Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 JULKAISU 1/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta "Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen". Keskustelutilaisuuden avasi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Alustajina toimivat professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto, toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla, toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), ennustepäällikkö Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos, johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki, kansantaloustieteen professori, emeritus Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kommenttipuheenvuoronsa alustuksiin esittivät ylijohtaja Pentti Pikkarainen, VM ja johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat: Paneelin puheenjohtaja professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, sd Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kesk Kansanedustaja Astrid Thors, r Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Tilaisuuden avaus Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, valtiovarainministeriö Talouskriisin lainalaisuudet taloushistorian valossa Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto EU:n velkakriisi: miten käy rahaliiton? Toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla Euroopan keskuspankki ja talouskriisi - seuratako Fedin jalanjälkiä vai ei? Toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) K ommenttipuheenvuoro Ylijohtaja Pentti Pikkarainen, VM K ahvitauko Tässäkö Euroopan vaihtoehdot: romahdus vai pitkä kärsimys? Ennustepäällikkö Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos Kommenttipuheenvuoro Johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen Inflaatiosta pelastus talouskriisiin? Johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Kriiseistä uuteen nousuun Kansantaloustieteen professori, emeritus Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto P aneelikeskustelu Paneelin puheenjohtaja professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, sd Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kesk Kansanedustaja Astrid Thors, r Tilaisuuden päätös

4

5 Talouskriisin lainalaisuudet taloushistorian valossa TUTKAS Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto

6 EU:n velkakriisin anatomia: kaksi puuttunutta näkökulmaa 1. Taloushistorian opetukset (i) Valuuttakurssin kiinnittäminen poistaa yhden sopeutumismekanismin (ii) Nousukaudella rahapolitiikkaan tarvitaan nopeusrajoitin 2. Makrotalousteorian viesti: joustavien valuuttakurssien vallitessa keskuspankeilla on kaikki valta rahataloudellisen virityksen valinnassa - myös globaalitaloudessa

7 Kriisien tausta ennen keskuspankkien (rahapolitiikan) aikaa mitä lainalaisuuksia tunnistettavissa? Uuden toimialan ilmaantuminen, Hollannin tulppaanimania 1600-l., esimerkki uskomattomasta spekulaatiosta. Tulppaanit: yhden sipulin hinnalla saattoi ostaa 8 lihavaa sikaa 4 lihavaa härkää 12 lihavaa lammasta 24 tonnia vehnää jne. kun varakkaan kauppiaan vuositulo oli 3000 guilderiä, korkein noteerattu yhden tulppaanisipulin hinta oli 5000 guilderia

8 Suvereeni (vakuudeton) jvk-luotto kriisiyttänyt jo 1300-luvulla: Englannin kuningas Edward III jätti sotavelkansa maksamatta firenzeläisille pankkiireille Tietyn yhtiön osakkeeseen liittynyt spekulatiivinen kysyntä, esim. Etelämeri-yhtiö (kaupankäynti Espanjan Etelä-Amerikan siirtomaissa) 1700-l. => konkurssi Ensimmäinen globaali finanssikriisi 1825: löysä raha, omaisuuskupla, laaja petosvyyhti (Britanniassa kaatui 60 pankkia) Kuplien taustoja 1800-l.: sijoitukset kanaviin, kaasulaitoksiin, liikennevälineisiin kuten rautatiet, tekstiiliala, kultalöydökset, puuvillan hintakupla, 1907 pankkipaniikki USA:ssa Valtioiden suvereenin velan periminen asevoimin (satamien saartaminen); USA, Britannia vs. Latinalainen Amerikka, Marokko, Egypti) 1900-luvun vaihteessa.

9 Huijareita ja spekulaattoreita - tähtisikermä Pörssikuplan keksijä, skotti John Law n (1700-l): murhamies, uhkapeluri ja rahoitusnero Charles Ponzi (1882-) Danny Faulkner (USA:n säästöpankkikriisi 1980-l.) George Soros kaatoi Englannin punnan 1992, hyökkäsi Hongongin valuuttaa vastaan Bernard Madoff, pyramidihuijaus (taloushistorian suurin huijaus) Suomessa Wincapita

