KUNTOUTUKSEN KEHYKSET

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTUKSEN KEHYKSET"

Juha-Pekka Siitonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KUNTOUTUKSEN KEHYKSET kuntoutuminen on oppimista Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Matti Koivikko Symposium Aarne Ylinen Huom.: Esityksestä on poistettu kaikki kuvat tekijän pyynnöstä

Symposium Aarne Ylinen 12.5.2006 Aarne.Ylinen@pshp.

2 KUNTOUTUKSELLE OMINAISTA Monitieteisyys Moniammatillisuus Monimutkainen lainsää äädäntö Paljon toimivia tahoja Vahvuuksia vai heikkouksia BIOPSYKOSOSIAALINEN

3 Ihmisen käyttäytymisen säätely perintötekijät ympäristötekijät molemmat vaikuttavat, kohtaavat aivoissa aivojen kannalta kehokin on tavallaan ympäristötekijä kaikki tiet vievät Roomaan, aivoihin

aivoissa aivojen kannalta kehokin on tavallaan

4 Aivoissa on vahvuutemme, mutta myös heikkoutemme ja haurautemme Ainutkertainen, arvokas yksilö sitä tulee vaalia Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen aivot keskeisessä asemassa Emme unohda persoonaa se lienee pääosin aivoissa

vaalia Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen aivot

5 Hyvinvointi biologiset tarpeet vatsa tulee ennen sielua vertaaminen lajitovereihin tarpeellisuus ponnistelu (jos joutuu ponnistelemaan hengissä pysymseksi, ei ehdi surra joutavia) kestämmekö hyvinvointia

ponnistelu (jos joutuu ponnistelemaan hengissä

6 IHMINEN ON SOSIAALINEN ELÄIN laumaeläin matkimalla oppiminen sosiaalinen ympäristö keskeinen yhteisön vaikutus yksilöön yksilön vaikutus yhteisöön, eli yksilön vaikutus moniin toisiin yksilöihin yhteisön kautta

vaikutus yksilöön yksilön vaikutus yhteisöön, eli

7 TOIMINTAKYKY Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen Kuntoutuksen kohteena fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen yksilö, ympäristö (perhe, koulu, työpaikka)

8 Aivot ja oppiminen Tietoa käsitellään aivojen n. 100 miljardin hermosolun muodostamissa hermoverkoissa Aistien kautta havainnot siirtyvät sähköimpulsseina aivoihin Aivoissa hermosolujen muodostamat verkot käsittelevät aisti-informaatiota informaatiota Aistihavaintojen ja sisäisen isen prosessoinnin pohjalta syntyy käyttäytyminen, joka ilmenee lähinnä motorisena toimintana

sähköimpulsseina aivoihin Aivoissa hermosolujen muodostamat verkot käsittelevät

9 Aivot ja oppiminen Oppimista tapahtuu kaikkialla hermostossa Oppimiseen liittyvät muutokset keskittyvät solujen välisin liitoksiin, synapseihin Sähkön kulku synapsissa herkistyy Kertaamalla tapahtuva oppiminen tai assosioiva oppiminen johtaa myös synapsin rakenteelliseen, pitkäkestoiseen kestoiseen muutokseen

Sähkön kulku synapsissa herkistyy Kertaamalla tapahtuva oppiminen tai

10 Aivot ja oppiminen Oppimisen perusta on muistaminen Muisti voidaan luokitella eri tavoin; esim. ajan tai muistettavan materiaalin laadun suhteen pitkäkestoinen/lyhytkestoinen kestoinen/lyhytkestoinen asiamuisti/tapahtumamuisti/tapamuisti

ajan tai muistettavan materiaalin laadun suhteen

11 Muisti MUISTI LYHYTKESTOINEN Pitkäkestoinen aistimuisti työmuisti deklaratiivinen muisti tapamuisti motorinen muisti ehdollistuminen viritysvaikutukset herkistyminen tottuminen asiat tapahtumat

tapamuisti motorinen muisti ehdollistuminen

12 Muistille tärkeitä aivoalueita Työmuisti otsalohko (ajattelu pelaa työmuistiradoilla muistiradoilla) Aistimuisti aivokuoren aistialueet Deklaratiivinen muisti (asiat, tapahtumat) ohimolohko Motorinen muisti, tapamuisti aivojen tyvitumakkeet

Aistimuisti aivokuoren aistialueet Deklaratiivinen muisti

13 MUISTIJÄLJEN MEKANISMI - LTP D.O. Hebb 1940 luvulla: kun kaksi toisiinsa yhteydessä olevaa hermosolua ovat aktiiviset yhtä aikaa, niiden välinen yhteys, synapsi, herkistyy Osoitettu todeksi 1970-luvulla sähköfysiologisesti Tämä herkistyminen (LTP long term potentiation) ) on assosiatiivisen oppimisen perusta

aktiiviset yhtä aikaa, niiden välinen yhteys, synapsi, herkistyy Osoitettu

14 MUISTIJÄLJEN MEKANISMI Työmuisti ei tarvinne LTP:tä Kun huomio on keskittyneenä asiaan, hermosolujen rytmillinen toiminta pitää asian tallessa niin kauan, kuin huomio on kiinnittyneenä tiettyyn asiaan tämän jälkeen asia yleensä unohtuu, joskus siirtyy pitkäkestoiseen kestoiseen muistiin

tallessa niin kauan, kuin huomio on kiinnittyneenä tiettyyn asiaan

15 SYNTYNEEN MUISTIJÄLJEN VAHVISTUMINEN Buzsáki 1989: Aktiivisessa tilassa syntyneet muistijäljet vahvistuvat rentoutuessa ja syväss ssä unessa Teorian yhteydessä alustavaa kokeellista näyttöä

16 SYNTYNEEN MUISTIJÄLJEN VAHVISTUMINEN McNaughton : Rotalla hippokampuksen solut tekevät karttoja ympärist ristöstä, tietty solu on aktiivinen aina eläimen ollessa tietyllä kohtaa tuttua tilaa Syntyy oppimisen tuloksena Kun eläimet oppivat etsimää ään tietyltä reitiltä makupalat, tämän oppimisen jälkeisessä unessa solujen aktivoitumisjärjestys tulee samaksi kuin etsinnän aikana ennen oppimista mitatussa unessa aktivoitumisjärjestys sattumanvarainen - vahvistaa Buzsákin teorian

eläimet oppivat etsimää ään tietyltä reitiltä makupalat, tämän oppimisen jälkeisessä unessa solujen aktivoitumisjärjestys

17 SYNTYNEEN MUISTIJÄLJEN VAHVISTUMINEN Mitä edellä oleva tarkoittaa OPPIMISELLE ON KESKEISTÄ PAITSI AKTIIVISUUS, MYÖS S SÄÄS ÄÄNNÖLLISESTI TOISTUVA LEPO

18 SYNTYNEEN MUISTIJÄLJEN VAHVISTUMINEN Ikää ääntymisen vaikutukset Wilson & Tanila: Ikää ääntyneet rotat käyttävät erilaisia muististrategioita, turvautuvat enemmän aiemmin tallennettuun kuin uusiin havaintoihin perustuviin muistikarttoihin

erilaisia muististrategioita, turvautuvat enemmän aiemmin

19 SYNTYNEEN MUISTIJÄLJEN VAHVISTUMINEN LeDoux : Mantelitumake (amygdala) säätelee myös muistijäljen syntymisherkkyyttä hippokampuksessa Mantelitumake liittyy tunteisiin ja niiden säätelyyn Mantelitumakkeen toiminnassa muistijälki tulee mieleenpalautuksen yhteydessä herkäksi ksi muutokselle, saattaa heikentyä tai vahvistua

liittyy tunteisiin ja niiden säätelyyn Mantelitumakkeen toiminnassa muistijälki

20 SYNTYNEEN MUISTIJÄLJEN VAHVISTUMINEN Mitä edellä oleva tarkoittaa: Pelkoa tai ahdistusta sisält ltävät asiat kannattaa palauttaa mieleen puhua tunnesisält ltö voi keventyä

21 Kuntoutuminen on oppimista Fysioterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen, psykoterapian, sosiaalisen kuntoutuksen kaikkien vaikutukset kohdistuvat ihmisen hermostoon muutokset tapahtuvat hermosolujen välisissv lisissä yhteyksissä,, synapseissa Kuntoutuksen ilmapiiri ja kaikkien siihen osallistuvien henkilöiden iden osuus yhtä tärkeä Ammatti-ihmisten ihmisten välinen v yhteistyö omaisten mukaan ottaminen kuntoutujan innostaminen

22 Kuntoutuminen on oppimista Multimodaalisuus kuntoutumisessa: esim. kävely k musiikin tahdissa, kävelyn k harjoitus ja katseleminen (matkiminen) Toistot tärkeitt rkeitä motorisessa kuntoutuksessa (motorinen muisti ei-assosiatiivinen) Eri muistimekanismien pääp äällekkäisyys: toisiaan täydentävä vaikutus, tarjoaa kuntoutukselle vaihtoehtoisia yksilöllisi llisiä strategioita.

23 KUNTOUTUKSEN TÄMÄN T N PÄIVP IVÄN HAASTEET Lasten ja nuorten kuntoutuksen resurssointi ja koordinaatio Työik ikäisen isen väestv estön n työkunnon ylläpit pitäminen ja parantaminen Vanhenevan väestv estön n omatoimisuuden ja itsenäisyyden isyyden ylläpit pitäminen ja parantaminen TALOUDELLISET INTRESSIT JA ELÄMÄNLAATUTAVOITTEET EIVÄT T OLE RISTIRIIDASSA

24 KUNTOUTUS ON VAKAVA ASIA Kuntoutuksen tulee olla osa näyttn yttöön perustuvaa toimintaa, jolla on tieteellinen perusta, selkeä tavoite Monenlaisesta huuhaasta käytetty k ytetty kuntoutusnimeä Suuntautuuko tämän t n päivp ivän kuntoutusresurssit oikein?

25 KUNTOUTUS ON HAUSKAA Miellyttävä ilmapiiri tukee kuntoutumista Yhdessä muiden kanssa on hauskempaa ja tuloksellisempaa Näillä väitteillä perusteensa neurofysiologiassa Töissä ja koulussa saa olla hauskaa

26 Muistakaamme Moniammatillisuus Tavoitteellisuus Kun mitää ään n ei ole tehtäviss vissä,, on paljon tehtäviss vissä Monisoittajainen orkesteri tarvitsee kapellimestarin, sekä yksilöllisess llisessä kuntoutustyöss ssä että käytäntöjen kehittämisess misessä monitoimijaisessa kuntoutuksen kentäss ssä

27 Phys Med Rehabil Clin N Am Related Articles, Links 2003 Feb;14(1 Suppl):S The therapeutic effects of cellular therapy for functional recovery after brain injury. Harvey RL, Chopp M. Feinberg School of Medicine, Northwestern University, and The Rehabilitation Institute of Chicago, 345 E Superior Street, Chicago, Illinois 60611, USA. r- harvey@northwestern.edu The studies presented in this article suggest that marrow-derived cellular therapy may be an effective adjunct treatment for functional recovery after stroke. Cellular therapy can enhance the endogenous restorative mechanisms of the injured brain, assisting the tissue as it returns to a "developmental" state and supporting the process of neovascularization, neurogenesis, and neural reorganization. The advantages of using MSCs are that they can be given as an autologous graft, avoiding risks of rejection and graft-versus-host reactions, and that they can be given intravenously, minimizing complications. It is anticipated that cellular therapy, in combination with standard rehabilitation therapy and neural retraining, can improve functional outcomes following stroke

28 TULEVAISUUDEN NÄKYMIN KYMIÄ Kuntoutuksen mahdollisuudet kehittyvät t yhdessä lääketieteen ja tekniikan kanssa. Hermoston ja tietokoneen yhteys Lääkehoidon ja kuntoutuksen yhteisvaikutukset Kehitysnäkym kymät t innostavat Neurobiologinen näkemys n yhdistää ja selittää kuntoutuksen monitieteellisyyttä ja moniammatillisen kuntoutustyön n vaikuttavuutta Tieteen kehittyessä maalaisjärke rkeä ja käytännön kokemukseen perustuvaa näkemystä kuntoutuksessa tarvitaan entistäkin enemmän

29 POIKKITIETEELLISYYS MONIAMMATILLISUUS Poikkitieteellisyys Monta tieteen alaa (metodia) - YKSI KOHDE Moniammatillisuus Monta taitoa YKSI TAVOITE

30 KIITOS Matti Koivikolle uraa uurtavasta pitkäjännitteisest nnitteisestä kapellimestarin työst stä lasten ja nuorten hyvän kuntoutuskäyt ytännön eteen, kuntoutustyön profiilin ja arvostuksen nostamisesta ja kuntoutustoiminnan kriittisestä kehittämisest misestä Kuulijoille mielenkiinnosta

Samankaltaiset tiedostot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each