Ikääntyvien muisti ja oppiminen
|
|
- Hannele Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ikääntyvien muisti ja oppiminen Ilona Hallikainen PsM, psykologi, nuorempi tutkija Itä-Suomen Yliopisto Vapaan sivistystyön päivät Siilinjärvellä
2 Koulutuksen sisältö, Taustaa: muistipulmat, muistisairaudet Mitä muistaminen on ja mitä aivoissa silloin tapahtuu? Tauko Pienryhmäkeskustelu Kuinka ikääntyminen vaikuttaa muistitoimintoihin Stressi ja muut muistia rasittavat tekijät Yhteenvetoa
3 Aivojumppaa: Mikä virkistää aivoja ja miksi? Muististrategiat: Tietoa ja käytännön harjoituksia
4 Muistipulmat Muisti = monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaan yhteistoimintaan Voi heikentyä monesta eri syystä Jopa joka kolmas yli 65-vuotias kokee jonkinlaisia muistiongelmia
5 Muistipulmat Suuri osa koetuista lievistä muistipulmista kuuluu normaaliin ikääntymiseen Lievästä kognitiivisesta heikentymisestä puhutaan kun henkilöllä todetaan tutkimuksessa heikentymistä muistamisessa tai muussa tiedonkäsittelyssä ilman että se heikentää merkittävästi suoriutumista päivittäisistä toimista minkään muistisairauden kriteerit eivät täyty muistisairauden riskitila
6 Mitä dementia on? Dementia tarkoittaa tilaa, jossa useampi kuin yksi muistamiseen ja tiedonkäsittelytoimintoihin liittyvä toiminto on heikentynyt aikaisemmasta vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä työssä, päivittäisissä toimissa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä
7 Mikä dementian aiheuttaa? Dementian taustalla on useimmiten etenevä muistisairaus Näistä yleisimmät ovat Alzheimerin tauti (70 % kaikista), aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale tauti, Parkinsonin tauti, otsa-ohimolohkorappeumat Muita syitä esim. pysyvä jälkitila, hoidolla parannettava sairaus
8 Muistisairauksien yleisyys Käypä hoito suosituksen mukaan Suomessa on noin dementiatasoista muistisairautta sairastavaa henkilöä Uusia tapauksia todetaan vuosittain vuotiaista noin 3 % 95-vuotiaista jopa 60 %
9 Mistä muistisairaus johtuu? Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien ja suojaavien tekijöiden kanssa > määräävät kliinisten oireiden synnyn
10 Dementoivan sairauden riskitekijöitä Ikä Geenit Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli Ylipaino Sokeritauti Vähäinen liikunta Epäterveellinen ruokavalio Vähäinen älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus
11 Muistivaikeuksien ehkäisy Aivojen käyttäminen: kouluttautuminen, harrastukset Aivojen suojaaminen vammoilta Toimiva sosiaalinen verkosto Terveellinen ravinto Liikunta Riskitekijöiden ja sairauksien hoito Alkoholia kohtuudella, tupakoinnin välttäminen
12 Ruoka ja muisti - Tutkimuksissa on havaittu, että dementiaa ja muistitoimintojen häiriöitä esiintyy vähemmän niillä, jotka Syövät päivittäin kasviksia Syövät paljon kalaa Noudattavat Välimeren ruokavaliota Syövät ravitsemussuositusten mukaan Saavat ruokavaliostaan vähän tyydyttynyttä rasvaa Saavat ruokavaliostaan enemmän vitamiineja Juovat kohtuullisesti kahvia Juovat vähän alkoholia
13 Mitä muisti on? Erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallettaa mieleen uusia asioita säilyttää ne mielessä palauttaa ne tarvittaessa mieleen tilanteen vaatimalla tavalla Auttaa selviytymään itsenäisesti arkipäivästä ja oppimaan jatkuvasti uutta Yksi kognitiivisen eli tiedonkäsittelyyn liittyvän toiminnan keskeinen alue