10 Kriisit keskuspankkien aikana kansallisia tai kansainvälisiä 1930-luvun suuren laman selitys ja syvyys: Itävaltalainen koulukunta, Murray N. Rothbard: heinäkuusta 1921 heinäkuuhun 1929 rahan tarjonta (lavea) kasvoi 7.7 %:n vuosivauhtia, yhteensä 62 %. Seurasi luottoekspansio, pörssi- ja asuntomarkkinakupla Friedman-Schwartz propositio: Fed syvensi ja pitkitti lamaa kiristämällä (toistaamiseen Englannin irtaannuttua kultakannasta) rahapolitiikkaa Milton Friedman: USA:n 30-luvun lama on todiste siitä, kuinka suurta vahinkoa muutamien ihmisten, keskuspankin johdon, virheistä voi seurata Suuren laman saldo USA:ssa: sijoituskupla puhkeaa, teollisuustuotanto 46 %, työttömyysaste 25 %, pankkien konkurssit: 9000 pankkia kaatui, hintadeflaatio: tukkuhinnat - 32 %, viljan hinta 60 %

11 1990-lukujen talouskriisien lainalaisuus: pois kiinteästä valuuttakurssista = pois kriisistä Eurooppa: Suomi, Ruotsi, Norja, Britannia 1990-luvun alussa: devalvaatiot Aasian kriisi (lainoilla rahoitettu nousu) 1997: Thaimaa, Indonesia: devalvaatiot, muilla devalvoituminen Latinalainen Amerikka: Meksikon tequila-kriisi ja devalvaatio; Argentiina 1990-l. lopulla, valuuttakatejärjestelmästä irtaantuminen 2002: devalvoituminen 75 %, talous supistui vain yhden vuosineljänneksen, kasvoi 63 % seuraavan 6 vuoden aikana) Opetus: antakaa valuutan arvon määräytyä markkinoilla; kilpailukyky palautuu, vaihtotase hallintaan. Spekulatiiviset hyökkäykset mahdollisia kiinteätä kurssia vastaan, eivät onnistu kurssien joustaessa.

12 Japanin varallisuusesineiden hintakupla Pankkilainoilla rahoitettu kupla: V.1990 Japanin yritysten osakkeiden yhteenlaskettu arvo suurempi kuin vastaava USA:n luku Tonttimaan arvo huipussaan.

13 2000-luku: USA:n finanssikriisi, Euroopan rahaliiton jäsenmaiden velkakriisi USA: luopuminen Taylorin säännöstä, negatiivinen reaalikorko EKP: inflaationormi

14 Taylorin rahapolitiikan sääntö

15 EKP:n rahapolitiikka 2000-luvulla viritetty Saksan talouden näkökulmasta Rahan tarjonnan M3 kasvuvauhti 5-8 % , kipusi %:iin M3 kasvanut EU:n rahaliitossa 91 %. EKP rahoitti Euroopan luottoekspansion: valtioiden joukkovelkakirjamarkkinat, sijoitukset USA:han, sijoitukset kiinteistömarkkinoille Reaalikorot negatiiviset.

16 Eurooppa: rahan tarjonnan kasvuvauhti, M3 (rahaliitto )

17 Opetuksia Valuuttakurssin joustaessa (= keskuspankin pysyessä pois valuuttamarkkinoilta) keskuspankilla kaikki valta säädellä korkoja ja rahan tarjontaa (inflaatiosta ks. alla) Aasian kehittyvien maiden nousu: satoja miljoonia työnälkäisiä työntekijöitä, halpoja tuontitavaroita => globaali inflaatiovauhti alentunut. Kiinan valuuttakurssipolitiikka taannut hintakilpailuedun. EU:n inflaatiovauhti matala: EKP tulkitsi väärin oman politiikkansa menestystarinana => ylikeveä rahapolitiikka

18 Johtopäätöksiä Nousukautena ilmeisesti - rahapolitiikka tarvitsee nopeusrajoitteen. Tulisiko keskuspankkien monitoroida kuluttajahintojen ohella hintakehitystä myös osake- ja asuntomarkkinoilla (vastoin Greenspanin put - strategiaa)? Bernanke Gertler-propositio: rahapolitiikan virityksessä tulisi ottaa huomioon sijoitusmarkkinoiden hintakehitys vain siinä määrin, kuin tällä kehityksellä on merkitystä inflaation määräytymisen kannalta

19 Keskuspankit puhuvatkin mieluummin macroprudential politiikasta, jolla ne viittaavat sääntelyyn. Silti: Otmar Issing (entinen EKP:n pääekonomisti): A monetary policy strategy that monitors closely monetary and credit developments as potential driving forces for consumer price inflation in the medium to long run has an important positive side effect an impressive number of empirical studies have demonstrated that hardly any asset price bubble has not been accompanied if not preceded by strong growth of credit and/or money

