Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Sorilan päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 1990 Aitolahden kaupungin osassa kauniin maaseudun keskellä. Lapsiryhmiä on kolme, joista esiopetusryhmä toimii esiopetuksen ajan Sorilan koulun tiloissa. Päiväkodin johtajan lisäksi kasvatushenkilökuntaan kuuluu kolme lastentarhanopettajaa ja viisi lastenhoitajaa. Päiväkodin johtaja toimii sekä Sorilan että Metsästäjän päiväkotien johtajana. Sorilan päiväkodissa kasvatamme lasta turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä yhdessä vanhempien kanssa. Lue lisää toiminta ajatuksesta Arvot ja strategiaperusta YHTEYSTIEDOT Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa Sorilan päiväkoti Sorilanraitti Tampere Puh Johtaja: Paula Vänninmaja Puh Varajohtaja: Anne Alanko Puh

2 Toiminta ajatus Menninkäisten ryhmässä 1 4 vuotiaat lapset opettelevat elämän perusasioita; syömään, pukemaan ja riisumaan sekä käymään WC:ssä ja pesemään kädet. Puheen oppiminen ja lattiatasolta ylösnouseminen ja liikkeelle lähtö ovat tärkeitä taitoja. Leikimme paljon joka päivä. Pillipiipareilla yläkerrassa 4 5 vuotiaat opettelevat leikkimään yhdessä kaverin kanssa, syömään siististi, ihmettelemään ja oppimaan uusia asioita. Reviiri laajenee pihapiiristä retkille lähimetsiin ja kaupungin kiinnostaviin paikkoihin. Eskarit ovat esiopetuksen ajan Sorilan koulun esiopetustiloissa. Eskarilaiset tutustuvat leikin ohella koulun ympäristöön, tutkivat, ihmettelevät, ratkaisevat ongelmia, opettelevat pitämään huolta tavaroistaan sekä opettelevat keskittymään annettuihin ohjeisiin, odottamaan vuoroaan ja olemaan reilu kaveri. Esiopetusta toteutetaan erillisen esiopetussuunnitelman mukaan ja yhteisyö Sorilan koulun kanssa on tiivistä. Leikki, sadutus, ilmaiseminen eri keinoin (kuvallinen, draama) ja luonto ja ympäristökasvatus ovat toiminnassamme keskeisiä asioita. Päiväkodissamme on hyvät liikuntamahdollisuudet päiväkotimme läheisyydessä, koulun liikuntasalissa ja kentällä. Lähimetsiin tehtävillä retkillä ja viihtyisässä pihapiirissä lapset saavat iloa, elämyksiä ja kokemuksia uuden oppimiseen. Teemme myös erilaisia retkiä (mm. teatteri, taidenäyttelyt) kaupungin kohteisiin. Toimimme pienryhmissä, jotka muodostuvat iän ja lapsen kiinnostuksen mukaan. Etusivulle

3 Arvot ja strategiaperusta Turvallisuus tarkoittaa meillä sitä, että aikuinen turvaa turvata lapselle leikki ja toimintarauhan. Opetamme lapsia riitatilanteissa väkivallattomaan käyttäytymiseen. Kasvattaja on saatavilla ja antaa lohtua ja syliä tarvittaessa. Kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että kasvattaja ymmärtää lapsen esiin ottamien asioiden merkityksellisyyden lapselle. Opetamme lapselle hyviä käytöstapoja; tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen, hyvät pöytätavat sekä toisen auttaminen. Ihmisarvoon sisältyy suvaitsevaisuus, lapsen hyväksyminen omana itsenään. Oikeudenmukaisuus toteutuu, kun lasta kuullaan ja hänellä on mahdollisuus ilmaista itseään. Vahvistamme lapsen itsetuntoa positiivisen kannustamisen kautta. Rehellisyyteen kannustamme lasta arjen tilanteissa (toisen tavaroihin ei kosketa luvatta) ja opettamalla avoimuutta. Tasa arvon periaatetta toteutamme kuulemalla vanhempia lasta koskevissa asioissa päivittäisissä tapaamisissa ja kasvatuskeskusteluissa. Yhteisölliyyteen ja vastuuseen ympäristöstä kasvatamme lasta ohjaamalla lasta säästäväiseen energian käyttöön (vesi, valot, paperin käyttö), huolehtimalla tavaroista ja yhteisien tilojen järjestyksestä (lelujen korjaaminen paikoilleen, roskien kerääminen). Etusivulle Seuraava

