Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA"

Transkriptio

1 Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Taiteen yksikkö, Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TAITEEN YKSIKKÖ Musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi Satusofia Kangasluoma: Laulajan äänenkäytön ongelmia Opinnäytetyö, s. 42 Toukokuu 2007 Tässä opinnäytetyössä selvitetään yleisimpiä laulajan kohtaamia äänenkäytön ongelmia. Pyrkimyksenä on selvittää, miten näitä voitaisiin ennalta ehkäistä ja hoitaa. Jotta ongelmien ymmärtäminen olisi mahdollista, perehdytään samalla myös äänentuottoelimistöön, äänen syntyyn ja ääneen vaikuttaviin tekijöihin. Opinnäytetyö antaa ohjeita sekä laulun opiskelijoille että opettajille. Avainsanat: ääni, lauluääni, äänifysiologia, äänihäiriöt, äänenkäytön ongelmat, äänenhuolto, hengitys, ääniharjoitukset

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES UNIT OF ARTS Degree programme for music Music Pedagogue KANGASLUOMA, SATUSOFIA: Problems of the singing voice Degree Work, 42 p. May 2007 This degree work is about the most common problems of the singing voice. It gives ideas and exercises to prevent these problems and voice disorders. However, in order to understand these problems, the reader will first be made familiar with the physiology of voice production and the facts concerning the human voice. The degree work is to give answers both to the students and the teachers. Key words: voice, singing voice, anatomy and physiology of voice production, breath, voice disorders, voice problems, voice care, voice exercises

4 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 1 ÄÄNEN SYNTY JA OMINAISUUDET 1.1 Äänielimistö Hengityselimistö Äänentuottoelimistö Ääntöelimistö 1.2 Äänen sointiväri, resonanssi ja voimakkuus 1.3 Ääniluokat ja rekisterit ÄÄNEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Anatomis-fysiologiset tekijät 2.2 Äänenkäyttötapa ja -määrä 2.3 Terveydelliset seikat 2.4 Sisäisesti nautittavat aineet 2.5 Ulkoiset ja ympäristötekijät 2.6 Ikääntyminen ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMAT 3.1 Lauluäänen toiminnalliset häiriöt Lihasjännitykset Ryhtivirheet Hengityksen ongelmat Virheellinen äänenaloitus Rekisteriongelmat Resonanssin virhemuodot Artikulaatiovirheet 3.2 Lauluäänen elimelliset ongelmat ÄÄNENHUOLTO JA KORJAUSTOIMENPITEET 4.1 Foniatri 4.2 Puheterapeutti 4.3 Laulunopettaja 4.4 Voice massage -hieroja 4.5 Itsenäiset harjoitukset ja äänenhuolto Rentoutuminen ja ryhti Hengittäminen Artikulaatio Ääni LOPUKSI 40 LÄHTEET 42

5 1 JOHDANTO Terveet äänielimet ovat laulajalle välttämättömät. Terve puheääni on aina avain terveeseen laulamiseen. Jos ääni ei ole kunnossa, sitä on mahdotonta käyttää ilmaisun ja tunteiden välineenä. Äänemme kulkee aina mukanamme ja siihen vaikuttavat monet ulkoiset, mutta myös sisäiset tekijät. Laulajan on tärkeä tietää, miten suojella ääntä ja estää sen vaurioituminen sekä miten eheyttää ääntä rasittumisen jälkeen. Laulunopiskelun ja opettamisen lähtökohtana on mahdollisimman luonnollisen ja pienin ponnisteluin hankittu äänenkäyttö. Tämän jokainen on hallinnut elämänsä alkutaipaleella, vauvana, jolloin parkaisut ja itkut ovat olleet ainoita tapoja välittää tunteita. Ääni on kestänyt huudosta ja itkusta huolimatta. Valitettavasti ihmisen varttuessa tämä luonnollinen äänenkäyttö usein häiriintyy ja muuttuu. Äänihäiriöistä voivat kuitenkin kärsiä minkä ikäiset ihmiset tahansa, vaikka lapsen ääni onkin alun pitäen luonnostaan terve. Suurin riski saada äänihäiriö on kuitenkin ns. äänityöläisillä kuten laulajilla, opettajilla, myyjillä ja näyttelijöillä. Laulaessa äänen tulisi soida vapaasti, jolloin ääni kantaa, soi pyöreästi ja täyteläisesti hiljentämään. ja sen voimakkuutta pystyy vaivattomasti kasvattamaan ja Vapaa ääni liikkuu sujuvasti rekisteristä toiseen ja sillä pystyy välittämään erilaisia sävyjä ja tunnetiloja. Tämä edellyttää, että käytämme koko kehoa ja opimme tuntemaan ja aistimaan sen myös sisältä käsin. Tällöin emme ole pelkästään oman korvamme varassa arvioidessamme omaa lauluamme. Tässä opinnäytetyössä käydään läpi äänen toiminnan perusperiaatteet ja äänielimistö, kartoitetaan yleisimpiä äänihäiriöiden syitä sekä pohditaan, miten ne saataisiin estettyä ja korjattua. Samalla annetaan myös ohjeita ja harjoituksia äänen huoltamista varten. Äänenkäyttö, puhuminen ja laulaminen ovat lihastyötä siinä missä vaativa liikuntakin. Siksi äänenkäyttöä pitäisikin harjoitella ja äänielimistön kuntoa vaalia. Laulajalle on erityisen tärkeää tuntea oman äänensä mahdollisuudet ja rajat sekä äänen häiriintymisen riskit.

