Pohjois-Karjalan kyläohjelma 2014

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2014

2

3 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2014 Pohjois-Karjalan Kylät ry. Joensuu 2012

4 Pohjois-Karjalan yläohjelma 2012 Painosmäärä Pohjois-Karjalan Kylät ry. Kauppaatu 23 b A JOENSUU Puhelin info@ylat.fi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Mari Voutilainen Päivi Keronen 3, 19, 22e, 24, 26, 34, 36, 37a, 37c, 37d, 40b, 42, 43b, 43d Tuomo Eronen 8, 18, 49 Antero Lehioinen 11, 12, 14, 22e, 25, 27, 29, 35, 37, 40, 43a, 43c Mari Voutilainen 14, 20, 22a, 22b, 22c, 22d, 22f, 32, 37b, 37e, 37f, 38, 39, 47 Nestor Cables Oy 23 Saara Keinänen 28 Painopaia Kopijyvä Oy, Kuopio 2012 ISBN

5

6 SISÄLTÖ I KYLÄTOIMINNAN NYKYTILA Johdanto...7 POKAT Toimintaympäristö muuttuu...7 Mihin yläohjelmalla pyritään?...7 Ohjelmaprosessi...8 Nyyisen ohjelman tavoitteet ja toteutuminen...9 Meidän ylissä hyvä elämä :)...10 Kylätoiminnan tilanne ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa...11 Kylä- ja asuasyhdistystoiminta attaa oo maaunnan...11 Kylätoiminta on erilaista yhteisötoimintaa...11 Kylätoiminnan tunnusluuja ja tietojärjestelmän ehittäminen...12 Paiallisyhteisöjen ehittäminen edellyttää umppanuutta ja tavoitteisiin sitoutumista...12 Vahva ehittäjäverosto ja paljon haneita...12 Raennemuutos polarisoi maauntaa...13 Pelastavato uudet tenologiat?...13 Toteututuvato SITRAn maaseutusenaariot?...14 Kestävä ehitys ei ole vain lisee...14 Pohjois-Karjalan ylätoiminta...15 Kylätoiminnan ehittämisen tavoitteet II STRATEGIAOSA A Kylien toimintaympäristön ehittäminen Päättäjien myönteiset asenteet ja paiallisehittämisen resurssit Kunnan ja ylien yhteistyö Leipää aiille! Valouitu aiille! Asumisen ja saavutettavuuden tueminen Yhteisötoimintaan liittyvä tiedottaminen ja maauntamarinointi Uutta tietoa ylätoiminnan tilasta yläertomuset talteen verostoyhteistyönä Rajapinnat muihin ohjelmiin tulevaisuuden suunnittelu on aloitettava tänään...27

7 B Kylät atiivisina toimijoina Paiallinen tiedottaminen ja sosiaalinen media Suunnitelmallista toimintaa Paiallisesti tuotetut palvelut mahdollisuutena Kylätoiminnan uudet mallit Toimivat ylätalot ovat yhteisötoiminnan perusta Kyläturvallisuuden edistäminen Kyläulttuurin voimaa ja iloa Kyläympäristön ehittäminen Kylähyvinvointi...42 III VÄLINEITÄ KEHITTÄMISEEN Työalupai...45 Pohjois-Karjalan ylätoimijaverosto...46 Kylätoimintaa tuevia RoadShow - ja tiedotushaneita...48 Yhteisöllisen ehittämisen menetelmät...50 Muita linejä ja vinejä...50 Lähteet ja irjallisuus...51 LIITEOSA Tilastopaetti...53

