Historiankirjoitus autonomian ajan Suomessa

Transkriptio

1 Henrik Gabriel Porthan ( ) Historiankirjoitus autonomian ajan Suomessa Suomen historiankirjoituksen isä Oikeaan aikaan oikeassa paikassa Vauhditti kiinnostusta kansallisiin tieteisiin Sovelsi Suomeen ulkomailta oppimaansa De scepticismo historico (1792) Ensimmäinen historian metodien kartoitus Suomessa Kriittisyys ja vertailu Historian totuus todennäköisyyttä Onko tapahtunut mahdollista Pääteos: Paavali Juustenin piispankronikoiden toimittaminen ja kommentointi ( ) antikvaarinen lähestymistapa arvokas Suomen varhaishistorian kartoitus Perintö: innosti historian pariin ja rohkaisi uusiin näkökulmiin Fennofiilit löytävät kansallisen menneisyyden Ruotsin ajalla Suomen historia osa Ruotsia: maakunta Historian avulla ero Ruotsiin ja Venäjään Suullinen perinne historiallinen lähde ja todiste varhaisesta historiasta 1

2 Kansallisromanttinen, patrioottinen ja ruotsinkielinen projekti Kulttuurihistoria Kunniakkaan varhaishistorian etsiminen Suomen historian yleisesitys Herder: kansallishenki Hegel: historian potentiaalisuus teleologia Suomen itsenäisyys jo muinaisuudessa määrätty Zachris Topelius ( ) Historian ylimääräinen professori Suomen ja Skandinavian historian professori Kirjoitti laajalle yleisölle Maantieto ja historia Teleologia ja kaitselmus 1843: Onko Suomella omaa historiaa? Hegeliläinen vastaus: ei ennen vuotta 1809 valtiollisuus ja kansallinen tietoisuus oman historian edellytyksiä kaksikielinen suomalaisuus yhdisti Kritiikki: ei valtiollista historiaa, mutta kulttuurihistoriaa Kalevala todiste Fennofiliasta fennomaniaan Historian tulkinnat poliittisista lähtökohdista Tiedemaailma repesi kahtia suomenkielisten synteettinen tiedekäsitys ruotsinkielisten analyyttinen tiedekäsitys Riitaisa tiedeyhteisö: omat edut ohittivat tieteen edut Rinnakkaiset instituutiot Historiallinen yhdistys (1890) Historiska Förening (1914) Historiallinen Aikakauskirja (1903) Historisk Tidskrift för Finland (1916) Finska Vetenskaps-Societeten / Suomen Tiedeseura (1838) Suomalainen Tiedeakatemia (1908) 2

3 Georg Zakarias Forsman eli Yrjö Sakari Yrjö- Koskinen ( ) Ranke ja piensaksalainen koulukunta Kansallinen historiankirjoituksen ohjelma Koskisen keskeiset teokset : Nuijasota sen syyt ja tapaukset : Oppikirja Suomen kansan historiassa 1879: Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa Fennomaaninen ja svekomaaninen traditio 1. metodi ja tiedekäsitys Fennomaanit Kollektiivinen, laajat lähtökohdat Suuret selitykset: pyrkimys synteesiin Lähteille pohjautuvat hypoteesit Teleologista Kansallishenki ja sallimus Saksa Svekomaanit Empirismi ja lähdepositivismi: pitäydytään lähteissä Rajatut aiheet ja ajanjaksot Ei suuria historiallisia voimia vaan yksilöt Ranska Yhteistä molemmille kieliryhmille Tapahtumat ajallisessa yhteydessä Tutkija ei tuomari Historiallisten toimijoiden tasapuolinen kohtelu Kiinnostus kansainväliseen tutkimukseen ja keskusteluun 3

4 2. Tutkimusaiheet Fennomaanit Suomen sosiaali- ja kulttuurihistoria Koskinen: suomalainen kansa ja talonpojat kansa historiallinen toimija: todiste pitkästä historiasta kansallishenki aidoimmillaan läsnä suomenkielisessä kansassa Svekomaanit Sivistyshistoria, suomalainen aateli Merkittävät yksilöt Yleisen historian ensimmäinen kukoistuskausi n Eteläisen Euroopan valtiollinen historia uuden ajan alussa 3. Asenne Suomen asemaan Ruotsin ajalla Fennomaanit Topelius ja kiitollisuudenvelka Ruotsille Koskisen johdolla fennomaanit kielsivät kiitollisuudenvelan Länsimainen sivistyspiiri Ruotsin ansiota Suomen huono asema Ruotsikeskeisyyden tilalle Suomikeskeisyys Svekomaanit Suomi maakunta ja siksi osa valtakunnan historiaa Korostettiin Ruotsin vallan aikaa myönteisenä Fennomaanien tulkinnat uhka omalle oikeutukselle olla suomalainen Kysymys Suomen poliittisesta historiasta Etsittiin poliittisesti itsenäisiä kausia kansallisen olemassaolon oikeutus 1590-luku: Nuijasota ja Klaus Fleming 1700-luvun loppu: Anjalan liitto ja Y. M. Sprengtporten Koskinen: Nuijasota sen syyt ja tapaukset ( ) Laaja katsaus 1500-luvun lopun Suomesta Ensimmäinen moderni ja suomenkielinen tutkimus Suomessa Kanonisoi 1590-luvun Korosti 1500-luvun kansallista erityisyyttä ja Suomen itsenäistä poliittista roolia 4