14 Muut tarvittavat toiminnot Kielelliset toiminnot Havaitseminen ja hahmottaminen Keskittyminen, tarkkaavuus Toiminnanohjaus
15 Toiminnanohjaus monimutkaisen kognitiivisen prosessoinnin toteuttamista tavoitteen muodostus, suunnittelu, päämäärään suuntautunut toteutus, toiminnan tuloksellisuuden arviointi kontrolli, joustavuus, tarkkaavuuden ylläpito keskittyminen
16 Muistin dynaamisuus varastoitu tieto ei ainoastaan säily varastossa -> voi kehittyä sisällöltään ja muuttua jatkuvasti
17 Muistin luokitus Muisti luokitellaan perustuen aikaan (lyhyt-/pitkäkestoinen) muistettavan asian laatu tietoinen tai tiedostamaton
18 Lyhytkestoinen muisti - Aistimuisti/kaikumuisti näkö-, kuulo- ja tuntoaistimukset jäävät sekunnin murto-osiksi heijastumiksi aistielimiin tietoisuus ajasta, paikasta, itsestä
19 Lyhytkestoinen muisti Työmuisti tietoinen, aktiivinen, rajallinen, muutamia sekunteja käsittelee joko aistihavaintojen tuomaa tai säilömuistista palautettua materiaalia annamme unohtua tai siirrämme säilömuistiin
20 Pitkäkestoinen muisti Tieto talletetaan Palautetaan tarvittaessa Kapasiteetiltaan rajaton > kyky oppia uutta säilyy läpi elämän voi olla sanallisessa tai kuvallisessa muodossa tai vaikka tuoksuina tai toimintatapoina
21 Pitkäkestoinen muisti deklaratiivinen muisti (tietoinen) jakaantuu semanttiseen ja episodiseen semanttinen eli tietomuisti sisältää tietoaineksen ( tiedän että... ) episodinen eli tapahtumamuisti sisältää tapahtumat ja kokemukset ( muistan että... )
22 Pitkäkestoinen muisti Non-deklaratiivinen muisti ei-tietoinen pitkäkestoisen muistin osa taidot, menettelytavat, strategiat, ehdollistuneet reaktiot vaikea ilmaista sanoin Prospektiivinen muisti tulevaisuuteen suuntautuminen
23 Keskeiset aivoalueet Tarvittavan muistin tyyppi ja muistettavan asian laatu vaikuttavat siihen mitkä aivoalueet ovat keskeisiä Aistimuisti - vastaavan aistin alueet päälaki- ja ohimolohkoissa Toiminnanohjaus - otsalohko Uuden tiedon käsittely sisempi ohimolohko, hippokampus, talamus -> Tieto kiertää sisemmän ohimolohkon kautta hippokampukseen, takaisin ohimolohkoon ja tallentuu aivokuoren assosiaatioalueille
24 Keskeisiä aivoalueita Asiatieto, tapahtumat sisempi ohimolohko, talamus Opitut (liikunnalliset) taidot tyvitumakkeet (sisempiä rakenteita), pikkuaivot Opitut reaktiot, ehdollistuminen, tunteiden käsittely mantelitumake (amygdala), pikkuaivot Tottuminen, herkistyminen refleksiradat Alun perin psykologisen tiedon varassa tehdyille jaotteluille löytynyt hyvin neurobiologisia ja anatomisia perusteluita
25 Aivojen rakenne R.J. Ilmoniemi, Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste (Aalto-yliopisto 2010)
26 Aivojen rakenne R.J. Ilmoniemi, Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste (Aalto-yliopisto 2010)
27 Muistijälki, hermoverkko Muistijälki = hermosolujen verkostoihin muodostuva pysyvä ja vahvistuva reitti Muistijälkien arkisto muodostaa kokemuksen Aivoihin tullut viesti siirtyy sähköisenä aaltona eli hermoimpulssina hermosolujen välillä olevat rajapinnat eli synapsit toimivat kemialliset välittäjäaineiden avulla
28 Mitä unohtaminen on? Muistamisen toinen puoli Unohtaminen on nopeinta alussa ja tasaantuu sittemmin pätee sekä merkityksettömään että merkitykselliseen ainekseen Ajan kuluessa muistijäljet ikään kuin haalistuvat Mieleen painetun muistiaineksen päälle kasautuu uutta > vaikeuttavat mieleenpalauttamista
29 Normaaliin ikääntymiseen kuuluu muutoksia muistissa aivoissa tapahtuu hiljalleen muutoksia iän myötä muutokset aja niiden vaikutus muistiin yksilöllisiä taustalla on monia tekijöitä, kuten verenkiertoon ja aineenvaihduntaan liittyvät tekijät perinnölliset tekijät muutokset aktiivisuudessa
30 Normaaliin ikääntymiseen kuuluu muutoksia muistissa asioiden mieleen painamisessa asioiden mieleen palauttamisessa ponnistelua ja oma-aloitteisuutta vaativissa toimissa hidastumista, tuntuu työläämmältä
31 Lieviä muutoksia jo 40 vuoden jälkeen, selvemmin yli 75-vuotiaana Tyypillinen hyvänlaatuinen muistioire nimien mieleen palauttamisen vaikeus Arkielämässä unohtaminen liittyy usein huonoon tarkkaavuuteen
32 Ikääntymisen vaikutuksia Tilannetekijöiden vaikutus korostuu väsymys, kiire, stressi, muu häirintä masennus Työmuisti herkkä ikääntymisen vaikutuksille Kahteen tai useampaan asiaan yhtäaikaisesti tai rinnakkain keskittyminen hankalampaa Vaativaa prosessointia edellyttävien tehtävien suorittaminen työläämpää Jatkuva pinnisteleminen kuluttaa voimavaroja, aivot kaipaavat lepoa ja virikkeitä!
33 Onnistunut ikääntyminen Suojaavat tekijät vaikuttavat niin että Ikään liittyvät muutokset aivoissa ovat vähäisiä Muutokset kognitiivisissa toiminnoissa ovat vähäisiä Normaalin ikääntyneen muisti toimii kuten samanikäisillä keskimäärin, vaikka esim. joustavuutta vaativissa tehtävissä eroa nuorempiin Onnistuneesti ikääntynyt suoriutuu oman ikätason keskiarvoa paremmin On aktiivinen
34 Hyvät uutiset Aikoinaan mieleen painetut asiat ja opitut taidot eivät unohdu Muistissa säilyttäminen ei heikkene Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy Äly toimii Aivoilla on kyky mukautua ja kehittyä kokemusten myötä koko ihmisiän
35 Tietoyhteiskunnan haasteet Yhteiskunta on täynnä tietoa Uutta tietoa syntyy jatkuvasti Tietotekniikka, internet, mobiiliyhteydet ovat arkipäivää > osattava poimia massasta oleellinen ja tärkeä tieto, yhdistellä asioita > varottava ylikuormitusta Tekniikan käyttäminen vahvistaa joitakin hermoimpulssien reittejä aivoissa ja heikentää toisia
36 Työelämän muutokset Fyysisen työn sijaan työ yhä useammin aivotyötä Uusien tekniikoiden oppiminen Työaikojen epäsäännöllisyys Työssä vaaditaan usein sekä yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä että sosiaalisia taitoja >Uudet vaatimukset ja kyky suoriutua niistä eivät ole aina tasapainossa > Aivoilta vaaditaan älyllistä joustavuutta ja jatkuvaa valmiutta muutokseen
37 Aivojen jaksamiseen vaikuttavat tekijöitä Tekemisen nopeus Tunnetila Keskeytykset Psyykkinen kuormitus Uni Uupumus Stressi Terveydentila, lääkitykset
38 Tunteet ja muisti Vastapainona tietotekniikalle tarvitaan vuorovaikutustilanteita sosiaalisten taitojen kehittyminen Tunneäly työelämässä > tunteiden (eleiden, ilmeiden, äänenpainojen) tulkitseminen, ymmärtäminen, säätely > Päätöksenteko Sopiva tunnetila auttaa motivaatiossa, oppimisessa, luovuudessa, viestien tulkitsemisessa
39 Uni ja muisti Jokaista valvottua 3-4 tuntia kohti 1 tunti unta, yksilöllistä vaihtelua Määrän lisäksi laatu tärkeää syvä uni (elimistön palautuminen, oppiminen) REM (muisti, oppiminen, uudet taidot, mielenterveys) Erityisesti vuotiaat naiset nukkuvat huonosti Univaje vaikuttaa erityisesti tarkkaavuuteen ja työmuistiin Alentaa stressinsietokykyä, vastustuskykyä