8 I KYLÄTOIMINNAN NYKYTILA

9 Johdanto Pohjois-Karjalan maaseudulla ja ylätoiminnalla on valtaunnallisesti erittäin hyvä maine. Pohjois-Karjalasta on noussut monta arvostettua valtaunnallista vuoden ylää ja viimeisimpänä tunnustusena Ilomantsi valittiin vuoden ylämyönteisimmäsi unnasi. Myös maaunnassa arvostetaan paiallisyhteisöjä ja niitä pidetään täreinä julisen setorin yhteistyöumppaneina. POKAT 2014 Pohjois-Karjalan tuore maauntaohjelma - POKAT 2014 linjaa maaunnan lähivuosien ehittämisen painopistealueet, jota orostavat ilpailuyyä ja osaamista, mutta samalla laaduaita hyvinvointipalveluita ja houuttelevaa toimintaympäristöä. POKAT -maauntaohjelmaa on täsmennetty monilla erillisohjelmilla (hyvinvointiohjelma, ilmastoja energiaohjelma, yläohjelma ym.). Maauntaohjelma attaa laajasti aii yhteisunnan ehittämisalueet, painottaen vahvasti menestyviä uusia tuotannonaloja. Toimintaympäristö muuttuu Kehitys on ulenut uitenin ylätoimijoiden näöulmasta monessa mielessä huonompaan suuntaan: maaseutualueilla väi iääntyy, palvelut loittonevat ja työpaiat esittyvät taajamiin. Samaan aiaan untien taloudelliset erot ovat asvaneet. Paiallisyhteisöjen ehittäminen on haasteellista myös maaunnan pendelöintialueilla, sillä atiivi-iäiset arvottavat monesti perheen ja harrastuset ylätoiminnan edelle. Paiallisyhteisöjen annalta positiivista on, että viime aioina monet toimijat ovat äynnistäneet erilaisia iertäviä yläehittämistä tuevia haneita. Samaan aiaan on toteutettu useita unta- tai seutuuntaohtaisia yläisännöitsijähaneita ja pyritty ativoimaan untien ja ylien yhteistyötä monilla eri toimenpiteillä. Erittäin suuria odotusia liittyy tällä hetellä uusiin sosiaalisen median viestintätapoihin ja yleensä uuden tenologian mahdollisuusiin palveluiden tuotannossa ja energiataloudessa. Mihin yläohjelmalla pyritään? Toimintaympäristön nopeasta muutosesta johtuen voimassa oleva Pohjois-Karjalan yläohjelma ( ) on monien toimenpiteiden osalta jo vanhentunut, eivätä siinä asetetut tavoitteet ole toteutuneet ovin hyvin. Tämän vuosi oli tarpeen äynnistää maaunnallisen yläohjelman päivitystyö sysyllä Ohjelmapäivitys on tehty erillisen yläohjelmahaneen avulla. Hane on rahoitettu Pohjois-Karjalan maauntaliiton maaunnan ehittämisrahasta. Hanetta on hallinnoinut Pohjois-Karjalan Kylät ry. Tämän päivitetyn yläohjelman taarajasi on asetettu vuosi 2014, joa on sama uin maauntaohjelmalla. Kosa yseessä on ehittämisen näöulmasta ovin lyhyt aia, ohjelma pyrii ooamaan yhteen erilaisia jo olemassa olevia ehittämisresursseja ja toimijaverostoja. Erityisen painoarvon ohjelmassa saavat ylien ja untien umppanuuden vahvistaminen ja nopeiden tietoverojen saaminen oo maauntaan. Täreää on myös paiallisyhteisöjen raenteiden vahvistaminen ja uusien muaansa tempaavien ehittämismenetelmien hyödyntäminen paiallisehittämisessä. Ohjelman tavoitteena on olla visuaalinen, informatiivinen ja innostava. Tämän vuosi ohjelmassa on runsas uvitus ja taustoittavia asiantuntija-artieleita. Ohjelman loppuun on oottu työalupai, joa esittelee täreimmät äynnissä olevat ylätoimintaa tuevat haneet, ehittämismenetelmät ja nettilinit. 7

10 Ohjelmaprosessi KYLÄOHJELMA 2014 hane l hallinnoija: Pohjois-Karjalan Kylät ry l rahoitus: Pohjois-Karjalan maaunnan ehittämisraha ja untien rahoitus l ohry-oouset: tammiuu 2011, huhtiuu 2011, marrasuu 2011, tammiuu 2012 toimenpiteet: l ylätietojen päivitys (tammiuu 2011); tarat tiedot vain noin 160 ylältä/230 ylää! > täydennys menossa; ylätietojärjestelmän suunnittelu l laaja untaohtainen yläierros (marras 2010 loa 2011); Laiffia landella haneyhteistyö l untaohtainen yläfoorumi aiissa unnissa (helmi-loauu 2011) l yläierrosen tuloset, yläohjelmaesittely; teemojen arviointi; s. liiteosa l tiedottaminen ja sidosryhmäuulemiset (maalis-marras 2011) lausuntoierros: jouluuu 2011-tammiuu 2012 (maaseutuverosto, sidosryhmät) ohjelman hyväsyminen: maauntahallitus tammiuu 2012 tiedottaminen: yläohjelmaraportti ja yläohjelmaseminaari maalisuu 2012 Kyläohjelmatyön aiana järjestettiin aiissa Pohjois-Karjalan unnissa untaohtaiset yläfoorumit, joissa purettiin edeltäneen yläierrosen ehittämisideat ja mietittiin niiden jatotoimia. Foorumeissa esiteltiin myös uuden yläohjelman teemavaihtoehtoja ja arvioitiin niiden painoarvoa. Outoummun yläfoorumi järjestettiin Kyyerin ylätalolla tououussa