20 Auttaako inflaatio? Julkisen vajeen vaikutus inflaatioon (Sargent & Wallace, Sims, Buiter) makrotalousteorian haasteellisin ongelma (kannattaa uskoa Friedmania) Talouskriisejä hoidettu inflaatiolla; inflaatio on vero ja tulonsiirto; jos/kun se osuu varakkaisiin, sen voi nähdä hyväksyttävänä! Paljonko inflaatioveroa EKP voi kerätä? (i) Luottolama rajoittaa (ii) Japanin pitkä deflaatio ja likviditeettiloukku: inflaatiovero ei tule avuksi.

21 Euroalueen velkakriisi: miten käy rahaliiton? Sixten Korkman ETLA TUTKAS, Pikkuparlamentti

22

23

24

25 Euroalueen velkakriisi 1.Mikä oli EMU:n tausta ja tavoitteet? 2.Mistä nykyiset ongelmat juontavat juurensa? 3.Mihin suuntiin rahaliitto voidaan kehittää? 4.Mitä akuutin kriisin torjunta vaatii? 5.Mikä on todennäköinen skenaario? 6.Oliko EMU-jäsenyys Suomen osalta virhe?

26 1. EMU on taustaltaan ja tavoitteiltaan taloudellinen mutta ennen kaikkea poliittinen projekti

27

28

29 2. EMU:n ongelmana on ensisijaisesti alueen heterogeenisuus ja - jäsenmailla ei ole omaa rahapolitiikkaa/valuuttakurssia - jäsenmailla ei ole omaa setelipainokonetta - yhteisiä sääntöjä (VKS) ei noudatettu - no bailout-sääntöä ei operationalisoitu - pankkien toimintakyvystä ei ole kannettu riittävää huolta - kriisinhallinta on ollut haparoivaa - NB, että monet taustalla olevat ongelmat ovat geneerisiä: julkinen ylivelkaantuminen, yksityinen ylivelkaantuminen

30

31

32

33 3. EMU:n kulkusuunnan osalta voi korostaa a)jäsenmaiden budjettikurin vahvistamista eri keinoin b)no bailout-säännön operationalisointia (ERVV ja EVM) c)yhteisvastuuta ja fiskaalisen/poliittisen integraation syventämistä (esim. eurobondit) d)pankkipolitiikan federalisointia

34

35 4. Euroalueen velkakriisi: mitä tulee tehdä? Hevoskuuri kriisimaissa budjettivajeen pienentämiseksi Velkajärjestely taakan keventämiseksi Tukirahoitusta ajan ostamiseksi + toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi + toimia pankkijärjestelmän vahvistamiseksi

36

37 5. Uskottavin skenaario edessä olevasta on muddling through -EMU:n sortuminen olisi taloudellinen ja poliittinen katastrofi - riittävin toimenpitein se on vältettävissä - poliittinen sitoutuminen projektiin on edelleen vahvaa

38 6. Suomi ei ole EMU-jäsenyydestä kärsinyt ja eurolla on edelleen kansalaisten kannatus (niin Suomessa kuin muissa euromaissa)

39

40 Mitä mieltä eurosta? (syksy 2011) Puolesta Vastaan Netto 1 Nettomuutos 2 Saksa Hollanti Itävalta Suomi Belgia Ranska Espanja Italia Portugali Kreikka Irlanti Ruotsi Tanska UK Puolesta vastaan saldo. 2 Saldon muutos edellisestä barometrista. Lähde: Komission Eurobarometri 76.

41

42 Eurokriisi ja Euroopan vaihtoehdot Eero Lehto PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

43 Lähtötilanne Kehittyvät maat kehittyneiden maiden puristuksessa Valuuttakurssimekanismi ei tasoittanut kasvueroja Heikohko reaalitalous (USA ja Eurooppa) Vuoden 2009 romahdus osoitus kapitalismin syklisyydestä: jossain vaiheessa luotonotto alkaa perustua odotuksiin pääoman arvon noususta Spekulaatio & moderni investointipankkitoiminta johtivat romahdukseen Eurooppa ei keskimäärin ole muita huonompi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

44 Vaihtotase suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD 4 % USA Yhdistyneet kuningaskunnat Euroalue Japani PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

45 Julkinen velka suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD 250 % Yhdistyneet kuningaskunnat Euroalue USA Japani PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

46 Julkinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD -12 % Euroalue Japani Yhdistyneet kuningaskunnat USA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