5 Ristiriitainen Klaus Fleming Hyvät talonpojat ja Fleming kapinan raaka kukistaja Suomen etuja polkeva Kaarle-herttua ja Fleming kansallista etua puolustava itsenäisyystaistelija Johan Richard Danielson-Kalmari ( ) Opintomatka Saksaan Droysen: nykyisyys auttaa ymmärtämään mennyttä Kansantalous Kateederisosialistit Taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät historiallisia voimia 1880 yleisen historian professoriksi voitti Schybergsonin poliittisessa valinnassa Yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen edelläkävijä joukkoilmiöt ja suuret kansanosat paljastavat kansallisvaltiokehitykseen vaikuttaneet tekijät vastauksia ajankohtaisiin ongelmiin Autonomian puolustaminen historian kentällä Yliopiston keskeinen rooli taistelussa Politiikka vei monet tutkijat mukanaan Historian, valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden tutkijat Venäläiset kyseenalaistivat tutkimuksillaan autonomian ja erillisaseman oikeutuksen K. F. Ordin Danielson johti suomalaisten hyökkäystä kuinka autonomia syntynyt ja mitä Porvoon valtiopäivillä todella tapahtui Suomen valtiollinen asema, suhde Ruotsiin ja Venäjään, suomalaiskansallisten piirteiden määrittely 5

6 Danielsonin autonomiaa tukeneet tutkimukset Alkuperäislähteiden tarkoituksellinen tulkinta Lainaukset ja viitteet loivat mielikuvaa tieteestä 1890 Suomen yhdistäminen Venäjän valtakuntaan vastine Ordinille Moni mielsi tieteeksi Myönsi, että kansallinen historiantutkimus palvelee poliittisia tarkoituksia Ei ristiriitaa tieteen kanssa: tutkijan arvomaailma osa historian kehitystä Kehitysajatus kaitselmuksen tilalle Luonnontieteiden kehitys ja darwinismi kaitselmukseen perustuva historiakuva vanhanaikainen Lähteistä merkkejä historiallisesta kehityksestä luonnonvalinta ohjasi yhteiskunnallista järjestäytymistä Kulloinkin vallalla paras yhteiskunnallinen järjestys Yhteiskunnalliseen tilanteeseen vastaaminen Työväenluokan nousu romutti ideaalikuvan talonpojasta suomalaisen rahvaan edustajana Arjen ongelmat abstraktin kansanhenkipohdinnan tilalle Sosiaaliset ongelmat historiallisen prosessin tulos Vastauksia kollektiivisesta sosiaalihistoriasta Danielson-Kalmari ja nuoret suomenkieliset 6

7 Keskustelu Karl Lamprechtista Puhuttiin Lamprechtin kulttuurihistoriasta, vaikka sosiaali- ja yhteiskuntahistoriaa Svekomaanit vieroksuivat kielsivät kausaliteetit Gunnar Palander, Suolahti ( ) Historia totaalista Kollektiiviset joukot historiallinen voima Poliittisuus tärkeää Yksilö aikansa malliesimerkki Yhteisön jäsenen kautta kollektiivisesti rakentuvan yhteisön tarkastelu Väinö Voionmaa ( ) Aikasidonnaisuus: lainalaisuus mahdotonta Pääteos: Suomen papisto ja luvuilla Uutta: papisto sosiaalinen ryhmä, ei sääty Lamprechtilta kollektiivinen tutkimusote Materialistinen tulkinta ja sosialismi Sosiaali- ja yhteiskuntahistoria työtätekevä luokka Historiasta apua sosiaalisten ongelmien ratkaisuun Uudenlainen kaupunkihistoria: Tampereen kaupungin historia Lähimenneisyys Ammattikunnista työväenluokkaan Arvosteltiin: lähimenneisyys ei historiaa Suomalainen muinaisyhteiskunta 1915 Suomen karjalaisen heimon historia Uudet lähteet ja vaikutteet Westermarck, englantilainen talous- ja sosiaalihistoria Suomalainen perhe-, suku- ja kyläkuntalaitos eurooppalaisessa kontekstissa Kritiikki: korostamalla kansainvälisiä suhteita halveksi suomalaista erityislaatua 7

8 Suolahden ja Voionmaan perintö Kollektiivinen kulttuurihistoria vaikutti monille historian aloille Paljon oppilaita mm. Heikki Waris, Eino Jutikkala 8