11 Nyyisen ohjelman tavoitteet ja toteutuminen Pohjois-Karjalassa on voimassa oleva maaunnallinen yläohjelma vuosille Maauntahallitus on vahvistanut Pohjois-Karjalan Kylät ry:n johdolla valmistellun yläohjelman oousessaan ( 172). Nyyisen yläohjelman ehittämisteemat ovat seleitä ja paljolti samoja uin valmisteilla olevan uuden ohjelmanin. Näöulma ylätoiminnan ehittämiseen on uitenin selvästi muuttunut vanhan ohjelman hyväsymisen jäleen ja monet asetetut ehittämistavoitteet ovat olleet liian unnianhimoisia. Vanhan ohjelman ehittämistoimenpiteet on määritelty pääosin hanepohjaisisi, miä toisaalta seleyttää ohjelmaa, mutta toisaalta rajaa uusien toimenpiteiden äyttöönottoa. Nyyisestä yläohjelmasta voinee todeta yleisarviona: Ei mennyt niinu Strömsössä... Paiallisessa ylien ehittämistyössä on saatu uitenin aiaan monia hyviä asioita. Erityisen merittävää on ollut maaunnan maaseudunehittäjäveroston yhteistyön lisääntyminen. Täreä parannus aiempaan nähden on ollut unta- ja seututason yläisännöitsijätoiminnan äynnistyminen. Heiointa ehitys lienee ollut työllisyyden ja palveluiden osalta. Kyläohjelman tarempi arviointi esitetään eväällä 2012 järjestettävässä maaunnallisessa yläohjelmaseminaarissa. Arvio eri toimenpiteiden toteutumisesta. Arvio KEHITTÄMISALUE toteutumisesta Palvelut a. yläavustajatoiminta 2 b. ylien ulttuuritapahtumat 4 c. yläpalvelut 2 2. Elineinot ja työllisyys a. lähienergian tuotanto ja äyttö 3 b. osa-aiayrittäjyys 1 c. etätyö 3 d. yläyrittäjyys 2 3. Infra a. ylätalot 3 b. tiestö 2 c. nopea tietoliienne 3 4. Ympäristö a. ylämaisemat 2 b. maaseudun jätehuolto 3 c. luontomatailun raenteet ja palvelut 3 5. Asuminen a. Tulomuuttotoiminta 3 b. aosasunnot 4 a. moniulttuurisuus 3 6. Kylätoiminta a. ylätoiminnan resurssit, 2 b. hanetoiminnan edellytysten parantaminen 4 c. yläorganisaatioiden vahvistaminen 3 d. ylätoiminnan tietojärjestelmä 3 e. ansainvälistyminen 4 1 ei tietoa 2 heio 3 ohtalainen 4 hyvä 5 erinomainen 5,00 9

12 Meidän ylissä hyvä elämä :) Tämän yläohjelmatyön alussa haluttiin määritellä maaunnan ylien ehittämisen tavoitetta uvaava tunnuslause. Sidosryhmien anssa äydyn vuoropuhelun jäleen ohjelman tunnusesi muodostui: Meidän ylissä hyvä elämä :). Tunnuslauseesta muodostettiin myös ohjelman logo, jota tehostettiin Pohjois-Karjalan maauntamarinoinnin väreillä. Käsite hyvä elämä halutaan nähdä taroitusella ahdella tavalla. Ensisijaisesti se taroittaa hyviä elämisen ja asumisen edellytysiä ylissä tai muilla niihin rinnastettavilla asuinalueilla. Toisaalta ylätoiminnassa halutaan myös osoittaa ulopuolisille erityisesti aivatuille tulomuuttajille - että ylä tarjoaa juuri heille hyvän asuinpaian ja että siellä on elinvoimainen paiallisyhteisö. Tunnus taroittaa tällöin myös toivottavaa mieliuvaa pohjoisarjalaisesta ylästä. Jotta molemmat tavoitteet toteutuvat, tarvitaan erittäin atiivista paiallisehittämistyötä ja merittäviä julisia panostusia toimintaympäristön ehittämiseen ja elinvoiman lisäämiseen. Hyvän yläelämän osa-alueet on esitetty alla olevassa uvassa. Tärein asia on elinvoiman säilyminen alueella, muuten ehitys vie yhteisöä taasepäin. hyvä imago elinvoima ja toimeentulo hyvä ympäristö ja vastuu estävästä ehitysestä Meidän ylissä hyvä elämä :) toimivat yhteisöraenteet ja verostot toimivat ja saavutettavissa olevat palvelut vahva paiallisidentiteetti ja yläulttuuri asumista ja yhteistoimintoja tueva infra 10

