(RENTOLA) Lukacs: Historiainnostuksen kasvu ja vaikutukset historiantutkimukseen? Onko ilmiötä havaittavissa Suomessa?

Transkriptio

1 A1.1. Historiantutkimuksen metodologia (Kimmo Rentola) 1. Mitä vaatimuksia Kalela asettaa historiantutkijan argumentaatiolle? 2. Mikä on mielestäsi Arki ja prosessi- kirjan hyödyllisin artikkeli poliittisen historian kannalta ja miksi? 3. Mikä taas hyödyttömin ja miksi? 4. Missä mielessä Gaddis vertaa historiantutkimusta maiseman havainnointiin ja kartoittamiseen? Toimiko vertaus mielestäsi? (RENTOLA) Kalela: Keiden kanssa historiantutkija käy Kalelan mukaan dialogia? Autio ym.: Tulkinnan kerrokset historiantutkimuksessa? Gaddis: Millainen on lukemasi teoksen mukaan historian ja kirjallisuuden suhde? (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa kirjoittaessaan historiantutkimuksesta vieraan kulttuurin tutkimisena? Autio ym.: Miten Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmä on vaikuttanut siihen, mitä historiantutkijoille jääneistä lähteistä löytyy? Erityisesti; miten tutkijan pitäisi kohdella ilmiötä tai asiaa, jonka olemassaoloon hänen on syytä uskoa, mutta joka ei esiinny lähteissä? 3. Onko historia kaaosta? (RENTOLA) Kalela: Millaisena Kalela näkee historiantutkijan eettisen velvoitteen? Gaddis: Mitä Gaddis tarkoittaa reduktionismilla? Autio ym.: Klassikkotutkimuksen aatehistoria? (RENTOLA) Kalela: Keiden kanssa tutkija käy dialogeja? Autio ym.: Miten ennakkositoumukset vaikuttavat tutkijan työhön ja mitä asialle pitäisi tehdä? Gaddis&Lukacs: Minkä kysymyksen Gaddis/Lukacs argumentoi vakuuttavimmin? Kuvaile, selitä mikä siinä tuntuu vakuuttavalta (RENTOLA) Lukacs: Historiainnostuksen kasvu ja vaikutukset historiantutkimukseen? Onko ilmiötä havaittavissa Suomessa? Autio ym.: Mitä tarkoittaa lähteiden edustavuus? Kalela: Pystyykö historiantutkimus kertomaan totuuden? Vaikea totuus? (RENTOLA) Kalela: Millä perusteella totuus on Kalelan mielestä vaikea? Autio & Vuolanto: Teorioiden mahdollisuudet ja rajoituket, kun tutkitaan

2 neuvostoideologiaa? Gaddis: Onko onnistunut vertaus, jos historiantutkimusta vertaa kartoittamiseen ja historiaa maisemaan? (RENTOLA) Kalela: Miten Kalela perustelee ajatuksensa, että historiantutkijan tulisi tarkastella kohdettaan pikemminkin vieraan kulttuurin kuin menneisyyden asiana? Autio et al. : Miten lähteiden runsaus vaikuttaa lähihistorian tutkimukseen? Gaddis: Mitä mieltä Gaddis on yleistämisestä historiantutkimuksessa? Mitä tarkoittaa hänen lauseensa we embed our generalizations within our narratives? Lukacs: Miten Lukacs selittää historiankiinnostuksen ( appetite for history ) lisääntymistä ja millaisia seurauksia hän sillä näkee? (RENTOLA) Kalela: Miten maallikoiden ja tutkijoiden käsitys historian totuudesta Kalelan mukaan eroaa? Autio & Vuolanto: Miksi poikkitieteisyys on historiantutkimuksessa sekä taakka että voiman lähde? Gaddis: Representaation ja todellisuuden suhde historiantutkimuksessa Gaddisin mukaan? Lukacs: Millaisena Lukacs näkee historiantutkimuksen tulevaisuuden? (RENTOLA) Kalela: Mitä näkemyksiä Kalela esittää lähdeaineiston riittävyydestä? Ennakkositoumusten ja tutkijan tulkintojen suhde? Gaddis & Lucas: Kirjoita P-klubin lehteen tarkoitettu arvostelu Gaddisin/Lucasin kirjasta. Mitkä olivat tekijän pääteemoja? Onko teos vakuuttava? Onko siitä hyötyä (RENTOLA) Kalela: Millä kannalla Kalela on siitä, pystyykö historiantutkimus kertomaan totuuden? Miksi hän on pannut alalukunsa otsikoksi vaikea totuus? Autio: Miten lähteiden runsaus vaikuttaa lähihistorian tutkimukseen? Gaddis: Miten Gaddis esittelee yhteiskuntatieteissä tavallisten muuttujien (variables) soveltuvuutta historiantutkimukseen? (RENTOLA)