40 Uni ja muisti Unen aikana Aivosolujen välisten yhteyksien luominen Uudet asiat järjestyvät uudelleen mielessä Olennaisen karsiminen epäolennaisesta Uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita Muistijäljen kiinnittyminen Asiat kypsyvät, ongelmanratkaisu > Ajatusten tulisi saada kypsyä ei-tietoisella tasolla > Sekä yöunen että taukojen merkitys
41 Hyvä vai huono stressi Ympäristön yksilöön kohdistama uhka tai yksilön vaste tällaiseen tekijään (wikipedia.org) Stressin kokemisen kannalta oleellista miten itse arvioi stressitekijän merkittävyyden Vaikuttaa aiemmat kokemukset Geneettiset erot autonomisen hermoston reagointiherkkyydessä Opitut selviytymiskeinot
42 Stressin aikana Sympaattinen hermojärjestelmä käynnistyy Akuuttia ( taistele tai pakene ), tilapäistä, pitkittynyttä Lyhytaikaisena voi auttaa ihmistä toimimaan paremmin
43 Työstressi Aiheutuu epäsuhdasta sen välillä Mihin ihminen ajattelee pystyvänsä Ja mihin hänen odotetaan pystyvän Liiat vaatimukset tai tavoitteiden puute Tunne siitä että hallinta ja kontrolli katoaa Henkistä energiaa ei riitä muille elämänalueille Perheasiat, ihmissuhteet, taloudellinen tilanne
44 Stressin oireita Pitkittynyt stressi / uupumus aiheuttaa Masennusta, ahdistusta Somaattisia oireita, kuten sydämen sykkeen kiihtyminen, hikoilu, lihaskireys Univaikeuksia Keskittymisvaikeuksia Ärsyyntymistä Levottomuutta
45 Stressi ja muisti Pitkittynyt stressi Tarkkaavuuden säätely vaikeutuu Työmuistin tehokkuus laskee Toiminnan ohjaus vaikeutuu -> Heikentää oppimista ja mieleen painamista -> Heikentää mieleen palauttamista Vaikuttaa myös masentuneisuuden kautta muistiin
46 Uupumukseen vaikuttavia tekijöitä työpaikalla Ovatko työn tavoitteet selvät? Työmäärä ja tahti Työntekijän vaikuttamismahdollisuudet Työntekijän mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja oppia uutta Keskeytykset Vastuun kohtuullisuus Palaute, arvostus
47 Uupumukseen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä työpaikalla Yksin vai yhdessä? Yhteistyön toimivuus Riittävä tieto saatavilla työtehtävien hoitamiseen Selkeä johtaminen Tasa-arvoinen kohtelu Epäasiallinen kohtelu tai häirintä työpaikalla Hankalat vuorovaikutustilanteet (esim. asiakaspalvelussa)
48 Uupumukseen vaikuttavia henkilökohtaisia tekijöitä Ylitunnollisuus, liika sitoutuminen työhön Rentoutuminen vaikeaa Työ- ja vapaa-ajan erottaminen Liikunta
49 Use it or lose it! Aivot tarvitsevat aktivointia > Vastustuskykyä aivosairauksille Uusien asioiden tekeminen ja tottumuksista poikkeaminen on voimistelua aivoille > Uusia hermosolujen välisiä reittejä muodostuu ja ne vahvistuvat
50 Aivojumppaa Kouluttautuminen, opiskelu, kielitaito Lukeminen Pelit Musiikki Sosiaalinen toiminta
51 Kielitaito ja aivot Kahden kielen sujuva hallinta edellyttää jatkuvaa, joustavaa prosessointia >aivojen täytyy vaimentaa juuri käytössä ollut kieli ja vaihtaa toiseen > aivojen etuosien merkitys > tutkimuksien mukaan kaksikielisyys voi auttaa joustavuuden säilymisessä Vieraan kielen opiskelu aikuisiällä: uuden oppimisella myönteinen vaikutus henkisen toimintakyvyn säilymiselle
52 Musiikki ja aivot Musiikki aktivoi laajaa hermoverkkoa joa säätelee Vireystilaa Tarkkaavuutta Muistia Tunteita > Kuuloaivokuori ja otsalohkon alueet ovat yhteydessä sekä keskenään että aivojen mielihyvä- ja palkitsemiskeskuksiin
53 Musiikki voi Alentaa sydänpotilaan verenpainetta ja sykettä Vähentää ahdistuneisuutta ja stressiä Auttaa aivoinfarktista toipumisessa (Särkämö, T. 2011) > yksilölliset mieltymykset ratkaisevat sopivan musiikkilaadun
54 Lukeminen Aivot tuottavat luettujen sanojen perusteella henkilökuvia, tapahtumaketjuja Kuvat alkavat elää, tilanteet vaihtuvat, ihmiset puhuvat > Tämä kaikki tapahtuu aivoissa > Kuvien kokoaminen oman kokemuksen ja tekstistä saamien vinkkien perusteella > Uuden tiedon yhdistäminen vanhaan > Oivallukset
55 Aktiivinen lehden lukeminen Professori Kari Suomalainen Pääkirjoitus: Mitä kirjoittaja tarkoittaa, millaisiin toimenpiteisiin ehdotus johtaisi jne. Uutiset: Mitä tapahtui ennen, mitä seuraavaksi, miten vaikuttaa Suomeen tai omaan elämään Vastaavaa voi harjoittaa vaikka bussimatkalla: Minkälaisia ajatuksia ja muistoja maisemat herättävät? > Vireä ote aktivoi aivot ja syntyy uusia mielleyhtymiä, ideoita ja oivalluksia
56 Pelit Ristisanatehtävät Houkuttelee aivot töihin Vaatii monenlaisia kognitiivisia taitoja ja osatoimintoja Tarkaavuuden ylläpito Työmuisti Toiminnanohjaus Lukemiseen vaadittavat taidot Näönvarainen hahmottaminen Muisti Uuden oppiminen
57 Pelit Houkuttelee mukaansa Monenlaisia kognitiivisia toimintoja pelistä riippuen Visuomotorinen nopeus, reaktionopeus Toimintastrategia, suunnitelmallisuus Tarkkaavuus, työmuisti Kielellinen tunnistus ja prosessointi Looginen ajattelu, päättely, ongelmanratkaisu
58 Pelien sosiaalinen luonne Seurapelien pelaaminen edellyttää Toisten tekemien ratkaisujen huomioimista ja niihin reagoimista joustavasti Yhdessä tekeminen aiheuttaa mielihyvää
59 Sosiaalinen toiminta ja aivot Tietoyhteiskunta vahvistaa tiettyjä reittejä ja jälkiä aivoissa Entistä tärkeämpää kohdata myös kasvokkain Tunteiden kirjo Taito tulkita keskustelukumppanien eleitä ja liikkeitä Keskustelutaidot, toisten huomioonottaminen -> Ihmissuhdetaitoja tarvitaan, niitä täytyy ylläpitää ja harjoitella
60 Muististrategiat Ulkoisia tai sisäisiä Mieleen painamisen ja oppimisen tehostaminen Mieleen palauttamisen ja muistista haun tehostaminen
61 Ulkoisia strategioita Kalenterin tms. käyttäminen Asioiden merkitseminen ei huononna muistia Tärkeää on tietää mistä muistettava asia löytyy Järjestelmällisyys, systemaattisuus Arkipäivän hallinta > Hallinnan tunne vähentää myös stressiä
62 Ulkoisia strategioita Muistiinpanot, alleviivaukset Kuullun tai luetun pohtiminen Oleellisen erottaminen Yhteyden luominen uuden ja aiemman välille > Uuden asian prosessointi auttaa oppimisessa
63 Sisäisten muististrategioiden käyttö Luettelojen ulkoa opettelu edistää harvoin muistamista, mutta on joissakin tilanteissa tarpeen ostoslista, puhelinnumero, asialistan pitäminen mielessä työtehtävän ajan Opiskelussa Itsen tunteminen tiedon käsittelijänä auttaa sopivien menetelmien valinnassa Keskittymisen, vireyden ja motivaation sekä ympäristön merkitys
64 Sisäiset strategiat mieleen painamisessa Visuaaliset mielikuvat Mielikuvakartat Asioiden sijoittaminen tutun reitin tai ympäristön varrelle Muut aistimielikuvat Lorut > Mitä hullunkurisempi mielikuva, sen todennäköisemmin muistat!