13 Kylätoiminnan tilanne ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa Kylä- ja asuasyhdistystoiminta attaa oo maaunnan Pohjois-Karjalassa on n. 230 ylätoimiuntaa, yläyhdistystä tai taajamien asuasyhdistystä (taremmin liitetauluossa; tietoja päivitetään jatossa säännöllisesti). Paiallisyhteisöjen määrä on lievässä lasussa, sillä varsinin maaseudulla toimijoiden vähäisyys on hiljentämässä monia perinteisiä ylätoimiuntia. Määrän vähentymisen vastapainosi on myös tapahtunut useita ylien yhdistymisiä laajemmisi yläyhdistysisi. Kaupunginosien ja uutena asiana liitosuntien ironylien asuastoiminnan ehittäminen on maaunnassa yhtä täreää uin perinteisten maaseutualueen ylien ylätoiminta. Esimerisi Kiihtelysvaarassa, Enossa, Pyhäselässä ja Värtsilässä on olemassa asuasyhdistyset. Vie uitenin aiansa ennen uin untaesuset saavat selvän oman yläidentiteetin. Kuntaraenteen muutosten myötä tarve oman alueen edunvalvontaan ja lähidemoratian säilyttämiseen tulee asvamaan. Pohjois-Karjalassa reisteröityneiden yläyhdistysten määrä on muuhun Suomeen verrattuna alhainen; tällä hetellä selvästi alle puolet paiallisyhteisöistä on järjestäytynyt ylä- tai asuasyhdistysisi. Viime vuosina on perustettu jonin verran useamman ylän yhteenliittymiä, mutta monilla vanhoilla yhdistysillä toiminta saattaa olla vähäistä. Kylätoiminta on erilaista yhteisötoimintaa Kylätoiminta on luonteeltaan erittäin paiallista. Tämä näyy mm. vähäisenä osallistumisena unta- ja maauntatason ehittämisfoorumeihin. Monta ertaa ulospäin hiljaisen oloinen ylä yllättää erittäin atiivisella sosiaalisella toiminnallaan. Tulevaisuudessa vuoropuhelua oman unnan ja muiden julisen setorin edustajien anssa tarvitaan entistä enemmän. Tämä edellyttää erilaisten yhteistyöfoorumien ja toimintatapojen ehittämistä. Kylätoiminta rinnastetaan monesti muuhun vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Kylätoiminnassa on uitenin selvästi monia omia tunnuspiirteitään, jota teevät toiminnasta haastavaa. Kylätoiminnan erityispiirteitä ovat mm. asuinyhteisöön ja -paiaan sidottu identiteetti toiminnan paiallisuus laaja toimijapohja = aii asuaat monialaisuus ja yhteisöllisen toiminnan laajuus erityinen suhde untaan suuri talootyön osuus toiminnan sylisyys ylä toimii alustana muille paiallisyhteisöille Kyläläisten sitouttaminen yhdistysmuotoiseen toimintaan on selvästi vaieampaa uin perinteisiin ylätoimiuntiin. Samoin uusien nuorten asuaiden saaminen muaan ylätoimintaan on yleinen ongelma. Paluumuuttajat sitä vastoin odottavat yläyhteisöltä atiivista toimintaa ja tulevat atiivisesti tilaisuusiin. Monissa ylissä yläyhdistysen toimijoista suurin osa saattaa olla ylän uusia asuaita. 11

14 Kylätoiminnan tunnusluuja ja tietojärjestelmän ehittäminen Pohjois-Karjalan ylätoiminnan täreimmät tunnusluvut on esitetty liiteosassa. Vuoden 2011 aiana on äynnistetty uuden ylätietojärjestelmän (työnimenä Kyläaista) raentaminen. Järjestelmään on oottu tietoja seuraavilta osa-alueilta: 1. ylien yhteystiedot (toimihenilöt, sähöposti, www) 2. yläyhdistystä osevat tiedot; lisäsi listaus ylän muista yhdistysistä 3. ylätaloa osevat tiedot (jatossa myös paiatieto) 4. yläsuunnitelman tiedot (laatiminen, teemat, toimenpiteet, toteutuminen) 5. ylän toiminnalliset tiedot: palvelut, tapahtumat, haneet Lopullisena tavoitteena on yhdistää Kyläaista maauntamarinoinnin järjestelmään niin, että tulomuuttajat ja matailijat voivat löytää helposti perustiedot ylistä. Järjestelmä palvelee myös ehittäjäverostoa, ja sille on ollut jatuvasti ysyntää. Tietojärjestelmien ylläpito on aina haasteellista, varsinin, un on yse vapaaehtoistoimijoista ja hajanaisesta yhteisöraenteesta. Tavoitteena on, että järjestelmän äyttäjäsi reisteröityneet henilöt hoitavat netin autta järjestelmän päivitysen. Järjestelmän tulee täyttää henilöreistereitä osevan lain riteerit. Paiallisyhteisöjen ehittäminen edellyttää umppanuutta ja tavoitteisiin sitoutumista Kylien tavoitteellisen ehittämisen tärein väline on yläsuunnittelu. Suunnitelmien teemiseen on paljon erilaisia menetelmiä, mutta oleellista on, että saadaan aiaan innostava ja sitouttava vuoropuheluprosessi ylällä. Vuoden 2000 jäleen maaunnassa on laadittu n. 150 yläsuunnitelmaa. Kyläsuunnitelmat vanhenevat uitenin nopeasti, ellei ylä tietoisesti hoida päivittämistä. Vuosina Pohjois-Karjalassa tehtiin laaja yläsuunnitelmien päivitysierros aiissa seuduissa Kylätarjotin-haneen avulla. Tämän lisäsi yläsuunnitelmia on päivitetty myös muiden maaunnallisten tai paiallisten ativointihaneiden avulla (Laiffia landella, yläisännöitsijä-haneet, Pielisen Karjalan Leader-ativointi ym.). Ajantasaisia suunnitelmia on arviolta vain joa neljännellä ylällä. Tämän vuosi seuraavina vuosina on jälleen tarvetta uuteen systemaattiseen yläsuunnitelmien päivitysierroseen. Uudet viestintäanavat ovat oleellisesti helpottaneet myös ylätoimintaa, sillä entistä useammat toimijat hallitsevat myös tietoteniian ja ovat muana tietoveroissa. Vuoden 2011 aiana maaunnassa on alettu ouluttaa yhteisötoimijoita uuden sosiaalisen median hyödyntämiseen. Koemuset ovat rohaisevia, mutta on selvää, että faceboo ei riitä oo yhteisölle taroitettuun tiedottamiseen. Uudet blogityyppiset nettisivut ovat parantaneet yhteisöjen verotiedottamista ja sivustojen ylläpitoa. Kansainvälisyys uuluu myös yhteisöehittämiseen. Syys-esällä 2011 järjestetty nuorille taroitettu Amaze Me Leader-tapahtuma tei Pohjois-Karjalaa laajasti tunnetusti. Suomalaisen vastanteon oppia saatiin Kesi-Karjalan Jetinan opastusella 12