6 2 Valitsin tämän aiheen osittain sen vuoksi, että olen itse joutunut käymään läpi erilaisia ääniongelmia omassa laulunopiskelussani. Aloittaessani laulunopiskelun lauloin lähes pelkästään jännittyneellä kurkunpäällä varsinkin korkealle mentäessä kunnollisen hengitystuen puuttuessa, minkä seurauksena ääneni käheytyi ja foniatri totesi minulla alkavan äänihuulikyhmyn. Tämä kuitenkin poistui äänilevolla ja välttämällä korkeiden äänten laulamista. Olin laulanut pitkään kuorossa alttoäänessä, minkä vuoksi ala-ääneni olivat kehittyneet hyvin. Ylä-äänten laulaminen oli vaikeaa, koska niitä en ollut juurikaan laulanut. Tämä johti osaltaan oman luonnollisen äänenvärini hukkumiseen. Lauloinkin mezzo-sopraano -fakkia kaiken kaikkiaan yhdeksän vuotta nykyään olen korkea sopraano. Tein myös aikanaan opettajani innostamana liikaa vatsan pumppausharjoituksia, joilla haettiin vatsalihasten parempaa toimintakykyä. Tämä sai kuitenkin osaltaan aikaan sen, että kärsin kaksi vuotta refluksiasta, jota hoidettiin lääkehoidolla ja puheterapeutin vastaanottokäynneillä. Laulunopettaja ottaa suuren vastuun alkaessaan kouluttaa ja ohjata ääntä. Oppilaan tausta on aina erilainen, riippumatta siitä, onko ääntä ehditty jo kouluttaa vai ei. Aluksi täytyykin opetella ns. yhteinen kieli, jotta sekä oppilas ja opettaja tietävät, mitä oikein milläkin termillä tarkoitetaan. Käsiteviidakko kun on hyvinkin kirjava. Tulevana laulunopettajana koenkin olevan erityisen tärkeää tuntea äänen toimintaperiaatteet, yleisimmät laulutavat ja ongelmat, jotta näitä vääristyneitä tapoja voisi helpommin tunnistaa, ennalta ehkäistä ja poistaa.

7 3 1 ÄÄNEN SYNTY JA OMINAISUUDET Äänihuulet lähestyvät toisiaan kurkunpään lihasten toiminnan vaikutuksesta ja valmistautuvat värähtelemään. Koska ilmavirran ulosmenoaukko tällöin pienenee, ulospurkautuvan ilmavirran nopeus kasvaa. Samalla paine pienenevässä aukossa pienenee ja se aiheuttaa ns. imuefektin. Tällöin syntyy alipainetta ääniraon kohdalle ja sen alapuolelle, jolloin äänihuulet alkavat alaosistaan sulkeutua ja ilmavirta katkeaa tällöin hetkeksi. Tämä taas aiheuttaa painetta ääniraon alapuolelle, jolloin äänihuulet irtoavat toisistaan ja äänirako aukeaa hetkeksi. Tällöin ilma purkautuu ääniraon läpi. Jälleen syntyy alipainetta ääniraon kohdalle ja äänihuulet alkavat sulkeutua. Tästä ketjusta syntyy värähtelyjä, jotka korvamme rekisteröi ja aivomme tajuaa ne sitten ääneksi. (Koistinen, 2003, 51) KUVA 1. Äänen syntytapahtuman osatekijät ja siihen osallistuvat anatomiset rakenteet (Aalto, Parviainen, 1985, 99) Ääni kulkee resonanssitilojen, otsan, suun ja nenän onteloiden, läpi. Kaikupohjana toimii koko keho. Ihmisen ääni on siis äänihuulivärähtelyn ja resonanssin yhteistulos. Äänihuulista itsessään syntyvä ääni on alun perin heikko ja väritön, eikä siinä ole vielä persoonallista sävyä. Vasta kuljettuaan koko äänielimistön läpi

8 4 ääni saa voimaa, kaikua ja kullekin ihmiselle ominaisen äänivärin. (Aalto, Parviainen 1985, 64-65) 1.1 Äänielimistö Äänielimistömme on jaettu perinteisesti kolmeen osaan: hengitys-, äänentuotto- ja ääntöelimistöön. (Aalto, Parviainen 1985, 99) Tämän perinteisen jaon lisäksi ääniinstrumentin toimintaan vaikuttaa kuitenkin myös tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto, joita en kuitenkaan käsittele tässä tarkemmin. (Koistinen, 2003, 12) KUVA 2. Äänielimistö (Honkanen, Korhonen, 1997, 47) Hengityselimistö Ihmisen hengityselimistö koostuu rintakehästä, keuhkoista, keuhkoputkista, henkitorvesta ja hengitykseen osallistuvista lihaksista. Hengityksen tehtävänä on taata keskeytymätön hapensaanti elimistömme kudoksiin ja toisaalta taas siirtää hiilidioksidia soluista ilmaan. Hengityksen säätelyyn osallistuu aivojen sekä tahdonalainen että tahdosta riippumaton osa. Esimerkiksi puhuminen, laulaminen ja nauraminen ovat aivokuoren tahdonalaista toimintaa. Voimme pidättää

9 5 hengitystämme, mutta emme loputtomiin, koska silloin tahdosta riippumaton (autonominen) aivokuoren osa ottaa hengityksen valvontaansa. Hengitettäessä ilma joutuu nenän tai suun kautta nieluun ja sieltä kurkunpään rakenteiden kautta henkitorveen, mikä taas jakautuu oikeaan ja vasempaan keuhkoputkeen. Keuhkoputkista ilma kulkeutuu lohkoputkistoon ja sieltä yhä ohuemmiksi haarautuviin tiehyeihin. Niistä aukeavat keuhkorakkulat, joiden kautta happi pääsee kulkeutumaan muualle elimistöömme. (Aalto, Parviainen, 1985, ) KUVA 3. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset. Kuvan vasen puoli kuvaa päällimmäisiä lihaksia (edestä) ja oikea puoli sisempiä kerrostumia (takaa). (Aalto, Parviainen, 1985, ) Suurin osa hengityslihaksista osallistuu sisäänhengitykseen ja niistä tärkeimmät ovat pallea ja uloimmat kylkivälilihakset. Pallea on holvimaisesti ylöspäin kaartuva lihas rintaontelon ja vatsaontelon rajalla. Rauhallisesti hengitettäessä eli ns. lepohengityksessä käytämme ainoastaan sisäänhengityslihaksia, jolloin uloshengitys on passiivinen. Sisäänhengityksen aikana pallea laskeutuu alaspäin ja leviää

