Pohjois-Karjalan kyläohjelma 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan kyläohjelma 2014"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2014

2

3 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2014 Pohjois-Karjalan Kylät ry. Joensuu 2012

4 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2012 Painosmäärä Pohjois-Karjalan Kylät ry. Kauppaatu 23 b A JOENSUU Puhelin Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Mari Voutilainen Päivi Keronen 3, 19, 22e, 24, 26, 34, 36, 37a, 37c, 37d, 40b, 42, 43b, 43d Tuomo Eronen 8, 18, 49 Antero Lehioinen 11, 12, 14, 22e, 25, 27, 29, 35, 37, 40, 43a, 43c Mari Voutilainen 14, 20, 22a, 22b, 22c, 22d, 22f, 32, 37b, 37e, 37f, 38, 39, 47 Nestor Cables Oy 23 Saara Keinänen 28 Painopaia Kopijyvä Oy, Kuopio 2012 ISBN

5

6 SISÄLTÖ I KYLÄTOIMINNAN NYKYTILA Johdanto...7 POKAT Toimintaympäristö muuttuu...7 Mihin yläohjelmalla pyritään?...7 Ohjelmaprosessi...8 Nyyisen ohjelman tavoitteet ja toteutuminen...9 Meidän ylissä hyvä elämä :)...10 Kylätoiminnan tilanne ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa...11 Kylä- ja asuasyhdistystoiminta attaa oo maaunnan...11 Kylätoiminta on erilaista yhteisötoimintaa...11 Kylätoiminnan tunnusluuja ja tietojärjestelmän ehittäminen...12 Paiallisyhteisöjen ehittäminen edellyttää umppanuutta ja tavoitteisiin sitoutumista...12 Vahva ehittäjäverosto ja paljon haneita...12 Raennemuutos polarisoi maauntaa...13 Pelastavato uudet tenologiat?...13 Toteututuvato SITRAn maaseutusenaariot?...14 Kestävä ehitys ei ole vain lisee...14 Pohjois-Karjalan ylätoiminta...15 Kylätoiminnan ehittämisen tavoitteet II STRATEGIAOSA A Kylien toimintaympäristön ehittäminen Päättäjien myönteiset asenteet ja paiallisehittämisen resurssit Kunnan ja ylien yhteistyö Leipää aiille! Valouitu aiille! Asumisen ja saavutettavuuden tueminen Yhteisötoimintaan liittyvä tiedottaminen ja maauntamarinointi Uutta tietoa ylätoiminnan tilasta yläertomuset talteen verostoyhteistyönä Rajapinnat muihin ohjelmiin tulevaisuuden suunnittelu on aloitettava tänään...27

7 B Kylät atiivisina toimijoina Paiallinen tiedottaminen ja sosiaalinen media Suunnitelmallista toimintaa Paiallisesti tuotetut palvelut mahdollisuutena Kylätoiminnan uudet mallit Toimivat ylätalot ovat yhteisötoiminnan perusta Kyläturvallisuuden edistäminen Kyläulttuurin voimaa ja iloa Kyläympäristön ehittäminen Kylähyvinvointi...42 III VÄLINEITÄ KEHITTÄMISEEN Työalupai...45 Pohjois-Karjalan ylätoimijaverosto...46 Kylätoimintaa tuevia RoadShow - ja tiedotushaneita...48 Yhteisöllisen ehittämisen menetelmät...50 Muita linejä ja vinejä...50 Lähteet ja irjallisuus...51 LIITEOSA Tilastopaetti...53

8 I KYLÄTOIMINNAN NYKYTILA

9 Johdanto Pohjois-Karjalan maaseudulla ja ylätoiminnalla on valtaunnallisesti erittäin hyvä maine. Pohjois-Karjalasta on noussut monta arvostettua valtaunnallista vuoden ylää ja viimeisimpänä tunnustusena Ilomantsi valittiin vuoden ylämyönteisimmäsi unnasi. Myös maaunnassa arvostetaan paiallisyhteisöjä ja niitä pidetään täreinä julisen setorin yhteistyöumppaneina. POKAT 2014 Pohjois-Karjalan tuore maauntaohjelma - POKAT 2014 linjaa maaunnan lähivuosien ehittämisen painopistealueet, jota orostavat ilpailuyyä ja osaamista, mutta samalla laaduaita hyvinvointipalveluita ja houuttelevaa toimintaympäristöä. POKAT -maauntaohjelmaa on täsmennetty monilla erillisohjelmilla (hyvinvointiohjelma, ilmastoja energiaohjelma, yläohjelma ym.). Maauntaohjelma attaa laajasti aii yhteisunnan ehittämisalueet, painottaen vahvasti menestyviä uusia tuotannonaloja. Toimintaympäristö muuttuu Kehitys on ulenut uitenin ylätoimijoiden näöulmasta monessa mielessä huonompaan suuntaan: maaseutualueilla väi iääntyy, palvelut loittonevat ja työpaiat esittyvät taajamiin. Samaan aiaan untien taloudelliset erot ovat asvaneet. Paiallisyhteisöjen ehittäminen on haasteellista myös maaunnan pendelöintialueilla, sillä atiivi-iäiset arvottavat monesti perheen ja harrastuset ylätoiminnan edelle. Paiallisyhteisöjen annalta positiivista on, että viime aioina monet toimijat ovat äynnistäneet erilaisia iertäviä yläehittämistä tuevia haneita. Samaan aiaan on toteutettu useita unta- tai seutuuntaohtaisia yläisännöitsijähaneita ja pyritty ativoimaan untien ja ylien yhteistyötä monilla eri toimenpiteillä. Erittäin suuria odotusia liittyy tällä hetellä uusiin sosiaalisen median viestintätapoihin ja yleensä uuden tenologian mahdollisuusiin palveluiden tuotannossa ja energiataloudessa. Mihin yläohjelmalla pyritään? Toimintaympäristön nopeasta muutosesta johtuen voimassa oleva Pohjois-Karjalan yläohjelma ( ) on monien toimenpiteiden osalta jo vanhentunut, eivätä siinä asetetut tavoitteet ole toteutuneet ovin hyvin. Tämän vuosi oli tarpeen äynnistää maaunnallisen yläohjelman päivitystyö sysyllä Ohjelmapäivitys on tehty erillisen yläohjelmahaneen avulla. Hane on rahoitettu Pohjois-Karjalan maauntaliiton maaunnan ehittämisrahasta. Hanetta on hallinnoinut Pohjois-Karjalan Kylät ry. Tämän päivitetyn yläohjelman taarajasi on asetettu vuosi 2014, joa on sama uin maauntaohjelmalla. Kosa yseessä on ehittämisen näöulmasta ovin lyhyt aia, ohjelma pyrii ooamaan yhteen erilaisia jo olemassa olevia ehittämisresursseja ja toimijaverostoja. Erityisen painoarvon ohjelmassa saavat ylien ja untien umppanuuden vahvistaminen ja nopeiden tietoverojen saaminen oo maauntaan. Täreää on myös paiallisyhteisöjen raenteiden vahvistaminen ja uusien muaansa tempaavien ehittämismenetelmien hyödyntäminen paiallisehittämisessä. Ohjelman tavoitteena on olla visuaalinen, informatiivinen ja innostava. Tämän vuosi ohjelmassa on runsas uvitus ja taustoittavia asiantuntija-artieleita. Ohjelman loppuun on oottu työalupai, joa esittelee täreimmät äynnissä olevat ylätoimintaa tuevat haneet, ehittämismenetelmät ja nettilinit. 7

10 Ohjelmaprosessi KYLÄOHJELMA 2014 hane l hallinnoija: Pohjois-Karjalan Kylät ry l rahoitus: Pohjois-Karjalan maaunnan ehittämisraha ja untien rahoitus l ohry-oouset: tammiuu 2011, huhtiuu 2011, marrasuu 2011, tammiuu 2012 toimenpiteet: l ylätietojen päivitys (tammiuu 2011); tarat tiedot vain noin 160 ylältä/230 ylää! > täydennys menossa; ylätietojärjestelmän suunnittelu l laaja untaohtainen yläierros (marras 2010 loa 2011); Laiffia landella haneyhteistyö l untaohtainen yläfoorumi aiissa unnissa (helmi-loauu 2011) l yläierrosen tuloset, yläohjelmaesittely; teemojen arviointi; s. liiteosa l tiedottaminen ja sidosryhmäuulemiset (maalis-marras 2011) lausuntoierros: jouluuu 2011-tammiuu 2012 (maaseutuverosto, sidosryhmät) ohjelman hyväsyminen: maauntahallitus tammiuu 2012 tiedottaminen: yläohjelmaraportti ja yläohjelmaseminaari maalisuu 2012 Kyläohjelmatyön aiana järjestettiin aiissa Pohjois-Karjalan unnissa untaohtaiset yläfoorumit, joissa purettiin edeltäneen yläierrosen ehittämisideat ja mietittiin niiden jatotoimia. Foorumeissa esiteltiin myös uuden yläohjelman teemavaihtoehtoja ja arvioitiin niiden painoarvoa. Outoummun yläfoorumi järjestettiin Kyyerin ylätalolla tououussa

11 Nyyisen ohjelman tavoitteet ja toteutuminen Pohjois-Karjalassa on voimassa oleva maaunnallinen yläohjelma vuosille Maauntahallitus on vahvistanut Pohjois-Karjalan Kylät ry:n johdolla valmistellun yläohjelman oousessaan ( 172). Nyyisen yläohjelman ehittämisteemat ovat seleitä ja paljolti samoja uin valmisteilla olevan uuden ohjelmanin. Näöulma ylätoiminnan ehittämiseen on uitenin selvästi muuttunut vanhan ohjelman hyväsymisen jäleen ja monet asetetut ehittämistavoitteet ovat olleet liian unnianhimoisia. Vanhan ohjelman ehittämistoimenpiteet on määritelty pääosin hanepohjaisisi, miä toisaalta seleyttää ohjelmaa, mutta toisaalta rajaa uusien toimenpiteiden äyttöönottoa. Nyyisestä yläohjelmasta voinee todeta yleisarviona: Ei mennyt niinu Strömsössä... Paiallisessa ylien ehittämistyössä on saatu uitenin aiaan monia hyviä asioita. Erityisen merittävää on ollut maaunnan maaseudunehittäjäveroston yhteistyön lisääntyminen. Täreä parannus aiempaan nähden on ollut unta- ja seututason yläisännöitsijätoiminnan äynnistyminen. Heiointa ehitys lienee ollut työllisyyden ja palveluiden osalta. Kyläohjelman tarempi arviointi esitetään eväällä 2012 järjestettävässä maaunnallisessa yläohjelmaseminaarissa. Arvio eri toimenpiteiden toteutumisesta. Arvio KEHITTÄMISALUE toteutumisesta Palvelut a. yläavustajatoiminta 2 b. ylien ulttuuritapahtumat 4 c. yläpalvelut 2 2. Elineinot ja työllisyys a. lähienergian tuotanto ja äyttö 3 b. osa-aiayrittäjyys 1 c. etätyö 3 d. yläyrittäjyys 2 3. Infra a. ylätalot 3 b. tiestö 2 c. nopea tietoliienne 3 4. Ympäristö a. ylämaisemat 2 b. maaseudun jätehuolto 3 c. luontomatailun raenteet ja palvelut 3 5. Asuminen a. Tulomuuttotoiminta 3 b. aosasunnot 4 a. moniulttuurisuus 3 6. Kylätoiminta a. ylätoiminnan resurssit, 2 b. hanetoiminnan edellytysten parantaminen 4 c. yläorganisaatioiden vahvistaminen 3 d. ylätoiminnan tietojärjestelmä 3 e. ansainvälistyminen 4 1 ei tietoa 2 heio 3 ohtalainen 4 hyvä 5 erinomainen 5,00 9

12 Meidän ylissä hyvä elämä :) Tämän yläohjelmatyön alussa haluttiin määritellä maaunnan ylien ehittämisen tavoitetta uvaava tunnuslause. Sidosryhmien anssa äydyn vuoropuhelun jäleen ohjelman tunnusesi muodostui: Meidän ylissä hyvä elämä :). Tunnuslauseesta muodostettiin myös ohjelman logo, jota tehostettiin Pohjois-Karjalan maauntamarinoinnin väreillä. Käsite hyvä elämä halutaan nähdä taroitusella ahdella tavalla. Ensisijaisesti se taroittaa hyviä elämisen ja asumisen edellytysiä ylissä tai muilla niihin rinnastettavilla asuinalueilla. Toisaalta ylätoiminnassa halutaan myös osoittaa ulopuolisille erityisesti aivatuille tulomuuttajille - että ylä tarjoaa juuri heille hyvän asuinpaian ja että siellä on elinvoimainen paiallisyhteisö. Tunnus taroittaa tällöin myös toivottavaa mieliuvaa pohjoisarjalaisesta ylästä. Jotta molemmat tavoitteet toteutuvat, tarvitaan erittäin atiivista paiallisehittämistyötä ja merittäviä julisia panostusia toimintaympäristön ehittämiseen ja elinvoiman lisäämiseen. Hyvän yläelämän osa-alueet on esitetty alla olevassa uvassa. Tärein asia on elinvoiman säilyminen alueella, muuten ehitys vie yhteisöä taasepäin. hyvä imago elinvoima ja toimeentulo hyvä ympäristö ja vastuu estävästä ehitysestä Meidän ylissä hyvä elämä :) toimivat yhteisöraenteet ja verostot toimivat ja saavutettavissa olevat palvelut vahva paiallisidentiteetti ja yläulttuuri asumista ja yhteistoimintoja tueva infra 10

13 Kylätoiminnan tilanne ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa Kylä- ja asuasyhdistystoiminta attaa oo maaunnan Pohjois-Karjalassa on n. 230 ylätoimiuntaa, yläyhdistystä tai taajamien asuasyhdistystä (taremmin liitetauluossa; tietoja päivitetään jatossa säännöllisesti). Paiallisyhteisöjen määrä on lievässä lasussa, sillä varsinin maaseudulla toimijoiden vähäisyys on hiljentämässä monia perinteisiä ylätoimiuntia. Määrän vähentymisen vastapainosi on myös tapahtunut useita ylien yhdistymisiä laajemmisi yläyhdistysisi. Kaupunginosien ja uutena asiana liitosuntien ironylien asuastoiminnan ehittäminen on maaunnassa yhtä täreää uin perinteisten maaseutualueen ylien ylätoiminta. Esimerisi Kiihtelysvaarassa, Enossa, Pyhäselässä ja Värtsilässä on olemassa asuasyhdistyset. Vie uitenin aiansa ennen uin untaesuset saavat selvän oman yläidentiteetin. Kuntaraenteen muutosten myötä tarve oman alueen edunvalvontaan ja lähidemoratian säilyttämiseen tulee asvamaan. Pohjois-Karjalassa reisteröityneiden yläyhdistysten määrä on muuhun Suomeen verrattuna alhainen; tällä hetellä selvästi alle puolet paiallisyhteisöistä on järjestäytynyt ylä- tai asuasyhdistysisi. Viime vuosina on perustettu jonin verran useamman ylän yhteenliittymiä, mutta monilla vanhoilla yhdistysillä toiminta saattaa olla vähäistä. Kylätoiminta on erilaista yhteisötoimintaa Kylätoiminta on luonteeltaan erittäin paiallista. Tämä näyy mm. vähäisenä osallistumisena unta- ja maauntatason ehittämisfoorumeihin. Monta ertaa ulospäin hiljaisen oloinen ylä yllättää erittäin atiivisella sosiaalisella toiminnallaan. Tulevaisuudessa vuoropuhelua oman unnan ja muiden julisen setorin edustajien anssa tarvitaan entistä enemmän. Tämä edellyttää erilaisten yhteistyöfoorumien ja toimintatapojen ehittämistä. Kylätoiminta rinnastetaan monesti muuhun vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Kylätoiminnassa on uitenin selvästi monia omia tunnuspiirteitään, jota teevät toiminnasta haastavaa. Kylätoiminnan erityispiirteitä ovat mm. asuinyhteisöön ja -paiaan sidottu identiteetti toiminnan paiallisuus laaja toimijapohja = aii asuaat monialaisuus ja yhteisöllisen toiminnan laajuus erityinen suhde untaan suuri talootyön osuus toiminnan sylisyys ylä toimii alustana muille paiallisyhteisöille Kyläläisten sitouttaminen yhdistysmuotoiseen toimintaan on selvästi vaieampaa uin perinteisiin ylätoimiuntiin. Samoin uusien nuorten asuaiden saaminen muaan ylätoimintaan on yleinen ongelma. Paluumuuttajat sitä vastoin odottavat yläyhteisöltä atiivista toimintaa ja tulevat atiivisesti tilaisuusiin. Monissa ylissä yläyhdistysen toimijoista suurin osa saattaa olla ylän uusia asuaita. 11

