Hallilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Hallilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TÄHÄN PK:N KUVA TOIMINTA-AJATUS Hallilan päiväkodissa eletään arkea alueen koulun ja neuvolan kanssa samassa pihapiirissä. Toimimme kolmessa kiinteistössä eli puutalossa, kivitalossa ja koulun yhteydessä. Puutalossa toimii kolme 3-5- vuotiaiden ryhmää ja kivitalossa ryhmät pienimmille. Esiopetusta on tarjolla sekä kivitalossa että koulun tiloissa. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa RYHMÄT Vilttitossut ja Naavanutut alle 3-vuotiaille Heinähatut, Sammaltassut ja Havuhiipat 3-5-vuotiaille Rillirouskut ja Riemukaaret esiopetusikäisille YHTEYSTIEDOT Hallilan päiväkoti puh Päiväkodin johtaja Annikki Numminen puh varajohtaja Maria Eskola

2 Arvot ja strategiaperusta Toimintamme on lapsilähtöistä. Kuuntelemme ja kuulemme lasta. Huomioimme ja arvostamme toisiamme. Olemme kaikki erilaisia, aikuiset ja lapset. Jokainen saa olla oma itsensä. Meille tärkeää on hyväksyä lapsi sellaisena kun hän on, kuunnella ja olla aidosti läsnä. Kiireetön arki on meille tärkeää. Tällöin ehdimme kuuntelemaan jokaista lasta ja annamme tunteille tilaa. Pidämme tärkeänä, että lapsi kokee yhteisöllisyyttä ja hän pääsee toimimaan erilaisten lasten sekä aikuisten kanssa, myös oman ryhmän rajojen ulkopuolella. Yhteisöllisyyttä toteutamme mm. yhteisillä lauluhetkillä, leikkinä toisessa ryhmässä, yhteisillä tapahtumilla ja lelujen lainaamisella. Tavaroista ja lähiympäristöstä huolehtiminen on meille myös tärkeää. Lähtökohtanamme on myönteinen ilmapiiri. Sylimme on avoinna niin pienelle kuin isollekin lapselle. Tehtävänämme on luoda päiväkodistamme paikka, jossa lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Hyvällä perushoidolla tuemme perusturvallisuuden kehittymistä.

3 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Lapselle laaditaan vuosittain varhaiskasvatussuunnitelma ( VASU), joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan vanhempien ja henkilökunnan tietämys lapsesta, vanhempien toiveet, lapsen kiinnostuksenkohteet ja lapsen kehitystä tukevat tavoitteet. Päivittäin käymme vanhempien kanssa keskustelua lapsen hyvinvoinnista. Molemminpuolinen tiedonkulku on tärkeää. Vanhempainiltoja järjestetään pääsääntöisesti syksyisin uuden toimintakauden alkaessa. Uusille perheille järjestetään myös infotilaisuus. Perheet ovat myös tervetulleita päiväkodin järjestämiin yhteisiin tapahtumiin. Kasvatuskumppanuus Päiväkodin henkilöstö tukee omalla asiantuntijuudellaan vanhempien kasvatustehtävää. Tärkeää on löytää yhteiset pelisäännöt. Päiväkodin toiminnasta vanhemmat saavat tietoa seinille ja kasvun kansioihin tallennetuista dokumenteista, joissa kerrotaan lapsen ja ryhmän kokemista asioista. Meille tärkeää on perusteellinen ja turvallinen päivähoidon aloittaminen. Tutustumiseen varataan tarpeeksi aikaa, pienimpien ryhmässä useampi päivä. Avoin ilmapiiri on työmme perusta ja kannustamme perheitä avoimeen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on molemminpuolinen luottamus.

4 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Toimintaa ryhmissä ohjaa Tampereen kaupungin ja Hallilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma sekä ryhmän oma varhaiskasvatussuunnitelma, joka rakentuu vanhempien kanssa käydyistä keskusteluista. Lisäksi esiopetuksessa käytössä ovat valtakunnallinen esiopetussuunnitelma ja esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma. Oppimis- ja toimintaympäristö suunnitellaan ja järjestetään siten, että se houkuttelee leikkiin ja antaa mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan. Toiminnan suunnittelun apuna käytetään ryhmästä riippuen mm. leikinvalintataulua, mind mapia, viikon lapsimenetelmää, jossa jokainen lapsi saa olla omalla viikollaan mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Lapsen kuunteleminen Oppimisympäristön jatkuva muokkaaminen ja kehittäminen lasten kehitykselle ja oppimisella haastavaksi on olennainen osa toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Jokainen lapsi oppii eri tavalla ja siksi toiminnan tulee antaa mahdollisuuksia erilaisille oppijoille. Pyrimme luomaan kasvatusympäristön lasten näköiseksi. Olemme avoimia uusille leikki-ideoille, lasten toiveet huomioidaan.

5 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Pyrimme luomaan kasvu- ja oppimisympäristön, joka on turvallinen, kiinnostava, rohkaiseva ja haastava, huumoria unohtamatta. Kasvattajat tukevat lasten päivittäistä, omaehtoista liikkumista ja järjestävät säännöllisesti ohjattuja, tavoitteellisia liikuntatuokioita. Lähiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoliikuntaan mm. jalkapalloon, luisteluun, hiihtoon ja metsäretkiin. Lisäksi käytössämme on koulun liikuntasali. Luova ja monipuolinen toiminta Toiminta on ryhmä- ja pienryhmämuotoista. Toimiminen, keskustelu ja itsensä ilmaiseminen on tällöin aremmillekin lapsille helpompaa. Aikuinen, lapsen oma aktiivisuus ja toimiminen vertaisryhmässä ohjaavat oppimista ja tuovat yhteisiä mukavia kokemuksia. Toimintaa porrastetaan päivittäin, mikä luo turvallista ja rauhallista siirtymistä toiminnasta toiseen. Hyödynnämme päiväkodin tiloja arjessa suunnitelmallisesti ja joustavasti. Jokaisella ryhmällä on omien tilojen lisäksi käytössä yhteisiä pienryhmätiloja, kuten ateljee ja verstas. Päiväkodilla on monipuoliset piha-alueet, jotka ovat pienten ja isojen piha sekä metsätarha.

6 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kasvattajat luovat tutkimiseen innostavan ja kannustavan ilmapiirin. Kokeileminen, etsiminen ja asioiden selittäminen on tärkeää. Leikille annetaan aikaa ja tilaa. Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja oppia. Leikki on tutkimista, oppimista, iloa, seikkailuja, harjoittelemista ja kokeilemista. Leikissä pyrimme pitkäkestoisuuteen ja mahdollistamme leikin jatkuvuuden. Päiväkodissamme on kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma. Lapsella on aina oikeus tulla kertomaan aikuisille riidoista tai muista pulmallisista tilanteista. Aikuiset toimivat lasten tukena riitatilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Kasvattajina arvostamme työtämme ja haluamme tehdä työmme mahdollisimman hyvin. Osallistumalla koulutuksiin kehitämme ja ylläpidämme ammattitaitoamme. Päiväkotimme toimii perhepäivähoidon varahoitopaikkana ja lisäksi teemme yhteistyötä alueen muiden päiväkotien kanssa. Jokaiselle lapselle annetaan mahdollisuus itseilmaisuun. Tätä toteutetaan esimerkiksi erilaisten taito- ja taidetoimintojen sekä tunnekasvatuksen kautta.

7 Hallilan päiväkodin arkea Kato mä tein sydämen! Maailmassa riittää ihmeteltävää ja kummasteltavaa Aikuisen kysyessä: Tuliko kakka? poika vastasi: Ei, pelkkä pieru. Ei valkonen oo väri, se on roskis. Farkkuja puettaessa: Kun on iso niin voi käyttää jäykkiä housuja.

8 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana toimii vanhempien ja päiväkodin henkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lasten yksilöllisen huomioimisen ja toimimisen erilaisten kavereiden kanssa vaihtuvissa pienryhmissä. Jokainen lapsi on erityinen. Tavallinen arki on arvokasta ja rutiinit tärkeitä. Yksilöllisyys Jokainen lapsi kypsyy omalla ajallaan ja omalla tavallaan. Autamme lapsia tukemalla heidän fyysisiä, tiedollisia, sosiaalisia ja tunne-elämän osa-alueita. Henkilökunnalla on apuna monia eri tahoja, kuten kiertävä erityislastentarhanopettaja, neuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti, koulupsykologi ja koulukuraattori.

9 Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Päiväkodissa aikuiset kannustavat lasta puhumaan, kuuntelemaan, kertomaan omista tarpeista, tunteista, toiveista ja mielipiteistä. Aikuinen ohjaa ja tukee lasten välistä kommunikointia. Arviointimenetelminä käytämme muun muassa Kettu- ja ja Repun takanassa-testiä. Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa päivähoitoa. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Erilaisuus, ymmärrys ja suvaitsevaisuus Hyvä äidinkielen taito edesauttaa suomenkielen oppimista sekä auttaa lasta ymmärtämään ympärillä tapahtuvien asioiden merkityksiä. Vasun yhteydessä tehdään lapselle Suomi toisena kielenä suunnitelma (S2-suunnitelma). Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

10 Arviointi varhaiskasvatuksessa Arvioinnin kohteena ovat toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja tavoitteet sekä niiden toteuttaminen. Arviointia tekevät työtiimi keskenään ja johtajan kanssa sekä koko työyhteisö yhdessä. Arvioinnin keinoja ovat muun muassa havainnointi, kirjaaminen, dokumentointi, kuvat sekä haastattelut. Anna palautetta! Lasten havainnointi ja havaintojen hyödyntäminen on tärkeä osa arviointi- ja kehittämistyötämme. Ympäristöä arvioidaan turvallisuuden, käytännöllisyyden ja lapsen tarpeiden näkökulmasta. Henkilökunta on valmis ottamaan vastaan palautetta lapsilta ja vanhemmilta. Käsittelemme yhdessä saadun palautteen ja kehitämme toimintaa sen mukaan.

11 Olenko koskaan kiittänyt sinua pieni lapsi kulta, sadoista halauksista joita päivittäin minulle annat? Ja olenkohan kiittänyt siitä, kun toisinaan halu laulaa kaikki opettamani laulut tulee silloin, kun kaikki muut nukkuvat? Jos en ole kiittänyt, nyt kiitän. Kiitos että saimme viettää arkea kanssasi, kasvuasi seuraten ja tukien. Kiitos jokaisesta naurusta, itkusta, halauksesta, mökötyksestä, huudosta ja riehumisesta. Kiitos. Ja te vanhemmat, olenko teitä kiittänyt? Olenko kiittänyt siitä valtavasta luottamuksesta, että uskotte rakkaimpanne, kalleimman aarteen huomaamme, vaikka näen ja tiedän, että se tekee joskus kipeääkin? Jos en ole kiittänyt, niin nyt kiitän. Kiitos! Tiina Tamminen kirjassa Pienet päivähoidossa