10 6 myös ulospäin työntäen vatsalihaksia, alaselän lihaksia ja sisäelimiä alas ja ulospäin. Tästä johtuu ulospäin havaittava keskivartalon tuntuva ja näkyvä pullistuminen. Lepohengityksessä uloshengityksen aikana pallea rentoutuu ja palautuu omalle paikalleen. Normaalissa lepohengityksessä meidän ei tarvitse ajatella, kuinka hengitämme. Jos alamme tätä analysoimaan ja ajattelemaan hengitystapahtumaa, menetämme välittömästi jotain lepohengityksen automaattisuudesta ja vapaudesta. Lepohengityksen vastakohta on ääntöhengitys (eli esim. ennen puhetta ja laulua), jossa sisäänhengitys on lihastoiminnaltaan pääosin samankaltaista kuin lepohengityksessä, kuitenkin hieman nopeampaa. Uloshengitys sen sijaan on ääntöhengityksen aikana erittäin aktiivista ja kontrolloitua. Tällöin aktivoituvat mm. sisemmät kylkivälilihakset, rintakehän poikittainen lihas sekä kylkiluiden aluslihakset. Aktiivisen uloshengityksen aikana keskivartalomme tuntuu ja näkyy laihtuvan. (Koistinen, 2003, 30-37) KUVA 4. Tärkeimmät uloshengityslihakset. Kuvan vasen puoli kuvaa päällimmäisiä lihaksia (edestä) ja oikea puoli sisempiä kerrostumia (takaa). (Aalto, Parviainen, 1985, )

11 Äänentuottoelimistö Äänentuottoelimistö koostuu kurkunpäästä ja sitä liikuttavista anatomisista rakenteista sekä näiden toimintaan osallistuvista lihaksista. Tällä lihasten, sidekudosten ja nivelsiteiden avulla kasassa pysyvällä rustorakennelmalla ja sen liikkeillä on suuri merkitys äänentuotossa. Kurkunpää ei ole kiinni missään luussa, vaan se roikkuu pääasiassa lihaksista koostuvan kannattelumekanismin varassa. Alaosistaan kurkunpää on kiinni rintalastassa ja solisluissa, välillisesti jopa ylimmissä kylki- ja lapaluissa. Kurkunpään alin rusto on yhteydessä henkitorveen. Yläosistaan se roikkuu kieliluussa ja tietyissä leuan ja pään lihaksissa. Kurkunpään tehtävänä ei ole ainoastaan tuottaa äänihuulivärähtelyä, vaan se avautuu ja sulkeutuu hengitettäessä sekä suojaa alempia hengitysteitä vierailta esineiltä sulkemalla ääniraon kurkunkannen avulla. KUVA 5. Kurkunpään ulkopuolisia lihaksia ja nielun lihaksia. (Koistinen, 2003, 49) Kurkunpään pysyminen mahdollisimman alhaalla sisäänhengityksen ja äännön aikana takaavat äänihuulille tilan, jossa ne pääsevät värähtelemään vastakkain mahdollisimman taloudellisesti. Tämä vaatii syvähengitystä, jossa pallea laskeutuu

12 8 samalla, kun henkitorvi ja rintalasta liikkuvat alaspäin. Tämä mahdollistaa kurkunpään kilpiruston laskeutumisen mahdollisimman etäälle kieliluusta, jolloin äänihuulet pääsevät taas helpommin värähtelemään. Äänihuulet sijaitsevat rustojen muodostamassa rakennelmassa henkitorven yläosassa kurkunpäässä. Äänihuulet ovat muodostuneet lihaskudoksesta ja kimmoisasta limakalvosta. Etuosaltaan äänihuulet ovat kiinnittyneet aataminomenaan ja takaosaltaan kannurustoihin, jotka liikkeillään saavat aikaan mm. äänihuulten pituuden muutoksia. Äänihuulten ja kannurustojen väliin jäävää aukkoa kutsutaan ääniraoksi. Ääniraon muodosta johtuen äänihuulia voidaan levittää sivullepäin vain niskan puolelta. Tämä vaikuttaa suoraan äänihuulten toimintaan, minkä vuoksi laulajille onkin tärkeää aistia niskan rentous eli ns. pitkä niska. Aivot kyllä säätelevät suoraan äänihuulilihasten kimmoisuutta ja kokoa, mutta äänihuulten toiminta on kuitenkin läheisesti riippuvainen niitä ympäröivien ja suojaavien kurkunpään rustorakennelmien ja lihasten liikkeistä. KUVA 6. Äänihuulet ylhäältä ja sivusta katsottuna. (Aalto, Parviainen, 1985, 118) Äänihuulet kehittyvät ja kasvavat ihmisen kehittyessä. Murrosiässä äänihuulten kasvu kiihtyy ja tästä johtuukin etenkin pojilla usein kuultava äänenmurros. Aikuisen naisen äänihuulet ovat n mm pituiset, aikuisen miehen n mm. On havaittu, että äänihuulten pituus vaikuttaa äänialan laajuuteen; mitä pidemmät äänihuulet, sitä laajempi äänialue pystytään tuottamaan.