14 Kylätoiminnan tunnusluuja ja tietojärjestelmän ehittäminen Pohjois-Karjalan ylätoiminnan täreimmät tunnusluvut on esitetty liiteosassa. Vuoden 2011 aiana on äynnistetty uuden ylätietojärjestelmän (työnimenä Kyläaista) raentaminen. Järjestelmään on oottu tietoja seuraavilta osa-alueilta: 1. ylien yhteystiedot (toimihenilöt, sähöposti, www) 2. yläyhdistystä osevat tiedot; lisäsi listaus ylän muista yhdistysistä 3. ylätaloa osevat tiedot (jatossa myös paiatieto) 4. yläsuunnitelman tiedot (laatiminen, teemat, toimenpiteet, toteutuminen) 5. ylän toiminnalliset tiedot: palvelut, tapahtumat, haneet Lopullisena tavoitteena on yhdistää Kyläaista maauntamarinoinnin järjestelmään niin, että tulomuuttajat ja matailijat voivat löytää helposti perustiedot ylistä. Järjestelmä palvelee myös ehittäjäverostoa, ja sille on ollut jatuvasti ysyntää. Tietojärjestelmien ylläpito on aina haasteellista, varsinin, un on yse vapaaehtoistoimijoista ja hajanaisesta yhteisöraenteesta. Tavoitteena on, että järjestelmän äyttäjäsi reisteröityneet henilöt hoitavat netin autta järjestelmän päivitysen. Järjestelmän tulee täyttää henilöreistereitä osevan lain riteerit. Paiallisyhteisöjen ehittäminen edellyttää umppanuutta ja tavoitteisiin sitoutumista Kylien tavoitteellisen ehittämisen tärein väline on yläsuunnittelu. Suunnitelmien teemiseen on paljon erilaisia menetelmiä, mutta oleellista on, että saadaan aiaan innostava ja sitouttava vuoropuheluprosessi ylällä. Vuoden 2000 jäleen maaunnassa on laadittu n. 150 yläsuunnitelmaa. Kyläsuunnitelmat vanhenevat uitenin nopeasti, ellei ylä tietoisesti hoida päivittämistä. Vuosina Pohjois-Karjalassa tehtiin laaja yläsuunnitelmien päivitysierros aiissa seuduissa Kylätarjotin-haneen avulla. Tämän lisäsi yläsuunnitelmia on päivitetty myös muiden maaunnallisten tai paiallisten ativointihaneiden avulla (Laiffia landella, yläisännöitsijä-haneet, Pielisen Karjalan Leader-ativointi ym.). Ajantasaisia suunnitelmia on arviolta vain joa neljännellä ylällä. Tämän vuosi seuraavina vuosina on jälleen tarvetta uuteen systemaattiseen yläsuunnitelmien päivitysierroseen. Uudet viestintäanavat ovat oleellisesti helpottaneet myös ylätoimintaa, sillä entistä useammat toimijat hallitsevat myös tietoteniian ja ovat muana tietoveroissa. Vuoden 2011 aiana maaunnassa on alettu ouluttaa yhteisötoimijoita uuden sosiaalisen median hyödyntämiseen. Koemuset ovat rohaisevia, mutta on selvää, että faceboo ei riitä oo yhteisölle taroitettuun tiedottamiseen. Uudet blogityyppiset nettisivut ovat parantaneet yhteisöjen verotiedottamista ja sivustojen ylläpitoa. Kansainvälisyys uuluu myös yhteisöehittämiseen. Syys-esällä 2011 järjestetty nuorille taroitettu Amaze Me Leader-tapahtuma tei Pohjois-Karjalaa laajasti tunnetusti. Suomalaisen vastanteon oppia saatiin Kesi-Karjalan Jetinan opastusella 12

15 Vahva ehittäjäverosto ja paljon haneita Pohjois-Karjalan vahvuutena on poieusellisen laaja maaseudunehittäjäverosto (s. Työalupai). Tämä verosto on vahvistunut lisää vuoden 2011 aiana ja sitä voidaan äyttää tämän ohjelman toteuttamiseen. Leimallista Pohjois-Karjalan ylätoiminalle on runsas tapahtumatuotanto, jossa on hyödynnetty erilaisia arnevalistisia menetelmiä. Kylät ovat tarttuneet atiivisesti myös ehittämisresursseihin. Leader-ohjelmien autta atiiviset ylät ovat toteuttaneet huomattavia paiallisia infra- ja ehittämishaneita; nyyisen ohjelmaauden aiana on v toteutettu ymmeniä erilaisia haneita. Tyypillisiä ohteita ovat olleet ylätalot, viristysohteet, yläpalvelut, tiedottaminen jne. Raennemuutos polarisoi maauntaa Viimeisen uuden vuoden aiana Pohjois-Karjalan unta- ja palveluraenteessa on tapahtunut erittäin merittäviä muutosia Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Enon liityttyä Joensuuhun. Myös Tohmajärvi ja Värtsilä yhdistyivät v PARAS-lain muaisten sote-yhteistoiminta-alueiden perustaminen on edennyt tauillen, mutta palveluraenteita ja -prosesseja on siitä huolimatta saatu uudistettua. Kuntatalouden yleisen niuuuden vuosi äytännössä aii unnat ovat joutuneet tiivistämään palveluraenteitaan. Erityisesti alaouluvero on utistunut laajoisi, monta ylää äsittävisi alueisi. Seuraavaan luetteloon on oottu eseisiä toimintaympäristömuutosia: Joensuun pendelöintialue ehittyy, mutta muu maaunta harvenee (s. liiteosa) työpaioista yli 80 % sijaitsee taajamissa ja maaseudun työpaiojen määrä on lasenut vuodesta 1990 yli 5000 (s. liiteosa) iääntyminen ja heienevä huoltosuhde tuovat aivan erityisiä haasteita palveluiden järjestämiselle, rahoittamiselle ja alueen elinvoimalle; vaiein tilanne huoltosuhteen osalta on Pielisen Karjalan unnissa ja Kesi-Karjalassa untien heio talous näivettää palveluita ja paiallisehittämistä; niuuus heijastuu myös yhteisöjen saamaan tueen (suurta untaohtaista vaihtelua) unta- ja palveluraenteet ovat vahvassa murrosessa riippumatta siitä, toteutuuo hallitusen esitys asiointiunnista ; etäisyydet palveluihin ovat asvaneet ja sote-yhteistoiminta-alueiden raentaminen on esen nopeita tietoveroja ei ole pystytty raentamaan oletetussa aiataulussa; laajaaistavero ja tietoverot ylipäätään ovat raentuneet mosaiiimaisesti monella eri teniialla (s. liiteosa) auppa ja ysityiset palvelut loittonevat ja esittyvät oulutuspalveluiden osalta on tapahtunut voimaasta esittymistä ja monia oulutusaloja on lopetettu; uutena oulutusverostona on aloittanut Pohjois- Karjalan maauntaoreaoulu Edellä luetellut melo ielteisen tuntuiset yhteisunnalliset muutoset vaiuttavat väistämättä myös väestön valintoihin, asumiseen ja paiallisyhteisöjen ehityseen. Voimaaassa yhteisunnallisessa raennemuutostilanteessain untien on edelleen panostettava oman alueensa elinvoiman asvattamiseen. Samalla untien ja paiallisyhteisöjen umppanuutta ja ehittämistyötä on entisestään lisättävä. Pelastavato uudet tenologiat? Moderni yhteisunta tarjoaa jatuvasti uusia sovellusia palveluiden tuottamiseen, viestintään ja erilaiseen tuotantotalouteen. Erityisesti nopeat tietoverot avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuusia myös maaseutualueiden ja pienten taajamien elinvoiman lisäämiseen. Jo tällä hetellä nopeiden symmetristen yhteysien pohjalle on tarjolla laaja irjo erilaisia palveluita televisioanavista ehittyneisiin sote-palveluihin. Nopeat yhteydet ovat erityisen täreitä myös elineinotoiminnalle ja julisille veropalveluille. 13

16 Toteututuvato SITRAn maaseutusenaariot? SITRA:n Maamerit-ohjelmassa on visioitu atiivisesti Suomen maaseudun tulevaa ehitystä. Tutijat ovat tunnistaneet laajan jouon erilaisia maaseudulle haluavia ihmistyyppejä, joiden motiivit vaihtelevat vahvoista globaaleista ympäristöarvoista laaduaiden maaseudun matailu- ja hyvinvointipalveluiden äyttäjiin. Maaseutuun ohdistuu siis jo nyt aivan uuden tyyppistä ysyntää (s. Onni-typologia/ SITRA:n Maamerit-ohjelma), mutta perinteisen tuotannon varaan raentuvat yhteisöt eivät välttämättä hahmota suurten globaalien muutosten tuomaa mahdollisuutta. Tarvitaan siis lisää yrittäjien oulutusta, innovatiivisia ehittämishaneita ja paljon yhteisunnallista tulevaisuusesustelua yhteisöjen sisällä ennen uin ysyntä ja tarjonta ohtaavat. Kestävä ehitys ei ole vain lisee Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiastrategiassa on uvattu monia maaunnan ehitysen annalta täreitä muutossuuntia. Hiilijalanjälemme on suorassa suhteessa ulutuseemme ja nämä rataisut tehdään perinteisesti ysityistalousissa. Jotta estävän ehitysen periaatteet voisivat oieasti toteutua, tarvitaan merittävää tietoisuuden lisääntymistä ympäristöysymysissä, uudenlaista oulutusta ja uusia tenologisia rataisuja energiantuotantoon. Paiallisyhteisöjen rooli estävän ehitysen edistämisessä on nyyisellään vielä melo vähäinen. Tähän liittyy uitenin suuria mahdollisuusia, sillä eri puolilla Eurooppaa löytyy tiedostavia paiallisyhteisöjä, jota ovat pystyneet toteuttamaan jopa oonaan energiaomavaraisia yliä. Pohjois-Karjalassa on runsaasti erilaisia uusiutuvan energian lähteitä, mutta niiden äyttö on ehittymätöntä. Lähes aii atiivi-iäiset äyttävät nyyisin päivittäin tietoonetta työssään tai palveluiden hoitamiseen. Monet menestyjäylät lasevat uusien asuaiden haninnassa erityisesti hyvien tietoverojen ja etätyön varaan. Kuvassa Vuonislahden yläveturi Reino Kuivalainen on havainnut ehittämisongelman. Maailma on aui taivasta myöten, un ylät ideoivat yläsuunnitelmiaan. Tavoitteita on helppo asettaa, mutta monesti toimintaympäristö on erta aiiaan liian vaiea. Kyläehittämisen voi rinnastaa vaiapa uimahyppyyn, jossa pisteitä saa hypyn vaieusertoimen muaan. Mitä auemmas Joensuun torilta mennään ohti harvaanasutun maaseudun yliä, sitä suurempi on ehittämisen vaieuserroin. Tämä osee erityisesti yritystoimintaa ja alueen elinvoiman lisäämistä. 14