15 Vahva ehittäjäverosto ja paljon haneita Pohjois-Karjalan vahvuutena on poieusellisen laaja maaseudunehittäjäverosto (s. Työalupai). Tämä verosto on vahvistunut lisää vuoden 2011 aiana ja sitä voidaan äyttää tämän ohjelman toteuttamiseen. Leimallista Pohjois-Karjalan ylätoiminalle on runsas tapahtumatuotanto, jossa on hyödynnetty erilaisia arnevalistisia menetelmiä. Kylät ovat tarttuneet atiivisesti myös ehittämisresursseihin. Leader-ohjelmien autta atiiviset ylät ovat toteuttaneet huomattavia paiallisia infra- ja ehittämishaneita; nyyisen ohjelmaauden aiana on v toteutettu ymmeniä erilaisia haneita. Tyypillisiä ohteita ovat olleet ylätalot, viristysohteet, yläpalvelut, tiedottaminen jne. Raennemuutos polarisoi maauntaa Viimeisen uuden vuoden aiana Pohjois-Karjalan unta- ja palveluraenteessa on tapahtunut erittäin merittäviä muutosia Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Enon liityttyä Joensuuhun. Myös Tohmajärvi ja Värtsilä yhdistyivät v PARAS-lain muaisten sote-yhteistoiminta-alueiden perustaminen on edennyt tauillen, mutta palveluraenteita ja -prosesseja on siitä huolimatta saatu uudistettua. Kuntatalouden yleisen niuuuden vuosi äytännössä aii unnat ovat joutuneet tiivistämään palveluraenteitaan. Erityisesti alaouluvero on utistunut laajoisi, monta ylää äsittävisi alueisi. Seuraavaan luetteloon on oottu eseisiä toimintaympäristömuutosia: Joensuun pendelöintialue ehittyy, mutta muu maaunta harvenee (s. liiteosa) työpaioista yli 80 % sijaitsee taajamissa ja maaseudun työpaiojen määrä on lasenut vuodesta 1990 yli 5000 (s. liiteosa) iääntyminen ja heienevä huoltosuhde tuovat aivan erityisiä haasteita palveluiden järjestämiselle, rahoittamiselle ja alueen elinvoimalle; vaiein tilanne huoltosuhteen osalta on Pielisen Karjalan unnissa ja Kesi-Karjalassa untien heio talous näivettää palveluita ja paiallisehittämistä; niuuus heijastuu myös yhteisöjen saamaan tueen (suurta untaohtaista vaihtelua) unta- ja palveluraenteet ovat vahvassa murrosessa riippumatta siitä, toteutuuo hallitusen esitys asiointiunnista ; etäisyydet palveluihin ovat asvaneet ja sote-yhteistoiminta-alueiden raentaminen on esen nopeita tietoveroja ei ole pystytty raentamaan oletetussa aiataulussa; laajaaistavero ja tietoverot ylipäätään ovat raentuneet mosaiiimaisesti monella eri teniialla (s. liiteosa) auppa ja ysityiset palvelut loittonevat ja esittyvät oulutuspalveluiden osalta on tapahtunut voimaasta esittymistä ja monia oulutusaloja on lopetettu; uutena oulutusverostona on aloittanut Pohjois- Karjalan maauntaoreaoulu Edellä luetellut melo ielteisen tuntuiset yhteisunnalliset muutoset vaiuttavat väistämättä myös väestön valintoihin, asumiseen ja paiallisyhteisöjen ehityseen. Voimaaassa yhteisunnallisessa raennemuutostilanteessain untien on edelleen panostettava oman alueensa elinvoiman asvattamiseen. Samalla untien ja paiallisyhteisöjen umppanuutta ja ehittämistyötä on entisestään lisättävä. Pelastavato uudet tenologiat? Moderni yhteisunta tarjoaa jatuvasti uusia sovellusia palveluiden tuottamiseen, viestintään ja erilaiseen tuotantotalouteen. Erityisesti nopeat tietoverot avaavat aivan uudenlaisia mahdollisuusia myös maaseutualueiden ja pienten taajamien elinvoiman lisäämiseen. Jo tällä hetellä nopeiden symmetristen yhteysien pohjalle on tarjolla laaja irjo erilaisia palveluita televisioanavista ehittyneisiin sote-palveluihin. Nopeat yhteydet ovat erityisen täreitä myös elineinotoiminnalle ja julisille veropalveluille. 13

16 Toteututuvato SITRAn maaseutusenaariot? SITRA:n Maamerit-ohjelmassa on visioitu atiivisesti Suomen maaseudun tulevaa ehitystä. Tutijat ovat tunnistaneet laajan jouon erilaisia maaseudulle haluavia ihmistyyppejä, joiden motiivit vaihtelevat vahvoista globaaleista ympäristöarvoista laaduaiden maaseudun matailu- ja hyvinvointipalveluiden äyttäjiin. Maaseutuun ohdistuu siis jo nyt aivan uuden tyyppistä ysyntää (s. Onni-typologia/ SITRA:n Maamerit-ohjelma), mutta perinteisen tuotannon varaan raentuvat yhteisöt eivät välttämättä hahmota suurten globaalien muutosten tuomaa mahdollisuutta. Tarvitaan siis lisää yrittäjien oulutusta, innovatiivisia ehittämishaneita ja paljon yhteisunnallista tulevaisuusesustelua yhteisöjen sisällä ennen uin ysyntä ja tarjonta ohtaavat. Kestävä ehitys ei ole vain lisee Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiastrategiassa on uvattu monia maaunnan ehitysen annalta täreitä muutossuuntia. Hiilijalanjälemme on suorassa suhteessa ulutuseemme ja nämä rataisut tehdään perinteisesti ysityistalousissa. Jotta estävän ehitysen periaatteet voisivat oieasti toteutua, tarvitaan merittävää tietoisuuden lisääntymistä ympäristöysymysissä, uudenlaista oulutusta ja uusia tenologisia rataisuja energiantuotantoon. Paiallisyhteisöjen rooli estävän ehitysen edistämisessä on nyyisellään vielä melo vähäinen. Tähän liittyy uitenin suuria mahdollisuusia, sillä eri puolilla Eurooppaa löytyy tiedostavia paiallisyhteisöjä, jota ovat pystyneet toteuttamaan jopa oonaan energiaomavaraisia yliä. Pohjois-Karjalassa on runsaasti erilaisia uusiutuvan energian lähteitä, mutta niiden äyttö on ehittymätöntä. Lähes aii atiivi-iäiset äyttävät nyyisin päivittäin tietoonetta työssään tai palveluiden hoitamiseen. Monet menestyjäylät lasevat uusien asuaiden haninnassa erityisesti hyvien tietoverojen ja etätyön varaan. Kuvassa Vuonislahden yläveturi Reino Kuivalainen on havainnut ehittämisongelman. Maailma on aui taivasta myöten, un ylät ideoivat yläsuunnitelmiaan. Tavoitteita on helppo asettaa, mutta monesti toimintaympäristö on erta aiiaan liian vaiea. Kyläehittämisen voi rinnastaa vaiapa uimahyppyyn, jossa pisteitä saa hypyn vaieusertoimen muaan. Mitä auemmas Joensuun torilta mennään ohti harvaanasutun maaseudun yliä, sitä suurempi on ehittämisen vaieuserroin. Tämä osee erityisesti yritystoimintaa ja alueen elinvoiman lisäämistä. 14

17 Pohjois-Karjalan ylätoiminta VAHVUUDET HAASTEET ylätoiminnan perinteet ja monimuotoisuus vahvaa haluuutta asua ylissä ja maaseudulla vahva maaunnallinen toimijavero ja paljon osaamista pität yläsuunnittelun perinteet ja osallistavat menetelmät unta/seututason yläisännöitsijätoiminta runsaasti ylätoimintaa tuevia haneita yhteiset tiedotushaneet tapahtumat ja ulttuuritoiminta Pohjois-Karjalan ylätoiminnalla on valtaunnallisesti hyvä maine valtaunnalliset vuoden ylät ja vuoden unta Ilomantsi esiuvina työpaiojen esittyminen taajamiin ylien ja järjestöjen vähenevät ja iääntyvät toimijat ihmisten elämäntapamuutoset ja atiivi-iäisten muaan saaminen ylätoiminnan järjestäytymisaste alhainen ja järjestöraenne heio suurelta osalta yhteisötoimijoita puuttuvat edelleen nopeat tietoveroyhteydet unta- ja palveluraenteet ovassa murrosessa etäisyydet ja palveluiden saavutettavuus ylätaloveron taantuminen toiminnan rahoitus on haasteellista vapaaehtoistoimijoille odotuset 3. setorin toimijarooleista ovat jäsentymättömiä ja ylisuuria umppanuus untien anssa vasta puheen asteella globaalit ongelmat edellyttävät yhteisuntapolitiian muutosta: talousriisi, energia ja ilmastomuutos hanetoiminta on mahdollisuus, mutta uuvuttaa helposti oemattomat toimijat Kylätoiminnan ehittämisen tavoitteet Pohjois-Karjalassa on toimiva valouituvero suurimmassa osassa yliä (70 % v. 2015) 2. ylien elinvoiman parantamisen eteen tehdään vahvasti työtä; uuden ohjelmaauden ehittämisresursseja ohjataan tietoisesti tasapainoisen alueraenteen vahvistamiseen 3. julisten palveluiden ehittäminen tuee yläasumista ja saavutettavuutta 4. ylä- ja asuasyhdistystoiminnalla on merittävä rooli alueehittämisessä 5. paiallisyhteisöjen ja untien umppanuus vahvistuu ja yhteistoimintaan löydetään toimivat mallit 6. aiilla ylillä on yhteisötoimintaan sopivat tilat ja niiden toiminnallisuutta ehitetään atiivisesti 7. ylien ehittämisen toimijaverosto teee vahvaa yhteistyötä ja osallistuu tavoitteellisesti eri teemojen edistämiseen 8. ylät ottavat yhteisöllisesti vastuuta estävän ehitysen toteutumisesta ja ilmastomuutosen ehäisystä 15

18 II STRATEGIA- OSA II STRATEGIAOSA

19 A Kylien toimintaympäristön ehittäminen 1 Päättäjien myönteiset asenteet ja paiallisehittämisen resurssit Maaunnan ehittämisohjelmassa ylätoimintaa tarastellaan osana järjestö- ja hyvinvointistrategioita. Sisi ylätoiminnan erityisluonne ja ehittämishaasteet eivät ole välttämättä avautuneet riittävästi päättäjille. Jatossa paiallisehittämiseen liittyviä asioita onin tarpeen esitellä nyyistä laajemmin untapäättäjille ja muille sidosryhmille erilaisten ehittämisfoorumeiden autta. Tarvitaan myös entistä tehoaampaa tiedottamista, mihin uudet sosiaaliset mediat tarjoavat hyvät välineet. Myönteistä on, että alueviranomaiset ja untien viramiehet osallistuvat entistä atiivisemmin erilaisiin ehittämisseminaareihin ja yläfoorumeihin. Yleisesti ottaen yhteisöehittämiseen suunnatut resurssit ovat vaatimattomia suhteessa elineinojen ehittämiseen. Täreimmät resurssit tulevat tällä hetellä seudullisten Leader-ohjelmien ja untien autta. Tämän lisäsi moniin maaunnallisiin yhteisöjen ehittämishaneisiin on saatu muita EU-varoja tai RAYrahoitusta. Kuntaoon odotetaan edelleen asvavan, minä vuosi lähidemoratian toteutuminen on erityisessä vaarassa. Hallinnon ja palveluiden esittyessä on välttämätöntä ehittää nopeasti julisen ja 3. setorin yhteistoiminnan tapoja. Kylät tarjoavat erinomaisen alustan aiien asuaslähtöisten ehittämistoimien toteuttamiseen, mutta tämä edellyttää ylien juridisen aseman vahvistamista (vrt. Kuntalai 27 ) ja huomattavaa asennemuutosta päättäjiltä. Tavoitetila: ylätoiminnan asema ja meritys tunnustetaan Pohjois-Karjalassa laajasti julisella setorilla paiallisyhteisötoimijat on otettu muaan täreisiin alueellisiin ympäristön, palveluiden ja elineinojen ehittämisprosesseihin ylä- ja asuastoimintaan osoitetaan lisää julisia ehittämispanosia eri ohjelmien ja untien tuen autta mahdollisissa untaliitostilanteissa tehdään riittävän laajat untien palveluja alueehittämisstrategiat ja varmistetaan lähidemoratian toteutuminen Toimenpiteet: 1. Maaunnalliset ylä- ja paiallisyhteisöjen toiminnan ehittämisseminaarit (yhteistoiminta maauntaliiton, ELYesusen, Suomen Kylätoiminta ry:n, Pohjois-Karjalan JANE:n ja teemahaneiden anssa). 2. Yhteisötoiminnan resurssien vahvistaminen POKAT 2014/totsu 3. Yhteisötoimijoiden atiivinen osallistuminen uuden EU-ohjelmaauden valmistelutyöhön; lisäsi lausunnot eri ohjelmista (maaunta, seudut, unnat) 4. Voimistuvat Kylät -ampanjan tilaisuudet (Joensuun seutu, Pielisen Karjala) 5. Yhteisöehittämisen painoarvon nostaminen uuden EU-ohjelmaauden strategiamäärittelyssä ja resurssien ohjausessa 17

20 2 Kunnan ja ylien yhteistyö Paiallisyhteisöjen ja unnan yhteistoiminnan järjestäminen on avain useimpiin paiallisehittämisen ongelmiin. Tämän vuosi untapäättäjille tarvitaan lisää tietoa paiallisyhteisöjen toiminnasta ja yhteistoimintamahdollisuusista. Perinteisesti unnat ovat tueneet ylätoimintaa vuosittaisilla avustusilla. Tuitasossa ja osallistumisessa ehittämistoimintaan on uitenin erittäin huomattavia eroja maaunnan untien välillä. Laajinta ylätoiminnan tueminen on ollut Ilomantsissa, joa palittiin vuoden 2011 ylämyönteisimpänä untana. Joillain unnilla (esim. Kitee) on selvä umppanuusstrategia järjestöjen ja ylien yhteistyön edistämisesi. Kunnat hyödyntävät uitenin huonosti yläsuunnitelmissa esille tulevia ehittämisideoita. Missään unnassa untastrategia ei vieläään perustu yläsuunnitelmiin, vaia tätä pidetäänin oieana periaatteena. Paiallisyhteisöjen ja julisen setorin yhteistoimintaa ja palveluiden tuotannon järjestämistä on pyritty edistämään Suomen Kylätoiminta ry:n valtaunnallisella Voimistuvat ylät -ampanjalla. Pohjois-Karjalassa on järjestetty tähän liittyen ysi seminaari Kiteellä marrasuussa Keväällä 2012 järjestetään Joensuun ja Pielisen Karjalan vastaava foorumi. Tavoitetila: Kaii Pohjois-Karjalan unnat teevät laajaa yhteistyötä paiallisyhteisöjen anssa ja tuevat ylien ja asuasyhdistysten ehittämistoimenpiteitä. Kumppanuustoimintaan on saatu merittävää uutta sisältöä ja se tuee paiallisyhteisöjen palveluita seä edistää elinvoimaa. Toimenpiteet: 1. Kaiiin untiin perustetaan untaohtaiset yläneuvostot tai järjestetään säännöllisiä yläfoorumeita paiallisyhteisöjen ja unnan välisen tiedonvaihdon ja yhteistoiminnan vahvistamisesi 2. Kuntiin nimetään ylä- ja järjestötoiminnan yhteyshenilöt; yhteyshenilöille järjestetään verostomaista oulutusta (uudet toimintamallit ja viestintätavat). Lisäsi luodaan laaja ylätoimijoiden yhteystietojärjestelmä, jota voidaan pitää yllä netin autta 3. Kuntien umppanuusstrategioiden laatiminen ja päivittäminen > umppanuussopimuset 4. Kyläisännöitsijätoiminnan jataminen ja vaiinnuttaminen oo maaunnan alueella 5. Kylätoiminnan ja paiallisten investointien tuen vahvistaminen aiissa unnissa 6. Kehittämishaneiden toteuttamiseen tarvittavien pusurilainojen myöntäminen paiallisyhteisöille Kuntaliiton ehitysjohtaja Kaija Majoinen ertoi untien ehittämisresursseihin ja palveluihin vaiuttavista teijöistä Pohjois-Karjalan 2. järjestöpäivillä Nurmesen Hyvärilässä. Kunta- ja palveluraenteisiin liittyvä epävarmuus jumittaa myös paiallisehittämistä ja vähentää resursseja. Kylien ja untien orastava umppanuus on raennemuutosessa selvästi uhattuna. 18

21 Kyyerin innovaatioylätalo Outoummussa tarjoaa monille yhteisötoimijoille tilat ja yhteistyöveroston palveluiden tuottamiseen. Outoummun aupuni oli aloitteellinen entisen ouluraennusen yhteisöäytön toteuttamisessa. Talon veturi projetioordinaattori Merja Pääönen esittelee ylpeänä toimintaa vierailijoille. 3 Leipää aiille! Kyläohjelman päivitysierrosen seleä tulos oli, että ylät haluavat lisää paiallisten elineinojen ehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Näöulma on hyvin ymmärrettävä, sillä perimmiltään aii asuinyhteisöt ovat ns. tuotannollis-taloudellisia. Toisin sanoen ilman työtä, toimeentuloa ja alueellisia tulonsiirtoja ei ole myösään asuaita eiä paiallisyhteisöjä yliä. Maaseutualueen ylien näöulmasta atsottuna tilanne on muuttunut Pohjois-Karjalassain oo ajan huonompaan suuntaan työpaiojen esittyessä taajamiin. Erityisesti pendelöintialueiden ulopuolella tarvitaan nopeasti elinvoimaa lisääviä toimenpiteitä, uutta yrittäjyyttä ja innovatiivista ehittämistyötä. Etätyön mahdollistavat nopeat symmetriset tietoverot ovat avain maaseutualueiden elinvoiman asvuun. Jotta vaieassa toimintaympäristössä ja ansainvälisesti iristyvässä taloustilanteessa maaseutualueille voidaan saada lisää työllisyyttä, tarvitaan unnilta, elineinoyhtiöiltä ja ehittämishaneilta entistä vahvempia paiallisia ehittämistoimenpiteitä. Tulevaisuuden tutijoiden (esim. Sitran Maamerit-ohjelma) näemysten muaan maailman talouden murros avaa monia uusia mahdollisuusia luonnonvarojen äytössä, lähiruuan tuotannossa, etätyössä ja palveluissa. Erityisen potentiaalisia yritystoiminnan mahdollisuusia liittyy bioenergiaan, 3. setorin tuottamiin hyvinvointipalveluihin, matailuun, ns. green care -palveluihin ja aivannaisteollisuuteen (vain tietyillä alueilla). Perusmaatalouden ja metsätalouden tarjoamat työpaiat seä puunmyyntitulot ovat edelleen välttämättömiä maaseudun elinvoiman annalta. Maaseutuyritysten ehittämisessä aii yritystuet ovat täreitä. Kuluvan EU-auden aiana maaseutuyritysten tuijärjestelmiä onin sovitettu paremmin yhteen. Harmillisesti ehittämisohjelmien tuimahdollisuudet ovat uitenin supistuvia ohjelmaauden loppua ohden mentäessä! 19