Ympäristövallankäytön oikeutus

Transkriptio

1 Ympäristövallankäytön oikeutus Tieteen päivät Simo Kyllönen Valtiotieteellinen tiedekunta

2 Ympäristövallankäytön oikeutusperustan muutos Perinteinen : Nykyinen : Yksityiset Yksilölliset arvostukset Yksilölliset arvostukset Yksityiset Rajoittaminen vahinkoperiaatteseen vedoten Julkisen vallan oikeutetut Puolueettomat yhteensovittamisproseduurit: - markkinat edustuksellinen demokratia Yksilöiden intressit, jotka on huomioitava kollektiivisessa päätöksenteossa. Ympäristöongelmien erityispiirteet Yhteismitattomat riskiarviot ja ympäristöintressit Yksilöiden intressit, jotka on huomioitava kollektiivisessa päätöksenteossa.?? LEG -ongelma Julkisen vallan oikeutetut

3 Vallankäytön oikeuttamisessa: on kyse suhteesta, joka vallitsee poliittisessa yhteisössä lähtökohdaltaan tasavertaisten yksilöiden eli useimmiten kansalaisten ja; niiden, joille nämä yksilöt ovat periaatteessa vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itseään koskevasta määräysvallasta, eli hallitsijan tai julkisen vallan välillä. poliittinen yhteisö ja sen hallintojärjestelmä on legitiimi, mikäli kellään sen jäsenellä ei ole oikeutettua perustetta irtisanoutua yhteisöstä (vaikka se käytännössä olisi mahdotontakin).

4 Vallankäytön oikeuttamista ja legitimiteettiä koskevat kysymykset: a) Miksi kansalaisten tasavertaisen määräysvallan ylittävää hallitsijan tai julkista määräysvaltaa tarvitaan? Mikä on vallankäytön perustavanlaatuinen oikeutus? b) Kuinka laajasti ja millä tavoin kansalaisten ylittävää määräysvaltaa saa käyttää? Mitkä ovat julkisen vallankäytön toimivallan rajat? c) Mihin yksilöiden ylittävää julkista määräysvaltaa käyttävien auktoriteettiasema perustuu? d) Millä tavoin julkisten määräysten sisältö ja ovat kansalaisten hyväksyttävissä? Kuinka vallankäyttäjät ovat tilivelvollisia päätöksistään?

5 Vallankäytön perinteiset oikeutustavat Yksilölliset arvostukset Yksityiset Rajoittaminen mm. vahinkoperiaatteeseen vedoten Yksilöiden intressit, jotka on huomioitava kollektiivisessa päätöksenteossa. Tilivelvollisuus Puolueettomat menettelyt: - edustuksellinen demokratia Julkisen vallan auktoriteetti ja oikeutetut, rajoitettu toimivalta 5

6 Ympäristöongelmien erityispiirteet Globaali luonne Monimutkaisuus, holistisuus, vaihtelevuus Epävarmuus, piilevyys, kumuloituvuus Katastrofaalisuus, palautumattomuus Kollektiivinen toiminta ja sen ongelmat (julkishyödyke ja - haitake) Moniarvoisuus ja yhteismitattomuus

7 Erityispiirteiden vaikutus leg-kysymyksiin a) ne voivat tarjota kokonaan uuden perusteen hallintojärjestelmille: heikko <-> vahva kestävyys, välttämättömät luonnonoliot? b) ne voivat muuttaa käsitystämme siitä, mitkä asiat kuuluvat yksilöiden määräysvallan alle ja mitkä julkisen vallan: vahingon aiheutumisen monimutkaiset mekanismit, epävarmat raja-arvot c) ne voivat vaikuttaa siihen, millaiset proseduurit ovat legitiimejä synnyttämään julkisen vallan auktoriteettiaseman: osallistumisen perusteet (pätevyys, asianosaisuus jne.) d) missä määrin yksittäiset (ympäristö)määräykset ovat kansalaisten näkökulmasta legitiimejä: tilivelvollisuuden mekanismit ja aikasyklit (vaalit, muutoksenhakumenetelmät)

8 Ympäristövallankäytön legitimiteettiongelmat Yksilölliset arvostukset Yksityiset Yhteismitattomat riskiarviot ja ympäristöintressit OIkeutetut, intressit, menettelyt? Tilivelvollisuus? Yksilöiden intressit, jotka on huomioitava kollektiivisessa päätöksenteossa. Rajoittamistoimien oikeutus? Julkisen vallan auktoriteetti ja oikeutetut. toimivallan rajat? 8

9 Syitä ympäristövallankäytön ongelmille Johtuen ympäristöongelmien luonteesta niiden vaikutukset eivät ole useinkaan kansalaisten havainnoitavissa. Epävarmuus ja erilaiset riskiarviot luovat kuvaa vallankäytön huterista perusteista. Puuttuu riittävän yksiselitteiset ympäristönsuojelun perustelevat ja oikeuttavat periaatteet (vrt. harmaa alue) Koska periaatteiden pohja kumpuaa usein useista erilaisista lähestymistavoista, jotka voivat olla jopa ristiriidassa. Näin esimerkiksi osallistumista korostavissa uudistuksissa: Oletetaanko osallistumisoikeuksien taustalle laajempi kansalaisuuden käsite kuin muu järjestelmä antaa mahdollisuuksia? 9