Pikkukarhujen varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Pikkukarhujen varhaiskasvatussuunnitelma

2 Pikkukarhujen Varhaiskasvatussuunnitelma Saarenputaan päiväkodin Pikkukarhujen ryhmä on vuorohoitoryhmä, jossa on 3 6 vuotiaita lapsia. Ryhmässämme on yhteensä 27 lasta, joista 4 on esikoululaisia. Lisäksi ryhmäämme kuuluu sijaishoitolapsia muista päiväkodeista sekä perhepäivähoidosta. Ryhmässämme työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 3 lastenhoitajaa, 1 päiväkotiapulainen, 1 henkilökohtainen avustaja sekä aika ajoin opiskelijoita ja työmarkkinatuella työelämään tutustuvia. Päiväkotimme on avoinna kello 6 22 välisenä aikana seitsemänä päivänä viikossa. Vuorohoito palvelee perheitänne työn ja opiskelun vuoksi. Huomioitavaa on kuitenkin, että ilta ja viikonloppuhoito on tarkoitettu vain työssäkäyntiä varten. 1. Toiminta ajatus Lapsen saapuessa päiväkotiin tervehdimme lasta ja vanhempia. Toivoisimme, että vanhemmat huolehtisivat lastensa käsien pesusta päiväkotiin tultaessa. Haluamme, että saapumistilanne on rauhallinen ja kaikilla on mahdollisuus vaihtaa muutama sananen alkaneen päivän tapahtumista. Jokaisella on oma tavat ja tottumukset sanoa heipat ja hyvän työpäivän toivotukset. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus päivän aikana kysellä kuulumiset vaikkapa soittamalla. Ohjattua toimintaa on päivittäin pienryhmissä. Tämä tarkoittaa, että esikoululaisten toiminta tapahtuu omassa ryhmässään ja osa 3 5 vuotiaista menee ulkoilemaan osan jäädessä sisälle ohjatun toiminnan pariin. Kaikki lapset eivät osallistu kaikkeen toimintaan päivittäin, vaan annamme tilaa myös leikille. Panostamme pienryhmätoimintaan, koska tällöin lapsia voidaan huomioida paremmin yksilöllisesti ja myös melutaso alenee. Ohjattu toiminta voi sisältää vaikkapa jumppaa, käden taitoja, laulutuokioita, havainnointia ympäröivästä maailmasta (esim. luonnon ihmeet, minä ja muut). Ohjattu toiminta voi olla myös leikkimistä, jonka avulla lapset oppivat muun muassa sosiaalisia taitoja, jakamista ja sääntöjä. Suunnittelemme ohjattua toimintaa lapsen ikätason mukaisesti. Päivittäinen toimintamme sisältää yhdessä toimimista leikkien, pelien, laulujen ja lorujen parissa. Lapsi saa harjoitella ryhmässä toimimista kaverin kanssa leikkien. Ristiriitatilanteita kaverin 2

3 kanssa sattuu ja tapahtuu, mutta niistäkin selvitään harjoittelemalla anteeksipyyntöä ja yhdessä miettimällä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lapsiryhmän ohjatun toiminnan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen osallistuvat koko ryhmän henkilökunta. Päiväkotiapulainen huolehtii osaston siisteydestä ja osallistuu myös lapsiryhmän toimintaan. Jotta lapsi pääsisi tarttumaan päivän touhuihin, hänelle kerrotaan mitä meidän ryhmässä on puuhattu ja mitä ollaan nyt tekemässä. Aloitamme päivän toiminnan aamupiirillä, jonka jälkeen on ohjattua toimintaa ja ulkoilua. Aamupiirillä katsomme ketä ryhmästämme on paikalla, mikä viikonpäivä on kyseessä, mitä kyseisenä päivänä tehdään ja käymme läpi päiväjärjestyksen. Tarkkailemme vuodenaikoja ja säätä sekä kuukausien vaihtumista. Aamupiirillä voi olla myös erilaisia leikkejä, loruja, lauluja ja tehtäviä. Haluamme luoda lapselle ilmapiirin, jossa lapsen on hyvä kasvaa ja oppia; sellaisessa ilmapiirissä lapsi viihtyy ja uskaltaa olla oma itsensä, samoin kuin aikuinenkin. Meillä saa itkeä, huutaa, laulaa ja nauraa. Turvallisessa ilmapiirissä aikuinen on läsnä ja auttaa käsittelemään tunteita niin iloja kuin surujakin lapsen ikätasoa vastaavalla tavalla. Pikkukarhujen henkilökunnan palavereissa suunnittelemme toimintaa, arvioimme toteutuneita asioita sekä keskustelemme lapsiin liittyvistä asioista. Koemme tärkeinä kouluttautumisen sekä työn kehittämisen. 2. Ohjaava kasvatus Mitä ohjaava kasvatus on Pikkukarhuissa? Me kuuntelemme, havainnoimme lapsia ja heidän leikkejään. Keskustelemme, ihmettelemme lasten kanssa ja sieltä poimimme aiheita ja ideoita, joita voidaan työstää ryhmässä. Pikkukarhuissa olemme syksyllä sopineet lasten kanssa pelisäännöt. Aikuiset antavat lapsille raamit, jonka puitteissa lapsi toimii. Tuemme lapsen luovuutta keskustelemalla esim päiväpiirillä käymme läpi mitä ajattelit tehdä nyt, kenen kanssa, mitä muita 3

4 vaihtoehtoja löytyy. Nämä tilanteet luovat mahdollisuuden harjoitella suvaitsevaisuutta, sosiaalisia taitoja ja ristiriitatilanteiden ratkomista. Esimerkiksi hyvin useasti sattuu tilanne, jossa kaksi lasta haluaa varata saman lelun leikkimiseen. Keskustelemme lasten kanssa eri mahdollisuuksista sen toteutumisesta. Voidaan päätyä ratkaisuun, jossa toteamme yhdessä lasten kanssa sen sillä hetkellä mahdottomaksi. Pohdimme eri vaihtoehtoja ja yritämme löytää ratkaisun, joka on tasapuolinen kaikille. Ketään emme pakota leikkimään kaikkien kanssa, mutta pyrimme opettelemaan olemaan kaikkien kanssa kavereita. Olemme oppineet sen, että eivät ainoastaan aikuiset kasvata lapsia, vaan lapsen oma vertaisryhmä antaa tukea ja ohjausta. Fyysinen ja psyykkinen väkivalta päiväkodissamme on ehdottomasti kielletty niin aikuisilta kuin lapsiltakin. Suojelemme lasten lapsuutta, jonka vuoksi päiväkodissa ei katsota pelottavia ja väkivaltaisia lastenohjelmia. Toivomme, että kotonakin mietittäisiin, mitä lasten on soveliasta katsoa televisiosta. Päiväkodissa on mahdollisuus katsoa tv:tä, ja päivällisen jälkeen lapset voivat katsoa Pikkukakkosen lastenohjelmat. Joskus saatamme katsoa dvd:n. Väkivaltaisia tapauksia lapsille kuitenkin välillä sattuu ja niissä tilanteissa aikuisen tehtävänä on taata lasten turvallisuus esimerkiksi erottamalla kaksi nahistelevaa lasta toisistaan. Keskustelemme molempien lasten kanssa tapahtumien kulusta ja annamme molemmille mahdollisuuden kertoa oman näkemyksensä tapahtumien kulusta. Tarkoitus on auttaa lasta ymmärtämään, että lyöminen ei ole oikein missään tilanteessa eikä ratkaise asioita. Niinpä autammekin lasta yhdessä aikuisen kanssa miettimään myönteisiä ratkaisumalleja. Haluamme saada lapsen ymmärtämään, että rakastamme ja hyväksymme lapsen juuri sellaisena kuin hän on. Mutta emme voi hyväksyä hänen tekoaan, koska se loukkaa toista ihmistä. Mikäli lapsi puhuu kotona kiusaamisesta päiväkodissa, joka on jatkuvaa ja määrätietoista, olethan yhteydessä Pikkukarhujen henkilökuntaan. 4

5 3. Arvot Pikkukarhujen arvot sisältyvät meidän omiin pelisääntöihin: Tasa arvoisuus ja toisen kunnioittaminen. Hyvät käytöstavat, anteeksi pyytäminen, toisia ei kiusata ja ollaan kaikkien kaveri, leikkirauhan antaminen toisille Hyvät ruokailutavat, oman vuoron odottaminen Vastuuntunto: omien ja yhteisistä tavaroista huolehtiminen Suvaitsevaisuus olemme kaikille kavereita Rehellisyys, oikean ja väärän tunnistaminen Omien tunteiden ilmaiseminen Yhteisten sääntöjen noudattaminen Huolenpito ja hyvinvointi Myönteisyys, ratkaisukeskeisyys asioilla on tapana järjestyä Omatoimisuus lapsi oppii toimimaan itsenäisesti, mutta uskaltaa pyytää apua Luottamus Kiireettömyys Kannustaminen, tukeminen, innostaminen Huumori 4. Itsetunto Yhtenä tärkeimmistä tehtävistämme koemme lapsen itsetunnon tukemisen päiväkodissa. Hyvällä itsetunnolla varustetulla lapsella on hyvät eväät elämään. Päiväkodissa vietetty aika on itsetunnon kehitykselle tärkeää. Mielikuva omasta hyvyydestä syntyy jo varhaisessa lapsuudessa. Itsetunto kehittyy kohtaamisesta ja kosketuksesta, tunteista ja mielikuvista. Itsetunto on ihmisen oma kokemus siitä, onko hän riittävän hyvä. Hyvän itsetunnon omaava lapsi on ryhmässä pidetty kaveri, ei kiusaa muita ja uskaltaa olla oma itsensä esimerkiksi sanoa, jos haluaa vaikka leikkiä yksin. Hän kestää pettymyksiä. Itsetunnon vahvistamiseksi kohdistamme mahdollisen negatiivisen palautteen lapsen tekemiseen, ei lapseen itseensä. 5

6 Käytännön esimerkkejä miten toimimme: Jos esimerkiksi lapsi tulee kysymään jotakin asiaa, hänelle ei välttämättä tarvitse antaa oikeaa vastausta miten toimia, vaan tuemme hänen omia pohdintojansa ja rohkaisemme omiin ratkaisuihin. Lapselle välittyy tunne, että minuun luotetaan, minä osaan ja minun asioillani on merkitystä. Ollaan lapsen kanssa vuorovaikutuksessa ja pohditaan yhdessä. On hyvä, että lapsella on paljon iloisen kohtaamisen kokemuksia, jotta lapsen tunnemuisti vahvistuu. Tunnemuisti toimii lapselle pelastusrenkaana vaikeissa tilanteissa. Positiiviset kokemukset myös välittävät lapselle tunteen, että hän on tärkeä ja kaivattu. Lapselle on tärkeää hoitajan ilahtuneet kasvot, jälleennäkemisen riemu. Olemme lasten lähellä, pidämme paljon sylissä ja silitämme. Lempeästä koskettamisesta kasvaa myös hyvä itsetunto. Siitä saa paljon voimaa ja hyvän mielen. Annamme lapselle positiivista palautetta, onnistumisista, yrittämisestä, omana itsenä selviytymisestä ja olemisesta emmekä vertaa lasta muihin. Omana itsenään lasta ei voi koskaan kehua liikaa. Sanomme lapselle ääneen, että sinun kanssasi on kivaa touhuta. Muistamme sanoa ääneen lapsen sattuvat sanonnat, kirjaamme ne ylös vihkoon ja tiedämme, että tärkeämpää kuin virheen osoittaminen on oikean ratkaisuvaihtoehdon löytyminen. Muistamme kannustuksen ja kiitoksen voiman. Tiedostamme oman esimerkkimme merkityksen ja sen, että aikuisen mahdollisuus vaikuttaa pienen ihmisen elämään on suuri, niin hyvässä kuin pahassakin. Kun lapsi voimakkaasti esim. juonittelemalla tahtoo jotain, mitä hän ei voi saada periksi, hänen käytöstään ei mollata eikä häntä nolata. Lapselle kerrotaan, että huutoa maailmaan mahtuu, mutta sillä ei saa mitään periksi. Kasvattajina muistamme aikuisuuden oikeudet ja velvoitteet. Rakastamme ja laitamme rajoja, mutta emme käytä valtaa väärin alistamalla lasta. Ryhmässämme on käytössä harmin paikka, jossa käydään pohtimassa omia tekosia ja sattuneita tapahtumia. Lapsi voi myös vapaaehtoisesti käydä harmin paikassa miettimässä. 6

7 5. Perushoitotilanteet Pikkukarhujen perushoitotilanteiden tarkoituksena on tukea lapsen omatoimisuutta. Lapsi ensin yrittää tehdä itse ja kehotetaan pyytämään apua sen jälkeen, kun omat taidot eivät riitä. Lasta kehutaan ja kannustetaan harjoittelemaan myös kotona. Varataan riittävästi aikaa taitojen harjoittelemiseen ja toimimme pienryhmissä. Esimerkiksi ruokailuun menemme 4 5 lapsen ryhmissä ja ruokasalissa jokaisella lapsella on oma, tuttu istumapaikkansa. Jokaisessa pöydässä on aina aikuinen, joka toimii itse ohjaavana esimerkkinä, ei pakottavana ja vaativana. Esimerkiksi ruokailussa kannustamme lapsia maistamaan vähän kaikkia ruokia. Lepohetkellä lounaan jälkeen makoillaan ja levätään patjoilla kuunnellen satua aikuisen lukemana tai satu cd:ltä tai musiikkia kuunnellen. Jakaannumme lepohetken ajaksi kahteen huoneeseen. Näin ne, jotka haluavat nukkua, saavat siihen mahdollisuuden. Kuuntelemme ja noudatamme vanhempien toiveita lapsen päiväunien suhteen, sillä lapsen päivälevon tarve on yksilöllistä. Lepohetken tarkoituksena on suoda jokaiselle lapselle mahdollisuus rauhoittua leikkien ja touhujen lomassa. Pikkukarhujen lapset ovat mielellään ulkona ja ulkoilemmekin säällä kuin säällä. Vanhempien tehtävänä onkin huolehtia sään mukaisesta varustuksesta ja kuravaatteista sekä varavaatteista. Hyödynnämme lähiympäristöä ja urheilukenttää tuomaan vaihtelua pihalla oloon. Mikäli lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, soitamme vanhemmille ja pyydämme heitä hakemaan lapsen kotiin. Lapsi tulee noutaa päiväkodista viipyilemättä kodin rauhaan ja lepoon. Sairaan lapsen paras paikka on kotona. Sairastelun jälkeen olisi hyvä viettää ainakin yksi kuumeeton päivä kotona. Aina ei lapsella nouse kuume, vaikka muuten olisikin kipeä ja silloin on hyvä ottaa lapsen kokonaiskunto huomioon. Vanhempien täytyy miettiä, jaksaako lapsi siinä kunnossa olla mukana päivän touhuissa päiväkodissa. 7

8 6. Oppimiskäsitys 1. Lapsi oppii leikkimällä; vertaisryhmässä opitaan sosiaalisia taitoja, toisten huomioonottamista, oman vuoron odottamista, annetaan tilaa luovuudelle ja ideoilla, on mahdollisuus tuntea onnistumisen iloa ja ryhmän me hengen kohottamista Ł lapsi käsittelee elämässä tapahtuvia asioita leikkimällä Ł lisäksi leikkiessä lapsella kehittyvät monenlaiset taidot: näppäryys, motoriset taidot, kieli, looginen ajattelukyky jne. 2. Lapsi tarvitsee esimerkkejä ympäristöstään, koska hän vasta opettelee elämän taitoja eli lapsella ei ole käytettävissään sitä elämänkokemusta, mitä meillä aikuisilla on Ł meillä oppiminen on: tarjotaan lapselle mahdollisuus oivaltaa itse; kokeilla, arvioida eikä haittaa vaikka ei heti osaa, harjoitellaan lisää. 3. Harjoittelemme yhdessä nimeämään tunteita; kun tuntuu pahalta, se sanotaan ääneen, nyt näytät surulliselta tai iloitaan yhdessä, osasitpa hienosti auttaa kaveria, se tuntuu kaverista varmasti mukavalta Ł tiukkaa voi tehdä, kun joutuu odottamaan omaa vuoroaan, eikä pääse ekana. Tällöin tarjotaan mahdollisuutta vuorotteluun, keksitään lasten kanssa yhdessä ratkaisuja tilanteisiin. Jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuuksia kehittää toimintaansa, ajatteluaan, ilmaisuaan ja tunteitaan vahvistaen lapsen kokemuksia omasta osaamisestaan yksin ja yhdessä muiden kanssa. Lapselle kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita ja tämän vuoksi perusajatuksena on kaikenlaisen toiminnan kautta oppiminen. Aihekokonaisuudet valitaan lapsen lähiympäristöstä, tutuista ja lasta kiinnostavista asioista. 8

9 Leikki on toiminnan tärkein menetelmä; leikin avulla lapsi käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan sekä kokeilee uusia asioita omaehtoisesti. Lapsi leikkii sitä mitä on juuri oppinut tai on oppimassa ja sitä kautta oppii hallitsemaan uusia asioita. Pikkukarhuissa korostetaan sitä, että jokainen lapsi on tärkeä osa ryhmää. Ryhmässä lapsi oppii huomioimaan erilaiset ihmiset, auttamaan ja ottamaan vastaan apua. 8. Erityinen tuki Lapsen tuen tarvetta arvioitaessa olennaista on tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeen. Yhdessä toimiminen toisten lasten kanssa on tärkeää ja tunne, että kuuluu samaan joukkoon muiden kanssa. Tuetaan lapsen osallistumista päiväkodin päivittäiseen toimintaan. Avustajan tärkeä tehtävä on antaa lapselle yksilöllistä tukea ja ohjausta. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee apua esim. lapsi menettää malttinsa ja hänen oman käyttäytymisensä kontrolli pettää sekä tilanteen hallinta katoaa tai lapsi tarvitsee apua erilaisten tilanteiden selvittelyssä myönteisin keinoin. Päivähoidon erityistyöntekijän eli kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on auttaa, jos lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa tarvitaan erityiskasvatuksen tietoja ja taitoja. Lapsen tukena päivittäisissä toiminnoissa voi toimia esim. puhe tai toimintaterapeutti. Erityispäivähoidon tuki pyritään näkemään mahdollisuutena lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaisella puuttumisella halutaan taata lapselle mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen. Tarpeen vaatiessa keskustelemme ensin vanhempien kanssa siitä, onko huoli yhteinen, ja sovimme yhteydenotosta erityislastentarhanopettajaan. 9

10 9. Yhteistyö Pikkukarhujen yhteistyö vanhempien kanssa koostuu päivittäisistä keskusteluista lapsen päivään kuuluvista tapahtumista. Syksyisin pidettävän vanhempainillan tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa tulevasta toimintakaudesta. Vanhempainillassa tutustellaan ryhmän henkilökuntaan ja henkilökunta vanhempiin. Syksyn vanhempainillan jälkeen aloitamme keskustelut vanhempien kanssa. Keskustelut käydään lapsen Varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä sekä ennen 5 vuotisneuvolakäyntiä lapsen Kokonaiskehityksen havainnoinnin ja arvioinnin yhteydessä. Mikäli kotona sattuu jotain erityistä, joka mahdollisesti vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen päiväkodissa, olisi asiasta hyvä tietää. Toivommekin, että te vanhemmat kertoisitte tällaisissa tilanteissa sen, minkä katsotte tarpeelliseksi. Havainnointi ja tiedonsiirtolomakkeet kulkevat vanhempien luvalla yhteistyötahoille. Päiväkodissa on tapana viettää yhdessä joulu tai kevätjuhla. Myös erilaiset tempaukset ja teemapäivät kuuluvat mukavaan yhdessä tekemiseen. 10