JOKIVARREN PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 JOKIVARREN PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ: 2 JOKIVARREN PÄIVÄHOIDON ALUEET Karunki 3 Arpela...4 Juhannussaari..5 Jokivarren perhepäivähoito.5 Alueet kartalla...6 NÄIN MEILLÄ..7 KASVATUSKUMPPANUUS JA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA..8 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA..8 YHTEISET ARVOMME JA TOIMINTA-AJATUS..9 TAVOITTEET..10 KIELI - VUOROVAIKUTUS...11 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikki.12 Liikunta Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen.15 Tutkiminen.16 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET (ORIENTAATIOT).. 17

3 JOKIVARREN PÄIVÄHOIDON ALUEET 3 KARUNGIN PÄIVÄKOTI Jokivarrentie KARUNKI Karunki on vireä ja kasvava maaseutukylä, jossa on päiväkoti ja esikoulu. Päiväkoti toimii samassa rakennuksessa Karungin koulun kanssa. Lasten kanssa voimme liikkua monipuolisesti luonnossa ja käyttää koulun tarjoamia toimintamahdollisuuksia hyväksi.

4 4 ARPELAN PÄIVÄKOTI Jatkontie 200 as ARPELA Arpelan päiväkoti sijaitsee pienessä maaseutukylässä. Lähituntumassa toimii myös esikouluryhmä, koulu ja kirjasto, joiden kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä. Ympäröivä luonto tarjoaa meille monipuolisen toimintaympäristön tutkimiseen, liikkumiseen ja kokeilemiseen kaikkina vuodenaikoina.

5 5 JUHANNUSSAAREN PÄIVÄKOTI Juhannuskatu TORNIO Päiväkotimme sijaitsee Tornion kaupungin keskustassa Juhannussaaressa. Talossamme toimii neljä kokopäiväryhmää; Pirpanat 0-2v., Tiitiäiset v.,Menninkäiset 4-5v.,sekä Keijujen sisarusryhmä 0-5v. Päiväkotiin kuuluu myös esiopetusryhmä, joka toimii Seminaarin koululla. Keskeisen sijainnin ansiosta voimme käyttää lähiympäristön palveluja hyväksi: kirjasto, stadion, liikennepuisto, Uiton ranta, uimahalli, jäähalli JOKIVARREN PERHEPÄIVÄHOITO Jokivarressa on tällä hetkellä kolme perhepäivähoitajaa ja he kaikki toimivat Suensaaren alueella. Perhepäivähoidossa olevien lasten varahoitopaikkana on alueen päiväkoti.

6 ALUEET KARTALLA 6

7 7 NÄIN MEILLÄ Koko Jokivarren alueella olemme sitoutuneet pienryhmätoimintaan; Juhannussaaressa syksystä 2010 ja Arpela ja Karunki syksystä 2011 alkaen. Käytännössä se tarkoittaa ryhmien jakautumista pienempiin noin seitsemän lapsen ryhmiin. Näin yli 3-vuotiailla ja alle 3-vuotiaat neljän lapsen ryhmiin. Jokaisella pienryhmällä on oma pysyvä aikuinen, jonka johdolla ryhmä toimii aamupäivän ajan n. klo Pienryhmällä voi olla oma nimi ja väri. Lapset saavat itse vaikuttaa ryhmän nimeen. Pienryhmätoiminnan tavoitteena on tilojen monipuolisempi käyttö, kiireettömyyden lisääminen, siirtymätilanteiden rauhoittuminen ja tärkeimpänä lapsen kohtaamisen lisääntyminen. Keväällä 2012 teimme kyselyn vanhemmille pienryhmätoiminnasta ja omahoitajuudesta. Pyysimme vanhempia kertomaan mikä on onnistunut, mikä ei, mikä mietityttää mitä ikinä. Seuraavaksi kooste palautteista. Mielestäni pienryhmätoiminta on: Ehdottomasti hyvä asia, se rauhoittaa päiväkotiarkea, mikä on tärkeää kaikille lapsille. Erityisesti tämä vielä korostuu pienempien kohdalla Jos jotain arveluttavaa, niin ehkä se voisi hieman mietityttää, että jos LTO on sidottu yhteen pienryhmään, jääkö hänen panoksensa koko ryhmälle pienemmäksi kuin muussa tapauksessa. Mutta emme ole kokeneet tätä ongelmaksi. Mukavaa ja helppoa. Tietää keneltä kysyy lapseen liittyviä asioita. Lapsi tietää kuka hoitaa ja kelle voi sanoa asioita ja on helppo sanoa kun on tuttu ihminen. Pienryhmätoiminta on myös huippu juttu, kun saa olla pienemmässä porukassa. Ei tarvi huutaa ennen kuin huomataan. On ollut hyvä juttu. Oma hoitaja tuntee lapsen ja lapsikin on kokenut tärkeäksi omahoitajan. Vanhemmat ei välttämättä näe omahoitajaa joka päivä, mutta hyvin on kulkenut tieto muidenkin hoitajien kautta. Erittäin toimiva. Pienryhmissä meidänkin arka lapsi saa yksilöllistä huomiota ja pääsee paremmin mukaan leikkeihin. Se huono puoli pienryhmissä on, että aina lapsen se paras kaveri ei välttämättä ole samassa ryhmässä. On ollut tosi hyvä juttu. Rauhallisempi ympäristö lapselle, kun hälinää vähemmän. Hoitaja pystyy huomioimaan lapsen paremmin. Tutustuu lapseen paremmin ja yhteistyö vanhempien kanssa myös sitä kautta parempaa. Kaikin puolin ehdottomasti hieno ratkaisu.