3 Kalela: Mitä näkemyksiä Kalela esittää lähdeaineiston riittävyydestä? Autio et al: Ennakkositoumusten ja tutkijan tukintojen suhde. Gaddis/Appleby: Kirjoita P-klubin lehteen tarkoitettu arvostelu Applebyn/Gaddisin kirjasta. Mihin teemoihin tenttiin menijän kannattaa paneutua ja miksi, mitä voi jättää vähemmälle? (RENTOLA) Kalela: Mikä on Kalelan käsitys totuudesta historiantutkimuksessa? Autio et. al.: Teorioiden mahdollisuudet ja rajoitukset, kun tutkitaan neuvostoideologiaa. Gaddis: Mikä on mielestäsi mielenkiintoisin ja omaa historiakäsitystäsi kohentavin teema Gaddisin kirjassa? Millainen näkemys Gaddisilla on siitä teemasta? (RENTOLA) Millä kannalla Kalela on siitä, pystyykö historiantutkimus kertomaan totuuden? Miksi hän on pannut alalukunsa otsikoksi Vaikea totuus? Jos olet ilmoittanut myös Applebyn kirjan, kerro miten totuuskäsitys siinä eroaa Kalelan käsityksistä. ( Kalela ja Appleby) Mitä tarkoittaa lähteiden edustavuus? (Autio et. al.) Millä perusteella historioitsijan pitää Gaddisin mukaan päättää, mitä hän ottaa mukaan varsinaisesti tutkimansa ilmiön taustaan? Esitä esimerkki. (Gaddis) (RENTOLA) Millä kannalla Kalela on siitä, pystyykö historiantutkimus kertomaan totuuden? Miksi hän on pannut alalukunsa otsikoksi Vaikea totuus? Jos olet ilmoittanut myös Applebyn kirjan, kerro miten totuuskäsitys siinä eroaa Kalelan käsityksistä. ( Kalela ja Appleby) Kun lähteitä on tarjolla runsaasti, niin kuin useimmiten lähihistorian tutkimuksessa, millä perusteella tutkija ratkaisee, mitkä lähteet ovat tärkeimpiä? (Autio et al.) Mikä on mielestäsi a) vakuuttavinta b) hyödyllisintä Gaddisin kirjassa ja miksi? (Gaddis) (RENTOLA) Vertaa Kalelan ja Appleby:n &co:n käsityksiä siitä, pystyykö historiantutkimus

