ARKEOLOGIA JA HISTORIANTUTKIMUS ANNALISTINEN ARKEOLOGIA

Transkriptio

1 FENOMENOLOGIA Fenomen (ilmiö) materiaa tai asia; fenomenologian perustajateoreetikko E. Husserl Pyrkimys puhtaaseen havaintoon sulkeistamalla objektiin/ilmiöön liittyvät ennakko-oletukset = havainnoinin tarkoituksellinen suuntaaminen vain kohteeseen, monimutkaisista yksinkertaisempiin ilmiöihin Perspektiivi kohteen sisältä (emic): ihmisten subjektiivinen kokemusmaailma eri ilmiöistä käsitys olemisesta maailmassa Kokemisessa merkitykselliset kokonaisuudet, asioiden yhteenkuuluvuudet Kokeminen usein kokonaisvaltaista ja intuitiivista

2 FENOMENOLOGIA Asioita kuvattava siten, miten subjekti ne kokenut eri aistiprosessien kautta Kokemisen ruumiillisuus: aistit, ruumis, tekeminen, ei pelkkä tietoisuus Kontekstin huomioiminen oleellista Esimerkkeinä Oulun arkeologiassa seidat, kalliomaalauskohteet ja kaupunkiarkeologiassa mm. tilakäsitykset Kokemisen aistimellisuutta tutkittu mm. kalliomaalauskohteilla kaikua ja muuta ääntä mitaten. Kuva: Hossan Värikallio. Wikimedia Commons, Ilarius. Oikealla Enontekiön Dierpmesvárrin seita. Kuva: Tiina Äikäs.

3 FENOMENOLOGIA Fenomenologinen näkökulma maiseman tutkimiseen (C. Tilley): kohdetta lähestytään kulkemalla, havaitsemalla, kokemalla, eläytymällä, mm. havaitsemisjärjestys ja -rytmi merkityksellisiä Vastakohtana lähestyminen kartoin eli tieteellisesti Fenomenologian kritiikki: anakronismin ja essentialismin vaara erot kokijoiden välillä, nykytiedon aiheuttama jälkiviisaus (tutkiiko suomalainen arkeologi saunaa eri tavoin fenomenologisesti kuin vaikka ranskalainen?) Ei lopullista varmuutta siedettävä avoimeksi jääviä kysymyksiä; oivaltamisen funktio Kuva: Jaana Mellanen, Helsinki Helsingin alla. 2007

4 ARKEOLOGIA JA HISTORIANTUTKIMUS ANNALISTINEN ARKEOLOGIA Arkeologia antropologiaa ja menneisyydentutkimusta teoriayhteisyyttä myös historiantutkimuksen kanssa Menneisyyden historiallisuus = menneisyyden ilmiöt ja tapahtumat ainutkertaisessa yhteydessä, kontekstissa (ns. kontekstuaalinen arkeologia) Historiassa ns. annalistinen koulukunta: tutkimuksen piiriin yhteiskuntien kaikki piirteet Tapahtumien ja partikulaaristen kontekstien oheen laajat yhteisöissä vallinneet voimat, syvärakenteet historiantutkimukseen antropologisempi sävy Laajat synteesit ja kvantitatiiviset mallit, monitieteisyys Mm. ranskal. Fernand Braudel (k. 1985)

5 Arkeologiassa hieman viiveellä, erityisesti prosessualistisen arkeologian piirissä (huom! kontekstuaalisuutta / partikularisuutta painottavat etenkin postprosessualistiset näkökulmat) Erityisesti omaksuttu Braudelin käsitys ajan keston merkityksestä = trendit, syklit, aallot: ANNALISTINEN ARKEOLOGIA 1. tapahtumat = lyhytkestoiset, nopeasti muuttuvat ilmiöt, mm. yksittäiset tapahtumat ja yksittäisten ihmisten toiminnat 2. konjunktuurit = keskipitkät suhdanteet = muuttuvat ulkoiset rakenteet, erit. sosiaalihistorian ja talouden muuttujat 3. struktuurit = pitkäkestoiset ilmiöt (longue dureé), mm. ilmasto, biologia, demografia, mentaliteetit Kritiikkiä: talous- ja ympäristödeterminismi + tutkimuksessa jokin aikataso dominoi ja häivyttää muut kokonaisuuteen kuuluvat aikatasot Kuitenkin Braudelin syklit havaittavissa monissa arkeologisissa ilmiöissä + auttaa jäsentämään kysymystenasettelua

6 ANNALISTINEN ARKEOLOGIA Mm. kalliomaalausten tulkinnassa Braudelin syklit A. Lahelman mukaan: 1) tapahtumat: yksittäiset kuvat 2) konjunktuurit: dominoivia motiiveja ja muutoksia niissä 3) struktuurit: merkkejä saman teeman vuosituhantisesta jatkuvuudesta Esimerkkinä (myyttinen?) hirviteema 1) Tapahtumat: kivikautinen kalliomaalaus. Kuva: G. Burenhult, Arkeologi i Sverige. 2) Konjunktuurit: Saimaan vesistön kalliomaalausaiheet (A. Lahelma). 3) Struktuurit: Kalevalan hiidenhirviteema 1970-luvulla Arabian vuosilautasessa.

7 KOGNITIIVINEN ARKEOLOGIA Kognitio: tietäminen, ajatteleminen, havainnointi, ihmismielen tapa käsitellä informaatiota Menneisyyden ihmisten käsitys maailmasta Ihmistoiminnan taustalla ajatukset, ideologiat, uskomukset, symboliikka, joita tulkitaan kognitiivisten perustekijöiden perusteella Kognitiopsykologinen lähestymistapa arkeologiaan 1980-luvulla sekä tutkittavaan kohteeseen että tutkijaan itseensä Liittyy myös paleontologiaan ja paleobiologiaan: ihmisen ajattelun ja tietoisuuden evoluutio

8 KOGNITIIVINEN ARKEOLOGIA Materiaalisten aineistojen kognitiiviset tekijät, mm. valmistusprosessin teknologiaratkaisut ja funktionaalisuus, ei-funktionaaliset tekijät esineissä, esim. taiteellisuus ja symmetrisyys mm. kuvat, kulttuurikohtaisesti opitut merkit ja symbolit sekä merkitykset tutkimuskohteena C. Renfrew: kaikilla sosiaalisilla entiteeteillä ns. kognitiivinen eli mentaalinen kartta, joka koostuu kulttuurisista merkityksistä, käytösmalleista, elämänkokemuksista ja ohjaa esim. valmistusprosesseja Symmetrian vetovoima: 1. Paleoliittisissa käsikiiloissa/kirveissä käytön kannalta tarpeetonta symmetriaa. Kuva: Wikimedia Commons. Salisbury and South Wiltshire Museum, Richard Henry. 2. Ruotsalainen esiroomalaisen ajan matemaattisen symmetrinen hautalatomus ja sen ympärillä säännöllisesti sijaitsevat tulisijat. Kuva: A. Kraft & G. Ängeby, Symbolik i gravar 2013.

9 KOGNITIIVINEN ARKEOLOGIA P.S.Wells (2012): o Näkemisen merkitys esihistoriassa suuri, koska paljon nykyistä vähemmän ihmisten tekemiä objekteja, varsinkin kuvia o materian/artefaktin sisältöarvo suuri objektit tärkeitä kommunikaatiovälineitä o Uuden näkemisessä tulkinta perustuu aiemman kokemuksen perusteella luotavaan hypoteesiin Äänisen Olenji Ostrovin kalmiston myöhäismesoliittinen hirvisauva. Kuva: Vapriikki, Reetta Lepistö.

10 Symboliikka KOGNITIIVINEN ARKEOLOGIA Arkeologian perustermistöä (tässä käsittely lähinnä C. Gamblen mukaan) Kuitenkin hankalasti määriteltävä: mm. kuvat, rituaalit, uskonto, kieli, musiikki, abstrakti ajattelu ei välttämättä vastakohta käytännölle Prosessualistisessa alasysteemien teoriassa artefaktin piirteet: o Materiaalisuus/teknisyys artefkatit & ympäristö o Sosiaalisuus/yhteiskunnallisuus artefkatit & sosiaaliset organisaatiot o Käsitteellisyys/symbolisuus artefakteissa ilmenevät ajatukset, uskomukset, arvot Kritiikkiä tähän (ks. myös edellä Hawkesin sipuli): piirteet eivät erotettavissa, vaan vuorovaikutuksessa keskenään Esim. roomalainen kypärä: materiaalisuus (metallinen suoja), sosiaalisuus (aseman ilmaisija), symbolisuus (imperiumin valta) erotettavissa toisistaan vai ei? Kuva: Wikimedia Commons. Philip Serracino Inglott.

11 KOGNITIIVINEN ARKEOLOGIA, symboliikka Symboliikan yksinkertainen määrittely: utilitaristinen ominaisuus (artefaktin materiaalinen käyttö) ja ei-utilitaristinen ominaisuus (mm. rituaalinen käyttö); esim. kirveen praktinen ja rituaalinen ominaisuus Esimerkki kirveen utilitaristisista ja rituaalisista (?) ominaisuuksista. Kuvat: Det svenska jordbrukets första femtusen år ja Anna Lihammer, Arkeologiska upptäckter i Sverige

12 KOGNITIIVINEN ARKEOLOGIA, symboliikka Tulkitsevassa arkeologiassa (postmodernissa): materiaalinen kulttuuri selittyy kulttuurin normien kautta ja paljastaa ajatuksia siitä, mitä on olla ihminen Merkkien ja symbolien tutkiminen semiotiikkaa Tulkinta kontekstuaalista = samalta näyttävän merkin sisältö poikkeaa eri yhteyksissä Tanskalaiselta pronssikautiselta rituaalialueelta löydetty kivilaaka, taivasta osoittava keskiaikainen reliikkiastia Ruotsista ja pääsy kielletty -merkki. Kuvat: vas. Gyldendal og Politikens Danmarks historie 1, kesk. Anna Lihammer, Arkeologiska upptäckter i Sverige Tulkinnassa oltava kuitenkin joitakin vapaan assosiaation rajoituksia (esim. kuva kirveestä: kirveellä ei muotoilla pientä korua!)

13 KOGNITIIVINEN ARKEOLOGIA, symboliikka Esikirjallisten kulttuurien merkkien tulkinnassa materiaalisen ja kielellisen yhteyden purkaminen (arkeologian teoriahistoriassa ns. kielellinen käänne eli materiaali tekstinä ei aina toimi) Symboleilla vahva merkitys yksilö- ja sosiaalisen identiteetin rakentumisessa Iin Haminan keskiaikaisen katolisen kirkkomaan naisvainajan ortodoksiristi.