8 8 KASVATUSKUMPPANUUS JA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Yhteistyö alkaa, kun pienryhmän aikuinen ottaa yhteyttä vanhempiin puhelimitse ja sopii ensimmäisen tutustumiskäynnin. Vanhemmat kertovat henkilökunnalle lapsestaan, hänen mielenkiinnonkohteistaan, vahvuuksistaan ja tarpeistaan. Noin kuukauden kuluttua päivähoidon aloittamisesta laaditaan yhdessä kirjallinen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu. Vanhempien näkemykset lapsesta ovat arvokasta tietämystä, joka helpottaa kasvattajaa toimimaan päivähoidossa johdonmukaisesti lasta kuullen ja ymmärtäen. Vanhemmat ovat parhaita lastensa tuntijoita, siten kotien näkemykset ja kokemukset ovat korvaamaton varhaiskasvatuksen perusta. tutustuminen hoitosopimuksen laatiminen päivittäiset kuulumiset tuonti- ja hakutilanteissa tapahtumat juhlat tiedotteet kasvunkansiot varhaiskasvatussuunnitelma - hoitosuhteen alkaessa henkilökunta ja vanhemmat luovat yhteiset tavoitteet lapsen arjelle ja suunnittelevat käytännöt - lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet, yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet - mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat: neuvola, sosiaalityö, perheneuvola, kiertävä erityislastentarhanopettaja, puhe- ja toimintaterapeutit - vasun toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Erityisen tuen tarpeeseen puututaan mahdollisimman varhain. Tuen tarve arvioidaan yhdessä vanhempien ja päivähoidon henkilöstön kanssa ja tukitoimet aloitetaan heti lapsen arjessa. Tarvittaessa lapsen tueksi hankitaan tarkoituksenmukainen asiantuntijan lausunto, jonka pohjalta laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmat. Lastensuojelulaki velvoittaa päivähoidon henkilökuntaa ilmoittamaan lastensuojeluviranomaisille, jos lapsen kasvu tai kehitys ovat vaarassa.

9 9 YHTEISET ARVOMME JA TOIMINTA-AJATUS aito läsnäolo kaverit leikki yksilöllisyys ilo rakkaus tyytyväisyys hyvät tavat tasa-arvo toisten huomioonottaminen turvallisuus oikeudenmukaisuus avoimuus hyvä yhteistyö kannustaminen hyvä itsetunto oppiminen rehellisyys rajat perushoito: lepo, ulkoilu, siisteys, ruokailu kiireettömyys

10 TAVOITTEET 10 Toimintamme tavoitteena on hyvinvoiva lapsi yksilöllisine tarpeineen. otan toiset huomioon voin hyvin opin tekemään itse olen ainutlaatuinen

11 KIELI - VUOROVAIKUTUS 11 Kieli on lapselle vuorovaikutuksen väline sekä avain oppimiseen. Sen vuoksi kieli ja vuorovaikutus ovat tärkeitä kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa. Kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. sanavarasto kuullun ymmärtäminen roolileikki omat tarinat kuunteleminen kertominen eläytyminen mielikuvitus muisti alueen murre oman vuoron odottaminen

12 12 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikki Toiminnassamme leikki painottuu erityisen paljon. Aikuisen tehtävä on leikin tukeminen: antaa aikaa, tilaa ja välineitä lasten leikille sisällä ja ulkona. Aikuinen osallistuu tarvittaessa leikkiin ja auttaa lapsia leikkimään mukana siten, että leikki sujuu. Lasten leikin tukeminen vaatii huolellista havainnointia. Tärkeitä asioita ovat myös leikkirauha, lasten omien ideoiden kuunteleminen, mahdollisuus jatkaa samaa leikkiä vaikka seuraavana päivänä ja leikkiminen pienryhmissä! puhun eläydyn keskityn kestän pettymyksiä kehitän muistia harjoittelen tunteiden hallintaa aistin ratkaisen ongelmia

13 Liikunta 13 Kannustamme ja tuemme lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä omaehtoisesti ja spontaanisti että suunnitelmallisesti ohjatuilla liikuntatuokioilla. Tavoitteenamme on välittää lapsille liikunnan iloa ja onnistumisen elämyksiä sekä saattaa liikunta luontevaksi osaksi lapsen elämää. vahvistun opin tuntemaan kehoni jaksan paremmin opin uutta tarvitsen joka päivä kaksi tuntia reipasta liikuntaa iloitsen liikkumisesta voin hyvin koen onnistumista juoksen hikoilen ja hengästyn hypin kävelen

14 Jokivarressa liikutaan: päivittäin leikin kautta niin sisällä kuin ulkonakin ohjatuilla liikuntatuokioilla kausittain painottamalla eri liikuntalajeja vuodenaikojen vaihtelun mukaan kodin ja päivähoidon yhteisissä liikunnallisissa te loissa opettelemalla lasten kanssa vanhoja perinteisiä liikuntaleikkejä käymme uimahallissa ja jäähallissa mahdollisuuksien mukaan osallistumme joka syksy Nuori Suomen Vauhtivarvas kampanjaan 14

15 15 Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen laulan toteutan itseäni tanssin Järjestämme tilat ja välineet niin, että lapset pystyvät itse valitsemaan haluamaansa tekemisen omien mieltymystensä mukaan. Annamme lapsille aikaa, tilaa, rauhaa ja välineitä taiteellisille kokemuksille. Rohkaisemme käyttämään omaa mielikuvitusta. Tavoitteenamme on, että lapsi oppii arvostamaan omaa tekemistään ja voi iloita itseilmaisustaan. piirrän maalaan muovailen tarinoin harjoittelen kädentaitoja naulaan ja naputan leikkaan ja liimaan näyttelen soitan kuuntelen, katselen, haistelen ja maistelen

16 16 Tutkiminen Tutkiminen on läsnä aina ja kaikkialla. Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista joskus rakentelua tai luontoon maastoutumista. kokeilen utelen opin pohdin oivallan ihmettelen erehdyn ja onnistun

17 VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET (ORIENTAATIOT) 17 Toimintamme on kokonaisvaltaista. Tavoitteiden mukaiset erilliset sisällöt nivoutuvat toimintaan luontevasti ja leikinomaisesti arkielämän tilanteissa lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Kasvatuksen sisältöalueita ovat matemaattinen (vertailu, päätteleminen, laskeminen) - pöydän kattaminen, astioiden pois tuominen luonnontieteellinen (havainnointi, tutkiminen, kokeileminen) - tutustutaan erilaisiin ruokiin ja maistellaan, terveellinen ruoka, vuodenaikojen vaihtelu esim. syksyllä vihannekset historiallis-yhteiskunnallinen (menneisyys, nykyisyys, lähiympäristö) - alueen perinteet - kestävä kehitys, joka meillä tarkoittaa jätteiden lajittelua, kierrätysmateriaalin suosimista, käsien pesussa vältetään veden- ja paperin holvaamista ja sammutellaan turhia valoja esteettinen (aistimukset, tuntemukset, kokemukset) - pöytätavat, ruoan arvostaminen, esillepano ja tunnelma eettinen (oikea väärä, hyvä paha, totuus valhe) - toisen huomioon ottaminen ja auttaminen, vuoron odottaminen uskonnollis-katsomuksellinen (vakaumusten kunnioittaminen, juhlapyhät, hiljentyminen, yhteistyö seurakunnan kanssa) - ruokarauha, toisen kunnioittaminen Tarjoamme monipuolista ikätasoa vastaavaa toimintaa kavereiden kanssa viihtyisässä ympäristössä.