Pohjois-Karjalan kyläohjelma 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan kyläohjelma 2014"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2014

2

3 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2014 Pohjois-Karjalan Kylät ry. Joensuu 2012

4 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2012 Painosmäärä Pohjois-Karjalan Kylät ry. Kauppaatu 23 b A JOENSUU Puhelin Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Mari Voutilainen Päivi Keronen 3, 19, 22e, 24, 26, 34, 36, 37a, 37c, 37d, 40b, 42, 43b, 43d Tuomo Eronen 8, 18, 49 Antero Lehioinen 11, 12, 14, 22e, 25, 27, 29, 35, 37, 40, 43a, 43c Mari Voutilainen 14, 20, 22a, 22b, 22c, 22d, 22f, 32, 37b, 37e, 37f, 38, 39, 47 Nestor Cables Oy 23 Saara Keinänen 28 Painopaia Kopijyvä Oy, Kuopio 2012 ISBN

5

6 SISÄLTÖ I KYLÄTOIMINNAN NYKYTILA Johdanto...7 POKAT Toimintaympäristö muuttuu...7 Mihin yläohjelmalla pyritään?...7 Ohjelmaprosessi...8 Nyyisen ohjelman tavoitteet ja toteutuminen...9 Meidän ylissä hyvä elämä :)...10 Kylätoiminnan tilanne ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa...11 Kylä- ja asuasyhdistystoiminta attaa oo maaunnan...11 Kylätoiminta on erilaista yhteisötoimintaa...11 Kylätoiminnan tunnusluuja ja tietojärjestelmän ehittäminen...12 Paiallisyhteisöjen ehittäminen edellyttää umppanuutta ja tavoitteisiin sitoutumista...12 Vahva ehittäjäverosto ja paljon haneita...12 Raennemuutos polarisoi maauntaa...13 Pelastavato uudet tenologiat?...13 Toteututuvato SITRAn maaseutusenaariot?...14 Kestävä ehitys ei ole vain lisee...14 Pohjois-Karjalan ylätoiminta...15 Kylätoiminnan ehittämisen tavoitteet II STRATEGIAOSA A Kylien toimintaympäristön ehittäminen Päättäjien myönteiset asenteet ja paiallisehittämisen resurssit Kunnan ja ylien yhteistyö Leipää aiille! Valouitu aiille! Asumisen ja saavutettavuuden tueminen Yhteisötoimintaan liittyvä tiedottaminen ja maauntamarinointi Uutta tietoa ylätoiminnan tilasta yläertomuset talteen verostoyhteistyönä Rajapinnat muihin ohjelmiin tulevaisuuden suunnittelu on aloitettava tänään...27

7 B Kylät atiivisina toimijoina Paiallinen tiedottaminen ja sosiaalinen media Suunnitelmallista toimintaa Paiallisesti tuotetut palvelut mahdollisuutena Kylätoiminnan uudet mallit Toimivat ylätalot ovat yhteisötoiminnan perusta Kyläturvallisuuden edistäminen Kyläulttuurin voimaa ja iloa Kyläympäristön ehittäminen Kylähyvinvointi...42 III VÄLINEITÄ KEHITTÄMISEEN Työalupai...45 Pohjois-Karjalan ylätoimijaverosto...46 Kylätoimintaa tuevia RoadShow - ja tiedotushaneita...48 Yhteisöllisen ehittämisen menetelmät...50 Muita linejä ja vinejä...50 Lähteet ja irjallisuus...51 LIITEOSA Tilastopaetti...53

8 I KYLÄTOIMINNAN NYKYTILA

9 Johdanto Pohjois-Karjalan maaseudulla ja ylätoiminnalla on valtaunnallisesti erittäin hyvä maine. Pohjois-Karjalasta on noussut monta arvostettua valtaunnallista vuoden ylää ja viimeisimpänä tunnustusena Ilomantsi valittiin vuoden ylämyönteisimmäsi unnasi. Myös maaunnassa arvostetaan paiallisyhteisöjä ja niitä pidetään täreinä julisen setorin yhteistyöumppaneina. POKAT 2014 Pohjois-Karjalan tuore maauntaohjelma - POKAT 2014 linjaa maaunnan lähivuosien ehittämisen painopistealueet, jota orostavat ilpailuyyä ja osaamista, mutta samalla laaduaita hyvinvointipalveluita ja houuttelevaa toimintaympäristöä. POKAT -maauntaohjelmaa on täsmennetty monilla erillisohjelmilla (hyvinvointiohjelma, ilmastoja energiaohjelma, yläohjelma ym.). Maauntaohjelma attaa laajasti aii yhteisunnan ehittämisalueet, painottaen vahvasti menestyviä uusia tuotannonaloja. Toimintaympäristö muuttuu Kehitys on ulenut uitenin ylätoimijoiden näöulmasta monessa mielessä huonompaan suuntaan: maaseutualueilla väi iääntyy, palvelut loittonevat ja työpaiat esittyvät taajamiin. Samaan aiaan untien taloudelliset erot ovat asvaneet. Paiallisyhteisöjen ehittäminen on haasteellista myös maaunnan pendelöintialueilla, sillä atiivi-iäiset arvottavat monesti perheen ja harrastuset ylätoiminnan edelle. Paiallisyhteisöjen annalta positiivista on, että viime aioina monet toimijat ovat äynnistäneet erilaisia iertäviä yläehittämistä tuevia haneita. Samaan aiaan on toteutettu useita unta- tai seutuuntaohtaisia yläisännöitsijähaneita ja pyritty ativoimaan untien ja ylien yhteistyötä monilla eri toimenpiteillä. Erittäin suuria odotusia liittyy tällä hetellä uusiin sosiaalisen median viestintätapoihin ja yleensä uuden tenologian mahdollisuusiin palveluiden tuotannossa ja energiataloudessa. Mihin yläohjelmalla pyritään? Toimintaympäristön nopeasta muutosesta johtuen voimassa oleva Pohjois-Karjalan yläohjelma ( ) on monien toimenpiteiden osalta jo vanhentunut, eivätä siinä asetetut tavoitteet ole toteutuneet ovin hyvin. Tämän vuosi oli tarpeen äynnistää maaunnallisen yläohjelman päivitystyö sysyllä Ohjelmapäivitys on tehty erillisen yläohjelmahaneen avulla. Hane on rahoitettu Pohjois-Karjalan maauntaliiton maaunnan ehittämisrahasta. Hanetta on hallinnoinut Pohjois-Karjalan Kylät ry. Tämän päivitetyn yläohjelman taarajasi on asetettu vuosi 2014, joa on sama uin maauntaohjelmalla. Kosa yseessä on ehittämisen näöulmasta ovin lyhyt aia, ohjelma pyrii ooamaan yhteen erilaisia jo olemassa olevia ehittämisresursseja ja toimijaverostoja. Erityisen painoarvon ohjelmassa saavat ylien ja untien umppanuuden vahvistaminen ja nopeiden tietoverojen saaminen oo maauntaan. Täreää on myös paiallisyhteisöjen raenteiden vahvistaminen ja uusien muaansa tempaavien ehittämismenetelmien hyödyntäminen paiallisehittämisessä. Ohjelman tavoitteena on olla visuaalinen, informatiivinen ja innostava. Tämän vuosi ohjelmassa on runsas uvitus ja taustoittavia asiantuntija-artieleita. Ohjelman loppuun on oottu työalupai, joa esittelee täreimmät äynnissä olevat ylätoimintaa tuevat haneet, ehittämismenetelmät ja nettilinit. 7

10 Ohjelmaprosessi KYLÄOHJELMA 2014 hane l hallinnoija: Pohjois-Karjalan Kylät ry l rahoitus: Pohjois-Karjalan maaunnan ehittämisraha ja untien rahoitus l ohry-oouset: tammiuu 2011, huhtiuu 2011, marrasuu 2011, tammiuu 2012 toimenpiteet: l ylätietojen päivitys (tammiuu 2011); tarat tiedot vain noin 160 ylältä/230 ylää! > täydennys menossa; ylätietojärjestelmän suunnittelu l laaja untaohtainen yläierros (marras 2010 loa 2011); Laiffia landella haneyhteistyö l untaohtainen yläfoorumi aiissa unnissa (helmi-loauu 2011) l yläierrosen tuloset, yläohjelmaesittely; teemojen arviointi; s. liiteosa l tiedottaminen ja sidosryhmäuulemiset (maalis-marras 2011) lausuntoierros: jouluuu 2011-tammiuu 2012 (maaseutuverosto, sidosryhmät) ohjelman hyväsyminen: maauntahallitus tammiuu 2012 tiedottaminen: yläohjelmaraportti ja yläohjelmaseminaari maalisuu 2012 Kyläohjelmatyön aiana järjestettiin aiissa Pohjois-Karjalan unnissa untaohtaiset yläfoorumit, joissa purettiin edeltäneen yläierrosen ehittämisideat ja mietittiin niiden jatotoimia. Foorumeissa esiteltiin myös uuden yläohjelman teemavaihtoehtoja ja arvioitiin niiden painoarvoa. Outoummun yläfoorumi järjestettiin Kyyerin ylätalolla tououussa

11 Nyyisen ohjelman tavoitteet ja toteutuminen Pohjois-Karjalassa on voimassa oleva maaunnallinen yläohjelma vuosille Maauntahallitus on vahvistanut Pohjois-Karjalan Kylät ry:n johdolla valmistellun yläohjelman oousessaan ( 172). Nyyisen yläohjelman ehittämisteemat ovat seleitä ja paljolti samoja uin valmisteilla olevan uuden ohjelmanin. Näöulma ylätoiminnan ehittämiseen on uitenin selvästi muuttunut vanhan ohjelman hyväsymisen jäleen ja monet asetetut ehittämistavoitteet ovat olleet liian unnianhimoisia. Vanhan ohjelman ehittämistoimenpiteet on määritelty pääosin hanepohjaisisi, miä toisaalta seleyttää ohjelmaa, mutta toisaalta rajaa uusien toimenpiteiden äyttöönottoa. Nyyisestä yläohjelmasta voinee todeta yleisarviona: Ei mennyt niinu Strömsössä... Paiallisessa ylien ehittämistyössä on saatu uitenin aiaan monia hyviä asioita. Erityisen merittävää on ollut maaunnan maaseudunehittäjäveroston yhteistyön lisääntyminen. Täreä parannus aiempaan nähden on ollut unta- ja seututason yläisännöitsijätoiminnan äynnistyminen. Heiointa ehitys lienee ollut työllisyyden ja palveluiden osalta. Kyläohjelman tarempi arviointi esitetään eväällä 2012 järjestettävässä maaunnallisessa yläohjelmaseminaarissa. Arvio eri toimenpiteiden toteutumisesta. Arvio KEHITTÄMISALUE toteutumisesta Palvelut a. yläavustajatoiminta 2 b. ylien ulttuuritapahtumat 4 c. yläpalvelut 2 2. Elineinot ja työllisyys a. lähienergian tuotanto ja äyttö 3 b. osa-aiayrittäjyys 1 c. etätyö 3 d. yläyrittäjyys 2 3. Infra a. ylätalot 3 b. tiestö 2 c. nopea tietoliienne 3 4. Ympäristö a. ylämaisemat 2 b. maaseudun jätehuolto 3 c. luontomatailun raenteet ja palvelut 3 5. Asuminen a. Tulomuuttotoiminta 3 b. aosasunnot 4 a. moniulttuurisuus 3 6. Kylätoiminta a. ylätoiminnan resurssit, 2 b. hanetoiminnan edellytysten parantaminen 4 c. yläorganisaatioiden vahvistaminen 3 d. ylätoiminnan tietojärjestelmä 3 e. ansainvälistyminen 4 1 ei tietoa 2 heio 3 ohtalainen 4 hyvä 5 erinomainen 5,00 9

12 Meidän ylissä hyvä elämä :) Tämän yläohjelmatyön alussa haluttiin määritellä maaunnan ylien ehittämisen tavoitetta uvaava tunnuslause. Sidosryhmien anssa äydyn vuoropuhelun jäleen ohjelman tunnusesi muodostui: Meidän ylissä hyvä elämä :). Tunnuslauseesta muodostettiin myös ohjelman logo, jota tehostettiin Pohjois-Karjalan maauntamarinoinnin väreillä. Käsite hyvä elämä halutaan nähdä taroitusella ahdella tavalla. Ensisijaisesti se taroittaa hyviä elämisen ja asumisen edellytysiä ylissä tai muilla niihin rinnastettavilla asuinalueilla. Toisaalta ylätoiminnassa halutaan myös osoittaa ulopuolisille erityisesti aivatuille tulomuuttajille - että ylä tarjoaa juuri heille hyvän asuinpaian ja että siellä on elinvoimainen paiallisyhteisö. Tunnus taroittaa tällöin myös toivottavaa mieliuvaa pohjoisarjalaisesta ylästä. Jotta molemmat tavoitteet toteutuvat, tarvitaan erittäin atiivista paiallisehittämistyötä ja merittäviä julisia panostusia toimintaympäristön ehittämiseen ja elinvoiman lisäämiseen. Hyvän yläelämän osa-alueet on esitetty alla olevassa uvassa. Tärein asia on elinvoiman säilyminen alueella, muuten ehitys vie yhteisöä taasepäin. hyvä imago elinvoima ja toimeentulo hyvä ympäristö ja vastuu estävästä ehitysestä Meidän ylissä hyvä elämä :) toimivat yhteisöraenteet ja verostot toimivat ja saavutettavissa olevat palvelut vahva paiallisidentiteetti ja yläulttuuri asumista ja yhteistoimintoja tueva infra 10

13 Kylätoiminnan tilanne ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa Kylä- ja asuasyhdistystoiminta attaa oo maaunnan Pohjois-Karjalassa on n. 230 ylätoimiuntaa, yläyhdistystä tai taajamien asuasyhdistystä (taremmin liitetauluossa; tietoja päivitetään jatossa säännöllisesti). Paiallisyhteisöjen määrä on lievässä lasussa, sillä varsinin maaseudulla toimijoiden vähäisyys on hiljentämässä monia perinteisiä ylätoimiuntia. Määrän vähentymisen vastapainosi on myös tapahtunut useita ylien yhdistymisiä laajemmisi yläyhdistysisi. Kaupunginosien ja uutena asiana liitosuntien ironylien asuastoiminnan ehittäminen on maaunnassa yhtä täreää uin perinteisten maaseutualueen ylien ylätoiminta. Esimerisi Kiihtelysvaarassa, Enossa, Pyhäselässä ja Värtsilässä on olemassa asuasyhdistyset. Vie uitenin aiansa ennen uin untaesuset saavat selvän oman yläidentiteetin. Kuntaraenteen muutosten myötä tarve oman alueen edunvalvontaan ja lähidemoratian säilyttämiseen tulee asvamaan. Pohjois-Karjalassa reisteröityneiden yläyhdistysten määrä on muuhun Suomeen verrattuna alhainen; tällä hetellä selvästi alle puolet paiallisyhteisöistä on järjestäytynyt ylä- tai asuasyhdistysisi. Viime vuosina on perustettu jonin verran useamman ylän yhteenliittymiä, mutta monilla vanhoilla yhdistysillä toiminta saattaa olla vähäistä. Kylätoiminta on erilaista yhteisötoimintaa Kylätoiminta on luonteeltaan erittäin paiallista. Tämä näyy mm. vähäisenä osallistumisena unta- ja maauntatason ehittämisfoorumeihin. Monta ertaa ulospäin hiljaisen oloinen ylä yllättää erittäin atiivisella sosiaalisella toiminnallaan. Tulevaisuudessa vuoropuhelua oman unnan ja muiden julisen setorin edustajien anssa tarvitaan entistä enemmän. Tämä edellyttää erilaisten yhteistyöfoorumien ja toimintatapojen ehittämistä. Kylätoiminta rinnastetaan monesti muuhun vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Kylätoiminnassa on uitenin selvästi monia omia tunnuspiirteitään, jota teevät toiminnasta haastavaa. Kylätoiminnan erityispiirteitä ovat mm. asuinyhteisöön ja -paiaan sidottu identiteetti toiminnan paiallisuus laaja toimijapohja = aii asuaat monialaisuus ja yhteisöllisen toiminnan laajuus erityinen suhde untaan suuri talootyön osuus toiminnan sylisyys ylä toimii alustana muille paiallisyhteisöille Kyläläisten sitouttaminen yhdistysmuotoiseen toimintaan on selvästi vaieampaa uin perinteisiin ylätoimiuntiin. Samoin uusien nuorten asuaiden saaminen muaan ylätoimintaan on yleinen ongelma. Paluumuuttajat sitä vastoin odottavat yläyhteisöltä atiivista toimintaa ja tulevat atiivisesti tilaisuusiin. Monissa ylissä yläyhdistysen toimijoista suurin osa saattaa olla ylän uusia asuaita. 11

14 Kylätoiminnan tunnusluuja ja tietojärjestelmän ehittäminen Pohjois-Karjalan ylätoiminnan täreimmät tunnusluvut on esitetty liiteosassa. Vuoden 2011 aiana on äynnistetty uuden ylätietojärjestelmän (työnimenä Kyläaista) raentaminen. Järjestelmään on oottu tietoja seuraavilta osa-alueilta: 1. ylien yhteystiedot (toimihenilöt, sähöposti, www) 2. yläyhdistystä osevat tiedot; lisäsi listaus ylän muista yhdistysistä 3. ylätaloa osevat tiedot (jatossa myös paiatieto) 4. yläsuunnitelman tiedot (laatiminen, teemat, toimenpiteet, toteutuminen) 5. ylän toiminnalliset tiedot: palvelut, tapahtumat, haneet Lopullisena tavoitteena on yhdistää Kyläaista maauntamarinoinnin järjestelmään niin, että tulomuuttajat ja matailijat voivat löytää helposti perustiedot ylistä. Järjestelmä palvelee myös ehittäjäverostoa, ja sille on ollut jatuvasti ysyntää. Tietojärjestelmien ylläpito on aina haasteellista, varsinin, un on yse vapaaehtoistoimijoista ja hajanaisesta yhteisöraenteesta. Tavoitteena on, että järjestelmän äyttäjäsi reisteröityneet henilöt hoitavat netin autta järjestelmän päivitysen. Järjestelmän tulee täyttää henilöreistereitä osevan lain riteerit. Paiallisyhteisöjen ehittäminen edellyttää umppanuutta ja tavoitteisiin sitoutumista Kylien tavoitteellisen ehittämisen tärein väline on yläsuunnittelu. Suunnitelmien teemiseen on paljon erilaisia menetelmiä, mutta oleellista on, että saadaan aiaan innostava ja sitouttava vuoropuheluprosessi ylällä. Vuoden 2000 jäleen maaunnassa on laadittu n. 150 yläsuunnitelmaa. Kyläsuunnitelmat vanhenevat uitenin nopeasti, ellei ylä tietoisesti hoida päivittämistä. Vuosina Pohjois-Karjalassa tehtiin laaja yläsuunnitelmien päivitysierros aiissa seuduissa Kylätarjotin-haneen avulla. Tämän lisäsi yläsuunnitelmia on päivitetty myös muiden maaunnallisten tai paiallisten ativointihaneiden avulla (Laiffia landella, yläisännöitsijä-haneet, Pielisen Karjalan Leader-ativointi ym.). Ajantasaisia suunnitelmia on arviolta vain joa neljännellä ylällä. Tämän vuosi seuraavina vuosina on jälleen tarvetta uuteen systemaattiseen yläsuunnitelmien päivitysierroseen. Uudet viestintäanavat ovat oleellisesti helpottaneet myös ylätoimintaa, sillä entistä useammat toimijat hallitsevat myös tietoteniian ja ovat muana tietoveroissa. Vuoden 2011 aiana maaunnassa on alettu ouluttaa yhteisötoimijoita uuden sosiaalisen median hyödyntämiseen. Koemuset ovat rohaisevia, mutta on selvää, että faceboo ei riitä oo yhteisölle taroitettuun tiedottamiseen. Uudet blogityyppiset nettisivut ovat parantaneet yhteisöjen verotiedottamista ja sivustojen ylläpitoa. Kansainvälisyys uuluu myös yhteisöehittämiseen. Syys-esällä 2011 järjestetty nuorille taroitettu Amaze Me Leader-tapahtuma tei Pohjois-Karjalaa laajasti tunnetusti. Suomalaisen vastanteon oppia saatiin Kesi-Karjalan Jetinan opastusella 12

15 Vahva ehittäjäverosto ja paljon haneita Pohjois-Karjalan vahvuutena on poieusellisen laaja maaseudunehittäjäverosto (s. Työalupai). Tämä verosto on vahvistunut lisää vuoden 2011 aiana ja sitä voidaan äyttää tämän ohjelman toteuttamiseen. Leimallista Pohjois-Karjalan ylätoiminalle on runsas tapahtumatuotanto, jossa on hyödynnetty erilaisia arnevalistisia menetelmiä. Kylät ovat tarttuneet atiivisesti myös ehittämisresursseihin. Leader-ohjelmien autta atiiviset ylät ovat toteuttaneet huomattavia paiallisia infra- ja ehittämishaneita; nyyisen ohjelmaauden aiana on v toteutettu ymmeniä erilaisia haneita. Tyypillisiä ohteita ovat olleet ylätalot, viristysohteet, yläpalvelut, tiedottaminen jne. Raennemuutos polarisoi maauntaa Viimeisen uuden vuoden aiana Pohjois-Karjalan unta- ja palveluraenteessa on tapahtunut erittäin merittäviä muutosia Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Enon liityttyä Joensuuhun. Myös Tohmajärvi ja Värtsilä yhdistyivät v PARAS-lain muaisten sote-yhteistoiminta-alueiden perustaminen on edennyt tauillen, mutta palveluraenteita ja -prosesseja on siitä huolimatta saatu uudistettua. Kuntatalouden yleisen niuuuden vuosi äytännössä aii unnat ovat joutuneet tiivistämään palveluraenteitaan. Erityisesti alaouluvero on utistunut laajoisi, monta ylää äsittävisi alueisi. Seuraavaan luetteloon on oottu eseisiä toimintaympäristömuutosia: Joensuun pendelöintialue ehittyy, mutta muu maaunta harvenee (s. liiteosa) työpaioista yli 80 % sijaitsee taajamissa ja maaseudun työpaiojen määrä on lasenut vuodesta 1990 yli 5000 (s. liiteosa) iääntyminen ja heienevä huoltosuhde tuovat aivan erityisiä haasteita palveluiden järjestämiselle, rahoittamiselle ja alueen elinvoimalle; vaiein tilanne huoltosuhteen osalta on Pielisen Karjalan unnissa ja Kesi-Karjalassa untien heio talous näivettää palveluita ja paiallisehittämistä; niuuus heijastuu myös yhteisöjen saamaan tueen (suurta untaohtaista vaihtelua) unta- ja palveluraenteet ovat vahvassa murrosessa riippumatta siitä, toteutuuo hallitusen esitys asiointiunnista ; etäisyydet palveluihin ovat asvaneet ja sote-yhteistoiminta-alueiden raentaminen on esen nopeita tietoveroja ei ole pystytty raentamaan oletetussa aiataulussa; laajaaistavero ja tietoverot ylipäätään ovat raentuneet mosaiiimaisesti monella eri teniialla (s. liiteosa) auppa ja ysityiset palvelut loittonevat ja esittyvät oulutuspalveluiden osalta on tapahtunut voimaasta esittymistä ja monia oulutusaloja on lopetettu; uutena oulutusverostona on aloittanut Pohjois- Karjalan maauntaoreaoulu Edellä luetellut melo ielteisen tuntuiset yhteisunnalliset muutoset vaiuttavat väistämättä myös väestön valintoihin, asumiseen ja paiallisyhteisöjen ehityseen. Voimaaassa yhteisunnallisessa raennemuutostilanteessain untien on edelleen panostettava oman alueensa elinvoiman asvattamiseen. Samalla untien ja paiallisyhteisöjen umppanuutta ja ehittämistyötä on entisestään lisättävä. Pelastavato uudet tenologiat? Moderni yhteisunta tarjoaa jatuvasti uusia sovellusia palveluiden tuottamiseen, viestintään ja erilaiseen tuotantotalouteen. Erityisesti nopeat tietoverot avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuusia myös maaseutualueiden ja pienten taajamien elinvoiman lisäämiseen. Jo tällä hetellä nopeiden symmetristen yhteysien pohjalle on tarjolla laaja irjo erilaisia palveluita televisioanavista ehittyneisiin sote-palveluihin. Nopeat yhteydet ovat erityisen täreitä myös elineinotoiminnalle ja julisille veropalveluille. 13

16 Toteututuvato SITRAn maaseutusenaariot? SITRA:n Maamerit-ohjelmassa on visioitu atiivisesti Suomen maaseudun tulevaa ehitystä. Tutijat ovat tunnistaneet laajan jouon erilaisia maaseudulle haluavia ihmistyyppejä, joiden motiivit vaihtelevat vahvoista globaaleista ympäristöarvoista laaduaiden maaseudun matailu- ja hyvinvointipalveluiden äyttäjiin. Maaseutuun ohdistuu siis jo nyt aivan uuden tyyppistä ysyntää (s. Onni-typologia/ SITRA:n Maamerit-ohjelma), mutta perinteisen tuotannon varaan raentuvat yhteisöt eivät välttämättä hahmota suurten globaalien muutosten tuomaa mahdollisuutta. Tarvitaan siis lisää yrittäjien oulutusta, innovatiivisia ehittämishaneita ja paljon yhteisunnallista tulevaisuusesustelua yhteisöjen sisällä ennen uin ysyntä ja tarjonta ohtaavat. Kestävä ehitys ei ole vain lisee Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiastrategiassa on uvattu monia maaunnan ehitysen annalta täreitä muutossuuntia. Hiilijalanjälemme on suorassa suhteessa ulutuseemme ja nämä rataisut tehdään perinteisesti ysityistalousissa. Jotta estävän ehitysen periaatteet voisivat oieasti toteutua, tarvitaan merittävää tietoisuuden lisääntymistä ympäristöysymysissä, uudenlaista oulutusta ja uusia tenologisia rataisuja energiantuotantoon. Paiallisyhteisöjen rooli estävän ehitysen edistämisessä on nyyisellään vielä melo vähäinen. Tähän liittyy uitenin suuria mahdollisuusia, sillä eri puolilla Eurooppaa löytyy tiedostavia paiallisyhteisöjä, jota ovat pystyneet toteuttamaan jopa oonaan energiaomavaraisia yliä. Pohjois-Karjalassa on runsaasti erilaisia uusiutuvan energian lähteitä, mutta niiden äyttö on ehittymätöntä. Lähes aii atiivi-iäiset äyttävät nyyisin päivittäin tietoonetta työssään tai palveluiden hoitamiseen. Monet menestyjäylät lasevat uusien asuaiden haninnassa erityisesti hyvien tietoverojen ja etätyön varaan. Kuvassa Vuonislahden yläveturi Reino Kuivalainen on havainnut ehittämisongelman. Maailma on aui taivasta myöten, un ylät ideoivat yläsuunnitelmiaan. Tavoitteita on helppo asettaa, mutta monesti toimintaympäristö on erta aiiaan liian vaiea. Kyläehittämisen voi rinnastaa vaiapa uimahyppyyn, jossa pisteitä saa hypyn vaieusertoimen muaan. Mitä auemmas Joensuun torilta mennään ohti harvaanasutun maaseudun yliä, sitä suurempi on ehittämisen vaieuserroin. Tämä osee erityisesti yritystoimintaa ja alueen elinvoiman lisäämistä. 14

17 Pohjois-Karjalan ylätoiminta VAHVUUDET HAASTEET ylätoiminnan perinteet ja monimuotoisuus vahvaa haluuutta asua ylissä ja maaseudulla vahva maaunnallinen toimijavero ja paljon osaamista pität yläsuunnittelun perinteet ja osallistavat menetelmät unta/seututason yläisännöitsijätoiminta runsaasti ylätoimintaa tuevia haneita yhteiset tiedotushaneet tapahtumat ja ulttuuritoiminta Pohjois-Karjalan ylätoiminnalla on valtaunnallisesti hyvä maine valtaunnalliset vuoden ylät ja vuoden unta Ilomantsi esiuvina työpaiojen esittyminen taajamiin ylien ja järjestöjen vähenevät ja iääntyvät toimijat ihmisten elämäntapamuutoset ja atiivi-iäisten muaan saaminen ylätoiminnan järjestäytymisaste alhainen ja järjestöraenne heio suurelta osalta yhteisötoimijoita puuttuvat edelleen nopeat tietoveroyhteydet unta- ja palveluraenteet ovassa murrosessa etäisyydet ja palveluiden saavutettavuus ylätaloveron taantuminen toiminnan rahoitus on haasteellista vapaaehtoistoimijoille odotuset 3. setorin toimijarooleista ovat jäsentymättömiä ja ylisuuria umppanuus untien anssa vasta puheen asteella globaalit ongelmat edellyttävät yhteisuntapolitiian muutosta: talousriisi, energia ja ilmastomuutos hanetoiminta on mahdollisuus, mutta uuvuttaa helposti oemattomat toimijat Kylätoiminnan ehittämisen tavoitteet Pohjois-Karjalassa on toimiva valouituvero suurimmassa osassa yliä (70 % v. 2015) 2. ylien elinvoiman parantamisen eteen tehdään vahvasti työtä; uuden ohjelmaauden ehittämisresursseja ohjataan tietoisesti tasapainoisen alueraenteen vahvistamiseen 3. julisten palveluiden ehittäminen tuee yläasumista ja saavutettavuutta 4. ylä- ja asuasyhdistystoiminnalla on merittävä rooli alueehittämisessä 5. paiallisyhteisöjen ja untien umppanuus vahvistuu ja yhteistoimintaan löydetään toimivat mallit 6. aiilla ylillä on yhteisötoimintaan sopivat tilat ja niiden toiminnallisuutta ehitetään atiivisesti 7. ylien ehittämisen toimijaverosto teee vahvaa yhteistyötä ja osallistuu tavoitteellisesti eri teemojen edistämiseen 8. ylät ottavat yhteisöllisesti vastuuta estävän ehitysen toteutumisesta ja ilmastomuutosen ehäisystä 15

18 II STRATEGIA- OSA II STRATEGIAOSA

19 A Kylien toimintaympäristön ehittäminen 1 Päättäjien myönteiset asenteet ja paiallisehittämisen resurssit Maaunnan ehittämisohjelmassa ylätoimintaa tarastellaan osana järjestö- ja hyvinvointistrategioita. Sisi ylätoiminnan erityisluonne ja ehittämishaasteet eivät ole välttämättä avautuneet riittävästi päättäjille. Jatossa paiallisehittämiseen liittyviä asioita onin tarpeen esitellä nyyistä laajemmin untapäättäjille ja muille sidosryhmille erilaisten ehittämisfoorumeiden autta. Tarvitaan myös entistä tehoaampaa tiedottamista, mihin uudet sosiaaliset mediat tarjoavat hyvät välineet. Myönteistä on, että alueviranomaiset ja untien viramiehet osallistuvat entistä atiivisemmin erilaisiin ehittämisseminaareihin ja yläfoorumeihin. Yleisesti ottaen yhteisöehittämiseen suunnatut resurssit ovat vaatimattomia suhteessa elineinojen ehittämiseen. Täreimmät resurssit tulevat tällä hetellä seudullisten Leader-ohjelmien ja untien autta. Tämän lisäsi moniin maaunnallisiin yhteisöjen ehittämishaneisiin on saatu muita EU-varoja tai RAYrahoitusta. Kuntaoon odotetaan edelleen asvavan, minä vuosi lähidemoratian toteutuminen on erityisessä vaarassa. Hallinnon ja palveluiden esittyessä on välttämätöntä ehittää nopeasti julisen ja 3. setorin yhteistoiminnan tapoja. Kylät tarjoavat erinomaisen alustan aiien asuaslähtöisten ehittämistoimien toteuttamiseen, mutta tämä edellyttää ylien juridisen aseman vahvistamista (vrt. Kuntalai 27 ) ja huomattavaa asennemuutosta päättäjiltä. Tavoitetila: ylätoiminnan asema ja meritys tunnustetaan Pohjois-Karjalassa laajasti julisella setorilla paiallisyhteisötoimijat on otettu muaan täreisiin alueellisiin ympäristön, palveluiden ja elineinojen ehittämisprosesseihin ylä- ja asuastoimintaan osoitetaan lisää julisia ehittämispanosia eri ohjelmien ja untien tuen autta mahdollisissa untaliitostilanteissa tehdään riittävän laajat untien palveluja alueehittämisstrategiat ja varmistetaan lähidemoratian toteutuminen Toimenpiteet: 1. Maaunnalliset ylä- ja paiallisyhteisöjen toiminnan ehittämisseminaarit (yhteistoiminta maauntaliiton, ELYesusen, Suomen Kylätoiminta ry:n, Pohjois-Karjalan JANE:n ja teemahaneiden anssa). 2. Yhteisötoiminnan resurssien vahvistaminen POKAT 2014/totsu 3. Yhteisötoimijoiden atiivinen osallistuminen uuden EU-ohjelmaauden valmistelutyöhön; lisäsi lausunnot eri ohjelmista (maaunta, seudut, unnat) 4. Voimistuvat Kylät -ampanjan tilaisuudet (Joensuun seutu, Pielisen Karjala) 5. Yhteisöehittämisen painoarvon nostaminen uuden EU-ohjelmaauden strategiamäärittelyssä ja resurssien ohjausessa 17

20 2 Kunnan ja ylien yhteistyö Paiallisyhteisöjen ja unnan yhteistoiminnan järjestäminen on avain useimpiin paiallisehittämisen ongelmiin. Tämän vuosi untapäättäjille tarvitaan lisää tietoa paiallisyhteisöjen toiminnasta ja yhteistoimintamahdollisuusista. Perinteisesti unnat ovat tueneet ylätoimintaa vuosittaisilla avustusilla. Tuitasossa ja osallistumisessa ehittämistoimintaan on uitenin erittäin huomattavia eroja maaunnan untien välillä. Laajinta ylätoiminnan tueminen on ollut Ilomantsissa, joa palittiin vuoden 2011 ylämyönteisimpänä untana. Joillain unnilla (esim. Kitee) on selvä umppanuusstrategia järjestöjen ja ylien yhteistyön edistämisesi. Kunnat hyödyntävät uitenin huonosti yläsuunnitelmissa esille tulevia ehittämisideoita. Missään unnassa untastrategia ei vieläään perustu yläsuunnitelmiin, vaia tätä pidetäänin oieana periaatteena. Paiallisyhteisöjen ja julisen setorin yhteistoimintaa ja palveluiden tuotannon järjestämistä on pyritty edistämään Suomen Kylätoiminta ry:n valtaunnallisella Voimistuvat ylät -ampanjalla. Pohjois-Karjalassa on järjestetty tähän liittyen ysi seminaari Kiteellä marrasuussa Keväällä 2012 järjestetään Joensuun ja Pielisen Karjalan vastaava foorumi. Tavoitetila: Kaii Pohjois-Karjalan unnat teevät laajaa yhteistyötä paiallisyhteisöjen anssa ja tuevat ylien ja asuasyhdistysten ehittämistoimenpiteitä. Kumppanuustoimintaan on saatu merittävää uutta sisältöä ja se tuee paiallisyhteisöjen palveluita seä edistää elinvoimaa. Toimenpiteet: 1. Kaiiin untiin perustetaan untaohtaiset yläneuvostot tai järjestetään säännöllisiä yläfoorumeita paiallisyhteisöjen ja unnan välisen tiedonvaihdon ja yhteistoiminnan vahvistamisesi 2. Kuntiin nimetään ylä- ja järjestötoiminnan yhteyshenilöt; yhteyshenilöille järjestetään verostomaista oulutusta (uudet toimintamallit ja viestintätavat). Lisäsi luodaan laaja ylätoimijoiden yhteystietojärjestelmä, jota voidaan pitää yllä netin autta 3. Kuntien umppanuusstrategioiden laatiminen ja päivittäminen > umppanuussopimuset 4. Kyläisännöitsijätoiminnan jataminen ja vaiinnuttaminen oo maaunnan alueella 5. Kylätoiminnan ja paiallisten investointien tuen vahvistaminen aiissa unnissa 6. Kehittämishaneiden toteuttamiseen tarvittavien pusurilainojen myöntäminen paiallisyhteisöille Kuntaliiton ehitysjohtaja Kaija Majoinen ertoi untien ehittämisresursseihin ja palveluihin vaiuttavista teijöistä Pohjois-Karjalan 2. järjestöpäivillä Nurmesen Hyvärilässä. Kunta- ja palveluraenteisiin liittyvä epävarmuus jumittaa myös paiallisehittämistä ja vähentää resursseja. Kylien ja untien orastava umppanuus on raennemuutosessa selvästi uhattuna. 18

21 Kyyerin innovaatioylätalo Outoummussa tarjoaa monille yhteisötoimijoille tilat ja yhteistyöveroston palveluiden tuottamiseen. Outoummun aupuni oli aloitteellinen entisen ouluraennusen yhteisöäytön toteuttamisessa. Talon veturi projetioordinaattori Merja Pääönen esittelee ylpeänä toimintaa vierailijoille. 3 Leipää aiille! Kyläohjelman päivitysierrosen seleä tulos oli, että ylät haluavat lisää paiallisten elineinojen ehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Näöulma on hyvin ymmärrettävä, sillä perimmiltään aii asuinyhteisöt ovat ns. tuotannollis-taloudellisia. Toisin sanoen ilman työtä, toimeentuloa ja alueellisia tulonsiirtoja ei ole myösään asuaita eiä paiallisyhteisöjä yliä. Maaseutualueen ylien näöulmasta atsottuna tilanne on muuttunut Pohjois-Karjalassain oo ajan huonompaan suuntaan työpaiojen esittyessä taajamiin. Erityisesti pendelöintialueiden ulopuolella tarvitaan nopeasti elinvoimaa lisääviä toimenpiteitä, uutta yrittäjyyttä ja innovatiivista ehittämistyötä. Etätyön mahdollistavat nopeat symmetriset tietoverot ovat avain maaseutualueiden elinvoiman asvuun. Jotta vaieassa toimintaympäristössä ja ansainvälisesti iristyvässä taloustilanteessa maaseutualueille voidaan saada lisää työllisyyttä, tarvitaan unnilta, elineinoyhtiöiltä ja ehittämishaneilta entistä vahvempia paiallisia ehittämistoimenpiteitä. Tulevaisuuden tutijoiden (esim. Sitran Maamerit-ohjelma) näemysten muaan maailman talouden murros avaa monia uusia mahdollisuusia luonnonvarojen äytössä, lähiruuan tuotannossa, etätyössä ja palveluissa. Erityisen potentiaalisia yritystoiminnan mahdollisuusia liittyy bioenergiaan, 3. setorin tuottamiin hyvinvointipalveluihin, matailuun, ns. green care -palveluihin ja aivannaisteollisuuteen (vain tietyillä alueilla). Perusmaatalouden ja metsätalouden tarjoamat työpaiat seä puunmyyntitulot ovat edelleen välttämättömiä maaseudun elinvoiman annalta. Maaseutuyritysten ehittämisessä aii yritystuet ovat täreitä. Kuluvan EU-auden aiana maaseutuyritysten tuijärjestelmiä onin sovitettu paremmin yhteen. Harmillisesti ehittämisohjelmien tuimahdollisuudet ovat uitenin supistuvia ohjelmaauden loppua ohden mentäessä! 19

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015 VANTAAN KAUPUNKI MIEIPITEIDEN KOONTI Kaupunisuunnittelu..0 MR :N MUKAISEEN KUUEMISKIRJEESEEN..0 VASTAUKSENA SAADUT MIEIPITEET JA KANNANOTOT ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA NRO 009, MARTINAAKSO YHTEENSÄ KANNANOTTOJA

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market I I I Kp a sp Sai r V t t Sair. t r at sp % %228oti t IV h Sai ra ala h r h Lava Lava Sa ir IV IV h h h Sr - es us t VI Kpa t r r r I r r I t t t t rr ts ts t M-met Kelloosen osayleisaava Kaupallinen selvitys

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten HÄMEENLNNAN KESKUSTAN LÄNSREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLSTEN AKTUKSTEN ARONT Yleisaavoitusta varten Hämeenlinnan esustan liietilan ehitys 2005-2020 lineaarinen asvu n. 2 % /v. 160 000 140 000 120 000

Lisätiedot

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011 Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys Lohjan aupuni, Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät

Lisätiedot

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15 SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa / DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä

ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV Suomen Atuaariyhdistysen vuosioousesitelmä 27.2.2006 2 Sisällysluettelo: sivu 1. Tasoitusvastuujärjestelmän uvaus

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5. Kertausosa. Sijoitetaan ja y suoran yhtälöön.. a) d, ( ) ( ),0... d, ( 0 ( ) ) ( ) 0,9.... Kodin oordinaatit ovat (-,0;,0). Kodin ja oulun etäisyys d, (,0 0) (,0 0),0,...,0 (m) a) Tosi Piste (,) on suoralla.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Maanomistuskartta Kunnan maanomistus 21.10.2011

Maanomistuskartta Kunnan maanomistus 21.10.2011 Tuusulan unta Aropelto, asemaaava ja asemaaavan muutos, aava nro 490 LTE 1 Maanomistustta Kunnan maanomistus 21.10.2011 0 IV vss Miolan oulu äoti olan Leiienttä vss I I I I a a a a a yr I 2:259 :19 5:0

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA Myyä Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie, 0700 Kauniainen.

Lisätiedot

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät Lohjalla 3 2.2 Kaupallisten palveluiden pinta-ala aupan esittymissä 2006 ja 2010 9 2.3 Päivittäistavaraaupan palveluvero

Lisätiedot

Hyvä asukas on täällä.

Hyvä asukas on täällä. Hyvä asuas on täällä. Ystävät ja averit ovat täreitä erhossain NOKIAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3/2015 Puropuiston päiväodilla, Tähtipolun eteisessä, uhina alaa aamuisin ello yhdesän. Lapset tervehtivät

Lisätiedot

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella

Lisätiedot

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin

Lisätiedot

Konttorikonemiehet Oy

Konttorikonemiehet Oy m m Konttorionemiehet Oy MALLISTO 2011-2012 Konttorionemiehet Oy Hintoihin sisältyy alv 23 %. Voimassa 31.1.2012 saaa Kaii hinnat voimassa 31.1.2012 saaa. Eri turvaluoat toimistopapereille Konttorionemiehet

Lisätiedot

Asemakaavan selostus LIIKEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Haapajärven kaupunki

Asemakaavan selostus LIIKEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Haapajärven kaupunki Haaajärven auuni Asemaaavan selostus KEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Selostus liittyy..0 äivättyyn Haaajärven Ronaalan auunginosan orttelia, orttelin tontteja ja seä näihin liittyviä atu- ja torialueita

Lisätiedot

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kauniaisten aupuni KESKUSTA ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI Kaavaselostus 6-C783 Yhdysuntalautaunta 5..008 58 Kaavaluonnos nähtävillä MRL 6, MRA

Lisätiedot

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA Investoinnin annattavuuden mittareita Opetusmonisteessa on asi sivua, joilla on hyvin lyhyesti uvattu jouo mittareita. Seuraavassa on muutama lisäommentti ja aavan-johto. Tarastelemme projetia, jona perusinvestointi

Lisätiedot

palautettava uuteen käsittelyyn

palautettava uuteen käsittelyyn VAASA N HALLNTO-OKEUS VASA F o RVALTN NGSDOMSTOL Katariinantorin Kilta Oy Katariinanatu 4 67100 Koola VALTUS 4.7.2014 Saa p, Anl. Liitteet Bilagor / 07, 07, 20U, pl / sl siwja / sidor Vaasan hallinto-oieus

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

ASEMAKAAVOJEN 480 ja 481 SELOSTUS

ASEMAKAAVOJEN 480 ja 481 SELOSTUS ASEMAKAAVOJEN 0 ja SEOSTUS 0 KEVÄTAAKSONPURO PORVOO KAUPUNGINOSA 0 orttelit -0 erillispientalojen orttelialueita, yleisten raennusten orttelialue seä atu- ja viristysalueita KEVÄTAAKSONKAIO PORVOO KAUPUNGINOSAT

Lisätiedot

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013 Kaurialan aavuno, 31.1.2013 Sisältö lusanat lusanat Kaupuniraenneanalyysi Suunnittelualueen nyytilanne Voimassa oleva asemaaava Nyyiset tontit Suunnitelma Rataisuvaihtoehdoista Suunnitelman havainneuva

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä?

Mikä on TOIMIA-tietokanta ja miten sitä voi hyödyntää asiakastyössä? Miä on TOIMIA-tietoanta ja miten sitä voi hyödyntää asiaastyössä? toimintayvyn mittaamisen ja arvioinnin ansallinen asiantuntijaverosto Pirjo Juvonen-Posti, vanhempi asiantuntija ja Ai Vuoo, erioisläääri

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors

SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tenillinen tiedeunta Ympäristöteniian oulutusohelma BH10A0300 Ympäristöteniian andidaatintyö a seminaari SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy

Lisätiedot

Sattuman matematiikkaa III

Sattuman matematiikkaa III Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université

Lisätiedot

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930 Kaarinan aupuni Ala-Lemun artanon asemaaava ja asemaaavan muutos A0 osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: // A0.... Maanäyttö- ja raennuslain muainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 ISBN 978-952-448-358-2 ISSN 1236-6811

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

muuramistonheikki Tyylikäs koti historiallisessa ympäristössä aivan keskustan tuntumassa! Taiteilijan näkemys kohteesta. Taitelijan näkemys kohteesta.

muuramistonheikki Tyylikäs koti historiallisessa ympäristössä aivan keskustan tuntumassa! Taiteilijan näkemys kohteesta. Taitelijan näkemys kohteesta. muuramistonheii Tyyliäs oti historiallisessa ympäristössä aivan esustan tuntumassa! Taitelijan näemys ohteesta. Taiteilijan näemys ohteesta. As Oy Kouvolan Muuramistonheii Huolettoman tyyliästä asumista!

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi 02/1 VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi VAPAUSASTEET Valittaessa systeeille lasentaallia tulee yös sen vapausasteiden luuäärä äärätysi. Tää taroittaa seuraavaa: Lasentaallin

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930 Kaarinan aupuni Ala-Lemun artanon asemaaava ja asemaaavan muutos A0 osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: //0 A0..0 Maanäyttö- ja raennuslain muainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-

Lisätiedot

TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA

TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAARINAN KAUPUNKI TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS.3.1 KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 1 2 TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan aupuni,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616 VANHANKOIVISTON (4.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN KIINTEISTÖJEN :80, :8, :8, : 84 JA POHJOLANTIEN (OSA) JA UNTAMONPUISTON (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Porin aupunisuunnittelu.0.0 Asemaaava

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2503 Suomen Kasarmit

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2503 Suomen Kasarmit ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Suomen Kasarmit. aupunginosa Myllymäi Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdysunta-, ympäristö- ja raentamispalvelujen tilaajaysiö Hämeenlinnan aupuni yhdysuntalautaunta.. SISÄLLYSLUETTELO.

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

RIIHIMÄKI 5. JOKIKYLÄ PRISMAN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RIIHIMÄKI 5. JOKIKYLÄ PRISMAN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS RHIMÄKI 5 JOKIKYLÄ PRISMAN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 860 PÄIVÄTTYÄ JA 90 TARKISTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY Jua Turtiainen

Lisätiedot

KARHUKORTTELI. Porin kaupunkisuunnittelu 31.5.2013 Asemakaavan tunnus 609 1594

KARHUKORTTELI. Porin kaupunkisuunnittelu 31.5.2013 Asemakaavan tunnus 609 1594 KARHUKORTTELI Teljän (2.) aupunginosan ortteleita (osa) ja 9 (osa) seä Nortamonpuistoa (osa) ja Hallitusatua (osa) osevan asemaaavan muutosen selostus Porin aupunisuunnittelu 3.5.203 Asemaaavan tunnus

Lisätiedot

RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS 09.06.2015

RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS 09.06.2015 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 7 A 0 7 0 T U R K U 0-44 96 RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS tar 1.09. 09.06. RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- KAAVAN

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö Esponentti- ja logaritmiyhtälö Esponenttifuntio Oloon a 1 positiivinen reaaliluu. Reaalifuntiota f() = a nimitetään esponenttifuntiosi ja luua a sen antaluvusi. Jos a > 1, niin esponenttifuntio f : R R,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUOHJE 1.1.2015

HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUOHJE 1.1.2015 1 HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUOHJE 1.1.2015 SISÄLTÖ 1. YLEISET PERUSTEET HOITOTARVIKEJAKELULLE 2 2. TAVOITTEET 3. HOITOTARVIKEJAKELUN PERIAATTEET 4. HOITOTARVIKKEIDEN JAKELUOHJE 4.1 VIRTSAAMISEN APUVÄLINEET

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutintolautaunta S tudenteamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 0..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutintolautaunnan

Lisätiedot

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen 9/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 9: Usean vapausasteen systeemin liieyhtälöiden johto Newtonin laia äyttäen JOHDANTO Usean vapausasteen systeemillä taroitetaan meaanista systeemiä, jona liietilan uvaamiseen

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

VÄINÖNKATU KÄVELYKADUKSI YLEISSUUNNITELMA Marraskuu 2010 UNITED BY OUR DIFFERENCE

VÄINÖNKATU KÄVELYKADUKSI YLEISSUUNNITELMA Marraskuu 2010 UNITED BY OUR DIFFERENCE VÄNÖNKATU KÄVELYKADUKS YLESSUUNNTELMA Marrasuu 2010 UNTED JOHDANTO Jyväsylän esustaa on 1990-luvulta lähtien ehitetty johdonmuaisesti ävelypainotteisesi, eläväsi ja viihtyisäsi aiien aupunilaisten oleselun

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004.

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT Koooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. SISÄLTÖ YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT 1. PUSTIDN SOVLTAMINN...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Ikaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julkisten viheralueiden kehityssuunnitelma ja hoitoluokitus

Ikaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julkisten viheralueiden kehityssuunnitelma ja hoitoluokitus Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelma ja hoitoluoitus Ammattioreaoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelun oulutusohjelma Lepaan toimipiste, 12.1.2012 Helena

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Finpyyn 8. aupunginosan orttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemaaavan muutos seä I asemaaava 609 655 Porin aupunisuunnittelu 26.4.206 Asemaaavan tunnus 609 655 Asemaaavan diaari

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot