RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA > Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki

Transkriptio

1 RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA > SISÄLTÖ: 1. PÄIVÄKOTIMME 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT 4. KASVATUSKSELLISET TAVOITTEEMME 5. LAPSILÄHTÖISYYS Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki 6. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET 7. KASVATUSKUMPPANUUS 8. AVOIN VARHAISKASVATUS 9. LAPSEN VARHAINEN TUKI 1

2 1.PÄIVÄKOTIMME Raitin päiväkoti sijaitsee Kotkassa, Karhulan kaupunginosassa Lennartinraitilla. Toiminta alkoi elokuussa 1983 Raitin viikkopäiväkodin nimellä. Päiväkotimme on Suomen ensimmäinen alusta asti vuorohoidon tarpeisiin rakennettu. Suunnittelijana toimi kotkalainen arkkitehti Juhani Randen päiväkodin tulevan johtajan avustamana. Raitin viikkopäiväkoti tarjosi yö- ja viikonloppuhoitoa aina vuoteen 2010 saakka, jolloin vuorohoito keskitettiin Meripirtin päiväkotiin Kotkansaarelle. Nykyinen aukioloaikamme on klo Päiväkodistamme löytyy monipuoliset tilat toimimiselle: tilavat ja toimivat ryhmätilat, kotinurkka, sali, parvi, ja saunaosasto. Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta on keskitetty ensisijaisesti alakertaan. Päiväkodin piha on suojassa rakennuksen ympäröimänä. Päiväkodissamme toimii kolme ryhmää: Pilvilinna 0-2-vuotiaat Tähtitarha 2-4-vuotiaat Tuulentupa 4-5-vuotiaat Lähiympäristössämme on monipuoliset retkimahdollisuudet. Kävelymatkan päästä löytyvät Helilän keskusta toreineen ja kirjastoineen, Kymin kirkko, leikkipuisto, urheilukenttä sekä metsikköjä luonnon tutkimiseen. 2

3 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME: Liikkuen, leikkien, uusia asioita oppien, yhdessä maailmaan tutustuen, lapsesi kasvua tukien. Aamuvarhaisesta iltahämärään. 3

4 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT: Korostamme toiminnassamme lapsilähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Lapsella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Lapsi on arvokas ja ainutkertainen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen tarpeisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. 4

5 4. KASVATUKSELLISET TAVOITTEEMME Kasvatuksemme tavoitteena on leikkivä, oppiva, liikkuva ja hyvinvoiva lapsi. Hyvinvointi perustuu lapsen perustarpeiden huolehtimiseen ja siitä että lapsi kokee olevansa arvostettu ja hyväksytty omana itsenään. Hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä ja oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Lapselle luodaan mahdollisuuksia kokea onnistumisia ja oppimisen iloa. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen niin, että tarpeellinen huolenpito ja turva ovat koko ajan läsnä. Lapsi nauttii yhdessäolosta muiden lasten ja kasvattajien yhteisössä, sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. 5

6 Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä Maria Jotuni 6

7 5. LAPSILÄHTÖISYYS MITÄ SE ON? lapsen aito kohtaaminen; syli, lämpö ja läheisyys lapsen itsenäisyyden kehittyminen asteittain, aikuisen tukemana sekä ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen uuden kokemisen ja oppimisen ilo kiireetön, kannustava ja salliva ilmapiiri annetaan tilaa ja mahdollisuuksia lasten omalle aktiivisuudelle ja keskinäiselle toiminnalle lelut, liikunta-ja askarteluvälineet ovat lasten saatavilla MITEN LAPSILÄHTÖISYYS MEILLÄ TOTEUTUU? LIIKKUMISEN RIEMU Hyvä varhaiskasvatus tarjoaa lapselle päivittäisen mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja liikunnan iloon. Päivittäinen liikkuminen on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan, tutustuu itseensä ja oppii uusia asioita. 7

8 Lapselle liikunta on leikkiä, joka tarjoaa elämyksiä, iloa ja riemua. Liikkuminen lisää lapsen sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistaa itsetuntoa sekä opettaa lasta toimimaan ryhmän jäsenenä. o kannustetaan lasta liikkumaan arkipäivän tilanteissa o kannustetaan kokeilemaan rohkeasti erilaisia leikin ja liikkumisen muotoja o sallitaan monipuolinen liikkuminen sekä sisällä että ulkona. Turhista säännöistä ja rajoituksista on luovuttu. Puuhun saa kiivetä ja kiveltä saa hyppiä! o liikunnan ilon löytyminen lapsena kantaa pitkälle! PIENRYHMÄTOIMINTA o lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus tukee osaltaan lapsen kasvua ja kehitystä o lapsen kuuleminen ja havainnointi tehostuu o pienessä ryhmässä toimiessaan lapsella on mahdollisuus luoda kiinteämpi ja läheisempi suhde myös muihin lapsiin. o lapset jaetaan pienempiin ryhmiin, joissa toteutetaan erilaista toimintaa (mm. liikunta, musiikki, kädentaidot, kielelliset taidot) 8

9 LEIKKI Leikki on arjen terapiaa Lapsen hyvä päivä sisältää leikkiä ja liikkumista. Leikki on lapselle ominainen tapa toimia; se on paras väline tutustua itseensä ja ympäröivään maailmaan. Leikkiessä kehittyvät mm. kieli, mielikuvitus ja vuorovaikutustaidot. Leikin avulla lapsi oppii turvallisesti ymmärtämään ja käsittelemään erilaisia tunteita; leikkiminen tuottaa lapselle syviä tunnetiloja - iloa, surua, onnistumista, pettymyksiä, jännitystä. Leikki myös kasvattaa lapsen luottamusta itseensä ja omiin kykyihinsä, sillä leikkiessä voi harjoitella monenlaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Pienten lasten leikeissä tärkeintä on vielä yhdessäolo ja aikuisen läheisyys. Lapsen kasvaessa leikki ja sen aiheet monipuolistuvat ja lapsi alkaa harjoitella tärkeitä taitoja, joiden avulla hän tulevaisuudessa selviytyy itsenäisesti arkielämän haasteista. Päiväkodissa aikuisella/kasvattajalla on tärkeä rooli leikin mahdollistajana ja leikkirauhan turvaajana. Lapsen leikkiä havainnoidessaan aikuinen saa paljon tietoa mm. lapsen luonteesta, oppimistavoista sekä sosiaalisista taidoista. Aikuisen toiminta voikin olla joko leikkiin osallistuvaa, sitä ohjaavaa tai havainnoivaa. Aikuisen vastuulla on kuitenkin aina taata, että lapsella on päivittäin aikaa, tilaa ja rauhaa leikille. 9

10 6. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET Päiväkodin kasvatuksellisiin sisältöalueisiin kuuluu: lasten toiminta ja kulttuuri (liikunta, musiikki, luova ilmaisu, käden työt, leikki), matematiikka, kieli ja kirjallisuus, ympäristö ja luonto, etiikka ja uskonto sekä terveyskasvatus (ravinto, hygienia, lepo, ulkoilu ja liikkuminen). Nämä kaikki sisältöalueet kulkevat käsi kädessä eikä niitä voi selvästi erottaa toisistaan. Saduilla, loruilla, riimeillä ja kertomuksilla voidaan opettaa lapsille monia eri sisältöalueita. Matematiikkaa voi toteuttaa laulamalla ja liikkumalla tai vaikka laskemalla kiviä päiväkodin pihalla. Luontoretkillä voi luonnon tarkkailun lisäksi yhtä hyvin pohdiskella eettisiä kysymyksiä tai vaikka miettiä, miksi tarvitsemme unta. Lapsi oppii leikkimällä, tutkimalla ja havainnoimalla ympäristöä. Leikki on lapsen arkipäivää ja sen avulla opitaan ja opetellaan monia asioita. Tuemme lasten leikkiä, ihmettelemme ja pohdimme yhdessä lapsen kanssa erilaisia asioita ja ilmiöitä. Lasta kannustetaan ottamaan esille mieltä askarruttavia ja ihan arkisiakin asioita. Raitin päiväkodissa korostamme liikunnan ja liikkumisen merkitystä. Lapsella on luontainen tarve liikkua ja haluamme luoda liikkumiselle hyvät puitteet. Päiväkotimme sali on päivittäin käytössä, pitkällä käytävällä voi 10