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Vanhemmat Kasvatuskumppanuutta rakennamme yhdessä vähitellen. Kumppanuus alkaa ensimmäisestä kontaktista päiväkotiin. Lähtökohtana on huoltajien tasavertaisuus päivähoidon työntekijöihin nähden lapsen kasvatusta koskevissa asioissa. Haluamme selvittää vanhemmille, mitkä lapsen yksilölliset tarpeet on mahdollista toteuttaa ja missä asioissa ryhmän toiminnassa on valittava kultainen keskitie. Vanhempien osallisuus toteutuu toiminnassamme seuraavasti: Hoitosuhteen alussa selvitämme huoltajien kanssa lapsen perushoidollisia (ruokailu, lepo, WC toiminnot, ulkoilu ) ja kasvatuksellisia tarpeita, lapsen luonteen piirteitä sekä kuvailemme päiväkotiryhmän päivittäistä toimintaa. Jokaisen perheen kanssa sovimme hoitosopimusella käytännön asioista hoidon järjestämisen kannalta * Molemmat huoltajat ovat tervetulleita kasvatuskeskusteluun * Annamme tietoa lapsen asioista molemmille huoltajille ja sovimme tiedottamistavoista päiväkodin ja kodin välillä. * Kasvatuskeskusteluissa annamme vanhemmille mahdollisuuden keskustella lapsestaan perheelle tärkeistä asioista. * Perheet ja lapset saavat yhdenmukaista palvelua. * Kumppanuutta rakennetaan lapsen päivää kuvailevien päivittäisten keskustelujen, kasvatuskeskustelujen, vanhempainiltojen ja erilaisten tapahtumien kautta. Etusivulle Seuraava

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu käynnistyy lapsihavainnoista, joihin keskitytään elo syyskuussa. Havaintoja kirjataan ja niistä keskustellaan. Henkilökunta havainnoi paljon lasten leikkiä ja toimintaa ryhmässä kaiken aikaa. Tavoitteena on oppia tuntemaan lasta yksilönä ja ryhmässä toimijana, tunnistaa lapsen tarpeet ja nähdä lapsen kehityksen taso. Syksyn kasvatuskeskusteluissa asetetaan vanhempien kanssa yhdessä tavoitteet lapsen kasvatukselle, hoidolle ja opetukselle. Samalla keskustellaan lapsen hoidon sujumisesta. Keväällä arvioimme yhdessä vanhempien kanssa tavoitteiden toteutumista. Kasvattajatiimeissä (lapsiryhmä) on pääsääntöisesti yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Hoitohenkilökunta varmistuu yleensä vasta kesäkuussa. Päiväkodin toimintaa suunnittelemme yhdessä (esim. leikki, oppimisympäristön suunnittelu, liikuntakasvatus jne.) ja sovimme yhteisistä toimintakäytänteistä. Seuraava

6 Varhaiskasvatuksen suunnittelu jatkuu Viikottaisissa kasvattajatiimin palavereissa arvioimme kuluneen viikon lapsiryhmää koskevia asioita (toiminta, lasten eritystarpeet jne.) Lisäksi suunnittelemme ja valmistelemme tulevan viikon toimintaa, suunnittelemme pienryhmätoimintaa, retkiä, ohjattuja hetkiä ja vapaata leikkiä. Etukäteissuunnitelmat mahdollistavat toiminnan joustavan mukauttamisen lapsen tarpeiden ja henkilöstöresurssien mukaan. Etusivulle

7 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen LEIKKI Varhaiskasvatus rakentuu vahvasti leikin ympärille. Lapsi oppii leikkiessään, hahmottaa ympäristöään leikin avulla sekä luo ystävyyssuhteita leikkiessään. Päiväkotimme kasvattajat järjestävät lapselle monipuolisen ja innoittavan leikkiympäristön,v araavat aikaa leikille sekä järjestävät lelut lasten saataville. Aikuinen seuraa leikkiä ja on läsnä tarvittaessa ohjaamassa tilanteita. Lapset saavat vaikuttaa leikkivalintoihin ja sopia leikkikaveristaan. Leikkiympäristöä muunnellaan tarpeen mukaan. ILMAISEMINEN Ilmaisukasvatukseen sisältyy musiikki, kuvallinen ilmaisu sekä kielellinen ilmaisu. Lapsen oma puhe, ilmeet, eleet ja liikkeet ovat lapsen ilmaisemisen lähtökohta. Sorilan päiväkodissa on sadutus päivittäisen toiminnan sisältönä. Lasten tarinoita kirjataan ja tuotosten sisältöä rikastutetaan aikuisen kysymyksin ja kuvin. Lapset kuulevat päivittäin satuja esimerkiksi lepohetkellä. Juhlien järjestämisen kautta lapset osallistuvat monipuolisesti eri sisältöalueiden harjoitteluun. Musiikkikasvatus Musiikkikasvatukseen sisältyy musiikin kuuntelua, lauluja, loruja, riimejä, laululeikkejä, keho ja rytmisoittimien käyttämistä. Kuuntelemme musiikkia ohjatuissa hetkissä sekä päivälevon aikana. Kuvallinen ilmaisu Kuvallinen ilmaisu sisältää erilaisten tekniikoiden harjoittelua ( maalaaminen, piirtäminen, muovailu ) ja erilaisiin materiaaleihin tutustumista. Kuvallinen ilmaisu on vahvasti läsnä päivittäisessä toiminnassa. Kielellinen ilmaisu Kielellisessä ilmaisussa lapsen itseilmaisu on tärkeintä. Havainnoimme lapsen kielen kehitystä, käsitteiden ymmärtämistä ja käyttämistä sekä kielen tuottamista. Sadutus on yksi tärkeimmistä toimintatavoistamme lapsen kielen tukemisessa. Tarjoamme erilaisia ilmaisuun kannustavia kokemuksia mm. pöytäteatteriesityksiä koko talon yhteisiä teatteri ja laulu hetkiä. Seuraava