17 Pohjois-Karjalan ylätoiminta VAHVUUDET HAASTEET ylätoiminnan perinteet ja monimuotoisuus vahvaa haluuutta asua ylissä ja maaseudulla vahva maaunnallinen toimijavero ja paljon osaamista pität yläsuunnittelun perinteet ja osallistavat menetelmät unta/seututason yläisännöitsijätoiminta runsaasti ylätoimintaa tuevia haneita yhteiset tiedotushaneet tapahtumat ja ulttuuritoiminta Pohjois-Karjalan ylätoiminnalla on valtaunnallisesti hyvä maine valtaunnalliset vuoden ylät ja vuoden unta Ilomantsi esiuvina työpaiojen esittyminen taajamiin ylien ja järjestöjen vähenevät ja iääntyvät toimijat ihmisten elämäntapamuutoset ja atiivi-iäisten muaan saaminen ylätoiminnan järjestäytymisaste alhainen ja järjestöraenne heio suurelta osalta yhteisötoimijoita puuttuvat edelleen nopeat tietoveroyhteydet unta- ja palveluraenteet ovassa murrosessa etäisyydet ja palveluiden saavutettavuus ylätaloveron taantuminen toiminnan rahoitus on haasteellista vapaaehtoistoimijoille odotuset 3. setorin toimijarooleista ovat jäsentymättömiä ja ylisuuria umppanuus untien anssa vasta puheen asteella globaalit ongelmat edellyttävät yhteisuntapolitiian muutosta: talousriisi, energia ja ilmastomuutos hanetoiminta on mahdollisuus, mutta uuvuttaa helposti oemattomat toimijat Kylätoiminnan ehittämisen tavoitteet Pohjois-Karjalassa on toimiva valouituvero suurimmassa osassa yliä (70 % v. 2015) 2. ylien elinvoiman parantamisen eteen tehdään vahvasti työtä; uuden ohjelmaauden ehittämisresursseja ohjataan tietoisesti tasapainoisen alueraenteen vahvistamiseen 3. julisten palveluiden ehittäminen tuee yläasumista ja saavutettavuutta 4. ylä- ja asuasyhdistystoiminnalla on merittävä rooli alueehittämisessä 5. paiallisyhteisöjen ja untien umppanuus vahvistuu ja yhteistoimintaan löydetään toimivat mallit 6. aiilla ylillä on yhteisötoimintaan sopivat tilat ja niiden toiminnallisuutta ehitetään atiivisesti 7. ylien ehittämisen toimijaverosto teee vahvaa yhteistyötä ja osallistuu tavoitteellisesti eri teemojen edistämiseen 8. ylät ottavat yhteisöllisesti vastuuta estävän ehitysen toteutumisesta ja ilmastomuutosen ehäisystä 15

18 II STRATEGIA- OSA II STRATEGIAOSA

19 A Kylien toimintaympäristön ehittäminen 1 Päättäjien myönteiset asenteet ja paiallisehittämisen resurssit Maaunnan ehittämisohjelmassa ylätoimintaa tarastellaan osana järjestö- ja hyvinvointistrategioita. Sisi ylätoiminnan erityisluonne ja ehittämishaasteet eivät ole välttämättä avautuneet riittävästi päättäjille. Jatossa paiallisehittämiseen liittyviä asioita onin tarpeen esitellä nyyistä laajemmin untapäättäjille ja muille sidosryhmille erilaisten ehittämisfoorumeiden autta. Tarvitaan myös entistä tehoaampaa tiedottamista, mihin uudet sosiaaliset mediat tarjoavat hyvät välineet. Myönteistä on, että alueviranomaiset ja untien viramiehet osallistuvat entistä atiivisemmin erilaisiin ehittämisseminaareihin ja yläfoorumeihin. Yleisesti ottaen yhteisöehittämiseen suunnatut resurssit ovat vaatimattomia suhteessa elineinojen ehittämiseen. Täreimmät resurssit tulevat tällä hetellä seudullisten Leader-ohjelmien ja untien autta. Tämän lisäsi moniin maaunnallisiin yhteisöjen ehittämishaneisiin on saatu muita EU-varoja tai RAYrahoitusta. Kuntaoon odotetaan edelleen asvavan, minä vuosi lähidemoratian toteutuminen on erityisessä vaarassa. Hallinnon ja palveluiden esittyessä on välttämätöntä ehittää nopeasti julisen ja 3. setorin yhteistoiminnan tapoja. Kylät tarjoavat erinomaisen alustan aiien asuaslähtöisten ehittämistoimien toteuttamiseen, mutta tämä edellyttää ylien juridisen aseman vahvistamista (vrt. Kuntalai 27 ) ja huomattavaa asennemuutosta päättäjiltä. Tavoitetila: ylätoiminnan asema ja meritys tunnustetaan Pohjois-Karjalassa laajasti julisella setorilla paiallisyhteisötoimijat on otettu muaan täreisiin alueellisiin ympäristön, palveluiden ja elineinojen ehittämisprosesseihin ylä- ja asuastoimintaan osoitetaan lisää julisia ehittämispanosia eri ohjelmien ja untien tuen autta mahdollisissa untaliitostilanteissa tehdään riittävän laajat untien palveluja alueehittämisstrategiat ja varmistetaan lähidemoratian toteutuminen Toimenpiteet: 1. Maaunnalliset ylä- ja paiallisyhteisöjen toiminnan ehittämisseminaarit (yhteistoiminta maauntaliiton, ELYesusen, Suomen Kylätoiminta ry:n, Pohjois-Karjalan JANE:n ja teemahaneiden anssa). 2. Yhteisötoiminnan resurssien vahvistaminen POKAT 2014/totsu 3. Yhteisötoimijoiden atiivinen osallistuminen uuden EU-ohjelmaauden valmistelutyöhön; lisäsi lausunnot eri ohjelmista (maaunta, seudut, unnat) 4. Voimistuvat Kylät -ampanjan tilaisuudet (Joensuun seutu, Pielisen Karjala) 5. Yhteisöehittämisen painoarvon nostaminen uuden EU-ohjelmaauden strategiamäärittelyssä ja resurssien ohjausessa 17

20 2 Kunnan ja ylien yhteistyö Paiallisyhteisöjen ja unnan yhteistoiminnan järjestäminen on avain useimpiin paiallisehittämisen ongelmiin. Tämän vuosi untapäättäjille tarvitaan lisää tietoa paiallisyhteisöjen toiminnasta ja yhteistoimintamahdollisuusista. Perinteisesti unnat ovat tueneet ylätoimintaa vuosittaisilla avustusilla. Tuitasossa ja osallistumisessa ehittämistoimintaan on uitenin erittäin huomattavia eroja maaunnan untien välillä. Laajinta ylätoiminnan tueminen on ollut Ilomantsissa, joa palittiin vuoden 2011 ylämyönteisimpänä untana. Joillain unnilla (esim. Kitee) on selvä umppanuusstrategia järjestöjen ja ylien yhteistyön edistämisesi. Kunnat hyödyntävät uitenin huonosti yläsuunnitelmissa esille tulevia ehittämisideoita. Missään unnassa untastrategia ei vieläään perustu yläsuunnitelmiin, vaia tätä pidetäänin oieana periaatteena. Paiallisyhteisöjen ja julisen setorin yhteistoimintaa ja palveluiden tuotannon järjestämistä on pyritty edistämään Suomen Kylätoiminta ry:n valtaunnallisella Voimistuvat ylät -ampanjalla. Pohjois-Karjalassa on järjestetty tähän liittyen ysi seminaari Kiteellä marrasuussa Keväällä 2012 järjestetään Joensuun ja Pielisen Karjalan vastaava foorumi. Tavoitetila: Kaii Pohjois-Karjalan unnat teevät laajaa yhteistyötä paiallisyhteisöjen anssa ja tuevat ylien ja asuasyhdistysten ehittämistoimenpiteitä. Kumppanuustoimintaan on saatu merittävää uutta sisältöä ja se tuee paiallisyhteisöjen palveluita seä edistää elinvoimaa. Toimenpiteet: 1. Kaiiin untiin perustetaan untaohtaiset yläneuvostot tai järjestetään säännöllisiä yläfoorumeita paiallisyhteisöjen ja unnan välisen tiedonvaihdon ja yhteistoiminnan vahvistamisesi 2. Kuntiin nimetään ylä- ja järjestötoiminnan yhteyshenilöt; yhteyshenilöille järjestetään verostomaista oulutusta (uudet toimintamallit ja viestintätavat). Lisäsi luodaan laaja ylätoimijoiden yhteystietojärjestelmä, jota voidaan pitää yllä netin autta 3. Kuntien umppanuusstrategioiden laatiminen ja päivittäminen > umppanuussopimuset 4. Kyläisännöitsijätoiminnan jataminen ja vaiinnuttaminen oo maaunnan alueella 5. Kylätoiminnan ja paiallisten investointien tuen vahvistaminen aiissa unnissa 6. Kehittämishaneiden toteuttamiseen tarvittavien pusurilainojen myöntäminen paiallisyhteisöille Kuntaliiton ehitysjohtaja Kaija Majoinen ertoi untien ehittämisresursseihin ja palveluihin vaiuttavista teijöistä Pohjois-Karjalan 2. järjestöpäivillä Nurmesen Hyvärilässä. Kunta- ja palveluraenteisiin liittyvä epävarmuus jumittaa myös paiallisehittämistä ja vähentää resursseja. Kylien ja untien orastava umppanuus on raennemuutosessa selvästi uhattuna. 18

21 Kyyerin innovaatioylätalo Outoummussa tarjoaa monille yhteisötoimijoille tilat ja yhteistyöveroston palveluiden tuottamiseen. Outoummun aupuni oli aloitteellinen entisen ouluraennusen yhteisöäytön toteuttamisessa. Talon veturi projetioordinaattori Merja Pääönen esittelee ylpeänä toimintaa vierailijoille. 3 Leipää aiille! Kyläohjelman päivitysierrosen seleä tulos oli, että ylät haluavat lisää paiallisten elineinojen ehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Näöulma on hyvin ymmärrettävä, sillä perimmiltään aii asuinyhteisöt ovat ns. tuotannollis-taloudellisia. Toisin sanoen ilman työtä, toimeentuloa ja alueellisia tulonsiirtoja ei ole myösään asuaita eiä paiallisyhteisöjä yliä. Maaseutualueen ylien näöulmasta atsottuna tilanne on muuttunut Pohjois-Karjalassain oo ajan huonompaan suuntaan työpaiojen esittyessä taajamiin. Erityisesti pendelöintialueiden ulopuolella tarvitaan nopeasti elinvoimaa lisääviä toimenpiteitä, uutta yrittäjyyttä ja innovatiivista ehittämistyötä. Etätyön mahdollistavat nopeat symmetriset tietoverot ovat avain maaseutualueiden elinvoiman asvuun. Jotta vaieassa toimintaympäristössä ja ansainvälisesti iristyvässä taloustilanteessa maaseutualueille voidaan saada lisää työllisyyttä, tarvitaan unnilta, elineinoyhtiöiltä ja ehittämishaneilta entistä vahvempia paiallisia ehittämistoimenpiteitä. Tulevaisuuden tutijoiden (esim. Sitran Maamerit-ohjelma) näemysten muaan maailman talouden murros avaa monia uusia mahdollisuusia luonnonvarojen äytössä, lähiruuan tuotannossa, etätyössä ja palveluissa. Erityisen potentiaalisia yritystoiminnan mahdollisuusia liittyy bioenergiaan, 3. setorin tuottamiin hyvinvointipalveluihin, matailuun, ns. green care -palveluihin ja aivannaisteollisuuteen (vain tietyillä alueilla). Perusmaatalouden ja metsätalouden tarjoamat työpaiat seä puunmyyntitulot ovat edelleen välttämättömiä maaseudun elinvoiman annalta. Maaseutuyritysten ehittämisessä aii yritystuet ovat täreitä. Kuluvan EU-auden aiana maaseutuyritysten tuijärjestelmiä onin sovitettu paremmin yhteen. Harmillisesti ehittämisohjelmien tuimahdollisuudet ovat uitenin supistuvia ohjelmaauden loppua ohden mentäessä! 19

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kumppanuudella kohti hyvinvointia

Kumppanuudella kohti hyvinvointia Kumppanuudella kohti hyvinvointia Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. o Kumppanuushanke: Pohjois-Karjalan kansanterveys

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen D-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Johdanto differenssiyhtälöiden rataisemiseen Differenssiyhtälöillä uvataan disreettiaiaisten järjestelmien toimintaa. Disreettiaiainen taroittaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja

Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma ja Uskalla kokeilla -kampanja Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Kaija Majoinen, ohjelman omistaja Jari Seppälä, kampanja Uskalla kokeilla ohjelma Kuntaliiton toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä 30.9.2016 Toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen strategiset painopisteet 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

muuramistonheikki Tyylikäs koti historiallisessa ympäristössä aivan keskustan tuntumassa! Taiteilijan näkemys kohteesta. Taitelijan näkemys kohteesta.

muuramistonheikki Tyylikäs koti historiallisessa ympäristössä aivan keskustan tuntumassa! Taiteilijan näkemys kohteesta. Taitelijan näkemys kohteesta. muuramistonheii Tyyliäs oti historiallisessa ympäristössä aivan esustan tuntumassa! Taitelijan näemys ohteesta. Taiteilijan näemys ohteesta. As Oy Kouvolan Muuramistonheii Huolettoman tyyliästä asumista!

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA Myyä Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie, 0700 Kauniainen.

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Energiatehokas asuinalue Porvoossa

Energiatehokas asuinalue Porvoossa Energiatehoas asuinalue Porvoossa 5 3 105 5 7 4 5 109 4 8 9 5 4 19 27 9 3 4 0 2 14 7 17 0 5 1 3 5 4 5 4 1 14 3 9002 7 9 3 2 7 7 3 4 9 3 4 35 4 3 2 14 0 8 1 2 9 1 Sairaala Sjuhus 47 3 5 3 9 9 1 8 4 5 7

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö Esponentti- ja logaritmiyhtälö Esponenttifuntio Oloon a 1 positiivinen reaaliluu. Reaalifuntiota f() = a nimitetään esponenttifuntiosi ja luua a sen antaluvusi. Jos a > 1, niin esponenttifuntio f : R R,

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Sattuman matematiikkaa III

Sattuman matematiikkaa III Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti

Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Tervetuloa demokratiaverkoston seminaariin! 24.11.2016 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT, dosentti Kolme näkökulmaa tulevaisuuden kuntaan 1. Tulevaisuuden kunta - kärkihanke Kuntaliitto huolehtii

Lisätiedot