11 heittää palloa tai hyppiä esteiden yli, ryhmätiloja muunnellaan tarvittaessa liikkumiseen sopivaksi tilaksi. Aamu- ja päiväpiireillä on mukana liikuntaosio (hypitään esim. lasten lukumäärä). Ohjattua ulkoliikuntaa järjestämme kerran viikossa ja vanhempainillat sekä muut yhteiset tapahtumat ovat liikuntapainotteisia. Turhat säännöt liikkumisen suhteen on karsittu minimiin. Meillä saa kiipeillä, juosta ja pomppia! Liikunta on iloinen asia! 11

12 7. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhemman vahvaa osallisuutta lasta koskevissa kasvatuksellisissa asioissa, koska koemme että vanhempi on lapsensa paras asiantuntija. Vuorohoito asettaa erilaisia tarpeita henkilökunnan ja asiakkaiden välisiin yhteydenpitotapoihin. Pyrimme tiiviiseen yhteistyöhön lapsen huoltajien kanssa ja tämä tapahtuu yksilöllisin viestintätavoin. Erilaiset viestintätavat mahdollistavat kontaktin jokaiseen vanhempaan päivittäin, mikäli tarpeellista, vaikkei vanhempia päivittäin näkisikään. Kasvatuskumppanuus tulee esille päivittäisessä kanssakäymisessä, mutta myös kasvatuskeskusteluja käytäessä vuosittain sekä varhaiskasvatussuunnitelmaa tehdessä, jota tehdään yhdessä lapsen vanhemman kanssa. Kun vanhempien ja kasvattajien välillä on luottamukselliset välit, on luontevaa miettiä yhdessä arjen isoja ja pieniä ratkaisuja lapsen parasta ajatellen. 12

13 8. AVOIN VARHAISKASVATUS Päiväkotimme tiloissa toimii myös Karhulan avoin varhaiskasvatus. Avoin varhaiskasvatus on yhteistä toimintaa niille perheille, joissa lapsilla ei ole välitöntä päivähoidon tarvetta tai se on hyvin vähäistä. Toiminta koostuu lapsen ja vanhempien yhdessäolosta, leikistä ja oppimisesta. Lisäksi järjestetään kerhotoimintaa alle kolmivuotiaiden ja yli kolmivuotiaiden ryhmissä. Avoin varhaiskasvatus on maksutonta vanhempi-lapsi-toimintaa hyvin varustelluissa tiloissa. Avoin toiminta antaa mahdollisuuden tavata muita vanhempia yhdessä tekemisen ja keskustelun merkeissä. Lasten ja vanhempien yhdessä toimiminen edistää varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä ja vahvistaa lapsen ja vanhempien kiintymystä toisiinsa. Kerhopäiviin sisältyy ulkoilua, leikkiä ja sisällöltään vaihtelevaa varhaiskasvatustoimintaa. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa ja kestävät muutaman tunnin kerrallaan. Kerhoihin haetaan avoimen varhaiskasvatuksen kautta ja ne ovat maksullisia. Kotkassa avointa varhaiskasvatustoimintaa järjestetään kaikilla päivähoitoalueilla ja siitä vastaa päivähoidon koulutettu henkilökunta. Avoimeen varhaiskasvatukseen osallistuminen ei vaikuta kotihoidontuen saamiseen. 13

14 9. LAPSEN VARHAINEN TUKI 3-PORTAINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 1.Yleinen tuki: Lapsen oppimista tuetaan arjessa pedagogisin menetelmin, kasvatusyhteistyössä vanhempien kanssa Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen yhdessä vanhempien kanssa Lapsen yksilöllisyyden tukeminen (itsetunnon vahvistaminen, temperamenttierojen huomiointi) 14

15 2. Tehostettu tuki Laaditaan varhaisen tuen suunnitelma Suunnitellaan tilaratkaisut lapsen oppimista tukevaksi niin, että on mahdollista eriyttää opetus- ja leikkiryhmiä Toteutamme pienryhmätoimintaa (ryhmän oppimistarpeisiin kohdistettu huomio) Käytämme ohjauksessa tukiviittomia sekä kuvia arjen tilanteissa Lapsen havainnointi sekä tilanteiden dokumentointi Kasvatuskeskustelut vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa Tiivis kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön lapsen parhaaksi. 3. Erityinen tuki Edellisten tukimuotojen lisäksi: Kuntoutussuunnitelma Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma YHTEISTYÖTAHOT: Muut päiväkodit Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) Vatupassi (moniammatillinen palvelu; puheterapeutit, toimintaterapeutit, psykologipalvelut, perheneuvolapalvelut) Neuvola 15