65 Sisäiset strategiat mieleen painamisessa Muistettavan asian sisältöön liittyvät Yritä liittää opeteltava asia itse rakennettuun käsitykseen asiasta Yhdistäminen aikaisempaan tietoon Kertaus
66 Sisäisiä strategioita mieleen Järjestäminen painamisessa Opeteltavan asian järjestäminen uuteen muotoon Erillisten tietojen järjestäminen ryhmäksi tai ryhmiksi Minkä tahansa loogisen yhteyden perusteella
67 Mieleen palauttamisen tehostaminen Vihjeiden hyödyntäminen Asioiden läpi käyminen ryhmittäin Asiat säilyvät muistissa loogisissa ryhmissä tai luokissa Assosiaatiot Aivojen luontainen tapa Aika-assosiaatio: Liitä yleinen tapahtuma henkilökohtaiseen
68 Oppimisen tehostaminen Mind map Auttaa jäsentämään asioiden keskinäisiä suhteita Muodostaa visuaalisia ja visuospatiaalisia muistivihjeitä Tiivistelmät Omin sanoin Asian käsittely auttaa oppimisessa Tiivistelmän lukeminen toimii kertauksena
69 Oppimisen tehostaminen Tiedon jäsentäminen BALL-menetelmä Bullet point keskeiset asiat Ask questions Link to what you already know List into categories
70 Lähteet Erkinjuntti, T. ym. Muistihäiriöt. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Erkinjuntti, T. ym. (toim.) Muistihäiriöt ja dementia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Erkinjuntti, T. ym. Pidä aivosi kunnissa. Juva: WS Bookwell Oy, Ngandu, T. & Hänninen T. FINGER-tutkimuksen koulutusmateriaali. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Ilmoniemi, R.J. Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste. Aalto-yliopisto, 2010.
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotAIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA
AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka
LisätiedotMuisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry
Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotAIVOT JA INFORMAATIOÄHKY
AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvät tiedonkäsittelytaidot Turvallisen liikkumisen edellyttämät kognitiiviset
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotKetola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011
Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKohti parempaa aivoterveyttä: aivojen aktivointi ja mielen hyvinvointi
Kohti parempaa aivoterveyttä: aivojen aktivointi ja mielen hyvinvointi Hanna Ruonala Hanketyöntekijä, sairaanhoitaja (YAMK), ensihoitaja (ht) Lapin Muistiyhdistys, Lapin Muistikunto -hanke Lapin Muistikunto
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotMIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke
MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotAjattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotMiten voit kuntouttaa itseäsi. Tarja Ketola Kliininen neuropsykologi Mehiläinen, 2018
Miten voit kuntouttaa itseäsi Tarja Ketola Kliininen neuropsykologi Mehiläinen, 2018 Miksi tämä aihe? Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuntoutukseen. Mahdollisuus ei ole riippuvainen tarpeesta tai kuntoutusta
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotTyömuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.
Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.2014 Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 3.2.2014 1 Käsiteltäviä
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja
LisätiedotHyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola
LisätiedotMiten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste
Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,
LisätiedotAivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Aivoterveys Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Aivoterveys Riskitekijöiden karsiminen ja suojatekijöistä huolehtiminen Mitä useampi riskitekijä omalle kohdalle osuu ja mitä pienempi osa suojatekijöistä
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotPROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE
PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE Oletko huomannut, että Olet alavireinen ja väsähdät nopeammin kuin ennen? Olet tullut stressiherkemmäksi, hermostut aikaisempaa herkemmin? Olet
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS
MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotAIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?
AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotOi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti
Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotMUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ
MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotVirikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto
Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotTyömuisti on säilömuistin aktivoitunut osa
Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa
LisätiedotUrheilijan henkinen kasvu kohti menestystä
Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.
LisätiedotLähtökohdat puheenvuorolle
Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
LisätiedotSyö muistisi hyväksi
Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015
MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä
LisätiedotMuisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13
Muisti ja päihteet Silja Runsten, psyk el 11/13 päihdehäiriöt muisti ja ikääntyminen päihteet, kognitio ja muisti alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus Päihteiden käyttö Päihteet = alkoholi ja/tai
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
Lisätiedot