Ikääntyvien muisti ja oppiminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyvien muisti ja oppiminen"

Transkriptio

1 Ikääntyvien muisti ja oppiminen Ilona Hallikainen PsM, psykologi, nuorempi tutkija Itä-Suomen Yliopisto Vapaan sivistystyön päivät Siilinjärvellä

2 Koulutuksen sisältö, Taustaa: muistipulmat, muistisairaudet Mitä muistaminen on ja mitä aivoissa silloin tapahtuu? Tauko Pienryhmäkeskustelu Kuinka ikääntyminen vaikuttaa muistitoimintoihin Stressi ja muut muistia rasittavat tekijät Yhteenvetoa

3 Aivojumppaa: Mikä virkistää aivoja ja miksi? Muististrategiat: Tietoa ja käytännön harjoituksia

4 Muistipulmat Muisti = monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaan yhteistoimintaan Voi heikentyä monesta eri syystä Jopa joka kolmas yli 65-vuotias kokee jonkinlaisia muistiongelmia

5 Muistipulmat Suuri osa koetuista lievistä muistipulmista kuuluu normaaliin ikääntymiseen Lievästä kognitiivisesta heikentymisestä puhutaan kun henkilöllä todetaan tutkimuksessa heikentymistä muistamisessa tai muussa tiedonkäsittelyssä ilman että se heikentää merkittävästi suoriutumista päivittäisistä toimista minkään muistisairauden kriteerit eivät täyty muistisairauden riskitila

6 Mitä dementia on? Dementia tarkoittaa tilaa, jossa useampi kuin yksi muistamiseen ja tiedonkäsittelytoimintoihin liittyvä toiminto on heikentynyt aikaisemmasta vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä työssä, päivittäisissä toimissa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä

7 Mikä dementian aiheuttaa? Dementian taustalla on useimmiten etenevä muistisairaus Näistä yleisimmät ovat Alzheimerin tauti (70 % kaikista), aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale tauti, Parkinsonin tauti, otsa-ohimolohkorappeumat Muita syitä esim. pysyvä jälkitila, hoidolla parannettava sairaus

8 Muistisairauksien yleisyys Käypä hoito suosituksen mukaan Suomessa on noin dementiatasoista muistisairautta sairastavaa henkilöä Uusia tapauksia todetaan vuosittain vuotiaista noin 3 % 95-vuotiaista jopa 60 %

9 Mistä muistisairaus johtuu? Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien ja suojaavien tekijöiden kanssa > määräävät kliinisten oireiden synnyn

10 Dementoivan sairauden riskitekijöitä Ikä Geenit Kohonnut verenpaine Kohonnut kolesteroli Ylipaino Sokeritauti Vähäinen liikunta Epäterveellinen ruokavalio Vähäinen älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus

11 Muistivaikeuksien ehkäisy Aivojen käyttäminen: kouluttautuminen, harrastukset Aivojen suojaaminen vammoilta Toimiva sosiaalinen verkosto Terveellinen ravinto Liikunta Riskitekijöiden ja sairauksien hoito Alkoholia kohtuudella, tupakoinnin välttäminen

12 Ruoka ja muisti - Tutkimuksissa on havaittu, että dementiaa ja muistitoimintojen häiriöitä esiintyy vähemmän niillä, jotka Syövät päivittäin kasviksia Syövät paljon kalaa Noudattavat Välimeren ruokavaliota Syövät ravitsemussuositusten mukaan Saavat ruokavaliostaan vähän tyydyttynyttä rasvaa Saavat ruokavaliostaan enemmän vitamiineja Juovat kohtuullisesti kahvia Juovat vähän alkoholia

13 Mitä muisti on? Erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallettaa mieleen uusia asioita säilyttää ne mielessä palauttaa ne tarvittaessa mieleen tilanteen vaatimalla tavalla Auttaa selviytymään itsenäisesti arkipäivästä ja oppimaan jatkuvasti uutta Yksi kognitiivisen eli tiedonkäsittelyyn liittyvän toiminnan keskeinen alue

14 Muut tarvittavat toiminnot Kielelliset toiminnot Havaitseminen ja hahmottaminen Keskittyminen, tarkkaavuus Toiminnanohjaus

