SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND)

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SISU-projekti. Understanding. Partnerit: (Finland) SCOTLAND)"

Jyrki Leppänen
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SISU-projekti Small Islands for Survival and Understanding Partnerit: I samma båt-samassa veneessä rf ry (local( actiongroup In the same boat ) (Finland) Carpe Mare (LAG, Gothenburg,, SWEDEN) WHELK (West highland leader kist, SCOTLAND)

actiongroup In the same boat ) (Finland) Carpe Mare (LAG,

3 Projektin tarkoitus Luoda Eurooppaan pienten saarten verkosto pitämää ään n myös s nämän alueet elinvoimaisina ja asuttuina Paikallistamaan ongelmakohdat ja etsimää ään niihin ratkaisuja (siirtämäll llä hyviä käytäntöjä best practices alueelta alueelta toiselle) Käyttää hyödyksi kv. yhteistyötä ongelmanratkaisuun (poliittisen tason vaikuttaminen)

niihin ratkaisuja (siirtämäll llä hyviä käytäntöjä best practices alueelta alueelta

4 Projektin alue Suomesta Turun saaristo Ruotsista Göteborgin G saaristo Skotlannista saaria Sisä-Hebridien saariryhmäst stä

5 Toimenpiteet käynnistysvaiheessa Valittiin kultakin alueelta sopivat saaret ns. SWOT-analyysin kohteeksi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat) valintakriteereinä ympärivuotinen asutus (+ 50 asukasta), ei kiinteää tieyhteyttä SWOT-analyysit toteutettiin paikallisten aktiivisten henkilöiden iden toimesta (kunkin maan projektikoordinaattorit antoivat apua) SWOT-analyysit julkaistiin hankkeen Internet- sivuilla (jotka avattiin heti hankkeen alussa)

(+ 50 asukasta), ei kiinteää tieyhteyttä SWOT-analyysit toteutettiin paikallisten aktiivisten henkilöiden iden

6 Projektin kulku SWOT-analyysit kertoivat lähtl htökohtatilanteen Havaintoja: ongelmakohdat eri maiden saarilla paljolti samankaltaiset (yhteysalusten aikataulut eivät t välttv lttämättä mieleiset, peruspalvelut jatkuvasti uhattuina, väestv estö usein ikää ääntynyttä ja nuoria on vaikea saada palaamaan saarille sieltä kerran lähdettyl hdettyään, osa-aikaisten aikaisten saarelaisten ja ympärivuotisten asukkaiden intressit eivät t välttv lttämättä yhtenevät, t, matkailu suuri mahdollisuus, mutta ei välttv lttämättä täysin hyödynnetty)

nuoria on vaikea saada palaamaan saarille sieltä kerran lähdettyl hdettyään, osa-aikaisten aikaisten saarelaisten ja ympärivuotisten

7 Päätettiin jatkaa projektia keskittämäll llä huomio erityisesti ongelmiksi/haasteellisiksi katsottuihin asioihin Päätettiin järjestj rjestää videokonferensseja valituista teemoista siten, että näihin tilaisuuksiin saadaan mukaan myös paikallisia toimijoita (teemoina olleet tähän n asti mm: energiakysymykset, monipalvelukeskukset,, jätehuolto) j

videokonferensseja valituista teemoista siten, että näihin tilaisuuksiin saadaan

8 Projektitapaamiset Hankkeen aikana on järjestetty j luonnollisesti myös s fyysisiä tapaamisia Marraskuussa 2004 Göteborgin G saaristossa (hankkeen alkutoimiin liittyen) Kesäkuussa 2005 Göteborgin G saaristossa (verkostoitumismatka, jolla mukana paikallisia toimijoita kustakin maasta) Syyskuussa 2005 Skotlannissa

alkutoimiin liittyen) Kesäkuussa 2005 Göteborgin G saaristossa

9 Projektin jatkotoimet Eri teemoihin keskittyviä videoneuvotteluja jatketaan Projektihenkilöst stö kerää materiaalia loppuraporttia varten (paikalliset toimijat ovat tässt ssäkin asiassa pääp ääosassa) Loppuseminaari Suomessa, Turun saaristossa syyskuussa 2006 Päätetään n projektin mahdollisesta jatkosta

toimijat ovat tässt ssäkin asiassa pääp ääosassa) Loppuseminaari Suomessa,

10 Projektin henkilöst stö Projektipää äällikkö Ruotsissa (Frida Barrett, myöhemmin v Stefan Andtbacka) Projektikoordinaattori (50%) Suomessa Projektikoordinaattori (50%) Skotlannissa Jaettu kv. budjetti kattaa osan projektipää äällikön palkkamenoista ja koordinoinnista sekä tiedotuskulut (Internet-sivuston ylläpito) Muuten kullakin osapuolella omat budjettinsa ISB:n budjetti n (Leader-tuki 90%)

11 Positiivisia huomioita Hanketta ollut helppo toteuttaa, koska lähtökohdat kullakin osapuolella samat (saaret yhdistävät ) Leader-ajattelu ajattelu tuttua Nykytekniikka auttaa paljon (esim. videoneuvottelut, sähks hköpostin käyttk yttö)

yhdistävät ) Leader-ajattelu ajattelu tuttua Nykytekniikka

12 Haasteita kielitaito (englanti projektikielenä!) vaihteleva erityisesti Suomessa (monet saari-aktiivit aktiivit ikää ääntyneitä ja vähemmv hemmän n koulutettuja) projektin tavoitteet ja mahdollisuudet vaikeaselkoisia monelle paikallistason toimijalle (mitä hyöty tyä SISUsta?) projektiväsymystä esiintyy Suomen Leader-viranomaiset kriittisiä matkakuluihin (emme voi maksaa paikallistason ihmisten matkoja verkostoituminen vaikeutuu!)

koulutettuja) projektin tavoitteet ja mahdollisuudet vaikeaselkoisia monelle paikallistason toimijalle (mitä

Samankaltaiset tiedostot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008