47 Mistä Euroopan velkakriisi syntyi? Eurooppa oli liian epäyhtenäinen vielä 6 8 vuotta valuuttaliiton perustamisen jälkeen EU:ssa aitoa kilpailukykyerot umpeen kurovaa konvergenssia lähinnä Länsi- ja Itä-Euroopan välillä Euroalueen sisällä EU:n tuella on onnistuttu kaventamaan lähinnä elintasoeroja Rakennepolitiikka on tältä osin epäonnistunut PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

48 Vaihtotase suhteessa BKT:hen keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 10 % Kreikka Portugali Espanja Irlanti Italia Suomi Saksa Hollanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

49 Julkinen bruttovelka suhteessa BKT:hen, keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 140 % Irlanti Suomi Espanja Hollanti Saksa Portugali Kreikka Italia PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

50 Julkisen sektorin rahoitusjäämä suhteessa BKT:hen, keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 6 % Kreikka Portugali Italia Saksa Hollanti Irlanti Espanja Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

51 Julkisen kulutuksen määrän kasvuvauhti vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 7 % Saksa Portugali Italia Suomi Kreikka Hollanti Espanja Irlanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

52 Työtuottavuuden keskimääräinen muutos teollisuudessa vuosina Lähde: OECD 9 % Italia Espanja Hollanti Saksa Irlanti Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

53 BKT:n kasvuvauhti keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 6 % Portugali Italia Saksa Hollanti Kreikka Espanja Suomi Irlanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

54 Miksi juuri valtioiden velkakriisi Julkinen sektori pehmensi yksityisen sektorin romahdusta: näennäisesti yksityisen sektorin velat alkoivat muuttua julkisiksi veloiksi Julkiset puskurit olivat Euroopan kriisimaissa olemattomia Maastrichtin sopimusta ei noudatettu Irlannin ja Espanjan kohdalla taas asuntokupla oli ylivertaisen suuri PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

55 Miksi kriisin ratkaisu on niin vaikeaa Epäyhtenäinen alue todellisen kilpailukyvyn osalta, mutta yhteinen valuutta Finanssipolitiikka on kansallista: periaatteessa kunkin olisi tultava toimeen omillaan EKP oli aluksi liian pidättyväinen Eurovaltioiden yhteinen ponnistuskin tuli myöhään PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

56 Ratkaisumalleja: Siirtyminen liittovaltioon Yhteisvastuun periaatteen noudattaminen (jota ajavat epävirallisesti (ainakin) IMF, Italia, USA, Euroopan komissio) merkitsisi Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) luotonantokapasiteetin nostamista ainakin 750 miljardiin euroon (suunnitellusta 500 miljardista eurosta). Euromaiden yhteisesti takaamien joukkovelkakirjalainojen (eurobondit) liikkeeseen laskua PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

57 Hyvät ja huonot puolet Etuna: Akuutin kriisin hälveneminen Finanssipolitiikan äkkijarrutuksen välttäminen Haittoina Laskun maksattaminen euroalueen luottokelpoisilla valtioilla matalina sijoitustuottoina, pääoman arvonalennuksina ja suoraina tukina Aikaansaisi lisätarpeen kiristää finanssipolitiikkaa AAA-maissa Suomi puhtain maksaja, koska se ei hyötyisi edes EVM:n puitteissa maksetusta pankkituesta Syntyisi niin sanottu Ratchet-vaikutus vakaussopimuksen vastaiseen noudattamiseen (vrt. urakkapalkka, 5- vuotissuunnitelmat). PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

58 Saksan ajama kova linja EVM:n lainanantokapasiteetin rajoittaminen 500 miljardiin euroon (senkin jälkeen kun ERVVV, ERVM ja EVM on yhdistetty) EKP:lle ei oikeutta ostaa kriisimaiden valtioiden obligaatioita suoraan Finanssipolitiikan tuntuva kiristäminen kriisimaissa Uuden säännöt julkisen sektorin rahoitusalijäämien rajoittamiseksi Kreikan valtion lainojen osittainen saneeraus PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

59 Miksi Euroopan kriisin uskotaan jatkuvan Vuoden 2008 tapahtumien kulku toistuu Talouden arviointi on yleensä myötäsyklistä ja likinäköistä Kapitalismin kriisi Vain rahoitusmarkkinailmiö Kiristynyt suhdannepolitiikka hallitsee suhdannekuvaa Euroalue nähdään muusta maailmasta irrotettuna isolaationa PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