4 kartoittamaan totuuden? Kun lähteitä on paljon niin kuin usein lähihistorian tutkimuksessa, millä perusteella tutkija ratkaisee, mitkä ovat tärkeimpiä? Onko historiantutkijalla Gaddisin mielestä oikeus moraalisiin arvioihin? MIten hän perustelee kantansa? Onko hän oikeassa vai väärässä? (RENTOLA) Kalela: Mikä on Kalelan käsitys totuudesta historiantutkimuksessa? Autio ym: Teorioiden mahdollisuudet ja rajoitukset kun tutkitaan neuvostoideologiaa Appleby ym: Millaisia historian totuuskäsityksiä Appleby & co arvostevat ja millaisilla argumenteillä? Gaddis: Mikä on mielestäsi mielenkiintoisin ja omaa historiaymmärrystäsi kohentavin teema Gaddisin kirjassa? Mitä Gaddis siitä teemasta sanoo? (RENTOLA) Kalela: Miten Kalela näkee argumentaation ja rekonstruktion suhteen? Autio: Teorioiden mahdollisuudet ja rajoitukset kun tutkitaan neuvostoideologiaa Appleby: Kirjoita P-klubin lehteen arvostelu Applebyn & ym kirjasta Gaddis: Miten Gaddis erittelee elämänkerran ongelmia historiantutkimuksen yhtenä lajina? (RENTOLA) Kalela: Millä perusteella totuus on Kalelan mielestä vaikea Autio ym: Teorioiden mahdollisuudet ja rasitukset, kun tutkitaan neuvostoideologiaa Appleby: Kirjoita P-klubin lehteen arvostelu Applebyn ym. kirjasta. Mihin teemoihin tenttiin menijän kannattaa paneutua ja miksi, mitä voi jättää vähemmälle? (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa kirjoittaessaan historiantutkimuksesta vieraan kulttuurin tutkimisena? Autio ym: Miten NL:n yhteiskuntajärjestelmä on vaikuttanut siihen, mitä historiantutkijoille jääneistä lähteistä löytyy? Appleby: Kirjoita P-Klubin lehteen tarkoitettu arvostelu Applebyn ym. kirjasta (RENTOLA) Kalela: Millä kannalla Kalela on siitä, pystyykö historiantutkimus kertomaan totuuden? Miksi hän on pannut alalukunsa otsikoksi Vaikea totuus? Appleby: Onko Appleby & co käsitys totuuden kertomisen mahdollisuudesta erilainen kuin Kalelalla? Jos on, niin missä erityisesti? Arki & Prosessi: Miten lähteiden runsaus vaikuttaa lähihistorian tutkimukseen? (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa ajan vankilalla? Autio: Ennakkositoumukset ja historiantutkijan tulokset (arki ja prosessi) Appleby: Voidaanko sanoa, että historiantutkimus kertoo totuuden?

5 (RENTOLA) Kalela: Argumentaation ja rekonstruktion suhde historiantutkimuksessa Volanto, Autio: Ennakkositoumukset ja historiantutkijan tulokset Appleby: Voidaanko sanoa, että historian tutkimus kertoo totuuden? (RENTOLA) Kalela: Kestävän tiedon kriteeri historiantutkimuksessa Autio: Ennakkositoumukset ja historiantutkijan tulokset Appleby: Voidaanko sanoa, että historiantutkimus kertoo totuuden? (RENTOLA) Kalela: Miten maallikoiden ja tutkijoiden käsitys historian totuudesta Kalelan mukaan eroaa? Autio ym.: Miksi poikkiteteisyys on historiantutkimuksessa sekä taakka että voimanlähde? Appleby: Voidaanko sanoa, että historiantutkimus kertoo totuuden? (RENTOLA) Day: Mitä narratiivit ovat Dayn mukaan? Kalela: Miten maallikoiden ja tutkijoiden käsitys historian totuudesta Kalelan mukaan eroaa? Autio ym.: Miksi poikkiteteisyys on historiantutkimuksessa sekä taakka että voiman lähde? (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa tutkimusprosessin premisseillä? Autio: Miksi poikkitieteellisyys on historiantutkimuksessa sekä taakka että voimanlähde? Day: Missä määrin historioitsijalla on valinnanvapaus kirjoittaessa historiaa? (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela pitää kuvauksen uskottavuuden kriteereinä? Autio: Onko ns. turha työ ja harhapolut mahdollisesti tutkijalle hyödyllisiä? Day: Miten Day näkee historiantutkijan empatian suhteessa tutkimuksen kohteisiin? (RENTOLA) Kalela: Argumentaatio ja rekonstruktio Kalelan mukaan? Autio: Turhan työn ja harhapolkujen hyödyllisyys historiantutkimuksessa? Day: Alkuperäislähteet Dayn mukaan? (RENTOLA) Kalela: Millaisia eettisiä peruslähtökohtia Kalela asettaa historiantutkijalle? Autio: Onko ns. turhassa työssä ja harhapoluissa mahdollisesti historiantutkijan

6 kannalta hyödyllisiä puolia? Day: Historiantutkimuksen kaksivaiheinen vaatimus: ensin etsi faktat, sitten selitä ne (RENTOLA) Kalela: Millaiseksi Kalela katsoo lukijan/yleisön roolin historiantutkimuksessa? Autio: Onko ns. turhassa työssä ja harhapoluissa mahdollisesti historiantutkijan kannalta hyödyllisiä puolia? Day: Millaisia ongelmia voi syntyä, kun yleisiä käsitteitä sovelletaan erityiseen historialliseen tapaukseen? Anna esimerkki tai kaksi (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela katsoo kuuluvan metodologiseen ulottuvuuteen historiantutkimuksessa? Autio: Onko poikkitieteellinen asenne hyöty vai haitta historiantutkijalle? Day: Mitä Day tarkoittaa leikkaa ja liimaa -historialla? Voiko se olla historiantutkimukseen sopiva metodologia? (RENTOLA) Kalela: 1. Historioitsijan tutkimustulokset ja laajempi vastaanottava yleisö 2. Mistä ilmiöstä Kalela esittää Weimar-kokemuksensa esimerkkinä? Autio: 1. Miten Tiina Kinnunen esittelee suhteensa tutkimuskohteeseensa? 2. Poikkitieteellisyyden (monitieteellisyyden) merkitys historiantutkijalle Day: 1. Lait ja yleistäminen historiassa 2. Mitä ovat metahistoria ja narratiivi (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa a) tutkimuksprosessin premisseillä b) anakronismeilla? Autio: Kenen totuus lähteistä löytyy, kun tutkitaan ideologista järjestelmää? Day: Millä perusteilla Day torjuu väitteen, ettei kausaliteetti (causation) sovi historiaan? (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa kestävällä tiedolla historiantutkimuksessa?

7 Autio: Ennakkositoumusten ja ymmärtämisen suhde naishistoriass Day: Mitä tarkoittaa metahistoria? (RENTOLA) 1. Mitä vaaroja historiantutkijan asiantuntemus sisältää? 2. Millaisia ongelmia käsitteiden sisältö aiheuttaa historiantutkimuksessa? 3. Voimmeko olettaa menneisyyden toimijoiden toimineen rationaalisesti? Mitä rationaalinen siinä yhteydessä tarkoittaa? (RENTOLA) Kalela: Maallikoiden historian ja oikean historian suhde Kalelan mukaan Day: Onko historiassa abstraktioita ja lakeja? Autio: Miten Tiina Kinnunen näkee historiantutkimuksen ja naistutkimuksen suhteen? (RENTOLA) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa historialla uudessa maailmassa? Day: Millaisia tekijöitä jonkin historiallisen järjestelmän tutkija joutuu ottamaan huomioon? (RENTOLA) Kalela: Historiaksi muuttumisen kaksi väylää Kalelan mukaan Autio: Ennakkositoutumusten vaikutus tutkijan tulkintoihin (esimerkkinä naistutkimus) Day: Mikä on Dayn mukaan historiallinen teoria? (VARES) Kalela: 1. Mitä Kalela tarkoittaa pelkän asianajotoiminnan harjoittamisella ja miten tätä vaaraa tulee torjua? 2. Mihin liittyy ethos, Pathos ja logos ja mitä merkitystä niillä on historiantutkijalle? Autio: 1. Hietalan esimerkit teorioista historiankirjoituksessa. 2. Mitä käytännön