13 9 Tutkimuksissa on osoitettu, että äänihuulet pystyvät värähtelemään ainakin neljällä eri tavalla. Mitä enemmän ääntä on koulutettu, sitä paremmin ja enemmän eri värähdystapoja voi laulaessa hyödyntää. Vaivattomin, käytetyin ja luonnollisin äänivärähtely tapahtuu puheäänemme korkeudella, jolloin äänihuulet värähtelevät koko pituudeltaan ja syvyydeltään ja äänirako sulkeutuu täydellisesti, jos äänentuottoelimistömme on terve. (Koistinen, 2003, 47-52, Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist, 1987, ) Ääntöelimistö Ääntöelimistö (artikulaatioelimistö) koostuu kielestä, huulista, pehmeästä suulaesta eli kitapurjeesta, kitakielekkeestä, leuasta ja kaikista suun, nielun ja kasvojen lihaksista. Myös äänihuulet voidaan katsoa kuuluvan artikulaatioelimistöön, koska niillä pystytään tuottamaan erilaisia kurkkuäänteitä. Ääntöväyläksi sanotaan kurkunpäästä (äänihuulista) huuliin ja sieraimiin ulottuvaa aluetta. Kieli on tärkein ja suurin artikulaatioelin. Se koostuu useista eri lihaksista, jotka jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin lihaksiin. Sisäisiä lihaksia kutsutaan myös artikulaatiolihaksiksi ja juuri ne muuttavat kielen muotoa. Ulkoiset lihakset avustavat näitä sisäisiä lihaksia ja liikuttavat kieltä. Pehmeä suulaki eli kitapurje koostuu viidestä lihasparista, lima- ja sidekalvoista. Se vaikuttaa äänteiden syntyyn ja resonoitumiseen laajentamalla ja sulkemalla nieluontelon tilaa ohjaten ilmavirran kulkua nenäonteloon ja -nieluun. Tämä tapahtuu liikuttamalla ja jännittämällä pehmeää suulakea. Huulet muodostuvat suun kehälihaksista, joita peittää edessä iho ja takana suussa limakalvo. Artikulaation aikana huulia avustavat useat ympäröivät kasvojen lihakset. Alaleuan liikkeet taas vaikuttavat muiden artikulaatioelinten muotoon ja liikkeisiin, samalla kun niillä on yhteys suoraan myös kurkunpään toimintaan.

14 10 Äänteiden muodostumiseen vaikuttavat suuresti ääntöväylän pituus ja koko, kielen massa, ääntöväylän aukkojen suuruus ja artikulaatioelinten liikkuvuus. Vokaalit syntyvät, kun värähtelevä ilmamassa pääsee vapaasti virtaamaan kunkin vokaalin muovaaman ääniväylän läpi. Konsonantit taas syntyvät ilmamassan kulkiessa jonkin asteisen ahtauman läpi, jolloin ilmanpaineen vaihtelut saavat aikaan kullekin konsonantille ominaisen paineen laukeamisen, mikä kuuluu äänessä äänteelle tyypillisenä hankaushälynä. Konsonantit jaetaan äänihuulten värähtelemisen mukaan joko soinnillisiin (äänihuuli värähtelee) tai soinnittomiin (äänihuuli ei värähtele). (Koistinen, 2003, 71-79) KUVA 7: Artikulaatioelimet ja resonanssionteloita ääntöväylässä (Koistinen, 2003, 53) 1.2 Äänen sointiväri, resonanssi ja voimakkuus Laulaja pystyy tietoisesti paljonkin vaikuttamaan oman äänensä sointiväriin. Tämä on mahdollista, koska resonanssitilojen ympärillä on tahdonalaisia lihaksia, joiden avulla voidaan vaikuttaa resonanssionteloston värähtelyyn. Esim. poskipäiden kohottamisella on paljon vaikutusta äänen kirkkauteen. Myös kurkunpään nostaminen ja laskeminen muuttaa ääntä; tämä tosin tapahtuu yleensä tiedostamatta. Lopullisen silauksen äänen värille antaa artikulaatio: esimerkiksi se,

15 11 miten käyttää kieltä ja huulia, vaikuttaa paljon ääneen. Äänen värin tahallinen muuttaminen aiheuttaa usein ongelmia laulunopetuksessa, kun oppilas yrittää jäljitellä opettajansa tai esikuvansa ääntä. Tämä tulisikin valveutuneen opettajan tiedostaa ja pyrkiä estämään. (Honkanen-Korhonen 1997, 48-49) Resonanssi- eli kajeilmiöllä on tärkeä osuus äänen synnyssä. Tällöin värähtelevä ilma alkaa värähdellä kehomme ontelorakenteissa (kuva 7) vahvistaen korvin kuultavaa ääntä. Värähtelyn voimistuminen jatkuu myös siinä tilassa, missä milloinkin laulamme. Ihmiskehossa on seitsemän eri resonanssialuetta: keuhkoputket, henkitorvi, kurkunpää, nielu, suuontelo, nenäontelo ja pään alueen pienet ontelorakenteet. Resonanssi-ilmiöön vaikuttavat onteloiden koko, muoto, rakenne ja sijainti kehossa. Kova materiaali resonoi paremmin kuin pehmeä. Suuremmat ontelot värähtelevät matalampien äänten aikana ja pienemmät ontelot korkeimpien äänten soidessa. (Koistinen, 1985, 52-53) Rintaresonanssi on äänen perusta. Se on kaikista vaivattomin äänen värähtelytapa, joka tapahtuu oman puheäänen korkeudella. Rintaresonanssi tuo heleään naisääneenkin syvyyttä ja kantavuutta. Pääresonanssi saa äänen heleytymään ja selkeytymään. Ääni on tasapainossa, kun oikea balanssi rinta- ja päärekisterin välillä löytyy. Äänen voimakkuus johtuu äänihuulia vastaan kohdistuvan ilmapaineen suuruudesta sekä äänihuulten vastakkaispaineen tasapainosta. Voimistuessaan ääni pyrkii helposti nousemaan, mutta tasapainoinen ja terve ääni voimistuu ilman äänen korkeuden muutosta. Äänen korkeuden muutosta äänihuulissa voidaan havainnollistaa mielikuvalla kielisoittimista: pitkä, paksu ja löysä kieli värähtelee hitaammin ja tuottaa matalampaa ääntä kuin lyhyt, ohut ja kireä kieli. Joten mitä korkeampaa ääntä tuotamme, sitä nopeammin äänihuulet värähtelevät. Ihmisääni koostuu tosiasiassa erikorkuisista osasävelistä, joita korva ei pysty erottamaan toisistaan. Äänen korkeus kuullaankin matalimman osasävelen mukaan. Ääni soi sitä täyteläisimmin mitä rikkaampi tämä osasävelrakenne on. (Aalto, Parviainen 1985, 62-66)

16 Ääniluokat ja rekisterit Voimme luokitella lauluäänen eri kategorioihin eli ääniluokkiin lähinnä äänialan perusteella. Perinteinen jaottelu on seuraava: sopraano, mezzosopraano, altto, tenori, baritoni ja basso. Aikuisen miehen äänihuulet tuottavat keskimäärin noin oktaavin matalampaa ääntä kuin naisten. Äänialan laajuuden tarkka määritteleminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska jokainen ääni on yksilöllinen ja laajuutta pystytään koulutuksen myötä kasvattamaan. Määrittely on kuitenkin tärkeää, koska väärässä ääniluokassa pitkään laulaminen voi pilata koko äänen. Varsinkin nuoren laulajan onkin turvallisinta keskittyä ensin terveellisten ja taloudellisten äänenkäyttötapojen muodostamiseen keskirekisterin alueella, joka on lähinnä puheääntä. Rekisterillä tarkoitetaan ihmisäänessä samalla tavalla tuotettujen, erikorkuisten sävelten sarjaa, jolla on samanlainen perusäänen laatu. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä äänialuetta, jonka pystymme tuottamaan samalla tavalla yhtä laadukkaasti. Tullessamme tietylle sävelkorkeudelle, joudumme vaihtamaan rekisteriä. Rekisteri määräytyy äänihuulten paksuuden ja pituuden muutoksen mukaan: matalalta laulettaessa äänihuulet ovat paksuimmillaan ja korkeammalle siirryttäessä äänihuulet ohenevat ja pitenevät. Rekistereitä voidaan jaotella eri tavoilla. Yleensä naisten rekisterit jaetaan rinta-, keski-, pää- ja huilurekisteriin. Miesten rekistereiksi katsotaan rinta-, pää- ja falsettirekisteri. Rintarekisterin alueella äänihuulet värähtelevät koko syvyydeltään, jolloin ääni kuulostaa pyöreältä ja täyteläiseltä. Keskirekisteri sijaitsee nimensä mukaisesti rinta- ja päärekisterin välissä, jossa rekisterit menevät päällekkäin siten, että äänen tuottaminen onnistuu vaivattomasti sekä pää- että rintarekisterillä joko yhdessä tai erikseen. Alue on yleensä noin yhden oktaavin laajuinen. Päärekisteriä tarvitaan äänen korkeuden noustessa, jolloin vain äänihuulten reuna-alueet osallistuvat värähtelyyn ja resonanssi tuntuu eniten juuri pään alueella.

17 13 Naisten huilu- eli vihellysrekisteriä ei normaalisti käytetä puheessa eikä laulussakaan muuten kuin vain kaikkein korkeimpien äänien muodostamisessa. Nykyisen käsityksen mukaan huilurekisterin äänet syntyvät äänihuulilla viheltämällä, jolloin äänihuulten väliin jää pieni rako. Toinen teoria on, että huilurekisterin äänet ovat epätavallisen korkeita falsettiääniä. Falsettirekisterillä tarkoitetaan miesten päärekisterin yläpuolella sijaitsevaa rekisteriä, jonka äänet saadaan aikaan, kun ilma purkautuu äänihuulten välistä. KUVA 8. Ihmisäänen laajuudet ja rekisterinvaihdospaikat (Koistinen, 2003, 64) Rekisterit muotoutuvat äänihuulten erityyppisestä värähtelystä eri sävel- korkeuksilla. Jos laulajalla on liikaa jännitystä kurkunpään seudulla esim. korkealle laulettaessa, äänihuulet eivät pääse muuttelemaan tätä värähtelyä luonnollisesti. Tällöin kuulemme äänessä selvän murroksen, breikin, rekisterialueen vaihtuessa toiseksi. Puhutaan äänihuulten värähtelyn muutoskohdasta eli ylimenokohdasta, jota voidaan kutsua myös breikkipaikaksi. Laulunopiskelussa onkin tarkoitus oppia hallitsemaan äänentuottoon vaikuttavien lihasten toimintaa niin, ettei sävelkorkeuden ja rekisterin vaihtuminen kuulu äänessä selvänä murroksena, vaan korkealle siirtyminen tapahtuu äänihuulten ohentumisena luonnollisesti. (Koistinen, 2003, 59-63)

18 14 2 ÄÄNEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Seuraavassa käsittelen Ritva Eerolan (Laulajan opas, 1997, 28-31) kokoamaa tiivistettyä listaa ääneen vaikuttavista eri tekijöistä, joita tulisi ottaa huomioon laulunopiskelussa. Joihinkin tekijöihin pystymme vaikuttamaan itse, toisten kanssa on vain opittava tulemaan toimeen. Omaa kehoaan tarkkailemalla ja kuuntelemalla opimme itsellemme parhaiten sopivat toimintatavat. Laulajan ääni on erittäin herkkä ja vaikutusaltis instrumentti. Sen vuoksi on tärkeää esimerkiksi tietää, mitä voi syödä tai juoda juuri ennen esitystä. 2.1 Anatomis-fysiologiset tekijät Ihmisen rakenteelliset tekijät (pituus, resonanssionteloiden koko, äänihuulten mittasuhteet) vaikuttavat äänen suuruuteen, perusväriin sekä äänialan laajuuteen. Ryhti ja kehon hallinta vaikuttavat lihasten toimimiseen tasapainoisesti ja siten hengityksen kautta koko äänentuottotapaan. Jännitykset kaulan ja kasvojen alueilla voivat johtua purentavirheistä. Septum deviaatio eli nenän väliseinän vinoutuma saa äänen soinnin kuulostamaan tukkoiselta. Jokaisen ihmisen yksilöllinen rasituksen sietokyky on erilainen, mutta mitä enemmän äänentuotossa on virhetoimintoja, sitä herkemmin ääni myös rasittuu. 2.2 Äänenkäyttötapa ja -määrä Lapsena opimme äänenkäytön matkimalla ja jäljittelemällä. Tällöin käytetään hyväksi kehomme audiokineettistä kykyä, jolloin kuulemamme äänen eteen tehty lihastoiminta siirtyy fyysisinä tuntemuksina omaan elimistöön. Nämä tuntemukset voivat olla sekä miellyttäviä että epämiellyttäviä. Tätä kykyä käytetään hyväksi myös laulunopetuksessa ja ääniterapiassa. Samalla voimme kuitenkin tiedostamatta tai tietoisesti oppia virheellisiä äänentuoton malleja, joiden poiskitkeminen on sitä vaikeampaa, mitä tietoisempaa virheellisen toimintatavan omaksuminen on ollut. Riski saada ääniongelmia kasvaa suhteessa äänenkäytön

19 15 määrään, koska silloin äänen palautumis- ja lepoajat ovat lyhyempiä. Äänen koulutus vähentää riskitekijöitä. Äänihygienian kannalta seuraavia seikkoja tulisi välttää: kuiskaaminen, yskiminen, meluisat paikat, joissa joutuu puhumaan melun yli sekä jatkuva puhuminen. Eri laulutyyleissä on omat vaaransa: klassisessa laulussa oopperalaulajalta vaaditaan ottamaan äänestä kaikki irti sekä korkeuden että voimakkuuden suhteen, heavyja rock- puolella ääneltä usein jopa vaaditaan virheellistä toimintaa. Myös pitkään väärässä ääniluokassa laulaminen aiheuttaa ääniongelmia, kuten on jo aiemmin todettu. 2.3 Terveydelliset seikat Koska laulaminen vaatii koko kehomme eri osien saumatonta yhteistoimintaa, yleinen terveydentila ja fyysinen kunto vaikuttavat ääneen, samoin kuin psyykkiset ongelmat, kuten esiintymisjännitys, masennus ja stressi. Liian vähäinen unen määrä huonontaa äänen laatua; väsyneenä äänen herkkyys kärsii. Limakalvoihin vaikuttavavilla sairauksilla, kuten esim. astmalla ja allergialla, on ääntä heikentäviä vaikutuksia. Näitä toki voi hoitaa nykyisin hyvin tuloksin lääkityksellä. Myös hormonaaliset tekijät vaikuttavat ääneen. Näitä voi ilmetä kuukautisten, raskauden ja vaihdevuosien aikana. Laulajilla yleisessä Reflux-oireessa mahaportin sulkijalihas ei toimi kunnolla, jolloin mahanesteiden happoa pääsee ruokatorvea pitkin ylös aina kurkun seudulle asti saaden aikaan ärsytystä ja punoitusta. Tämä ilmenee usein äänen käheytenä. Refluksia aiheutuu usein liiallisesta ja vääränlaisesta lihasponnistelusta laulamisen yhteydessä. Lääkitys, tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen (esim. kahvi, sitrushedelmät), nukkuma-asennon muutos sekä luonnottomien lihasponnistelujen (esim. vatsalihasharjoitteet) välttäminen laulamisen yhteydessä auttavat kaikki pääsemään refluksiasta eroon.

20 16 Edellä mainituista psyykkisistä ongelmista varmasti kaikille esiintyjille tutuin tuntemus on esiintymisjännitys, jota haluankin tässä kohtaa käydä läpi hieman tarkemmin. Jännittäminen aiheuttaa kehossamme hyvin paljon erilaisia tuntemuksia: lihasjännityksiä, sydämentykytystä, raajojen tärinää ja hengityskin tuntuu helposti pinnalliselta. Jännittäminen kuitenkin kuuluu esiintymiseen ja on aivan normaalia. Yleensä jännitys johtuu arvostelun pelosta, jonka esiintyjä kuvittelee olevan negatiivista. Jos jännittämisestä haluaa päästä eroon, on hyväksyttävä ensin itsensä ja myös oma jännittämisensä. Positiivinen asenne itseen ja kuulijoihin on oleellista. Hyvä valmistautuminen ja harjoittelu ennakkoon ovat luonnollisesti myös ensiarvoisen tärkeitä seikkoja. Muita esiintymisjännitystä vähentäviä tekijöitä ovat mm. pikarentoutumisharjoitukset, esiintymistilanteen läpikäyminen ennakolta kohta kohdalta mielessä kaikkine tuntemuksineen, hypnoosi, akupunktio ja meditaatio. Käytössä on myös lääkehoitoa, mutta se ei ole kovinkaan suositeltava keino, koska se ei poista jännittämisen ongelmaa sinänsä ja voi lisäksi aiheuttaa muita laulamiselle haitallisia sivuoireita. (Hautamäki, 1997, 73-78) 2.4 Sisäisesti nautittavat aineet Laulajan tulisi välttää seuraavassa käsiteltäviä aineita ainakin ennen äänenkäyttötilanteita. Maitotuotteet, suklaa ja jäätelö aiheuttavat liman eritystä, voimakkaasti maustetut ruoat voivat ärsyttää limakalvoja ja pahentaa reflux-oireita. Runsas kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien nauttiminen kuivattaa limakalvoja ja saattaa aiheuttaa äänihuulten limakalvopintaan paksun ja jähmeän liman muodostumisen, jolloin rykimisen ja kurkun selvittelyn tarve lisääntyvät. Alkoholi laajentaa verisuonia, mikä saa aikaan limakalvomuutoksia, mm. turvotusta ja nenän tukkoisuutta. Alkoholin pitkäaikainen käyttö voi myös aiheuttaa ääneen pysyvää karheutta ja vuotoisuutta. Tupakansavu aiheuttaa ääniväylän tulehtumista. Jotkut lääkkeet, kuten antihistamiinit, kortisonit ja nenäsuihkeet

21 17 aiheuttavat limakalvojen kuivumista. Aspiriini ohentaa verta, mistä voi olla seurauksena verenpurkautuma. Liian kylmä juoma supistaa äänihuulten pinnalla olevan limakalvokerroksen verisuonistoa ja siksi heikentää äänihuulilihaksen verenkiertoa, jolloin lihaksen toimintakyky heikkenee. Paras onkin juoda kädenlämpöistä vettä, yrttiteetä tai marjamehuja, jotka eivät yleensä aiheuta limakalvojen turvotusta tai kuivumista. 2.5 Ulkoiset ja ympäristötekijät Pöly, kuivuus ja ilmastointi kuivattavat limakalvoja, mikä saattaa aiheuttaa ärsyttävää kuivaa yskää tai muita allergisia oireita. Matkustaessa lentokoneella on huomioitava kuiva ilma juomalla paljon vettä. Matkustettaessa aikavyöhykkeestä toiseen tai siirryttäessä ilmastosta toiseen, elimistölle on annettava aikaa sopeutua uuteen ympäristöön. Huoneakustiikka vaikuttaa laulamiseen, minkä vuoksi pitäisi opetella tuntemaan oikeanlainen laulutapa kehossaan, eikä vain olemaan oman korvansa armoilla. Sähköiset laitteet, kuten mikrofonin ja vahvistimen käyttö vaatii totuttelua virhetoimintojen ja -asentojen välttämiseksi. 2.6 Ikääntyminen Tätä ääneen vaikuttavaa seikkaa ei Eerola ole erikseen maininnut, mutta haluan sen tähän yhteyteen lisätä. Ikääntymisen vaikutus ääneen on toki hyvin yksilöllistä. Kuitenkin ikääntyessä lihakset alkavat menettää kimmoisuuttaan ja samoin käy äänihuulilihaksille. Äänihuulten pinnalla oleva limakalvokerros alkaa menettää hormonitoiminnan muututtua kosteuttaan ja äänihuulet veltostuvat ja ohenevat, jolloin myös niiden värähteleminen heikkenee. Ikääntyminen saattaa kuulua äänessä vuotoisuutena, lisääntyneenä vibratona ja hengästyneisyytenä. Äänen laajuus saattaa myös kaventua. (Koistinen, 2003, 91)

22 18 3 ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMAT Äänen voidaan katsoa olevan häiriintynyt, kun ääntä ei saada kuuluviin eikä voida puhua riittävän pitkään. Puhuessa ääni rasittuu ja väsyy, käheytyy, madaltuu, pettää, katoaa kokonaan, tulee tarve rykiä, kurkunpään seudulla tuntuu kipua tai palan tunnetta. Lauluäänessä voi tällöin huomata äänialan kaventumista, rekisterirajan seudussa ilmeneviä katkoksia sekä ylipäänsä laulamisen vaikeutuminen aiempaan verrattuna. Äänihäiriöt jaetaan kahteen pääluokkaan: elimellisiin (orgaanisiin) ja toiminnallisiin (funktionaalisiin) äänihäiriöihin. Usein ongelmat ilmenevät ensin toiminnallisina häiriöinä, jotka voivat sitten kehittyä elimellisiksi, jos niihin ei puututa. Tämä johtuu siitä, että kurkunpään limakalvot ja sitä ympäröivät kudokset turpoavat ylimääräisestä ja luonnottomasta rasituksesta, jolloin niihin voi ilmestyä kyhmyjä. Myös hoitamattomat tulehdukset hengitysteissä voivat aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita. (Vaalio, 1997, 15) 3.1 Lauluäänen toiminnalliset häiriöt Tämä osa-alue käsittää kaikki äänentuoton ja sen käyttötavan osatekijät sekä niihin vaikuttavat seikat. Toiminnallisissa äänihäiriöissä äänihuulet ovat kyllä terveet, mutta äänielimistön toiminnan säätelyssä ja käytössä on puutteita. Tämä tarkoittaa usein, että kurkunpään toiminnassa on liikaa jännitystä tai äänihuuliin kohdistuu liian iso paine. Myös hengityksen säätely voi olla puutteellista eikä resonanssia osata käyttää oikein hyväksi. Juuri näihin toiminnallisiin häiriöihin voi laulunopettaja työssään puuttua ja auttaa opiskelijaa käyttämään oikeita harjoituksia. Joillakin elimistön sietokyky voi olla niin suuri, että kestää vuosia, ennen kuin virheellisestä toimintatavasta ilmenee oireita, kun taas toisille oireet tulevat heti. (Sala, 2003, 14) Seuraavassa käyn läpi Ritva Eerolan (1997, 28-31) luokituksen ääneen vaikuttavista toiminnallisista

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ Kimmo Riikonen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Helmikuu 2013 Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes 900 000 henkilöä (arvio

Lisätiedot

Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM

Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM Opettajan äänenkäyttöongelmista ja niiden kuntouttamisesta Ulla Lehtonen, erityisopettaja, FM Ääni on opettajan tärkein työväline eikä sen merkitystä voi nykyyhteiskunnassa yliarvostaa. Kommunikaatioprosessissa

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 17.4.2008 Lotta Rautiainen Kulttuuri- ja palveluala Koulutusohjelma Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Pop/jazz

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Hard Core Keskivartalo

Hard Core Keskivartalo Hard Core Keskivartalo Keskivartalo kuntopiiri kestävyysurheilijalle Keskity jokaisessa liikkeessä keskivartaloon ja siihen että paketti pysyy kasassa. Staattisissa liikkeissä lankkupito toimii perusasentona.

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus puhetyö önä INKER I KANNN INEN TANSSII NOPETTAA JAN MAI STERIOHH JELMA TANSSINOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen Paula Rautamaa Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Kevät 2012 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri

JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri JES! Virtuaali juoksukoulu - Kuntopiiri Lämmittele kuntopiirin ensimmäinen kierros eli tee liikkeet huomattavasti kevyemmin kuin kolme muuta kierrosta. -työ osuus per liike 30sek -Palautus liikkeiden välissä

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Rengasliinan käyttö edessä vastasyntyneestä ja lonkalla noin 3-4kk ikäisestä eteenpäin (voit käyttää

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Suukappaleharjoitus Vol.1

Suukappaleharjoitus Vol.1 q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE!

TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! TEHOKAS KOTIJUMPPA JOULUTAUOLLE! Pysy kunnossa Tapiolan Voimistelijoiden ryhmäliikunnan joulutauon aikana. Helpot ja tehokkaat kotijumppaohjeet, ovat tauon aikana motivoimassa sinua liikkumaan. Kotijumppa

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli

Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli Koostuu ryhtitekijöistä, kehon hallinnasta, lihasten kalvorakenteiden joustavuudesta, nivelrakenteiden joustosta suhteessa nivelten tukevuuteen eli stabiliteettiin, nivelten virheettömästä toiminnasta

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

ÄÄNI TYÖVÄLINEENÄ ORTODOKSISESSA KIRKOSSA

ÄÄNI TYÖVÄLINEENÄ ORTODOKSISESSA KIRKOSSA ÄÄNI TYÖVÄLINEENÄ ORTODOKSISESSA KIRKOSSA Ääniongelmien riskitekijät, esiintyvyys ja ennaltaehkäisy Suomen ortodoksisen kirkon papeilla ja kanttoreilla Pro Gradu tutkielma Ortodoksinen kirkkomusiikki Huhtikuu

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Laulajan äänenhuolto-opas

Laulajan äänenhuolto-opas Laulajan äänenhuolto-opas Tämä opas on tarkoitettu laulua opiskeleville ja harrastaville. Tarkoituksena on antaa laulajalle lääketieteellistä tietoa omasta lauluelimistöstä, sen toiminnasta ja siihen vaikuttavista

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta

Mirkkalea Konttila. TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Mirkkalea Konttila TYÖVÄLINEENÄ ÄÄNI Miten huolehdin ääneni kunnosta Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2012 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Taiteen

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA

Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi. Kasvo. jumppa OPAS. Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA Meretojan taudin omatoimisen hoidon tueksi Kasvo jumppa OPAS Helppoja ja tehokkaita kasvojen lihastoimintaa edistäviä harjoituksia LEENA KIVILUOMA 1 TEKSTI KUVAT JA TAITTO KUSTANTAJA PAINOPAIKKA ISBN Leena

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Mahdollisimman leveä V-torjunta

Mahdollisimman leveä V-torjunta Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille

Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Astmalääkkeiden inhalointitekniikka vauvasta leikki-ikään opas vanhemmille Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on tukea perheen selviytymistä kotona astman kanssa. Oppaassa käsitellään lasten astmalääkkeiden

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista.

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista. MAGIC BACK SUPPORT MAGIC BACK SUPPORT ( MBS ) koti kiropraktikko on erittäin tehokas ja monipuolinen selkärangan hoitoon suunniteltu apuväline. MBS kulkee mukanasi matkoilla, harjoituskentällä, kesämökillä,

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A.

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Copyright 2012 Sleeping Well, LLC. Kaikki oikeudet pidätetään. Zquiet on Sleeping Well, LLC -yhtiön rekisteröity tavaramerkki.

Lisätiedot

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Ongelmia lauluäänessä?

Ongelmia lauluäänessä? Solja Virta Ongelmia lauluäänessä? Pieni käsikirja laulajille Metropolia Ammattikorkeakoulu Musiikkipedagogi Musiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 26.11.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Solja

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Bhujapidasana haastetta käsivarsille

Bhujapidasana haastetta käsivarsille Bhujapidasana haastetta käsivarsille Bhujapidasanaan ei sovi vääntäytyä väkisin, mutta kärsivällinen joogi nauttii sen monipuolisista vaikutuksista. TEKSTI Petri Räisänen PIIRROKSET Emmi Valve Bhujapidasana

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot