Metodien maailmat. Mikrohistoria. Reija Satokangas
|
|
- Harri Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metodien maailmat Mikrohistoria Reija Satokangas
2 Mikrohistoria Paikka historiatieteessä Käsite Klassikoita Tutkimuskohteet Lähteet Miten tutkitaan? Kirjallisuutta
3 Paikka historiatieteessä Mikrohistoria on ns. uutta historiaa Ranskassa annalistinen historiankirjoitus Mikrohistorian juuret Italiassa (Microstoria) Saksassa arkipäivän historia Alltagsgeschichte Yhdysvalloissa psykohistoria Englannissa uusi sosiaalihistoria Lisäksi muistitietohistoria ja naistutkimus kuuluvat tähän ryhmään ja ovat mikrohistoriassa usein läsnä.
4 Käsite Yleispätevää määritelmää ei ole. Mikrohistoria liittyy 1) tutkimuksen lähtökohtiin, 2) strategisiin ratkaisuihin ja 3) koko työhön vaikuttaviin valintoihin.
5 Käsite Ominaispiirteitä ovat mikro- eli paikallistasoon keskittyvä tutkimus lähteiden lähiluku tavallisten ihmisten tutkimus
6 Klassikoita Italia: - Carlo Ginzburg: The Cheese and the Worms (1976, suom. 2007) - Giovanni Levi: Aineeton perintö (1985, suom. 1992) Ranska: - Emmanuel Le Roy Ladurie Annales-suuntauksen vanha mentaliteettien historian perinne elvytettiin 1970-luvulla - Montaillou, pieni ranskalainen kylä Yhdysvallat: - Natalie Zemon Davis: Martin Guerren paluu (1983) - Kulttuuria painottava ote
7 Carlo Ginzburg Il formaggio e i vermi: Il cosmo di un mugnaio del 1500 Tekstianalyysi läheltä näkee kauas Johtolankaparadigma
8 Giovanni Levi Normaali poikkeus -käsite Luokkansa edustaja - vai erilainen, toinen, jonka kautta ymmärrämme yleisen?
9 Kontekstualisointia eri tavoin Kulttuurinen kontekstualisointi Carlo Ginzburg prosessi, miten toimijat itse tulkitsevat omaa toimintaansa ja ympäröivää maailmaa Menocchion maailmanselityksen ymmärtäminen eikä kontekstin selitys Sosiaalinen lähestymistapa: Giovanni Levi sosiaalisten suhteiden ja rakenteiden merkitys henkilöt oman ryhmänsä edustajina
10 Natalie Zemon Davis
11 Martin Guerren paluu Betrande de Rols Martin Guerre (Betranden mies, lähtee sotaan) Huijari-Martin (Arnaud du Tilh) Pierre Guerre (Martinin veli)
12
13 Antero Heikkinen Matti Peltonen Anne Ollila Anna Kortelainen Kustaa H. J. Vilkuna Suomalaisia mikrohistoriasta kirjoittaneita HISSO-projekti
14 Tutkimuskohteet Yhteiskunnallisista rakenteista ja suurista kehityslinjoista elävään ihmiseen ja pieneen yhteisöön Arjen historia Mentaliteettien historia Marginaalien (pohdittava mitä ne ovat) historia Yksilöiden historia? Sosiaalihistorian apuvälineenä
15 Giovanni Levi ja Matilda : Keskeinen mikrohistorian periaate on se, että siinä uskotaan mikroskooppisen tarkastelun paljastavan ennen havaitsemattomia ilmiöitä.
16
17 Lähteet Myös narratiivisia (kertovia) ja fiktiivisiäkin (sepitteellisiä) tekstejä Esim. käräjäpöytäkirjat Marginaaliryhmien jättämät jäljet Kvalitatiiviset lähteet KAIKKI mahdollinen: olennaista on, miten niitä luetaan
18 Esimerkki lähiluvusta Vuonna 1883 tulivat voimaan uudet irtolaisasetukset, jotka systematisoivat entisen, tulkinnanvaraisen säännöstön. Sen perusteella kuka tahansa työttömänä, elatusta vailla omassa tai vieraassa seurakunnassa kiertelevä ja pahantapaista elämää viettävä henkilö voitiin toimittaa kuvernöörin, myöhemmin maaherran käsittelyyn ja sen kautta kolmesta kuukaudesta vuoteen, uusinnoista aina kolmeen vuoteen asti yleiseen työhön.
19 Kemin poliisilaitos Rikososasto Ad 14: Rikosilmoituspäiväkirja klo Its. Martta P. Oulujoen pitäjästä. viettää täällä työtöntä, kuleksivaa ja huonoa elämää ollen nytkin Paviljongin puistossa mukanaan kolme miestä ja epäillään MP:n sairastavan sukupuolitautia. Syntynyt xx.xx.1909 MP tullut tänne muutamia viikkoja sitten työn etsintään mutta ei ole työtä saanut. Elänyt entisillä rahoillaan ja saanut avustusta eräältä Hugo K:ltä jonka luona Väinö M:n talossa asunut kuten vaimo ja ollut aikomus mennä K:n kanssa naimisiin, mutta ei vielä totta ole tullut. Sukupuoliyhteydessä ollut ainoastaan K:n kanssa. Luulee olevansa terve. Lääkäri Lindberg MP:n tarkastettuaan ilmoitti P:n sairastavan sukupuolitautia. Vapautettu irtolaisuudesta ja passitettu Tornion sairaalaan.
20 Miten tutkitaan? Kvalitatiivinen tutkimus Tehtävä valintoja Abduktio yksityisestä yleiseen Esiymmärrys tutkittavasta asiasta Mikron ja makron yhdistäminen Vertailu metodina!
21 Vertailu metodina Charles C. Ragin: Vertailemalla saadaan esiin selityksiä, jotka koskevat tutkittavaa ilmiötä laajaalaisesti ja vertailu pakottaa ottamaan huomioon useita tekijöitä, jotka ilmiön erilaisuuteen (tai samankaltaisuuteen) vaikuttivat. Metodiksi vertailu nousee silloin kun se vaikuttaa tutkimuksellisiin valintoihin. Kun vertailu on systemaattista, kun sen avulla saadaan tulkintoihin argumentteja.
22 Miten tutkitaan Mikrohistorian valitsija tekee jo lähtökohtaisen oletuksen, että löytyy aina useampia näkökohtia kuin vain yksi totuus. Mikrohistoria voi olla esitystavallinen kikka, tutkimuksen juoni epäilyksen kylväminen; keskeisten teorioiden oletusten koetteleminen tai uusien, selittämättömien ilmiöiden määritteleminen ( löytäminen ) uuden teorian tai mallin kehittelyn aloittaminen TAI NÄITÄ KAIKKIA.
23 Metodista Usein tutkimuskohteen laaja-alaisuus vaatii paitsi monipuolista lähdeaineistoa myös erilaisia metodeja, välineitä ja näkökulmia menneen ajan tapahtumien ja niiden syiden selvittämiseksi. Tutkimuksen edetessä joutuu valitsemaan, mikä strategia on kulloinkin tehokkain tutkittavan ilmiön hahmottamisessa. Ei ole kyse vain mikro- tai makrohistoriallisen tason valinnasta tai vain joko kvalitatiivisiin tai vain kvantitatiivisiin lähdeaineistoihin paneutumisesta, tai siitä, käyttääkö vai ei vertailua apuna analyysin tekemisessä. Kyse on tarkoituksenmukaisten keinojen valitsemisesta ja käyttämisestä tutkittavan ilmiön ja sen syiden ja seurausten todentamiseksi.
24 Teemaan liittyvää kirjallisuutta Alapuro Risto, Suomen synty paikallisena ilmiönä Porvoo Burke Peter, Popular Culture between History and Ethnology. Ethnologia Europaea, XIV (1984) : 1. Between Sociology and History. Essays on microhistory, collective actrion and nation-building. Edited by Anna-Maija Castrén, Markku Lonkila and Matti Peltonen.Studia Historica 70. Hakapaino, Helsinki 2004 Englund Peter, Hiljaisuuden historia. Bookwell, Juva Geerz Clifford, The Interpretation of Cultures. Selected Essays. London: Fontana Press Ginzburg, Carlo, Johtolankoja: kirjoituksia mikrohistoriasta ja historiallisesta metodista. Gaudeamus, Helsinki, Heikkinen Antero, Kirveskansan elämää. Ihmiskohtaloita Kuhmon erämaissa 1800-luvun alussa. Juva Hinkkanen Merja-Liisa, Onko historian henkilöillä intimiteettisuojaa? Historiallinen Aikakauskirja, 93 (1995): 2. Kalela Jorma, Historiantutkimus ja historia. Tampere Katajala Kimmo, Historian ja antropologian välimaastossa. Historian näkökulma. Teoksessa Manaajista maalaisaateliin. Tulkintoja toisesta historian, antropologian ja maantieteen välimaastossa. Toim. Kimmo Katajala. Tietolipas 140. Jyväskylä Levi, Giovanni, Aineeton perintö. Manaajpappi ja talonpoikaisyhteisö 1600-luvun Italiassa. Like, Helsinki Le Roy Ladurie, Emmanuel, Montallou - ranskalainen kylä Otava, Helsinki, Lääkäri, lukkari, talonpoika, duunari. Lukuja suomalaisten historiaan. Toimittanut Vuokko Aromaa.Otava, Keuruu Mikkeli, Heikki, "Mentaliteettien historiaa: oliko 1500-luvun lopun ihminen ahne ateisti. HArk 82, s Ollila Anne, Mitä mikrohistoria on? Teoksessa Rakkautta, ihanteita ja todellisuutta. Retkiä suomalaiseen mikrohistoriaan. Toimittajat Katriina Mäkinen ja Leena Rossi. Täydennyskoulutuskeskus, Turun yliopisto Peltonen Matti, Mikrohistoriasta. Tampere Peltonen, Matti, Matala katse: kirjoituksia mentaliteettien historiasta. Hanki&jää, Tampere, Rahikainen Marjatta, Kasvot väkijoukossa. Teoksessa Matkoja moderniin. Lähikuvia suomalaisten elämästä. Historiallinen Arkisto 107. Toim. Marjatta Rahikainen. Helsinki Zemon Davis Natalie, Sosiaalihistorian haasteet. Teoksessa Matkoja moderniin. Lähikuvia suomalaisten elämästä. Historiallinen Arkisto 107. Toim. Marjatta Rahikainen. Helsinki Zemon Davis, Natalie, Martin Guerren paluu, Gaudeamus, Helsinki, 2001.
Kieltä ja kulttuuria
Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?
LisätiedotTutkijan vaeltava katse menneisyyden vieraassa maassa
Elore (ISSN 1456-3010), vol. 19 1/2012. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_12/salmi-niklander.pdf] Katsaus Tutkijan vaeltava katse menneisyyden vieraassa
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotKvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Terhi Koskela, Hanna Kumela, Paula Horne ja Harri Hänninen, Metla Eeva Primmer, SYKE FORBID -hanke TUK- ja Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelmien
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotArki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotHistoriantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä
Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen
LisätiedotEKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV
EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luentokurssi 15.3-3.5.2011 13-17 PR XV Roomalainen vesijohto Palmyrassa Osaamistavoitteet Vrt. uudet EK263 tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op KL 2018
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op KL 2018 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista nykyaikaan. Kurssi
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
LisätiedotSUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA
SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotAlussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen
Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotHISTORIANTUTKIMUKSEN UUSIA LÄHESTYMISTAPOJA
dernismin keskuksissa matkapuhelin on ollut vieras ja torjuttu asia. Suomi ja muut Pohjoismaat taas eivät ole olleet mitään postmodernismin mekkoja, joten se, mitä täällä tapahtui, jäi huomaamatta. Vasta
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotKirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus
Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus Tekstien valta ihmistyössä -seminaari, Kotimaisten kielten keskus 10.4.2018 Jenni Viinikka kielenhuoltaja, jatko-opiskelija (HY) Kela, Tieto-ja
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Sali
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op Sali 103 4.11. 18.12.2016 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista
LisätiedotKulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen
Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus
LisätiedotEläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot
Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot METSÄSTYSHIRVI Erä 1 klo 1030 Sarja M60/50 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Hollmen Ilkka
LisätiedotOiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus
ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotPedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen
Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotTERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto
TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotJoulujuhla Lopputulos 13 pöytää, 25 paria, 1 lepopari. Jakomäärä: 26. Keski: 286,0. Lepokierros (*) antaa pelattu prosentti.
Sija Pari Pisteet % Nimi J-ID Kerho 1 25 408,0 71,3 Antti Alen - Veli-Pekka Lukka 2 23 344,0 60,1 Oula Wichmann - Martti Meronen 1487 1219 Jyväskylän Bk - Turun Bk 3 5 333,7 * 58,3 Anne Vesanen - Leif
LisätiedotTietoa sivistyksen tarpeisiin Jari Heinonen TYÖLÄISMIES AHDINGOSSA? Kolme miessukupolvea rakennemuutosten Suomessa Särmikäskin pamfletti suomalaisen työväenluokkaisen mieskulttuurin nykytilasta ja syistä,
LisätiedotUuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)
Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden
LisätiedotOsuustoimintatutkimuksen eteneminen
PELLERVON PÄIVÄ 2007 PELLERVO-SEURAN VUOSIKOKOUS Kokousesitelmä: Osuustoimintatutkimuksen eteneminen KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ESITYKSEN SISÄLTÖ Osuustoimintatutkimuksen
LisätiedotTimo Ritakallio Timo O. Vuori. Elävä strategia Kyky nähdä, taito tarttua tilaisuuteen
Timo Ritakallio Timo O. Vuori Elävä strategia Kyky nähdä, taito tarttua tilaisuuteen Alma Talent, Helsinki 2018 Copyright 2018 Alma Talent Oy ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-3536-2 ISBN 978-952-14-3537-9
LisätiedotASIAKKAAN NÄKÖKULMA JA KOKEMUKSEN ÄÄNI HYVINVOINTITYÖHÖN Outi Hietala, VTT erikoistutkija kehittäjä, InspirOu
ASIAKKAAN NÄKÖKULMA JA KOKEMUKSEN ÄÄNI HYVINVOINTITYÖHÖN Outi Hietala, VTT erikoistutkija kehittäjä, InspirOu ASIAKKUUS SOTE-palvelut asiakkaan näkökulmasta: Ammattiapu asiakkaalle sekä mahdollisuus että
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotMikrohistorian lajit. Mikrohistoria ja muistitietohistoria. Matti Peltonen
Matti Peltonen Mikrohistoria ja muistitietohistoria Alessandro Portelli on eri yhteyksissä viitannut muistitietohistorian ja mikrohistorian läheiseen yhteyteen. Samassa hengessä hän nostaa tähän kokoelmaan
LisätiedotParas kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki
Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,
LisätiedotLastenopettaja vai laulunjohtaja? Mitä Mynämäen lukkarinvaali vuodelta 1769 kertoo talonpoikien suhtautumisesta alkeisopetukseen?
Lastenopettaja vai laulunjohtaja? Mitä Mynämäen lukkarinvaali vuodelta 1769 kertoo Lastenopettaja vai laulunjohtaja? Mitä Mynämäen lukkarinvaali vuodelta 1769 kertoo Lauri Viinikkala Tässä artikkelissa
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
LisätiedotMetsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Etelä - Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Etelä - Pohjanmaa 164, 4) Veijo
Metsästyshirvi sarja M60: 1) Ilkka Hollmen Satakunta 176, 2) Markku Rintala Pohjanmaa 169, 3) Asko Alatalo Pohjanmaa 164, 4) Veijo Pakkanen Kymenlaakso 154, 5) Ari Hämäläinen Kymenlaakso 152, 6) Jouko
LisätiedotMe haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa
Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on
LisätiedotTervetuloa Oulun hiippakunnan diakonian ja lähetyksen neuvottelupäiville Vuontispirtille, 7.-9.4.2015
paikalla Tervetuloa Oulun hiippakunnan diakonian ja lähetyksen neuvottelupäiville Vuontispirtille, 7.-9.4.2015 ja KUAn päiville 9.-10.4.( http://www.vuontispirtti.fi/) Ota mukaan termospullo ja reppu ulkoiluhetkiä
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotHENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä
TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotKultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )
Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen
LisätiedotKoulutusta ja arkea Seminaarinmäellä
Koulutusta ja arkea Seminaarinmäellä Kampusopaskoulutus 2008 Heli Valtonen, FT Historian ja etnologian laitos, JY Heli.valtonen@jyu.fi Jyväskylän seminaarilaisia ja opettajia retkellä. Kuva: Jyväskylän
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO. Jonna Takkunen HONKOLALAISET TORPPARIT 1900-LUVUN ALUN MURROKSESSA
TAMPEREEN YLIOPISTO Jonna Takkunen HONKOLALAISET TORPPARIT 1900-LUVUN ALUN MURROKSESSA Yhteisön ja sosiaalisen aseman merkitys torpparien suhtautumisessa torpparikysymykseen ja vuoden 1918 sotaan. Mikrohistoriallinen
LisätiedotTätä aikataululistaa ei päivitetä lukuvuoden aikana. Tarkasta aina ajantasainen aikataulu WebOodista tai Lukarista
HISTORIA Tätä aikataululistaa ei päivitetä lukuvuoden aikana. Tarkasta aina ajantasainen aikataulu WebOodista tai Lukarista Aloitusopinnot 5111109 Hops 1 op Opettaja: amanuenssi Riikka Myllys 11.9.2018
LisätiedotOppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.
Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla. 5. luokalla on oppilaalla kaksi valinnaisainetta (1h + 1h) ja 6. luokalla yksi valinnaisaine (1h). Eniten valintoja saaneet valinnaisaineet toteutuvat.
LisätiedotSisällys. I Johdanto 1. Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii
Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 1. Patentinloukkauksen aineellisoikeudelliset edellytykset tutkimuskohteena 1 2. Tutkimuksen metodi 2 3. Oikeuslähteet 2 3.1. Rajaus 2 3.2.
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO. Marja Metso. TOIMITTAJA LUO LEHDEN, LEHTI TOIMITTAJAN Alli Wiherheimon toimittajuuden oppivuodet Kotiliedessä 1922-1925
TAMPEREEN YLIOPISTO Marja Metso TOIMITTAJA LUO LEHDEN, LEHTI TOIMITTAJAN Alli Wiherheimon toimittajuuden oppivuodet Kotiliedessä 1922-1925 Tiedotusopin pro gradu -tutkielma Lokakuu 2005 Tiivistelmä TAMPEREEN
LisätiedotCustomer Intelligence ja Big Data. Digile D2I Kimmo Valtonen
Customer Intelligence ja Big Data Digile D2I Kimmo Valtonen Sisältö 1. Data2Intelligence-ohjelman kuvaus 2. Customer Intelligence: mitä sillä tässä tarkoitetaan? 3. Customer Intelligence Big Data ongelmana
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotKun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.
AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotPisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Pisterajat 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 86. E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 72 72 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 70. M Kevät
LisätiedotPisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Pisterajat 2006-2014 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62
LisätiedotTulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5
Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Leppiniemi Jarmo 3 Sitoutumattomat - 2757 4601,00 valittu 2 Akaan-Penttilä Eero 8 Kokoomus 794 3793,00 valittu 3 Hakala Lotta 4 Sitoutumattomat - 557
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotKirjallisuuden perusopinnot (30 op)
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Kirjallisuuden perusopinnot (30 op) Perusopintojen osaamistavoitteet Suoritettuaan perusopinnot opiskelija hahmottaa taiteen ja kulttuurin historiallisia yhteyksiä
LisätiedotKulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen
Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
Lisätiedot- metodin synty ja kehitys
Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotTyökyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri
Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri Työvoimahallinnon odotukset - Vajaakuntoisen työnhakijan
LisätiedotKiistämisen rajat Omapäinen suutari ja työväenliikkeen läpimurto maalaisyhteisössä 1900-luvun alussa
TAMPEREEN YLIOPISTO Sami Suodenjoki Kiistämisen rajat Omapäinen suutari ja työväenliikkeen läpimurto maalaisyhteisössä 1900-luvun alussa Historian lisensiaatintyö Tampere 2009 Tampereen yliopisto Historiatieteen
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTieteellisiä havaintoja kännykällä
Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä
LisätiedotKieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120
LisätiedotSija No Nimi Seura 500m 1500m pist. yhteispist. Sija No Nimi Seura 500m 1000m pist. yhteispist. Sija No Nimi Seura 500m 1500m pist. yhteispist.
A Pojat 1. 10 Aatu HAUTAMÄKI SU 40,50 2.11,56 43,853 84,353 A Tytöt 1. 15 Miina PELTONEN HLK 46,09 1.34,38 47,190 93,280 2. 13 Susanna LEHTINIEMI SU 46,79 1.35,94 47,970 94,760 3. 14 Veera SARKANEN SU
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotLähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset
Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotMonipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet
Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän
LisätiedotSM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015
SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani
LisätiedotTERVETULOA PÄIVITTÄMÄÄN TIETOSI KORKEAKOULUOPINNOISTA! HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN
HUMANISTINEN, VALTIOTIETEELLINEN JA KÄYTTÄYTYMISTITEELLIEN Helsingin yliopisto, Päärakennus, Fabianinkatu 33, Sali 5, 3. krs. AIKA ma 18.4.2011 klo 13 16 Anna Lyra-Katz, Yoyo -hanke, projektipäällikkö
Lisätiedot