus ääneen on toki hyvin yksilöllistä. Kuitenkin ikääntyessä lihakset alkavat menettää kimmoisuuttaan ja samoin käy äänihuulilihaksille. Äänihuulten pinnalla oleva limakalvokerros alkaa menettää hormonitoiminnan muututtua kosteuttaan ja äänihuulet veltostuvat ja ohenevat, jolloin myös niiden värähteleminen heikkenee. Ikääntyminen saattaa kuulua äänessä vuotoisuutena, lisääntyneenä vibratona ja hengästyneisyytenä. Äänen laajuus saattaa myös kaventua. (Koistinen, 2003, 91)

22 18 3 ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMAT Äänen voidaan katsoa olevan häiriintynyt, kun ääntä ei saada kuuluviin eikä voida puhua riittävän pitkään. Puhuessa ääni rasittuu ja väsyy, käheytyy, madaltuu, pettää, katoaa kokonaan, tulee tarve rykiä, kurkunpään seudulla tuntuu kipua tai palan tunnetta. Lauluäänessä voi tällöin huomata äänialan kaventumista, rekisterirajan seudussa ilmeneviä katkoksia sekä ylipäänsä laulamisen vaikeutuminen aiempaan verrattuna. Äänihäiriöt jaetaan kahteen pääluokkaan: elimellisiin (orgaanisiin) ja toiminnallisiin (funktionaalisiin) äänihäiriöihin. Usein ongelmat ilmenevät ensin toiminnallisina häiriöinä, jotka voivat sitten kehittyä elimellisiksi, jos niihin ei puututa. Tämä johtuu siitä, että kurkunpään limakalvot ja sitä ympäröivät kudokset turpoavat ylimääräisestä ja luonnottomasta rasituksesta, jolloin niihin voi ilmestyä kyhmyjä. Myös hoitamattomat tulehdukset hengitysteissä voivat aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita. (Vaalio, 1997, 15) 3.1 Lauluäänen toiminnalliset häiriöt Tämä osa-alue käsittää kaikki äänentuoton ja sen käyttötavan osatekijät sekä niihin vaikuttavat seikat. Toiminnallisissa äänihäiriöissä äänihuulet ovat kyllä terveet, mutta äänielimistön toiminnan säätelyssä ja käytössä on puutteita. Tämä tarkoittaa usein, että kurkunpään toiminnassa on liikaa jännitystä tai äänihuuliin kohdistuu liian iso paine. Myös hengityksen säätely voi olla puutteellista eikä resonanssia osata käyttää oikein hyväksi. Juuri näihin toiminnallisiin häiriöihin voi laulunopettaja työssään puuttua ja auttaa opiskelijaa käyttämään oikeita harjoituksia. Joillakin elimistön sietokyky voi olla niin suuri, että kestää vuosia, ennen kuin virheellisestä toimintatavasta ilmenee oireita, kun taas toisille oireet tulevat heti. (Sala, 2003, 14) Seuraavassa käyn läpi Ritva Eerolan (1997, 28-31) luokituksen ääneen vaikuttavista toiminnallisista

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Oppilas - Elev övrekropp2

Oppilas - Elev övrekropp2 Oppilas - Elev övrekropp2 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Street workout Aloittelijan opas

Street workout Aloittelijan opas Street workout Aloittelijan opas Street workout on liikuntamuoto, jossa käytetään omaa kehonpainoa vastuksena. Laji on vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Kehonpainoharjoittelu sopii kaikille lähtötasosta

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin. DNF Dynamic No Fins eli vapaasukellus ilman räpylöitä on yleensä kaikista vaikein laji aloittelijoille. Käsi ja jalkapotkun tekniikka vaatii hyvää koordinaatiota ja liikkuvuutta ja lajissa korostuu myös

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä?

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? Pääperiaa(eita: - Kun liikkuvuus on rii(ävän hyvällä tasolla, on kaikkien muiden fyysisten ominaisuuksien kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? - Rii(ävän liikkuvuuden hankkimisen

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Mirkkalea Konttila TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Taiteen

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista

Kädet seppeleellä. TEKSTI janne kontala kuva lina jelanski PIIRROKSET emmi valve. viisitoista neljätoista Tutustuin malasanaan 25 vuotta sitten aasialaisessa suurkaupungissa. siellä ihmisillä oli tapana kyykkiä jalkakäytävällä aina kun liikennevalot näyttivät punaista. Myöhemmin sain selville,

Lisätiedot

MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ

MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ Leila Saari Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Syksy 2015 Jyväskylän yliopisto 2 Sisällysluettelo MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TUKENA 1 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love

Belotero -täyteainehoidot. BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Tyypillisiä Beloteron hoitoalueita. The filler you ll love BELOTEROn salaisuus voi olla myös Sinun salaisuutesi... Beloteron sopivat Beloterotuotteet BELOTERO www.global.belotero.com tai Belotero-täyteainehoidot Change the way you age Ikääntymisen myötä ihossa

Lisätiedot

Dinox FitBars. - Harjoitusopas

Dinox FitBars. - Harjoitusopas Dinox FitBars - Harjoitusopas Tässä harjoitusoppaassa on pieni otos miten Dinox FitBareilla voi harjoitella. Liikkeitä ja erilaisia muunnelmia on kymmeniä. Oman kehonpainolla harjoittelu on todella tehokasta

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

2x8 polvien joustot 2x8 jousto-täpit rummuttaen jalkapohjilla lattiaan, lantio keinuu mukana

2x8 polvien joustot 2x8 jousto-täpit rummuttaen jalkapohjilla lattiaan, lantio keinuu mukana Bailamama 2Baby WARM UP Take On Me 3:46 Vauva mamasylissä selkä äitiä vasten 2x8 polvien joustot 2x8 jousto-täpit rummuttaen jalkapohjilla lattiaan, lantio keinuu mukana 4x8 jousto-askelkyykky aloittaen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen

52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen 52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen Katseletko kateellisena crossfit-harrastajia, jotka tekevät hetkessä kymmenen leuanvetoa? Kuivaa kyyneleet ja tartu toimeen, sillä sinäkin pystyt kyllä samaan!

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

Keventäjän kahvakuulatreeni

Keventäjän kahvakuulatreeni Keventäjän kahvakuulatreeni Kahvakuulaharjoittelu on saanut paljon viime vuosina suosiota ensin urheilijoiden ja sittemmin kuntoilijoiden keskuudessa. Keventäjälle kahvakuulailu sopii mainiosti, sillä

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

AITAKÄVELY. Aitakävely koko jalkapohjalla askeltaen. Aitakävelykoulu tulostettava muistilista ohjaajalle ja valmentajalle

AITAKÄVELY. Aitakävely koko jalkapohjalla askeltaen. Aitakävelykoulu tulostettava muistilista ohjaajalle ja valmentajalle AITAKÄVELY aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen tasapainon

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

Elev - Övre kroppen 1

Elev - Övre kroppen 1 Elev - Övre kroppen 1 Kirjoita ohje tähän 1. Polkupyöräergometri Säädä penkin korkeus niin että polvi on ala-asennossa pienessä koukussa Käynnistä laite ja säädä vastus laitteen ohjeiden mukaan Aloita

Lisätiedot

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN HUOMIOI TURVASEIKAT harjoitteissa valmentajan selkeät komennot - pilli hammassuojat käyttöön harjoituksissa niska kiinni hartiasuojiin, jolloin katse on eteenpäin. Mahdollinen

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot