Asiantuntijuuden rakentuminen ja opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Asiantuntijuuden rakentuminen ja opetussuunnitelma Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos

2 Opetussuunnitelman jäsennystapoja: - Tieteenalapohjainen - Ilmiölähtöinen - Ongelmaperustainen - Projektiperustainen - Osaamisperustainen

3 Tieteenalapohjainen opetussuunnitelma - Rakentuu tieteenalajaotteluille, esim: Kasvatuspsykologian perusteet; johdatus kasvatussosiologiaan; kasvatuksen historia, kasvatusfilosofia - Ensin vahva teoriapohja, vasta opintojen loppuvaiheessa käytännön harjoittelua - Perinteisesti harjoittelulla ei ole ollut kytkentää teoriaopintoihin - Kunkin tieteenalan asiantuntijat hoitavat opetuksen (yhteistyö opettajien välillä ei kovin yleistä)

4 Ilmiölähtöinen opetussuunnitelma - Lähtökohtana ilmiöt, joita tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmasta - Esimerkkejä kasvatusalan ilmiöistä (perusopintojen opintojaksot): 1. oppiminen ja ohjaus, 2. kasvatus, yhteiskunta ja muutos, 3. osaaminen ja asiantuntijuus, 4. tieteellinen tieto ja ajattelu, 5. vuorovaikutus ja yhteistyö - Huolena esitetty: miten opiskelijalle hahmottuu tieteenalapohja ja niiden peruskäsitteet? Johdantokurssi, jossa esitellään tieteenalat Peruskäsitteet tulevat käsiteltyä ilmiöiden yhteydessä (ja osittain jo johdantokurssilla) - Edellyttää opettajien yhteistyötä ja yhteissuunnittelua

5 Ongelmaperustainen opetussuunnitelma (PBL) - Lähtökohtana alan ongelmat, joita tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmasta - Käytössä erityisesti tiettyyn ammattiin johtavilla aloilla, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien, juristien ja opettajien koulutuksessa - Opiskelu organisoitu yleensä tutor-ryhmissä, joiden lisäksi itseopiskelua ja luentoja Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma (TaY): Ensimmäisten 3,5 vuoden opinnot on jaettu 22 peräkkäiseen jaksoon (laajuus 4 12 opintopistettä), joissa oppialojen teoria ja käytännön oppiaines on integroitu. Opiskelussa käytetään ongelmalähtöistä oppimismenetelmää. Keskeinen opiskelumuoto on 9 10 hengen pienryhmässä tapahtuva oppiminen. Kutakin ryhmää ohjaa oma tutoropettaja. Ongelmat on suunniteltu niin, että niitä käsittelemällä opitaan jakson tavoitteiden kannalta keskeiset asiat. Ryhmän tapaamiskertojen välillä opiskelijat hankkivat itsenäisesti lisätietoja. Kliinisiä taitoja opiskellaan kliinisten taitojen laboratoriossa jaksojen sisältöä tukevan ohjelman puitteissa.

6 Projektiperustainen opetussuunnitelma - Lähtökohtana alan ongelmat/teemat, toimintatapana muotona projektiopiskelu/työ - Projektiopiskelu harvinainen ops:n perustana, yleisempi erillisenä kurssina Laurea AMK: Learning by Developing Syksyllä 2010 käyttöön otettu projektiperustainen opetussuunnitelma on hioutunut alkuvaikeuksien jälkeen toimivaksi. Opiskelijat oppivat ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja projekteissa, joissa tehdään paljon asiakastöitä. Opettajat ovat tottuneet tiimityöskentelyyn ja työilmapiiri ja työhyvinvointi kukoistavat. Opiskelijoiden poissaolot ovat vähentyneet, koska he ovat aiempaa sitoutuneempia ja kokevat saavansa arvostusta ja pääsevät vaikuttamaan omaan tekemiseensä. Tuula Karastie

7 Osaamisperustainen opetussuunnitelma - Lähtökohtana (tulevaisuuden) työelämässä tarvittava osaaminen - Osaamistavoitteiden kirjaaminen tutkintoihin ja opintojaksoille OPS-työhön mukaan työelämän edustajia - Lukuisia selvityksiä siitä minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan Esimerkkinä EK:n Oivallus-hanke:

8 Ten skills for the future workforce (Future Work Skills 2020, Institute for the Future for the University of Phoenix Research Insitute) 1. Sense-making 2. Social intelligence 3. Novel and adaptive thinking 4. Computational thinking 5. Cross-cultural competency 6. New-media literacy 7. Transdisciplinarity 8. Design mindset 9. Cognitive load management 10.Virtual collaboration - Skills viewpoint alone is too narrow

9 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hanke Ennakointitietoa: omassa korkeakoulussa mm. korkeakoulun sijoittumisseurantakyselyt oppiaineittain (Rekryt) Opetushallitus ennakoi valtakunnallisia pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita (määrällinen ennakointi) sekä kehittää osaamistarpeiden (laadullista) ennakointia : OKM:n ennakointisivu: dex.html?lang=fi Kansallinen ennakointiverkosto: Kansainvälinen verkosto: (Lähde: Osaamispaerustaisuudesta tekoihin käsikirja)

10 Asiantuntijuuden rakentuminen ja opetussuunnitelma

11 Inhimillisen toiminnan tasot Sosiaalinen taso Kognitiivinen taso Emotionaalinen taso

12 Asiantuntijuuden elementit Sosiaalinen taso Kognitiivinen taso Käsitteellinen / teoreettinen tieto Itsesäätelytieto ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen tieto Käytännöllinen/ kokemuksellinen tieto

13 Asiantuntijuuden kehittyminen Sosiaalinen taso Käsitteellinen / teoreettinen tieto Kognitiivinen taso soveltaminen Itsesäätelytieto ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen tieto Käytännöllinen/ kokemuksellinen tieto

14 Asiantuntijuuden kehittyminen Sosiaalinen taso Käsitteellinen / teoreettinen tieto Kognitiivinen taso soveltaminen eksplikointi käsitteellistäminen Itsesäätelytieto ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen tieto Käytännöllinen/ kokemuksellinen tieto

15 Asiantuntijuuden kehittyminen Sosiaalinen taso Käsitteellinen / teoreettinen tieto reflektointi Kognitiivinen taso soveltaminen eksplikointi käsitteellistäminen Itsesäätelytieto ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen tieto Käytännöllinen/ kokemuksellinen tieto reflektointi

16 Asiantuntijuuden kehittyminen Sosiaalinen taso Käsitteellinen / teoreettinen tieto reflektointi Kognitiivinen taso soveltaminen eksplikointi käsitteellistäminen Prosessit: ongelmanratkaisu ja integratiivinen ajattelu Itsesäätelytieto ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen tieto Käytännöllinen/ kokemuksellinen tieto reflektointi

17 Integratiivinen pedagogiikka Sosiaalinen taso Pedagogiset välineet: Keskustelut, kirjoittaminen, yhteistyö, projektit Pedagoginen tuki: ohjaus ja palaute Käsitteellinen / teoreettinen tieto reflektointi Kognitiivinen taso soveltaminen eksplikointi käsitteellistäminen Prosessit: ongelmanratkaisu ja integratiivinen ajattelu Itsesäätelytieto ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen tieto Käytännöllinen/ kokemuksellinen tieto reflektointi Uutta tietoa ja osaamista

18 Integratiivinen pedagogiikka integroi: - Asiantuntijuuden elementtejä: Käsitteellistä, kokemuksellista, toiminnan säätelyyn liittyvää ja sosiokulttuurista tietoa - Ajattelun ja älykkyyden eri muotoja - Akateemista osaamista ja ns. geneerisiä taitoja - Oppimista ja työtä - Konkreettista tekemistä ja tieteellistä, abstraktia ajattelua - Formaalia ja informaalia oppimista - Yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista - Kognitioita ja emootioita - Mahdollisesti eri oppiaineita - Mahdollisesti fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia oppimisympäristöjä

19 Perinteinen opetussuunnitelma 1 Theoretical knowledge m%20group.jpg In classroom 2 Practical knowledge 3 Socio-cultural knowledge Through practical exercises, simulations and in real life experiences 4 Self-regulative knowledge Develops itself????

20 Perinteinen opetussuunnitelma Käytäntöä Teoriaa Teoriajakso Itsesäätel yä + toimij uutta Teoriajakso Demot Teoriajakso Käytännön harjoittelu Integratiivinen opetussuunnitelma Teoriaa Harjoittelu (käytänn + sosiokultt. Tietoa) Itsesääte lyä ja toimijuut ta Teoriajakso - Integratiivisuuden periaate yhdistettävissä kaikkiin edellä kuvattuihin ops-malleihin

21 Esim. kasvatustieteiden perusopintojen suunnittelusta: Ilmiökokonaisuuksien käsittelyn komponentit opintojaksojen kuvauksissa Käytännön kokemus Sisällöt: (havainnointi, työssä opp, Xxxx, yyyy, zzzz harjoittelu, projekti tms) Tutkimus: -kvali, kvantti Integrointi ja reflektointi, oman asiantuntijuuden rakentuminen,

22 Osaamistavoitteet Vuorovaikutus ja yhteistyö on ilmiö, jossa (tarkastellaan ihmisiä suhteessa toisiinsa Ilmiötä opiskeltuaan opiskelija: - osaa havainnoida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja niiden herättämiä tunteita itsessä (minä-taso) - osaa kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi (minä ja sinä -taso) - osaa tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista (me-taso) Sisällöt - Havainnoidaan ja tutkitaan itseä ja toisten toimintaa erilaisissa ryhmissä - Tulkitaan havaintoja vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä teoreettiseen tietoon peilaten - Kehitetään omaa vuorovaikutusosaamista Kirjallisuus - keskeisin kotimainen ja ulkomainen tieteellinen kirjallisuus (täydentyvä kirjallisuuslista tiedekunnan OPS-sivulla) Arviointi (0-5): - Opettaja-, itse- tai vertaisarviointi sovittavien arviointiperusteiden mukaan Vuorovaikutus-/yhteistyötutkimus: uusimmat kotimaiset & keskeisimmät ulkomaiset artikkelit molemmista, pienryhmätyöskentely, lukupiirit, tentit, tutkijavierailut - Mitä vuorovaikutuksesta/yhteistyöstä on tutkittu? - Miten vuorovaikutusta/yhteistyötä on tutkittu? Vuorovaikutus ja yhteistyö (5 op, perusopinnot) (OPS-prosessin aikainen luonnos) Käytännön kokemus: oman toiminnan havainnointi pienryhmässä, vuorovaikutuksen havainnointi harjoittelussa (oppilaitoksessa, päiväkodissa, työelämän organisaatiossa, perheessä ) Tehtävät (ilmiön tutkimisen kohteet, tutkimuskysymykset nousevat pääosin opiskelijoilta itseltään): Miten suhtaudun toisiin, miten muut suhtautuvat minuun, kuinka yhdessä toimitaan, miten yhdessä tekemiseen ohjataan, kuinka toisen arvostaminen/ei-arvostaminen ilmenee, miten ilmaista itseä sekä viestiä monikanavaisesti?? Integrointi ja reflektointi: Oppimistehtävät ja pienryhmät joissa nämä kytketään yhteen + reflektoidaan omia kokemuksia, havaintoja, hankittua tietoa, omaa oppimista teoriatiedon valossa

23 KIITOS!

24 Työelämäläheisyys Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen sidosryhmätyö ja osaamistarpeet nyt ja huomenna kurssit harjoittelu mentorointi yrityksen edustajan pitämän luennot tai vastavierailuluento yritykseen opinnäytetyöt toimeksiantona tutkimusyhteistyö innovaatioleirit, opiskelijatuuletukset jne. muut projektitoimeksiannot start up - ja lean-yhteistyö tapahtumat esim. messuyhteistyö, opiskelijamarkkinointi ja -uutisointi säännölliset laitos tapaamiset yrityksen rekrytointistrategia johtoryhmätyöskentely yritys- ja organisaatiovierailut demolat tmv. Lähde: Osaamisperustaisuudesta tekoihin -käsikirja

25 Koulutuksen perustehtävän määrittely ESIMERKKI Opetussuunnitelmaprosessin vaiheistus Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan (Osaamisperustaisuudesta tekoihin käsikirjasta, s. 17) 5. OPS:n seuranta, arviointi ja kehittäminen 4. Opintojen sisältöjen (PT: ja pedagogiikan) suunnittelu 1. Koulutuksen perustehtävän määrittely 2. Koulutuksen tuottaman osaamisen määrittely 3. OPS:n rakenteen ja mallin valinta Lähde: Ev Harri Niskanen Maanpuolustuskorkeakoulu / Prosessin kokonaisuus: OPS-prosessin vaiheet (Case MPKK) Lähde: Osaamisperustaisuudesta tekoihin - käsikirja

26 Constructive alignment Learning processes, assessment methods and intended learning outcomes should be aligned (Biggs 1999, 27) Teaching and learning activities Intended learning outcomes Assessment tasks

27 Pedagoginen käsikirjoitus Väljä malli: opettajalla mahdollisuus itse valita tilanteeseen tarkoituksenmukaisimmat toimintatavat. Opettajilla voisi olla käytössään opintojakson pedagogisia käsikirjoituksia useammalta aikaisemmalta toteutuskerralta. Oppimisen ohjaus Opintojen ohjaus Ohjaus Arviointi Lähde: Osaamisperustaisuudesta tekoihin - käsikirja

28 Perinteinen arviointi -pääosin kvantitatiivista -toistavaa, ulkomuistia korostavaa - keinotekoiset koetilanteet -erillään oppimisprosesista -opettaja arvioi -huomion kohteena lopputulos Konstruktivismiin perustuva arviointi -pääosin kvalitatiivista -tiedon ymmärtämistä ja muunnoksia korostavaa -mahdollisimman luonnolliset koetilanteet -osana oppimisprosessia -opettaja ja opiskelijat arvioivat (+kolmas osapuoli) -huomion kohteena oppimisprosessi, muutos ja lopputulos (Tynjälä 2001)

29 Vaihtoehtoja perinteiselle tentille näyttökoe portfolio reflektiivinen essee oppimis/osaamispäiväkirja oppimistehtävät strukturoitu haastattelu projektityö suullinen arviointi kirjallinen yhteenveto informaalista oppimisesta ja kokemuksesta työnantajan todistus/suositus asiantuntijaluennointi Muokattu Osaamisperustaisuudesta tekoihin -käsikirjasta

30 Intrinsic motivation during the project-based course (Helle,Tynjälä, Olkinuora & Lonka 2007) Integrative Pedagogy and Project-Based Learning 4, /12/2015 Estimated Marginal Means 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 inventory A =at the beginning low in SR intermediate in SR high in SR inventory B =at the end of the course SR=self-regulation

31 Self-assessed learning outcomes (Helle, Tynjälä, Lonka & Olkinuora 2007b; Tynjälä, Pirhonen, Vartiainen & Helle 2009) 1) Domain-specific knowledge and skills (e.g. modelling of information systems design; domain-specific methods; programming languages; overall view of the project work and designing an information system) 2) Generic skills (e.g. project management, information management; interaction skills, communication skills, negotiation skills; language skills) 3) Development of professional identity (e.g. development of career plans, identification as an IT professional, strenghening of professional self-efficacy and self-confidence)

32 ASIANTUNTIJUUS OSALLISTUMISNÄKÖKULMASTA Kuvat: Martti Minkkinen - pikemmin sosiaalinen kuin kognitiivinen ominaisuus - pikemmin kollektiivinen kuin yksilöllinen ominaisuus Tärkeää kiinnittää huomiota siihen miten tiimit, työyhteisöt ja organisaatiot toimivat

33 Lähikehityksen vyöhykkeen idea (Vygotsky, 1978) ZPD Potentiaalinen kehitystaso Aktuaalinen kehitystaso Yhdessä voi saavuttaa enemmän kuin yksin

34 Lähikehityksen vyöhykkeellä avaruudessa apollo-13/apollo-13-patch.jpg Apollo 13 directed by Ron Howard, 1995 MCA/Universal Pictures Houston, we have a problem here

35

36 Observation of new (Higgs?) boson Press conference 4th of July 2012, CERN, Geneva It required lots of hard work, dedication, collaboration, team spirit It was result of collaboration and competition at the same time, coopetition Minkälaista yhteistyötä tarvitaan sinun alallasi? Fabrice Coffrini / AFP / Lehtikuva

37 Tilannesidonnainen oppiminen ja asteittain syvenevä osallistuminen (Legitimate peripheral participation, Lave & Wenger, 1991) Käytännön yhteisöt (Communities of practice, Wenger, 1998) -informaaleja, yhteiset tavoitteet, toimintatavat,kieli Kuva: Martti Minkkinen Osallistumisnäkökulmasta asiantuntijuutta tulisi kehittää sosiaalisissa yhteisöissä autenttisissa ympäristöissä oppiminen työssä ja työyhteisöissä

38 Miten työssä opitaan? 1) itse työtä tekemällä 2) reflektoimalla omia (ja muiden) kokemuksia 3) yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa 4 ) työskentelemällä asiakkaiden kanssa 5) haastavien ja uusien tehtävien kautta 6) muodollisen koulutuksen kautta 7) organisoimalla oppimisprojekteja 8) osallistumalla verkostoihin (9) työn ulkopuolisten toimintojen kautta) (Billett et al, 2005; Collin, 2002; Collin & Valleala 2004; Eraut, 2004; Heikkilä 2006; Poell 1998, 2006; Tikkamäki, 2006; Tynjälä, 2008) Opiskelijoiden työssä oppimista tuettava pedagogisin keinoin

39 Aitojen tilanteiden simulaatiot -Technical equipment (e.g. fligth simulators) - PC / online learning games - Social simulations; drama pedagogy Karrasch et al, 2006: Lukion psykologia 3, Otava, p Driving simulator Patient simulator

40 TOIMIJUUS (AGENCY) JA IDENTITEETTI ASIANTUNTIJUUDESSA Identiteetti = yksilön kokonaiskäsitys itsestään. Muovautuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (Karrasch, Linblom-Ylänne, Niemelä, Päivänsalo, Tynjälä,2011, 117) Toimijuus = yhteisöllisessä toiminnassa syntyvää yksilön identiteettiin ja kulttuurisiin malleihin perustuvaa toimintavalmiutta (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004, 391) Toimijuutta kuvaavia adjektiiveja: aktiivisuus, kiinnostus, tavoitteellisuus, motivoituneisuus, kompetenssi, minäpystyvyys, vastuullisuus, osallisuus, vaikutusmahdollisuudet

41 Opiskelijan toimijuuden tutkimus Jyväskylän yliopistossa (Jääskelä & Valleala 2012) Opiskelijan näkemys toimijuudestaan: Opiskelijan kokemukset omasta opiskelustaan ja suhteestaan opiskeluympäristöönsä Toimijuuden osa-alueita kirjallisuuden perusteella: Tavoitteellisuus, Valtasuhteet Tietojen ja taitojen hallinta Vuorovaikutteisuus Luottamus ja ilmapiiri Esteet, rajoitteet motivoituneisuus Itseluottamus Aloitteellisuus, vastuullisuus Valinta- ja vaikutusmahdollisuudet Autonomisuus Arvostukset

42 Yliopisto-opiskelijoiden toimijuus -kysely (YOT), Jääskelä & Valleala (2012)

43 Jääskelä & Valleala (2012) VÄITTÄMIÄ TOIMIJUUDEN ERI OSA-ALUEISTA

44 Opetuksen kehittämistyön heijastuminen opiskelijoiden oman toimijuutensa arvioinneissa (Jääskelä, Valleala & Poikkeus 2013 Interaktiivisella opetuksella opiskelijoista vahvempia toimijoita?. Esitys Interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeen seminaarissa , Jyväskylän yliopisto) Interaktiivisemmat työskentelytavat näyttivät edistävän vahvempaa osallistumista ja vertaistuen saamista opiskelijoiden keskuudessa.

45

46