15 Toiminnanohjaus monimutkaisen kognitiivisen prosessoinnin toteuttamista tavoitteen muodostus, suunnittelu, päämäärään suuntautunut toteutus, toiminnan tuloksellisuuden arviointi kontrolli, joustavuus, tarkkaavuuden ylläpito keskittyminen

16 Muistin dynaamisuus varastoitu tieto ei ainoastaan säily varastossa -> voi kehittyä sisällöltään ja muuttua jatkuvasti

17 Muistin luokitus Muisti luokitellaan perustuen aikaan (lyhyt-/pitkäkestoinen) muistettavan asian laatu tietoinen tai tiedostamaton

18 Lyhytkestoinen muisti - Aistimuisti/kaikumuisti näkö-, kuulo- ja tuntoaistimukset jäävät sekunnin murto-osiksi heijastumiksi aistielimiin tietoisuus ajasta, paikasta, itsestä

19 Lyhytkestoinen muisti Työmuisti tietoinen, aktiivinen, rajallinen, muutamia sekunteja käsittelee joko aistihavaintojen tuomaa tai säilömuistista palautettua materiaalia annamme unohtua tai siirrämme säilömuistiin

20 Pitkäkestoinen muisti Tieto talletetaan Palautetaan tarvittaessa Kapasiteetiltaan rajaton > kyky oppia uutta säilyy läpi elämän voi olla sanallisessa tai kuvallisessa muodossa tai vaikka tuoksuina tai toimintatapoina

21 Pitkäkestoinen muisti deklaratiivinen muisti (tietoinen) jakaantuu semanttiseen ja episodiseen semanttinen eli tietomuisti sisältää tietoaineksen ( tiedän että... ) episodinen eli tapahtumamuisti sisältää tapahtumat ja kokemukset ( muistan että... )

22 Pitkäkestoinen muisti Non-deklaratiivinen muisti ei-tietoinen pitkäkestoisen muistin osa taidot, menettelytavat, strategiat, ehdollistuneet reaktiot vaikea ilmaista sanoin Prospektiivinen muisti tulevaisuuteen suuntautuminen

23 Keskeiset aivoalueet Tarvittavan muistin tyyppi ja muistettavan asian laatu vaikuttavat siihen mitkä aivoalueet ovat keskeisiä Aistimuisti - vastaavan aistin alueet päälaki- ja ohimolohkoissa Toiminnanohjaus - otsalohko Uuden tiedon käsittely sisempi ohimolohko, hippokampus, talamus -> Tieto kiertää sisemmän ohimolohkon kautta hippokampukseen, takaisin ohimolohkoon ja tallentuu aivokuoren assosiaatioalueille

24 Keskeisiä aivoalueita Asiatieto, tapahtumat sisempi ohimolohko, talamus Opitut (liikunnalliset) taidot tyvitumakkeet (sisempiä rakenteita), pikkuaivot Opitut reaktiot, ehdollistuminen, tunteiden käsittely mantelitumake (amygdala), pikkuaivot Tottuminen, herkistyminen refleksiradat Alun perin psykologisen tiedon varassa tehdyille jaotteluille löytynyt hyvin neurobiologisia ja anatomisia perusteluita

25 Aivojen rakenne R.J. Ilmoniemi, Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste (Aalto-yliopisto 2010)

26 Aivojen rakenne R.J. Ilmoniemi, Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste (Aalto-yliopisto 2010)

27 Muistijälki, hermoverkko Muistijälki = hermosolujen verkostoihin muodostuva pysyvä ja vahvistuva reitti Muistijälkien arkisto muodostaa kokemuksen Aivoihin tullut viesti siirtyy sähköisenä aaltona eli hermoimpulssina hermosolujen välillä olevat rajapinnat eli synapsit toimivat kemialliset välittäjäaineiden avulla

28 Mitä unohtaminen on? Muistamisen toinen puoli Unohtaminen on nopeinta alussa ja tasaantuu sittemmin pätee sekä merkityksettömään että merkitykselliseen ainekseen Ajan kuluessa muistijäljet ikään kuin haalistuvat Mieleen painetun muistiaineksen päälle kasautuu uutta > vaikeuttavat mieleenpalauttamista

29 Normaaliin ikääntymiseen kuuluu muutoksia muistissa aivoissa tapahtuu hiljalleen muutoksia iän myötä muutokset aja niiden vaikutus muistiin yksilöllisiä taustalla on monia tekijöitä, kuten verenkiertoon ja aineenvaihduntaan liittyvät tekijät perinnölliset tekijät muutokset aktiivisuudessa

30 Normaaliin ikääntymiseen kuuluu muutoksia muistissa asioiden mieleen painamisessa asioiden mieleen palauttamisessa ponnistelua ja oma-aloitteisuutta vaativissa toimissa hidastumista, tuntuu työläämmältä

31 Lieviä muutoksia jo 40 vuoden jälkeen, selvemmin yli 75-vuotiaana Tyypillinen hyvänlaatuinen muistioire nimien mieleen palauttamisen vaikeus Arkielämässä unohtaminen liittyy usein huonoon tarkkaavuuteen

32 Ikääntymisen vaikutuksia Tilannetekijöiden vaikutus korostuu väsymys, kiire, stressi, muu häirintä masennus Työmuisti herkkä ikääntymisen vaikutuksille Kahteen tai useampaan asiaan yhtäaikaisesti tai rinnakkain keskittyminen hankalampaa Vaativaa prosessointia edellyttävien tehtävien suorittaminen työläämpää Jatkuva pinnisteleminen kuluttaa voimavaroja, aivot kaipaavat lepoa ja virikkeitä!

33 Onnistunut ikääntyminen Suojaavat tekijät vaikuttavat niin että Ikään liittyvät muutokset aivoissa ovat vähäisiä Muutokset kognitiivisissa toiminnoissa ovat vähäisiä Normaalin ikääntyneen muisti toimii kuten samanikäisillä keskimäärin, vaikka esim. joustavuutta vaativissa tehtävissä eroa nuorempiin Onnistuneesti ikääntynyt suoriutuu oman ikätason keskiarvoa paremmin On aktiivinen

34 Hyvät uutiset Aikoinaan mieleen painetut asiat ja opitut taidot eivät unohdu Muistissa säilyttäminen ei heikkene Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy Äly toimii Aivoilla on kyky mukautua ja kehittyä kokemusten myötä koko ihmisiän

35 Tietoyhteiskunnan haasteet Yhteiskunta on täynnä tietoa Uutta tietoa syntyy jatkuvasti Tietotekniikka, internet, mobiiliyhteydet ovat arkipäivää > osattava poimia massasta oleellinen ja tärkeä tieto, yhdistellä asioita > varottava ylikuormitusta Tekniikan käyttäminen vahvistaa joitakin hermoimpulssien reittejä aivoissa ja heikentää toisia

36 Työelämän muutokset Fyysisen työn sijaan työ yhä useammin aivotyötä Uusien tekniikoiden oppiminen Työaikojen epäsäännöllisyys Työssä vaaditaan usein sekä yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä että sosiaalisia taitoja >Uudet vaatimukset ja kyky suoriutua niistä eivät ole aina tasapainossa > Aivoilta vaaditaan älyllistä joustavuutta ja jatkuvaa valmiutta muutokseen

37 Aivojen jaksamiseen vaikuttavat tekijöitä Tekemisen nopeus Tunnetila Keskeytykset Psyykkinen kuormitus Uni Uupumus Stressi Terveydentila, lääkitykset

38 Tunteet ja muisti Vastapainona tietotekniikalle tarvitaan vuorovaikutustilanteita sosiaalisten taitojen kehittyminen Tunneäly työelämässä > tunteiden (eleiden, ilmeiden, äänenpainojen) tulkitseminen, ymmärtäminen, säätely > Päätöksenteko Sopiva tunnetila auttaa motivaatiossa, oppimisessa, luovuudessa, viestien tulkitsemisessa

39 Uni ja muisti Jokaista valvottua 3-4 tuntia kohti 1 tunti unta, yksilöllistä vaihtelua Määrän lisäksi laatu tärkeää syvä uni (elimistön palautuminen, oppiminen) REM (muisti, oppiminen, uudet taidot, mielenterveys) Erityisesti vuotiaat naiset nukkuvat huonosti Univaje vaikuttaa erityisesti tarkkaavuuteen ja työmuistiin Alentaa stressinsietokykyä, vastustuskykyä

40 Uni ja muisti Unen aikana Aivosolujen välisten yhteyksien luominen Uudet asiat järjestyvät uudelleen mielessä Olennaisen karsiminen epäolennaisesta Uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita Muistijäljen kiinnittyminen Asiat kypsyvät, ongelmanratkaisu > Ajatusten tulisi saada kypsyä ei-tietoisella tasolla > Sekä yöunen että taukojen merkitys

41 Hyvä vai huono stressi Ympäristön yksilöön kohdistama uhka tai yksilön vaste tällaiseen tekijään (wikipedia.org) Stressin kokemisen kannalta oleellista miten itse arvioi stressitekijän merkittävyyden Vaikuttaa aiemmat kokemukset Geneettiset erot autonomisen hermoston reagointiherkkyydessä Opitut selviytymiskeinot

42 Stressin aikana Sympaattinen hermojärjestelmä käynnistyy Akuuttia ( taistele tai pakene ), tilapäistä, pitkittynyttä Lyhytaikaisena voi auttaa ihmistä toimimaan paremmin

43 Työstressi Aiheutuu epäsuhdasta sen välillä Mihin ihminen ajattelee pystyvänsä Ja mihin hänen odotetaan pystyvän Liiat vaatimukset tai tavoitteiden puute Tunne siitä että hallinta ja kontrolli katoaa Henkistä energiaa ei riitä muille elämänalueille Perheasiat, ihmissuhteet, taloudellinen tilanne

44 Stressin oireita Pitkittynyt stressi / uupumus aiheuttaa Masennusta, ahdistusta Somaattisia oireita, kuten sydämen sykkeen kiihtyminen, hikoilu, lihaskireys Univaikeuksia Keskittymisvaikeuksia Ärsyyntymistä Levottomuutta

45 Stressi ja muisti Pitkittynyt stressi Tarkkaavuuden säätely vaikeutuu Työmuistin tehokkuus laskee Toiminnan ohjaus vaikeutuu -> Heikentää oppimista ja mieleen painamista -> Heikentää mieleen palauttamista Vaikuttaa myös masentuneisuuden kautta muistiin

46 Uupumukseen vaikuttavia tekijöitä työpaikalla Ovatko työn tavoitteet selvät? Työmäärä ja tahti Työntekijän vaikuttamismahdollisuudet Työntekijän mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja oppia uutta Keskeytykset Vastuun kohtuullisuus Palaute, arvostus

47 Uupumukseen vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä työpaikalla Yksin vai yhdessä? Yhteistyön toimivuus Riittävä tieto saatavilla työtehtävien hoitamiseen Selkeä johtaminen Tasa-arvoinen kohtelu Epäasiallinen kohtelu tai häirintä työpaikalla Hankalat vuorovaikutustilanteet (esim. asiakaspalvelussa)

48 Uupumukseen vaikuttavia henkilökohtaisia tekijöitä Ylitunnollisuus, liika sitoutuminen työhön Rentoutuminen vaikeaa Työ- ja vapaa-ajan erottaminen Liikunta

49 Use it or lose it! Aivot tarvitsevat aktivointia > Vastustuskykyä aivosairauksille Uusien asioiden tekeminen ja tottumuksista poikkeaminen on voimistelua aivoille > Uusia hermosolujen välisiä reittejä muodostuu ja ne vahvistuvat

50 Aivojumppaa Kouluttautuminen, opiskelu, kielitaito Lukeminen Pelit Musiikki Sosiaalinen toiminta

51 Kielitaito ja aivot Kahden kielen sujuva hallinta edellyttää jatkuvaa, joustavaa prosessointia >aivojen täytyy vaimentaa juuri käytössä ollut kieli ja vaihtaa toiseen > aivojen etuosien merkitys > tutkimuksien mukaan kaksikielisyys voi auttaa joustavuuden säilymisessä Vieraan kielen opiskelu aikuisiällä: uuden oppimisella myönteinen vaikutus henkisen toimintakyvyn säilymiselle

52 Musiikki ja aivot Musiikki aktivoi laajaa hermoverkkoa joa säätelee Vireystilaa Tarkkaavuutta Muistia Tunteita > Kuuloaivokuori ja otsalohkon alueet ovat yhteydessä sekä keskenään että aivojen mielihyvä- ja palkitsemiskeskuksiin

53 Musiikki voi Alentaa sydänpotilaan verenpainetta ja sykettä Vähentää ahdistuneisuutta ja stressiä Auttaa aivoinfarktista toipumisessa (Särkämö, T. 2011) > yksilölliset mieltymykset ratkaisevat sopivan musiikkilaadun

54 Lukeminen Aivot tuottavat luettujen sanojen perusteella henkilökuvia, tapahtumaketjuja Kuvat alkavat elää, tilanteet vaihtuvat, ihmiset puhuvat > Tämä kaikki tapahtuu aivoissa > Kuvien kokoaminen oman kokemuksen ja tekstistä saamien vinkkien perusteella > Uuden tiedon yhdistäminen vanhaan > Oivallukset

55 Aktiivinen lehden lukeminen Professori Kari Suomalainen Pääkirjoitus: Mitä kirjoittaja tarkoittaa, millaisiin toimenpiteisiin ehdotus johtaisi jne. Uutiset: Mitä tapahtui ennen, mitä seuraavaksi, miten vaikuttaa Suomeen tai omaan elämään Vastaavaa voi harjoittaa vaikka bussimatkalla: Minkälaisia ajatuksia ja muistoja maisemat herättävät? > Vireä ote aktivoi aivot ja syntyy uusia mielleyhtymiä, ideoita ja oivalluksia

56 Pelit Ristisanatehtävät Houkuttelee aivot töihin Vaatii monenlaisia kognitiivisia taitoja ja osatoimintoja Tarkaavuuden ylläpito Työmuisti Toiminnanohjaus Lukemiseen vaadittavat taidot Näönvarainen hahmottaminen Muisti Uuden oppiminen

57 Pelit Houkuttelee mukaansa Monenlaisia kognitiivisia toimintoja pelistä riippuen Visuomotorinen nopeus, reaktionopeus Toimintastrategia, suunnitelmallisuus Tarkkaavuus, työmuisti Kielellinen tunnistus ja prosessointi Looginen ajattelu, päättely, ongelmanratkaisu

58 Pelien sosiaalinen luonne Seurapelien pelaaminen edellyttää Toisten tekemien ratkaisujen huomioimista ja niihin reagoimista joustavasti Yhdessä tekeminen aiheuttaa mielihyvää

59 Sosiaalinen toiminta ja aivot Tietoyhteiskunta vahvistaa tiettyjä reittejä ja jälkiä aivoissa Entistä tärkeämpää kohdata myös kasvokkain Tunteiden kirjo Taito tulkita keskustelukumppanien eleitä ja liikkeitä Keskustelutaidot, toisten huomioonottaminen -> Ihmissuhdetaitoja tarvitaan, niitä täytyy ylläpitää ja harjoitella

60 Muististrategiat Ulkoisia tai sisäisiä Mieleen painamisen ja oppimisen tehostaminen Mieleen palauttamisen ja muistista haun tehostaminen

61 Ulkoisia strategioita Kalenterin tms. käyttäminen Asioiden merkitseminen ei huononna muistia Tärkeää on tietää mistä muistettava asia löytyy Järjestelmällisyys, systemaattisuus Arkipäivän hallinta > Hallinnan tunne vähentää myös stressiä

62 Ulkoisia strategioita Muistiinpanot, alleviivaukset Kuullun tai luetun pohtiminen Oleellisen erottaminen Yhteyden luominen uuden ja aiemman välille > Uuden asian prosessointi auttaa oppimisessa

63 Sisäisten muististrategioiden käyttö Luettelojen ulkoa opettelu edistää harvoin muistamista, mutta on joissakin tilanteissa tarpeen ostoslista, puhelinnumero, asialistan pitäminen mielessä työtehtävän ajan Opiskelussa Itsen tunteminen tiedon käsittelijänä auttaa sopivien menetelmien valinnassa Keskittymisen, vireyden ja motivaation sekä ympäristön merkitys

64 Sisäiset strategiat mieleen painamisessa Visuaaliset mielikuvat Mielikuvakartat Asioiden sijoittaminen tutun reitin tai ympäristön varrelle Muut aistimielikuvat Lorut > Mitä hullunkurisempi mielikuva, sen todennäköisemmin muistat!

65 Sisäiset strategiat mieleen painamisessa Muistettavan asian sisältöön liittyvät Yritä liittää opeteltava asia itse rakennettuun käsitykseen asiasta Yhdistäminen aikaisempaan tietoon Kertaus

66 Sisäisiä strategioita mieleen Järjestäminen painamisessa Opeteltavan asian järjestäminen uuteen muotoon Erillisten tietojen järjestäminen ryhmäksi tai ryhmiksi Minkä tahansa loogisen yhteyden perusteella

67 Mieleen palauttamisen tehostaminen Vihjeiden hyödyntäminen Asioiden läpi käyminen ryhmittäin Asiat säilyvät muistissa loogisissa ryhmissä tai luokissa Assosiaatiot Aivojen luontainen tapa Aika-assosiaatio: Liitä yleinen tapahtuma henkilökohtaiseen

68 Oppimisen tehostaminen Mind map Auttaa jäsentämään asioiden keskinäisiä suhteita Muodostaa visuaalisia ja visuospatiaalisia muistivihjeitä Tiivistelmät Omin sanoin Asian käsittely auttaa oppimisessa Tiivistelmän lukeminen toimii kertauksena

69 Oppimisen tehostaminen Tiedon jäsentäminen BALL-menetelmä Bullet point keskeiset asiat Ask questions Link to what you already know List into categories

70 Lähteet Erkinjuntti, T. ym. Muistihäiriöt. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Erkinjuntti, T. ym. (toim.) Muistihäiriöt ja dementia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Erkinjuntti, T. ym. Pidä aivosi kunnissa. Juva: WS Bookwell Oy, Ngandu, T. & Hänninen T. FINGER-tutkimuksen koulutusmateriaali. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Ilmoniemi, R.J. Ihmisaivojen rakenne ja toiminta, luentomoniste. Aalto-yliopisto, 2010.

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvät tiedonkäsittelytaidot Turvallisen liikkumisen edellyttämät kognitiiviset

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.

Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1. Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.2014 Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 3.2.2014 1 Käsiteltäviä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015. Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti 3.11.2015 Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste FINGERin tuloksia Merkittävä läpimurto muistisairauksien ehkäisyssä Elintapaohjauksella (ravitsemusneuvonta,

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017 LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA 2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13 Muisti ja päihteet Silja Runsten, psyk el 11/13 päihdehäiriöt muisti ja ikääntyminen päihteet, kognitio ja muisti alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus Päihteiden käyttö Päihteet = alkoholi ja/tai

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Kognitiivinen kehitys Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Sisäiset mallit kokemusten pohjalta toimintakaaviot lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä mielikuvat mielessä tapahtuva

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen

Muistihäiriöt. Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen 6 Muistihäiriöt Eeva-Liisa Kallio, Laura Hokkanen, Marja Hietanen, Tuomo Hänninen Muistitoimintojen jaottelu ja neurobiologinen perusta 87 Muistin osavaiheet 91 Muistihäiriöiden yleisyys: normaali vs.

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

- Stressi haltuun- Ammattiliitto Pro/Tanja Luukkanen

- Stressi haltuun- Ammattiliitto Pro/Tanja Luukkanen - Stressi haltuun- Ammattiliitto Pro/Tanja Luukkanen Sisällysluettelo Mikä meitä stressaa? Mitä meissä tapahtuu stressaantuessamme? Miten stressi ilmenee meissä? Stressin hallintakeinoja Stressin määritelmä

Lisätiedot

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 1 OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 2 LUENNON RAKENNE Mitä ovat myytit oppimisesta Miten ihmisen muisti toimii

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Aivot ja työhyvinvointi

Aivot ja työhyvinvointi Työhyvinvointi-ilta Tampere 17.3.2010 Aivot ja työhyvinvointi Juhani Juntunen professori, ylilääkäri, Etera Share of GDP Three phases of development of economic structures each with special type of enterprises

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot