Asiantuntijuuden rakentuminen ja opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Asiantuntijuuden rakentuminen ja opetussuunnitelma Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos Opetussuunnitelman jäsennystapoja: - Tieteenalapohjainen - Ilmiölähtöinen - Ongelmaperustainen - Projektiperustainen - Osaamisperustainen 1

2 Tieteenalapohjainen opetussuunnitelma - Rakentuu tieteenalajaotteluille, esim: Kasvatuspsykologian perusteet; johdatus kasvatussosiologiaan; kasvatuksen historia, kasvatusfilosofia - Ensin vahva teoriapohja, vasta opintojen loppuvaiheessa käytännön harjoittelua - Perinteisesti harjoittelulla ei ole ollut kytkentää teoriaopintoihin - Kunkin tieteenalan asiantuntijat hoitavat opetuksen (yhteistyö opettajien välillä ei kovin yleistä) Ilmiölähtöinen opetussuunnitelma - Lähtökohtana ilmiöt, joita tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmasta - Esimerkkejä kasvatusalan ilmiöistä (perusopintojen opintojaksot): 1. oppiminen ja ohjaus, 2. kasvatus, yhteiskunta ja muutos, 3. osaaminen ja asiantuntijuus, 4. tieteellinen ja ajattelu, 5. vuorovaikutus ja yhteistyö - Huolena esitetty: miten opiskelijalle hahmottuu tieteenalapohja ja niiden peruskäsitteet? Johdantokurssi, jossa esitellään tieteenalat Peruskäsitteet tulevat käsiteltyä ilmiöiden yhteydessä (ja osittain jo johdantokurssilla) - Edellyttää opettajien yhteistyötä ja yhteissuunnittelua 2

3 Ongelmaperustainen opetussuunnitelma (PBL) - Lähtökohtana alan ongelmat, joita tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmasta - Käytössä erityisesti tiettyyn ammattiin johtavilla aloilla, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien, juristien ja opettajien koulutuksessa - Opiskelu organisoitu yleensä tutor-ryhmissä, joiden lisäksi itseopiskelua ja luentoja Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma (TaY): Ensimmäisten 3,5 vuoden opinnot on jaettu 22 peräkkäiseen jaksoon (laajuus 4 12 opintopistettä), joissa oppialojen teoria ja käytännön oppiaines on integroitu. Opiskelussa käytetään ongelmalähtöistä oppimismenetelmää. Keskeinen opiskelumuoto on 9 10 hengen pienryhmässä tapahtuva oppiminen. Kutakin ryhmää ohjaa oma tutoropettaja. Ongelmat on suunniteltu niin, että niitä käsittelemällä opitaan jakson tavoitteiden kannalta keskeiset asiat. Ryhmän tapaamiskertojen välillä opiskelijat hankkivat itsenäisesti lisäja. Kliinisiä taitoja opiskellaan kliinisten taitojen laboratoriossa jaksojen sisältöä tukevan ohjelman puitteissa. Projektiperustainen opetussuunnitelma - Lähtökohtana alan ongelmat/teemat, toimintatapana muotona projektiopiskelu/työ - Projektiopiskelu harvinainen ops:n perustana, yleisempi erillisenä kurssina Laurea AMK: Learning by Developing Syksyllä 2010 käyttöön otettu projektiperustainen opetussuunnitelma on hioutunut alkuvaikeuksien jälkeen toimivaksi. Opiskelijat oppivat ammatissa tarvittavia ja ja taitoja projekteissa, joissa tehdään paljon asiakastöitä. Opettajat ovat tottuneet tiimityöskentelyyn ja työilmapiiri ja työhyvinvointi kukoistavat. Opiskelijoiden poissaolot ovat vähentyneet, koska he ovat aiempaa sitoutuneempia ja kokevat saavansa arvostusta ja pääsevät vaikuttamaan omaan tekemiseensä. Tuula Karastie 3

4 Osaamisperustainen opetussuunnitelma - Lähtökohtana (tulevaisuuden) työelämässä tarvittava osaaminen - Osaamistavoitteiden kirjaaminen tutkintoihin ja opintojaksoille OPS-työhön mukaan työelämän edustajia -Lukuisia selvityksiä siitä minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan Esimerkkinä EK:n Oivallus-hanke: Ten skills for the future workforce (Future Work Skills 2020, Institute for the Future for the University of Phoenix Research Insitute) 1. Sense-making 2. Social intelligence 3. Novel and adaptive thinking 4. Computational thinking 5. Cross-cultural competency 6. New-media literacy 7. Transdisciplinarity 8. Design mindset 9. Cognitive load management 10.Virtual collaboration - Skills viewpoint alone is too narrow 4

5 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hanke Ennakointia: omassa korkeakoulussa mm. korkeakoulun sijoittumisseurantakyselyt oppiaineittain (Rekryt) Opetushallitus ennakoi valtakunnallisia pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita (määrällinen ennakointi) sekä kehittää osaamistarpeiden (laadullista) ennakointia : OKM:n ennakointisivu: dex.html?lang=fi Kansallinen ennakointiverkosto: Kansainvälinen verkosto: (Lähde: Osaamispaerustaisuudesta tekoihin käsikirja) Asiantuntijuuden rakentuminen ja opetussuunnitelma 5

6 Inhimillisen toiminnan tasot Sosiaalinen taso Kognitiivinen taso Emotionaalinen taso Asiantuntijuuden elementit Sosiaalinen taso Kognitiivinen taso Käsitteellinen / teoreettinen Itsesäätely ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen Käytännöllinen/ kokemuksellinen 6

7 Asiantuntijuuden kehittyminen Sosiaalinen taso Käsitteellinen / teoreettinen reflektointi Kognitiivinen taso soveltaminen eksplikointi käsitteellistäminen Prosessit: ongelmanratkaisu ja integratiivinen ajattelu Itsesäätely ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen Käytännöllinen/ kokemuksellinen reflektointi Integratiivinen pedagogiikka Sosiaalinen taso Pedagogiset välineet: Keskustelut, kirjoittaminen, yhteistyö, projektit Pedagoginen tuki: ohjaus ja palaute Käsitteellinen / teoreettinen reflektointi Kognitiivinen taso soveltaminen eksplikointi käsitteellistäminen Prosessit: ongelmanratkaisu ja integratiivinen ajattelu Itsesäätely ja toimijuus Emotionaalinen taso Tunteet, asenteet, motivaatio Sosiokulttuurinen Käytännöllinen/ kokemuksellinen reflektointi Uutta a ja osaamista 7

8 Integratiivinen pedagogiikka integroi: -Asiantuntijuuden elementtejä: Käsitteellistä, kokemuksellista, toiminnan säätelyyn liittyvää ja sosiokulttuurista a - Ajattelun ja älykkyyden eri muotoja - Akateemista osaamista ja ns. geneerisiä taitoja - Oppimista ja työtä - Konkreettista tekemistä ja tieteellistä, abstraktia ajattelua - Formaalia ja informaalia oppimista - Yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista - Kognitioita ja emootioita - Mahdollisesti eri oppiaineita - Mahdollisesti fyysisiä, virtuaalisia ja sosiaalisia oppimisympäristöjä Perinteinen opetussuunnitelma 1 Theoretical knowledge m%20group.jpg In classroom 2 Practical knowledge 3 Socio-cultural knowledge Through practical exercises, simulations and in real life experiences 4 Self-regulative knowledge Develops itself???? 8

9 Perinteinen opetussuunnitelma Teoriaa Teoriajakso Itsesäätel yä+ toimij Käytäntöä uutta Teoriajakso Demot Teoriajakso Käytännön harjoittelu Integratiivinen opetussuunnitelma Teoriaa Harjoittelu (käytänn+ sosiokultt. Tietoa) Itsesääte lyä ja toimijuut ta Teoriajakso - Integratiivisuuden periaate yhdistettävissä kaikkiin edellä kuvattuihin ops-malleihin Esim. kasvatustieteiden perusopintojen suunnittelusta: Ilmiökokonaisuuksien käsittelyn komponentit opintojaksojen kuvauksissa Käytännön kokemus Sisällöt: (havainnointi, työssä opp, Xxxx, yyyy, zzzzharjoittelu, projekti tms) Tutkimus: -kvali, kvantti Integrointi ja reflektointi, oman asiantuntijuuden rakentuminen, 9

10 Osaamistavoitteet Vuorovaikutus ja yhteistyö on ilmiö, jossa (tarkastellaan ihmisiä suhteessa toisiinsa Ilmiötä opiskeltuaan opiskelija: - osaa havainnoida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja niiden herättämiä tunteita itsessä (minä-taso) - osaa kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi (minä ja sinä -taso) - osaa tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista (me-taso) Sisällöt - Havainnoidaan ja tutkitaan itseä ja toisten toimintaa erilaisissa ryhmissä - Tulkitaan havaintoja vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä teoreettiseen on peilaten - Kehitetään omaa vuorovaikutusosaamista Kirjallisuus - keskeisin kotimainen ja ulkomainen tieteellinen kirjallisuus (täydentyvä kirjallisuuslista tiedekunnan OPS-sivulla) Arviointi(0-5): - Opettaja-, itse- tai vertaisarviointi sovittavien arviointiperusteiden mukaan Vuorovaikutus-/yhteistyötutkimus: uusimmat kotimaiset & keskeisimmät ulkomaiset artikkelit molemmista, pienryhmätyöskentely, lukupiirit, tentit, tutkijavierailut - Mitä vuorovaikutuksesta/yhteistyöstä on tutkittu? - Miten vuorovaikutusta/yhteistyötä on tutkittu? Vuorovaikutus ja yhteistyö (5 op, perusopinnot) (OPS-prosessin aikainen luonnos) Käytännön kokemus: oman toiminnan havainnointi pienryhmässä, vuorovaikutuksen havainnointi harjoittelussa (oppilaitoksessa, päiväkodissa, työelämän organisaatiossa, perheessä ) Tehtävät (ilmiön tutkimisen kohteet, tutkimuskysymykset nousevat pääosin opiskelijoilta itseltään): Miten suhtaudun toisiin, miten muut suhtautuvat minuun, kuinka yhdessä toimitaan, miten yhdessä tekemiseen ohjataan, kuinka toisen arvostaminen/ei-arvostaminen ilmenee, miten ilmaista itseä sekä viestiä monikanavaisesti?? Integrointi ja reflektointi: Oppimistehtävät ja pienryhmät joissa nämä kytketään yhteen + reflektoidaan omia kokemuksia, havaintoja, hankittua a, omaa oppimista teoriatiedon valossa KIITOS! 10