60 Teoria reaalitalouden syklistä unohtunut! Uuden nousun edellytysten syntyminen vie aikaa (Keynes, Yleinen teoria, s.237). Ennen uusia investointeja (ja kulutusta) Yritysten ja kotitalouksien velkataakan täytyy keventyä Yritysten kannattavuuden täytyy parantua Eikä näin ole pitkälti tapahtunut jo USA:n kohdalla Esimerkiksi muu rakentaminen ja asuinrakentaminen alkaa jo elpyä PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

61 Euroopan velkakriisi helpottaa, koska USA:n talous on kääntymässä nousuun Kasvu jatkuu kehittyvissä maissa, joiden talous ei romahtanut niin kuin 2009 Epäyhtenäisessä Euroopassa Saksan hyvä työmarkkinatilanne mahdollistaa yksityisen kulutuksen kasvu. Rakentaminen on Saksassa jo lähtenyt nousuun EKP:n toimet kuten tehty päätös alkaa myöntää pankeille 3 vuoden rahoitusta, on auttanut Jo se, että Italia ja Espanjan valtion obligaatioiden korot ovat laskeneet yli prosenttiyksikön viime vuoden lopulta muuttaa arvioita näiden valtioiden selviytymisestä PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

62 Italian ja Espanjan 10 vuoden valtionlainojen korkoerot Saksaan verrattuna % 5 % Italia-Saksa Espanja-Saksa 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

63 Euroalueen sisällä kasvuerot ovat jatkossa suuria Euroalueenkin BKT kasvaa vuonna 2012, mutta keskimäärin hitaasti Kriisimaissa kasvu on muuta Eurooppaa hitaampaa Investointitavaratuottajat eivät notkahda kuten 2009 Suomella edellytykset muuta Eurooppaa tuntuvasti nopeampaan kasvuun PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

64 Suhdanneindikaattorit 1995:1 2012:1 Lähde: The Conference board, Eurostat Index of Leading Economic Indicators, USA (2004=100) Economic Sentiment Indicator, Euroalue (Pitkän aikavälin keskiarvo=100) Economic Sentiment Indicator, Saksa (Pitkän aikavälin keskiarvo=100) 1995: : : : : : : : :01 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

65 Työttömyysasteen muutos vuoden 2011 aikana, % Lähde: Eurostat 7 % *Joulukuu 2011 arvioitu Saksa Suomi Irlanti Hollanti Italia Portugali Espanja Kreikka* PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

66 Vähittäiskaupan määrän muutos vuoden 2011 aikana, % Lähde: Eurostat 4 % Kreikka Portugali Espanja Italia Hollanti Irlanti Saksa Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

67 Tavaraviennin osuudet GIPSI-maihin vuonna 2010, % Lähde: Eurostat 20 % Suomi Ruotsi Hollanti Saksa Yhdistyneet kuningaskunnat Ranska PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

68 Eurooppa keskipitkällä aikavälillä Profiili on matala Ei vahvisteta talouskasvun edellytyksiä Kasvumalli on vanha Ylikorostus yritysten lyhyen aikavälin kattavuuden ja työn tarjonnan lyhyen aikavälin kannustimien vahvistamisella Nykypolitiikka ei tee Euroopasta dynaamista muiden maiden haastajaa Mikä voisi olla Euroopan vahvuus Tasainen tulonjako Pienet koulutuserot ja korkea koulutustaso Välimeren alue tulee jäämään pohjoisen Itä-Euroopan (Baltia, Tsekki, Slovakia ja Puola) jälkeen! PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

69 EUROOPAN VAIHTOEHDOT: PITKÄ KÄRSIMYS ESTÄÄ ROMAHDUKSEN TUTKAS Jaakko Kiander

70 EUROOPAN KRIISI Finanssikriisi iski Eurooppaan voimakkaasti vuonna 2009 Ylivelkaantuneet maat ajautuivat lamaan jo 2008 Espanja, Irlanti, Portugal, Kreikka, Euroalueen talous alkoi elpyä 2010 mutta ajautui velkakriisin 2-vaiheeseen vuonna 2011 Epävarmuus alkoi ruokkia itseään, politiikka ei onnistunut rauhoittamaan markkinoita Vuodelle 2012 ennakoidaan kireää finanssipolitiikkaa ja sen seurauksena taantumaa Kireällä finanssipolitiikalla halutaan saada velkaantuminen kuriin, mutta samalla leikataan kokonaiskysyntää