8 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Liikunta Lapsi liikkuu luontaisesti. Päivittäinen sisä ja ulkoliikunta on arkiliikunnan perusta. Lapset liikkuvat joka päivä ulkona leikkien, pelaillen palloa, keinuen ja kiipeillen. Lapset harjoittelevat liikkuen motorisia taitoja päivittäin. Metsässä lapset saavat erilaisia liikuntakokemuksia kivillä ja puissa kiipeilemällä, majoja rakentamalla ja liikkumalla vaihtelevassa maastossa. Sisäliikunnassa koulun jumppasalissa harjoittelemme perusliikuntataitoja (juoksu, kävely, hypyt, kuperkeikat, kieriminen, tasapaino jne.) Talvisin luistelemme ja hiihdämme sekä laskemme mäkeä. Opastamme lasta turvalliseen liikkumiseen. Tärkeintä on liikkumisen ilo. Osallistumme erilaisiin tempauksiin. Etusivulle

9 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Jos henkilökunnalla herää huoli lapsesta päivittäisessä keskustelussa välitetään tietoa vanhemmille huomioistamme lapsesta havainnoimme lasta ja keskustelemme kasvattajatiimissä, onko huoli yhteinen toimimme avoimesti huoltajiin päin ja ryhmän lastentarhanopettaja ottaa huolen puheeksi huoltajien kanssa tarvittaessa esitämme huoltajille päiväkodin henkilöstön konsultointimahdollisuutta kiertävän erityislastentarhan opettajan kanssa tukitoimet käynnistetään yhdessä sovitulla tavalla erityisen tuen suunnitelma tehdään päivähoidon toimintakäytäntöjen mukaisesti Erityisen tuen muotoja ovat: ryhmän pienentäminen yhdellä lapsella pienryhmätoiminta, eriyttäminen henkilökohtainen tai ryhmä avustaja kuvien käyttö kommunikoinnissa tukiviittomat tarvittaessa resurssikeskuksen palvelut kiertävän erityislastentarhanopettajan ja muiden asiantuntijoiden palvelut apuvälineet (istuintyynyt, kynätuet jne.) lääkehoitoa tarvitsevista lapsista tehdään lääkehoitosuunnitelma ja lääkitys annetaan lääkärin ohjeen mukaan Seuraava

10 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa jatkuu 5 vuotishavainnointi lastentarhanopettaja vastaa lomakkeen täyttämisestä pohjana on kasvattajatiimin työntekijöiden yhteiset näkemykset havainnointi annetaan henkilökohtaisesti vanhemmalle ja selvitetään havainnoinnin tulokset vanhemmat vievät havainnoinnin neuvolaan LAMIKE (lasten mielenterveyden kehittämishanke) vanhemmat tuovat halutessaan neuvolasta saamansa kyselylomakkeen, joka täytetään päiväkodissa Asiantuntijatahojen konsultaatio vanhempien suostumuksella konsultoimme puhe ja toimintaterapeutteja, neuvolaa, psykologeja tarpeen mukaan osallistumme tarvittaessa hyvinvointineuvolan palavereihin Etusivulle

11 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Maahanmuttajalapsi on ensimmäisen puoli vuotta kahden paikalla kielellistä ilmaisua havainnoidaan ja tutkitaan kielellistä ilmaisua tuetaan normaalissa lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa: nimetään esineitä, puhutaan lapsille Repun takanassa aineiston käyttö pyrimme varmistamaan kaikissa tilanteissa lapsen asioiden ymmärtämisen varhaiskasvatuskeskusteluissa sovimme tavoitteet ja käytämme tulkkia toimimme kotouttamisohjelman mukaisesti Etusivulle Seuraava

12 Arviointi varhaiskasvatuksessa TYÖYHTEISÖN TOIMINTATAPOJEN ARVIOINTI Kasvattajien palaverit tiimipalaverissa kerran viikossa keskustelemme toiminnan toteutumisesta ja lasten tarpeista nopeita tilannekohtaista arviointia päivittäin kasvattajatiimin kesken varhaiskasvatusympäristöä arvioimme toimintakauden aikana tiimipalavereissa ja arviointi illoissa Henkilökuntapalaverit kustakin kasvattajatiimistä edustaja paikalla palaverista tehdään muistio viikkopalavereissa käsitellään lasten tarpeisiin liittyvä, henkilöstöä koskevia, talon toiminnan järjestämiseen liittyvä asioita, henkilöstön koulutusterveisiä, ajankohtaisia työyhteisöä koskettavia asioita Yhteiset arviointi illat ryhmien toimintaa arvioimme yhdessä sovituin erilaisin menetelmin keväisin Sorilan arviointi illassa arvioidaan toiminnan toteutumista Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa kasvatuskeskusteluissa vanhemmat tuovat esille lapsen tarpeita ja asetamme yhdessä tavoitteita lapsen kehittymiselle vanhempainiltojen ja kahviloiden järjestäminen eri teemojen ympärille Etusivulle Seuraava