Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja

Transkriptio

1 Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta

2 Täydellinen tekniikka on se, joka katoaa: se ei enää ole tiellä. Emme ole lainkaan tietoisia siitä. Seuraamme palloa, heilautamme mailaa rytmissä ja kaikki muu organisoituu itsestään intuitiivisesti.

3 Urheilija pyrkii toistamaan valmentajan näyttämän/kuvaileman mallisuorituksen Drillit ja kontekstista irrallaan oleva harjoittelu Verbaaliset ohjeet, toistot, liikkeen osien harjoittelu Verbaalinen palaute, korjausohjeet, ohjeet kuinka etukäteen määrätty liike suoritetaan Harjoitteluun käytetyn ajan painottaminen Perinteinen taitovalmennus (lineaarinen pedagogiikka)

4 Ei kehitä älykkäitä, ajattelevia ja itsenäisiä urheilijoita Estää urheilijoita löytämästä omia ratkaisuja liikeongelmiin Valmentajat valmentavat samalla tavalla kuin heitä itseään on valmennettu Lineaarisen pedagogiikan kritiikkiä

5 Suoritustason pysyvyys ei edellytä koordinaatiomallin pysyvyyttä Pysyvyys viittaa toistettavissa olevaan vakaaseen suoritustasoon, joka on saavutettavissa joustavilla ja vaihtelevilla koordinaatiomalleilla Vaihtelu suoritustasossa Vaihtelu koordinaatiomallissa Vaihtelu harjoitteissa

6 Sopeutuvuus Sopeutuvuus on tasapainoa pysyvyyden (suoritusvarmuus) ja joustavuuden (vaihteleva toiminta) välillä ja se on taitavuuden edellytys useassa urheilulajissa Ekspertit kykenevät jatkuvasti huippusuoritukseen, joka kestää häiriöitä ja joka on toistettavissa samankaltaisena, mutta ei identtisenä Taitosuorituksessa ei ole kyse jonkin aivoihin tallennetun mallin toistamisesta, suoritukseen vaikuttavat aina mm perintötekijät, ajatukset, muisti, aikomukset ja ympäristötekijät (Bernstein 1967)

7 Taidon oppimisen malli (Newell 1996) Oppija Informaatio Ympäristö Tehtävä Liike

8 Harjoittelun suunnittelun periaatteet Representatiivisuus Rajoitteiden manipulointi Urheilija Tarkkaavaisuuden suunta Ympäristö Tehtävä Informaation ja liikkeen yhdistäminen Funktionaalinen vaihtelu Pedagogiset kanavat Harjoittelu Ohjeet Palaute Tavoitteellinen toiminta Mukaeltu lähteestä Chow ym. 2016

9 Taidon tulee sopeutua kehoon, eikä kehon taitoon.

10 Motorisen koordinaation kehittämisen kulmakivet (Lenoir 2012) Määrä Vaihtelu Palaute

11 Runsas taitoharjoittelu lisää myeliinin määrää aivoissa (McKenzie 2015 ; Underwood 2014; Zatorre 2012)

12 Monipuolinen taitoharjoittelu tihentää hermoverkkoa (mm. Penttonen 2012; Zatorre 2012)

13 Mestari ei ole kopioitavissa Jokaisen ihmisen yksilöllinen ruumiinrakenne määrittää optimaalisen, yksilöllisen liikkumistyylin, joka hyödyntää optimaalisella tavalla liikkumisen reaktiivisia voimia. Jokaisen urheilijan tulee löytää hänen oma henkilökohtainen tapansa liikkua ajatuksella Mestari ei ole kopioitavissa (Bernstein).

14 Vaihtelu Vaihtelun elementti on taitojen oppimisessa se kaikista tärkein (R.Schmidt 2014) Oppiminen on enemmän etsimistä, liikeratkaisun muokkaamista, eikä niinkään taitosuorituksen toistamista (K.Davids 2008)

15 Virheet opettavat Jotta uusi tekniikka voisi vakiintua, tulee vanhan tekniikan ensin tulla epävakaaksi (Schöllhorn 2015) Taitovalmentajan tehtävänä on rikkoa, jotta urheilija voi rakentaa (Birklbauer 2006)

16 Vaihtelu Ei ole olemassa optimaalista suoritustekniikkaa, ei edes yksilötasolla Taitoharjoittelun ei tulisi suuntautua täydellisen tekniikan tavoitteluun, vaan virheiden tehokkaaseen korjaamiseen (F.Bosch 2012)

17 Tilannekohtainen häirintä Tehtävän vaihtaminen koko ajan pakottaa urheilijan miettimään suoritusta Suuresta virheiden määrästä huolimatta seurauksena pysyvä oppiminen Työmuistissa olevan liikemallin hylkääminen ja vastauksen etsiminen pitkäkestoisesta muistista Taidot opitaan, jotta niistä tulisi automaattisia, automaattisten taitojen toistaminen ei edesauta taitojen oppimista (Eloranta)

18 Tarkkaavaisuuden kohde voi olla joko kehon sisällä tai sen ulkopuolella Ulkopuolinen kohde lisää liikkeen tiedostamatonta kontrollia ja kehon itseorganisoitumisprosesseja Sisäinen kohde lisää tietoista liikekontrollia, joka voi häiritä oppimista Lapsilla ja noviiseilla voi olla tarpeen aloittaa suuntaamalla tarkkaavaisuus kehon sisäiseen kohteeseen Tarkkaavaisuuden kohde

19 Harjoittelun aikana annettu informaatio parantaa tulosta, mutta voi heikentää oppimista Liiallinen valmentajan tarjoama informaatio ja riippuvuus siitä ovat vaarallisia Monimutkaisten koordinaatiomallien opettelussa yksityiskohtaisten ohjeiden ja palautteen antaminen ei ole aina tarpeen ja voi olla ajan haaskausta Kuinka paljon informaatiota?

20 Palautteesta Täydellinen palautteen puuttuminenkin on parempi kuin liian runsas palautteen määrä (Pehkonen 2003) Oppimisen alussa enemmän palautetta, keskimäärin joka 5. yrityksestä palaute (Birklbauer 2006) 5-10 sekuntia suorituksen jälkeen (Birklbauer 2006) Kysymyksiä ei vastauksia (Kidman 2005)

21 Oppijat pyytävät usein palautetta onnistumisen jälkeen (Chiviacowsky ym 2008) Liika palaute tukahduttaa oppimisen (mm. Wrisberg & Pein 2002) Palautteen suuntaaminen ulkoiseen kohteeseen tehostaa oppimista (Wulf ym 2010) Palaute vai informaatio?

22 Palaute eri aistikanavia hyödyntäen, kaikki oppivat kuitenkin kaikilla kanavilla

23 Non-lineaarinen pedagogiikka ja sisäinen motivaatio Näpit irti valmentaminen voi vahvistaa koettua pätevyyttä Valmentajan tulee tunnistaa suoritusta haittaavat tekijät ja manipuloida rajoitteita siten että urheilija ratkaisee ongelman itseorganisoitumisen kautta Kyseleminen on hyvä valmennusmetodi, joka lisää urheilijan pätevyyden kokemista tee näin älä noin VAI miltä tuntuu, jos kokeilisit Kokeilemalla oppiminen voimistaa autonomista oppimista Valmentajan rooli on enemmän tukeva kuin kriittinen tai korjaava Yksilökeskeinen fokus vahvistaa sisäistä motivaatiota