8 ohjeita kirjassa annetaan tutkimuksen kirjoittamisesta? Fulbrook: 1. Millaisia haasteita, vaihtoehtoja ja rikastuttajia perinteiselle historiantutkimukselle oli ennen postmodernismia? 2. Sympatia, empatia ja objektiivisuus (VARES) Kalela: 1: Mitä on tutkimuspolitiikka ja miten se vaikuttaa tutkijaan? 2:Mitä Kalela tarkoittaa tutkijan dialogilla yleisönsä kanssa? Autio: 1: Aatehistorian kontekstamisessa huomioon otettavat piirteet. 2: Neuvostoliiton tutkimuksen erityispiirteet. Fullbrook: 1: Fullbrookin antama kuva postmodernismista ja hänen oma suhtautumisensa siihen. 2: Weber, käsitteet ja ideaalityypit (VARES) Kalela: 1. Mitä on tutkimuspolitiikka? 2.Mitä ongelmia on Kalelan mielestä perinteisessä aikakäsityksessä ja historiallisessa jatkuvuudessa? Fulbrook: 1. Millaisia haasteita, rikastuttajia ja vaihtoehtoja perinteiselle tutkimukselle Fulbrookin mukaan oli ennen postmodernismia? 2. Miten Hitlerin roolia on selitetty Holocaustin osalta? Mistä Fulbrook käyttää näitä muutoksia esimerkkinä? Autio ym.: 1. Mitä on lähihistoria? 2. Tiina Kinnusen kokemukset Ellen Key tutkimuksestaan (VARES) Kalela: 1. Mitä Kalela tarkoittaa pelkän asianajotoiminnan harjoittamisella ja miten vaaraa tulee torjua? 2. Mihin liittyvät ethos, pathos ja logos, ja mitä merkitystä niillä on historiantutkijalle? Fulbrook: Millaisia narratiivisia ja muita ratkaisuja historioitsija Fulbrookin mukaan tekee luodessaan tekstinsä ja sen kuvan jonka hän antaa tutkimastaan ilmiöstä? 2. Sympatia, empatia ja objektiivisuus. Autio ym. 1. Liikkuvuuden tutkimuksen perinteinen ja uusi lähteistö Kostiaisen mukaan. 2. Mitä on lähihistoria ja mitä erikoisongelmia on sen tutkimuksessa?

9 (VARES) Kalela: 1. Miksi Kalela pitää havaintojaan Weimarista ja kokemuksiaan Paperiliitosta merkittävinä historian esittämisen ja mieltämisen kannalta? 2. Historiantutkija ja aikakäsitys. Fulbrook: 1. Fulbrookin näkemys lähteistä, lähdekritiikistä ja niiden merkityksestä. 2. Historioitsija ja puolueettomuus. Autio ym. 1. Millaisia käytännön ohjeita Autio ym. antavat tutkimisesta ja kirjoittamisesta? 2. Mitä erityisiä piirteitä on otettava huomioon tutkittaessa neuvostoideologiaa? (VARES) Kalela: 1. Mitä Kalela tarkoittaa objektiivisella osallistujalla? 2. Historian tutkija ja aikakäsitys. Fulbrook: 1. Miten Fulbrook näkee karismaattisten persoonien ja näiden motiivien merkityksen? 2. Strukturalismin pääperiaatteet. Autio yms.: 1. Lähihistorian lähteet. 2. Miten Tiina Kinnunen kuvaa tutkimusprosessiaan ja muodostamaansa kuvaa tutkimuskohteestaan Ellen Keystä? (VARES) Kalela: 1.Vieras kulttuuri ja anakronismit. 2. Totuus ja tosiasiat historiantutkimuksessa. Fulbrook: 1.Miten Ranskan vallankumousta on historiagrafisesti tutkittu? 2. Fulbrookin antama kuva saksalaisista historian kirjoittajista. Autio yms.: 1. Hietalan näkemys historian tutkimuksen metodeista ja käsitteistä. 2. Ideologian ja teorian rooli NL:n tutkimuksessa (RENTOLA) Mitä Kalela tarkoittaa historiantutkijan dialogeilla? Sopivatko näkemykset yhteen Eskolan ja Suorannan kanssa? Autio ym.: Miksi ns. poikkitieteellisyys voi olla historiassa sekä taakka että voiman lähde?

10 (RENTOLA) Vertaa Jorma Kalelan näkemystä lähdeaineiston riittävyydestä Eskolan ja Suorannan näkemykseen aineiston kattavuudesta. Ovatko näkemykset aivan samoja vai huomaatko eroja? Autio ym.: Historiankirjoituksen ja naistutkimuksen suhde Tiina Kinnusen mukaan (RENTOLA) Kalela: Kalelan tarjoamat ratkaisut anakronismin ongelmaan. Autio ym.: Miten ideologian tutkimusta käsittelevässä artikkelissa pohditaan kysymystä kenen totuus lähteistä löytyy? Eskola & Suoranta: Miten tutkijan asema eroaa laadullisessa ja toisaalta tilastollisessa tutkimuksessa? (RENTOLA) Kalela: Kalelan näkemys totuudesta historiankirjoituksessa. Autio ym.: Miten Tiina Kinnunen esittelee naistutkimuksen teorioiden soveltuvuutta historiantutkimukseen? Eskola & Suoranta: Miten laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan Eskolan ja Suorannan mukaan arvioida? (RENTOLA) Kalela: Historiaksi muuttumisen kaksi väylää Kalelan mukaan ja sen vaikutus historian tutkimukseen. Autio ym.: Miten Marjatta Hietala näkee käsitteiden ja teorioiden roolin historiantutkimuksessa? Eskola & Suoranta: Mitä tutkimussuunnitelmassa pitää Eskolan ja Suorannan mukaan olla ja miksi se on niin tärkeä? (RENTOLA)

11 Kalela: Miten Kalela suhtautuu tieteellisen historiankirjoituksen yhden perustajan Leopold von Ranken kuuluisaan mietelauseeseen historiantutkimuksen tehtävästä? Eskola&Suoranta: Miten etnografia ja etnografinen lähestymistapa eroavat historiantutkimuksesta? Autio ym.: Millaisia ongelmia perheen käsitteen käyttäminen aiheuttaa antiikin ja keskiajan perheen tutkimuksessa? (RENTOLA) Kalela: Millä kriteereillä historian tutkimustuloksia voidaan Kalelan mukaan pitää hyväksyttävinä? Eskola&Suoranta.: Mitä Eskola ja Suoranta tarkoittavat a) teemoittelulla, b) tyypittelyllä laadullisten aineistojen analyysitapoina? Miten ne mielestäsi soveltuvat historiantutkimukseen? Autio ym.: Mitä erityisiä, muusta historiantutkimuksesta poikkeavia ongelmia liittyy (asiasta kirjoittaneiden Henrikssonin ja Kastarin mukaan) lähihistorian tutkimukseen? Miten he määrittelevät lähihistorian? (SAARIKOSKI) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa käsitteellä vieras kulttuuri? Autio ym.: Aiheenvalinta, metodit, teoriat ja käsitteet historiantutkimuksessa (SAARIKOSKI) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa käsitteellä vieras kulttuuri? Autio ym.: Aiheenvalinta, metodit, teoriat ja käsitteet historiantutkimuksessa (SAARIKOSKI) Kalela: Tutkimustulosten hyväksyttävyyden edellytykset.

12 Autio ym.: Ennakkositoutumisen käsite ja sen merkitys tutkimuksen tekemiselle (SAARIKOSKI) Kalela: Tutkimustulosten hyväksyttävyyden edellytykset. Autio ym.: Ennakkositoutumisen käsite ja sen merkitys tutkimuksen tekemiselle (SAARIKOSKI) Kalela: Analysoi historian esitysten, historiankirjoituksen ja historian tutkimuksen suhdetta toisiinsa. Autio ym: Arvioi näkökulman merkitystä historiantutkimuksessa. Ota erityiseksi lähtökohdaksi Auvo Kostiaisen artikkeli liikkuvuuden historian tutkimuksesta (SAARIKOSKI) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa käsitteellä vieras kulttuuri? Autio ym: Aiheenvalinta, metodit, teoriat ja käsitteet historiantutkimuksessa (SAARIKOSKI) Kalela: Mitä Kalela tarkoittaa käsitteellä vieras kulttuuri? Autio ym: Aiheenvalinta, metodit, teoriat ja käsitteet historiantutkimuksessa (SAARIKOSKI) Kalela: Totuus historiantutkimuksessa. Autio ym.: Lähihistorian määrittely ja sen tutkimisen erityisongelmat.