71 TAUSTALLA EPÄTASAPAINOT Velkakriisin taustalla on aitoja epätasapainoja, joiden takia kriisiä ei ole helppo ratkaista Kumuloituneet kilpailukykyerot Erot kustannus- ja tuottavuuskehityksessä Vaihtotaseiden epätasapainot Suuret epätasapainot eivät ole kestäviä, mutta niitä ei ole helppo korjata nopeasti Ratkaisuna muutokset kokonaiskysynnässä tai reaalisessa valuuttakurssissa Ylijäämämaissa lisää kysyntää, alijäämämaissa vähemmän Ylijäämämaissa sisäinen revalvaatio, alijäämämaissa sisäinen devalvaatio

72 KUINKA KRIISISTÄ SELVITÄÄN? Valittu tie: finanssipolitiikan kiristys alijäämämaissa mutta myös ylijäämämaissa Alijäämämaiden on leikattava kysyntää ja kustannuksia: deflatorinen politiikka Mutta myöskään ylijäämämaat eivät halua joutua huonoon asemaan Ratkaisuna EKP:n poikkeukselliset operaatiot EKP yritti aluksi kiristää politiikkaa: umpikuja Uusi politiikka syksyllä 2011: rajaton likviditeetti pankeille Valtioiden ja pankkien rahoitus turvataan, korkotaso laskee ja euro heikentyy (= Fedin politiikka)

73 MENETETTY VUOSIKYMMEN EKP:n rahaekspansio estää eurojärjestelmän romahduksen ja palauttaa vähitellen luottamuksen Samaan aikaan finanssipolitiikan kiristämistä jatketaan Taantuma on jatkunut 3-4 vuotta, ja jatkuu edelleen Kriisimaissa tarvitaan säästöjä vielä usean vuoden ajan, mikä hidastaa kasvua Asuntolainakriisistä toipuminen kestää Säästöpolitiikka on vasta alkamassa Italiassa ja Ranskassa Tuloksena kasvun ja työllisyyden kannalta menetetty vuosikymmen

74 TOISAALTA: TÄSSÄ EI OLE MITÄÄN UUTTA EU-MAIDEN TYÖTTÖMYYSASTE ON OLLUT ENNENKIN KORKEALLA

75 MITÄ TÄSTÄ SEURAA? Eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden ongelmat kärjistyvät Säästöpolitiikka pakottaa leikkauksiin Leikkaukset yhdessä työttömyyden kanssa tuottavat köyhyyttä ja poliittista levottomuutta EU:n kunnianhimoiset 2020-tavoitteet jäävät saavuttamatta Euroopan heikkenevä demografia vaikeuttaa julkisen talouden tilannetta toisin kuin 1980-luvulla

76 Inflaatio ja julkinen velka puheenvuoro Tutkas-seurassa Seppo Honkapohja* Suomen Pankki *Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1

77 I. Inflaatio, korot ja likviditeettioperaatiot SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2

78 Kuluttajahintaindeksi 10 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Bloomberg SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 3

79 8 Kansainvälisiä 3 kk:n korkoja, päivittäin % Vakuudeton interbank-korko, 3kk USD eurokorko Iso-Britannia Japani 3 kk Euribor Lähde: Reuters SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 4

80 EKP:n euromääräiset operaatiot Pidempiaikaiset operaatiot (3 kk) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (yli yö) Hienosäätöoperaatiot (1-7 pv) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (36 kk) Mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 5

81 Euroalueen M3:n ja luottojen kasvu Euroalueen M3 * Euroalueen yksityiselle sektorille myönnetyt lainat Euroalueen yksityiselle sektorille myönnetyt luotot 14 Vuosimuutos, % Lähde: Euroopan keskuspankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6

82 Talouteen on pumpattu voimakkaasti likviditeettiä. Rahaolot ovat periaatteessa keveät. Rahan määrän ja yleisölle myönnettyjen luottojen määrä kasvavat hyvin hitaasti. Rahan määrä on pitkälti kysynnän määräämä. Luottomarkkinoilla saattaa olla myös tarjontarajoituksia, mutta luultavasti luottojen kysyntä on myös vaatimatonta. Johtopäätös: inflaatiota on tällä hetkellä vaikea saada liikkeelle rahataloudellisin keinoin. Tilanne muistuttaa Keynesin likviditeettiloukkua SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

83 II. Julkisen velan ongelma SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 8

84 Miten julkista velkaantumista voi alentaa? Talouskasvu Merkittävä julkisen talouden sopeuttaminen Riittävä perusylijäämä on tarpeen (ylijäämä ilman korkomenoja) Velkojen laiminlyönti ja uudelleenjärjestelyt Inflaatio Rahoitusrepressio yhdessä inflaation kanssa => Keskityn kommentoimaan kahta viimeisintä bullettia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9

85 Määritellään (reaalisena) (julkinen) velkasuhde = julkinen velka/bkt, (julkinen) perusylijäämä = tulot menot korkomenot, Oletetaan yksinkertaistuksena, että BKT ei kasva. Tällöin julkisen velkasuhteen muutos = reaalikorko x velkasuhde perusylijäämä/bkt Kommentteja: Vastaava kaava pätee nimellissuureille, mutta korko on tällöin velan nimelliskorko. Jos BKT kasvaa, reaalikoron ja kasvuvauhdin erotus on tärkeä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

86 Johtopäätöksiä: 1) Jos nopeampi inflaatio nostaa nimelliskorkoa vastaavasti, niin velkaongelma ei helpotu. Inflaation tulee olla yllätyksellistä. Uudesta velasta joudutaan maksamaan korkeampaa korkoa inflaation nopeutuessa. Inflaatio voi auttaa vain jos velka on kiinteäkorkoista ja pitkäaikaista eikä ole tarve ottaa uutta velkaa. 2) Jos nimelliskorko reagoi heikosti inflaation nousuun, niin velkaantumista voidaan alentaa. Rahoitusrepressio: säännöstellyt korot, valtion luotottaminen kotimaisista lähteistä jne. Katsotaan historiallista dataa julkisesta velasta, koroista ja inflaatiosta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 11

87 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 12

88 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 13

89 Velan likvidointivaikutukset toisen maailmansodan jälkeen olivat merkittäviä (Reinhart & Sbranchia 2011): Australia , -71,-78: 5.1% BKT:sta, 20.3% verotuloista Belgia : 2.5% BKT:sta, 18.6% verotuloista Ruotsi , ; 0.9% BKT:sta, 6.5% verotuloista UK : 3.6% BKT:sta, 26.0% verotuloista USA : 3.2% BKT:sta, 18.9% verotuloista Nykyaikoina rahoitusmarkkinat seuraavat tarkasti uhkia inflaation nopeutumisesta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 14

90 Nimellis- ja reaalikorot USA:ssa 3 kk reaalikorko 1v inflaatio-odotus 3 kk korko 10 v reaalikorko 10 v inflaatio-odotus 10 v korko 20 % 9 % Kuvassa käytetty 3 kk korkoa ja Fed of Philadelphian Survey of Professional Forecasters (SPF) 1 vuoden inflaatio-odotusta. Lähteet: Reuters, EKP ja Federal Reserve Bank of Philadelphia Kuvassa käytetty 10 vuoden korkoa ja Fed of Philadelphian Survey of Professional Forecasters (SPF) 10 vuoden inflaatio-odotusta. Lähteet: Reuters, EKP ja Federal Reserve Bank of Philadelphia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 15

91 Loppukommentteja: Inflaation kustannukset on syytä pitää mielessä: Inflaatio on usein vaihtelevaa ja epävarmaa. Verojärjestelmä ei ole indeksoitu inflaatioon. Inflaatiolla on haitallinen vaikutus tulon- ja varallisuudenjakoon. Eläkerahastojen obligaatio-omistukset Nopea inflaatio heikentää yleensä talouskasvua. Hyvin nopea inflaatio johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Inflaation käyttö edellyttäisi keskuspankkien luopumista hintavakauden tavoitteesta. Rahoitusrepressiolla on haitallisia vaikutuksia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 16

92 Kriiseistä uuteen nousuun Paavo Okko professori emeritus TUTKAS, Kriisitalous-seminaari

93 Kriisin luonne vaikuttaa uuteen nousuun Paha pankki/velkakriisi enteilee hitaasti alkavaa nousua meillä ei nyt onneksi omaa velkakriisiä Teknologian murroksesta johtuvasta kriisistä toipuminen riippuu rakennemuutoksen nopeudesta Suomessa oli 1990-luvulla oma paha pankkikriisi ja pitkä lama, josta toipumista auttoi markan devalvoituminen sekä yllättävän vahva uuden teknologian hyödyntäminen Nyt meitä vaivaa globaali (ei oma) velkakriisi sekä ICT- ja metsäklusterien sopeutumisongelmat Nousuun pääseminen ilman devalvaatioapua on mahdollista mutta vaatii erityistä onnistumista rakenteellisessa uudistumisessa

94 Mitä pahat pankkikriisit ovat saaneet aikaan? Lähde: Reinhart Rogoff 2008

95 Ero 1990-lukuun on ollut selvä silloin miinuksella 38 kk, äskeinen taantuma kesti 18 kk

96 Suomen BKT ja sen vuosikasvu

97 Suomen kokonaistuotanto vielä alle 2008 tason

98 Kasvuvauhti hidastunut tulotason nousun myötä Mikä on Suomen potentiaalisen tuotannon kasvu jatkossa?

99 Kasvu on aikaisemmin palannut takaisin laman/taantuman jälkeen onko tämä niin erilainen ettei nyt niin käy? Vientikysyntä toipuu, mutta se ei yksin riitä, koska suuri osa vientikapasiteettista on jo hävinnyt! Pankkikriisit pyrkivät tekemään täystuhoa, kun teknologinen muutos tuhoaa vanhaa luodessaan uutta Teknologinen muutos on kasvun lähde, mutta vain mahdollisuuksien mielessä yritysten on löydettävä nämä mahdollisuudet Nousua ei voi avustaa nyt devalvaatiolla sisäisellä ehkä vähän (toivottavasti euro heikkenee)

100 Uusien kasvumahdollisuuksien hahmottamisesta Kasvuteorian näkökulma: osaamispääoman kasvua nopeuttamalla uutta kasvua (=tuottavuuden kasvua) Meillä on jo korkea T&K/BKT ja tutkijoita työvoimasta enemmän kuin muissa maissa! Tutkimuksen innovaatiopanosta voidaan nostaa Tuottavuuden eturivissä uudet haasteet Kehitys tulee teknologian avaamien mahdollisuuksien käyttämisestä tosi ongelmien ratkomiseen Ongelmia ihmiskunnalla on ja Suomella vielä omansa! Tietoteknologian soveltamisen pitkä aalto vasta nousussa Energia- ja ympäristöteknologia on saatava edistymään Mistä markkinat: kasvu EU:n ulkopuolella (ei aina kaukana - Venäjä)

101 Suomella edessä toipumista Lähiajan näkymä: ei uutta romahdusta kuten 2009, jos edes siedettävä vakaus euroalueelle säilyy Pitkän ajan haaste: on saatava aikaan tuottavuuden nousua laaja-alaisesti ja uutta vientikapasiteettia, joka tuo myös palvelutuloja Suomella ei ole oman pankkikriisin taakkaa, mutta keskeisten alojen rakennemuutos vie aikaa ja väestön ikääntyminen sävyttää kehitystä pitkään (kestävyysvaje) Jalostusarvoa voi jäädä Suomeen, vaikka tuotantoa ulkoistettaisiin, jos yritykset haluavat pysyä Suomessa Talous pystyy myös positiivisiin yllätyksiin!

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Miten euroalue kehittyy?

Miten euroalue kehittyy? Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun. Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT

Euroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalueen velkakriisi ja Suomi Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalue on syvällä suossa, vaarana on Eurooppa-laajuinen pankkikriisi talouden lama (ei vain taantuma) sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Seppo Honkapohja Bank of Finland Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Teollisuuspäivä 29.9.2016 29.9.2016 Unrestricted 1 Teemat Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat EKP:n rahapolitiikka

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Talouden näkymät. Helsingin Messukeskus 16.2.2012 Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Talouden näkymät. Helsingin Messukeskus 16.2.2012 Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Talouden näkymät VIA Leaders' Forum XII Helsingin Messukeskus 16.2.2012 Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Esityksen rakenne Markkinatilanne ja rahapolitiikka Poikkeaako tämä finanssikriisi

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Miten päästä ulos Euroopan velkakriisistä? Missä rahoitusmarkkinat tänään? Mitkä ovat Suomen talouden näkymät?

Miten päästä ulos Euroopan velkakriisistä? Missä rahoitusmarkkinat tänään? Mitkä ovat Suomen talouden näkymät? Miten päästä ulos Euroopan velkakriisistä? Missä rahoitusmarkkinat tänään? Mitkä ovat Suomen talouden näkymät? Erkki Liikanen Pääjohtaja 19.1.2012 Raahe 19.1.2012 1 Missä vaiheessa velkakriisi? 19.1.2012

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen KEVA-päivä 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen näkymissä

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot