Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 JULKAISU 1/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta "Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen". Keskustelutilaisuuden avasi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Alustajina toimivat professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto, toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla, toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), ennustepäällikkö Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos, johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki, kansantaloustieteen professori, emeritus Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kommenttipuheenvuoronsa alustuksiin esittivät ylijohtaja Pentti Pikkarainen, VM ja johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat: Paneelin puheenjohtaja professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, sd Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kesk Kansanedustaja Astrid Thors, r Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Tilaisuuden avaus Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, valtiovarainministeriö Talouskriisin lainalaisuudet taloushistorian valossa Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto EU:n velkakriisi: miten käy rahaliiton? Toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla Euroopan keskuspankki ja talouskriisi - seuratako Fedin jalanjälkiä vai ei? Toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) K ommenttipuheenvuoro Ylijohtaja Pentti Pikkarainen, VM K ahvitauko Tässäkö Euroopan vaihtoehdot: romahdus vai pitkä kärsimys? Ennustepäällikkö Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos Kommenttipuheenvuoro Johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen Inflaatiosta pelastus talouskriisiin? Johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Kriiseistä uuteen nousuun Kansantaloustieteen professori, emeritus Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto P aneelikeskustelu Paneelin puheenjohtaja professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, sd Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kesk Kansanedustaja Astrid Thors, r Tilaisuuden päätös

4

5 Talouskriisin lainalaisuudet taloushistorian valossa TUTKAS Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto

6 EU:n velkakriisin anatomia: kaksi puuttunutta näkökulmaa 1. Taloushistorian opetukset (i) Valuuttakurssin kiinnittäminen poistaa yhden sopeutumismekanismin (ii) Nousukaudella rahapolitiikkaan tarvitaan nopeusrajoitin 2. Makrotalousteorian viesti: joustavien valuuttakurssien vallitessa keskuspankeilla on kaikki valta rahataloudellisen virityksen valinnassa - myös globaalitaloudessa

7 Kriisien tausta ennen keskuspankkien (rahapolitiikan) aikaa mitä lainalaisuuksia tunnistettavissa? Uuden toimialan ilmaantuminen, Hollannin tulppaanimania 1600-l., esimerkki uskomattomasta spekulaatiosta. Tulppaanit: yhden sipulin hinnalla saattoi ostaa 8 lihavaa sikaa 4 lihavaa härkää 12 lihavaa lammasta 24 tonnia vehnää jne. kun varakkaan kauppiaan vuositulo oli 3000 guilderiä, korkein noteerattu yhden tulppaanisipulin hinta oli 5000 guilderia

8 Suvereeni (vakuudeton) jvk-luotto kriisiyttänyt jo 1300-luvulla: Englannin kuningas Edward III jätti sotavelkansa maksamatta firenzeläisille pankkiireille Tietyn yhtiön osakkeeseen liittynyt spekulatiivinen kysyntä, esim. Etelämeri-yhtiö (kaupankäynti Espanjan Etelä-Amerikan siirtomaissa) 1700-l. => konkurssi Ensimmäinen globaali finanssikriisi 1825: löysä raha, omaisuuskupla, laaja petosvyyhti (Britanniassa kaatui 60 pankkia) Kuplien taustoja 1800-l.: sijoitukset kanaviin, kaasulaitoksiin, liikennevälineisiin kuten rautatiet, tekstiiliala, kultalöydökset, puuvillan hintakupla, 1907 pankkipaniikki USA:ssa Valtioiden suvereenin velan periminen asevoimin (satamien saartaminen); USA, Britannia vs. Latinalainen Amerikka, Marokko, Egypti) 1900-luvun vaihteessa.

9 Huijareita ja spekulaattoreita - tähtisikermä Pörssikuplan keksijä, skotti John Law n (1700-l): murhamies, uhkapeluri ja rahoitusnero Charles Ponzi (1882-) Danny Faulkner (USA:n säästöpankkikriisi 1980-l.) George Soros kaatoi Englannin punnan 1992, hyökkäsi Hongongin valuuttaa vastaan Bernard Madoff, pyramidihuijaus (taloushistorian suurin huijaus) Suomessa Wincapita

10 Kriisit keskuspankkien aikana kansallisia tai kansainvälisiä 1930-luvun suuren laman selitys ja syvyys: Itävaltalainen koulukunta, Murray N. Rothbard: heinäkuusta 1921 heinäkuuhun 1929 rahan tarjonta (lavea) kasvoi 7.7 %:n vuosivauhtia, yhteensä 62 %. Seurasi luottoekspansio, pörssi- ja asuntomarkkinakupla Friedman-Schwartz propositio: Fed syvensi ja pitkitti lamaa kiristämällä (toistaamiseen Englannin irtaannuttua kultakannasta) rahapolitiikkaa Milton Friedman: USA:n 30-luvun lama on todiste siitä, kuinka suurta vahinkoa muutamien ihmisten, keskuspankin johdon, virheistä voi seurata Suuren laman saldo USA:ssa: sijoituskupla puhkeaa, teollisuustuotanto 46 %, työttömyysaste 25 %, pankkien konkurssit: 9000 pankkia kaatui, hintadeflaatio: tukkuhinnat - 32 %, viljan hinta 60 %

11 1990-lukujen talouskriisien lainalaisuus: pois kiinteästä valuuttakurssista = pois kriisistä Eurooppa: Suomi, Ruotsi, Norja, Britannia 1990-luvun alussa: devalvaatiot Aasian kriisi (lainoilla rahoitettu nousu) 1997: Thaimaa, Indonesia: devalvaatiot, muilla devalvoituminen Latinalainen Amerikka: Meksikon tequila-kriisi ja devalvaatio; Argentiina 1990-l. lopulla, valuuttakatejärjestelmästä irtaantuminen 2002: devalvoituminen 75 %, talous supistui vain yhden vuosineljänneksen, kasvoi 63 % seuraavan 6 vuoden aikana) Opetus: antakaa valuutan arvon määräytyä markkinoilla; kilpailukyky palautuu, vaihtotase hallintaan. Spekulatiiviset hyökkäykset mahdollisia kiinteätä kurssia vastaan, eivät onnistu kurssien joustaessa.

12 Japanin varallisuusesineiden hintakupla Pankkilainoilla rahoitettu kupla: V.1990 Japanin yritysten osakkeiden yhteenlaskettu arvo suurempi kuin vastaava USA:n luku Tonttimaan arvo huipussaan.

13 2000-luku: USA:n finanssikriisi, Euroopan rahaliiton jäsenmaiden velkakriisi USA: luopuminen Taylorin säännöstä, negatiivinen reaalikorko EKP: inflaationormi

14 Taylorin rahapolitiikan sääntö

15 EKP:n rahapolitiikka 2000-luvulla viritetty Saksan talouden näkökulmasta Rahan tarjonnan M3 kasvuvauhti 5-8 % , kipusi %:iin M3 kasvanut EU:n rahaliitossa 91 %. EKP rahoitti Euroopan luottoekspansion: valtioiden joukkovelkakirjamarkkinat, sijoitukset USA:han, sijoitukset kiinteistömarkkinoille Reaalikorot negatiiviset.

16 Eurooppa: rahan tarjonnan kasvuvauhti, M3 (rahaliitto )

17 Opetuksia Valuuttakurssin joustaessa (= keskuspankin pysyessä pois valuuttamarkkinoilta) keskuspankilla kaikki valta säädellä korkoja ja rahan tarjontaa (inflaatiosta ks. alla) Aasian kehittyvien maiden nousu: satoja miljoonia työnälkäisiä työntekijöitä, halpoja tuontitavaroita => globaali inflaatiovauhti alentunut. Kiinan valuuttakurssipolitiikka taannut hintakilpailuedun. EU:n inflaatiovauhti matala: EKP tulkitsi väärin oman politiikkansa menestystarinana => ylikeveä rahapolitiikka

18 Johtopäätöksiä Nousukautena ilmeisesti - rahapolitiikka tarvitsee nopeusrajoitteen. Tulisiko keskuspankkien monitoroida kuluttajahintojen ohella hintakehitystä myös osake- ja asuntomarkkinoilla (vastoin Greenspanin put - strategiaa)? Bernanke Gertler-propositio: rahapolitiikan virityksessä tulisi ottaa huomioon sijoitusmarkkinoiden hintakehitys vain siinä määrin, kuin tällä kehityksellä on merkitystä inflaation määräytymisen kannalta

19 Keskuspankit puhuvatkin mieluummin macroprudential politiikasta, jolla ne viittaavat sääntelyyn. Silti: Otmar Issing (entinen EKP:n pääekonomisti): A monetary policy strategy that monitors closely monetary and credit developments as potential driving forces for consumer price inflation in the medium to long run has an important positive side effect an impressive number of empirical studies have demonstrated that hardly any asset price bubble has not been accompanied if not preceded by strong growth of credit and/or money

20 Auttaako inflaatio? Julkisen vajeen vaikutus inflaatioon (Sargent & Wallace, Sims, Buiter) makrotalousteorian haasteellisin ongelma (kannattaa uskoa Friedmania) Talouskriisejä hoidettu inflaatiolla; inflaatio on vero ja tulonsiirto; jos/kun se osuu varakkaisiin, sen voi nähdä hyväksyttävänä! Paljonko inflaatioveroa EKP voi kerätä? (i) Luottolama rajoittaa (ii) Japanin pitkä deflaatio ja likviditeettiloukku: inflaatiovero ei tule avuksi.

21 Euroalueen velkakriisi: miten käy rahaliiton? Sixten Korkman ETLA TUTKAS, Pikkuparlamentti

22

23

24

25 Euroalueen velkakriisi 1.Mikä oli EMU:n tausta ja tavoitteet? 2.Mistä nykyiset ongelmat juontavat juurensa? 3.Mihin suuntiin rahaliitto voidaan kehittää? 4.Mitä akuutin kriisin torjunta vaatii? 5.Mikä on todennäköinen skenaario? 6.Oliko EMU-jäsenyys Suomen osalta virhe?

26 1. EMU on taustaltaan ja tavoitteiltaan taloudellinen mutta ennen kaikkea poliittinen projekti

27

28

29 2. EMU:n ongelmana on ensisijaisesti alueen heterogeenisuus ja - jäsenmailla ei ole omaa rahapolitiikkaa/valuuttakurssia - jäsenmailla ei ole omaa setelipainokonetta - yhteisiä sääntöjä (VKS) ei noudatettu - no bailout-sääntöä ei operationalisoitu - pankkien toimintakyvystä ei ole kannettu riittävää huolta - kriisinhallinta on ollut haparoivaa - NB, että monet taustalla olevat ongelmat ovat geneerisiä: julkinen ylivelkaantuminen, yksityinen ylivelkaantuminen

30

31

32

33 3. EMU:n kulkusuunnan osalta voi korostaa a)jäsenmaiden budjettikurin vahvistamista eri keinoin b)no bailout-säännön operationalisointia (ERVV ja EVM) c)yhteisvastuuta ja fiskaalisen/poliittisen integraation syventämistä (esim. eurobondit) d)pankkipolitiikan federalisointia

34

35 4. Euroalueen velkakriisi: mitä tulee tehdä? Hevoskuuri kriisimaissa budjettivajeen pienentämiseksi Velkajärjestely taakan keventämiseksi Tukirahoitusta ajan ostamiseksi + toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi + toimia pankkijärjestelmän vahvistamiseksi

36

37 5. Uskottavin skenaario edessä olevasta on muddling through -EMU:n sortuminen olisi taloudellinen ja poliittinen katastrofi - riittävin toimenpitein se on vältettävissä - poliittinen sitoutuminen projektiin on edelleen vahvaa

38 6. Suomi ei ole EMU-jäsenyydestä kärsinyt ja eurolla on edelleen kansalaisten kannatus (niin Suomessa kuin muissa euromaissa)

39

40 Mitä mieltä eurosta? (syksy 2011) Puolesta Vastaan Netto 1 Nettomuutos 2 Saksa Hollanti Itävalta Suomi Belgia Ranska Espanja Italia Portugali Kreikka Irlanti Ruotsi Tanska UK Puolesta vastaan saldo. 2 Saldon muutos edellisestä barometrista. Lähde: Komission Eurobarometri 76.

41

42 Eurokriisi ja Euroopan vaihtoehdot Eero Lehto PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

43 Lähtötilanne Kehittyvät maat kehittyneiden maiden puristuksessa Valuuttakurssimekanismi ei tasoittanut kasvueroja Heikohko reaalitalous (USA ja Eurooppa) Vuoden 2009 romahdus osoitus kapitalismin syklisyydestä: jossain vaiheessa luotonotto alkaa perustua odotuksiin pääoman arvon noususta Spekulaatio & moderni investointipankkitoiminta johtivat romahdukseen Eurooppa ei keskimäärin ole muita huonompi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

44 Vaihtotase suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD 4 % USA Yhdistyneet kuningaskunnat Euroalue Japani PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

45 Julkinen velka suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD 250 % Yhdistyneet kuningaskunnat Euroalue USA Japani PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

46 Julkinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD -12 % Euroalue Japani Yhdistyneet kuningaskunnat USA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

47 Mistä Euroopan velkakriisi syntyi? Eurooppa oli liian epäyhtenäinen vielä 6 8 vuotta valuuttaliiton perustamisen jälkeen EU:ssa aitoa kilpailukykyerot umpeen kurovaa konvergenssia lähinnä Länsi- ja Itä-Euroopan välillä Euroalueen sisällä EU:n tuella on onnistuttu kaventamaan lähinnä elintasoeroja Rakennepolitiikka on tältä osin epäonnistunut PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

48 Vaihtotase suhteessa BKT:hen keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 10 % Kreikka Portugali Espanja Irlanti Italia Suomi Saksa Hollanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

49 Julkinen bruttovelka suhteessa BKT:hen, keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 140 % Irlanti Suomi Espanja Hollanti Saksa Portugali Kreikka Italia PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

50 Julkisen sektorin rahoitusjäämä suhteessa BKT:hen, keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 6 % Kreikka Portugali Italia Saksa Hollanti Irlanti Espanja Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

51 Julkisen kulutuksen määrän kasvuvauhti vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 7 % Saksa Portugali Italia Suomi Kreikka Hollanti Espanja Irlanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

52 Työtuottavuuden keskimääräinen muutos teollisuudessa vuosina Lähde: OECD 9 % Italia Espanja Hollanti Saksa Irlanti Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

53 BKT:n kasvuvauhti keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 6 % Portugali Italia Saksa Hollanti Kreikka Espanja Suomi Irlanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

54 Miksi juuri valtioiden velkakriisi Julkinen sektori pehmensi yksityisen sektorin romahdusta: näennäisesti yksityisen sektorin velat alkoivat muuttua julkisiksi veloiksi Julkiset puskurit olivat Euroopan kriisimaissa olemattomia Maastrichtin sopimusta ei noudatettu Irlannin ja Espanjan kohdalla taas asuntokupla oli ylivertaisen suuri PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

55 Miksi kriisin ratkaisu on niin vaikeaa Epäyhtenäinen alue todellisen kilpailukyvyn osalta, mutta yhteinen valuutta Finanssipolitiikka on kansallista: periaatteessa kunkin olisi tultava toimeen omillaan EKP oli aluksi liian pidättyväinen Eurovaltioiden yhteinen ponnistuskin tuli myöhään PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

56 Ratkaisumalleja: Siirtyminen liittovaltioon Yhteisvastuun periaatteen noudattaminen (jota ajavat epävirallisesti (ainakin) IMF, Italia, USA, Euroopan komissio) merkitsisi Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) luotonantokapasiteetin nostamista ainakin 750 miljardiin euroon (suunnitellusta 500 miljardista eurosta). Euromaiden yhteisesti takaamien joukkovelkakirjalainojen (eurobondit) liikkeeseen laskua PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

57 Hyvät ja huonot puolet Etuna: Akuutin kriisin hälveneminen Finanssipolitiikan äkkijarrutuksen välttäminen Haittoina Laskun maksattaminen euroalueen luottokelpoisilla valtioilla matalina sijoitustuottoina, pääoman arvonalennuksina ja suoraina tukina Aikaansaisi lisätarpeen kiristää finanssipolitiikkaa AAA-maissa Suomi puhtain maksaja, koska se ei hyötyisi edes EVM:n puitteissa maksetusta pankkituesta Syntyisi niin sanottu Ratchet-vaikutus vakaussopimuksen vastaiseen noudattamiseen (vrt. urakkapalkka, 5- vuotissuunnitelmat). PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

58 Saksan ajama kova linja EVM:n lainanantokapasiteetin rajoittaminen 500 miljardiin euroon (senkin jälkeen kun ERVVV, ERVM ja EVM on yhdistetty) EKP:lle ei oikeutta ostaa kriisimaiden valtioiden obligaatioita suoraan Finanssipolitiikan tuntuva kiristäminen kriisimaissa Uuden säännöt julkisen sektorin rahoitusalijäämien rajoittamiseksi Kreikan valtion lainojen osittainen saneeraus PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

59 Miksi Euroopan kriisin uskotaan jatkuvan Vuoden 2008 tapahtumien kulku toistuu Talouden arviointi on yleensä myötäsyklistä ja likinäköistä Kapitalismin kriisi Vain rahoitusmarkkinailmiö Kiristynyt suhdannepolitiikka hallitsee suhdannekuvaa Euroalue nähdään muusta maailmasta irrotettuna isolaationa PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

60 Teoria reaalitalouden syklistä unohtunut! Uuden nousun edellytysten syntyminen vie aikaa (Keynes, Yleinen teoria, s.237). Ennen uusia investointeja (ja kulutusta) Yritysten ja kotitalouksien velkataakan täytyy keventyä Yritysten kannattavuuden täytyy parantua Eikä näin ole pitkälti tapahtunut jo USA:n kohdalla Esimerkiksi muu rakentaminen ja asuinrakentaminen alkaa jo elpyä PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

61 Euroopan velkakriisi helpottaa, koska USA:n talous on kääntymässä nousuun Kasvu jatkuu kehittyvissä maissa, joiden talous ei romahtanut niin kuin 2009 Epäyhtenäisessä Euroopassa Saksan hyvä työmarkkinatilanne mahdollistaa yksityisen kulutuksen kasvu. Rakentaminen on Saksassa jo lähtenyt nousuun EKP:n toimet kuten tehty päätös alkaa myöntää pankeille 3 vuoden rahoitusta, on auttanut Jo se, että Italia ja Espanjan valtion obligaatioiden korot ovat laskeneet yli prosenttiyksikön viime vuoden lopulta muuttaa arvioita näiden valtioiden selviytymisestä PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

62 Italian ja Espanjan 10 vuoden valtionlainojen korkoerot Saksaan verrattuna % 5 % Italia-Saksa Espanja-Saksa 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

63 Euroalueen sisällä kasvuerot ovat jatkossa suuria Euroalueenkin BKT kasvaa vuonna 2012, mutta keskimäärin hitaasti Kriisimaissa kasvu on muuta Eurooppaa hitaampaa Investointitavaratuottajat eivät notkahda kuten 2009 Suomella edellytykset muuta Eurooppaa tuntuvasti nopeampaan kasvuun PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

64 Suhdanneindikaattorit 1995:1 2012:1 Lähde: The Conference board, Eurostat Index of Leading Economic Indicators, USA (2004=100) Economic Sentiment Indicator, Euroalue (Pitkän aikavälin keskiarvo=100) Economic Sentiment Indicator, Saksa (Pitkän aikavälin keskiarvo=100) 1995: : : : : : : : :01 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

65 Työttömyysasteen muutos vuoden 2011 aikana, % Lähde: Eurostat 7 % *Joulukuu 2011 arvioitu Saksa Suomi Irlanti Hollanti Italia Portugali Espanja Kreikka* PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

66 Vähittäiskaupan määrän muutos vuoden 2011 aikana, % Lähde: Eurostat 4 % Kreikka Portugali Espanja Italia Hollanti Irlanti Saksa Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

67 Tavaraviennin osuudet GIPSI-maihin vuonna 2010, % Lähde: Eurostat 20 % Suomi Ruotsi Hollanti Saksa Yhdistyneet kuningaskunnat Ranska PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

68 Eurooppa keskipitkällä aikavälillä Profiili on matala Ei vahvisteta talouskasvun edellytyksiä Kasvumalli on vanha Ylikorostus yritysten lyhyen aikavälin kattavuuden ja työn tarjonnan lyhyen aikavälin kannustimien vahvistamisella Nykypolitiikka ei tee Euroopasta dynaamista muiden maiden haastajaa Mikä voisi olla Euroopan vahvuus Tasainen tulonjako Pienet koulutuserot ja korkea koulutustaso Välimeren alue tulee jäämään pohjoisen Itä-Euroopan (Baltia, Tsekki, Slovakia ja Puola) jälkeen! PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

69 EUROOPAN VAIHTOEHDOT: PITKÄ KÄRSIMYS ESTÄÄ ROMAHDUKSEN TUTKAS Jaakko Kiander

70 EUROOPAN KRIISI Finanssikriisi iski Eurooppaan voimakkaasti vuonna 2009 Ylivelkaantuneet maat ajautuivat lamaan jo 2008 Espanja, Irlanti, Portugal, Kreikka, Euroalueen talous alkoi elpyä 2010 mutta ajautui velkakriisin 2-vaiheeseen vuonna 2011 Epävarmuus alkoi ruokkia itseään, politiikka ei onnistunut rauhoittamaan markkinoita Vuodelle 2012 ennakoidaan kireää finanssipolitiikkaa ja sen seurauksena taantumaa Kireällä finanssipolitiikalla halutaan saada velkaantuminen kuriin, mutta samalla leikataan kokonaiskysyntää

71 TAUSTALLA EPÄTASAPAINOT Velkakriisin taustalla on aitoja epätasapainoja, joiden takia kriisiä ei ole helppo ratkaista Kumuloituneet kilpailukykyerot Erot kustannus- ja tuottavuuskehityksessä Vaihtotaseiden epätasapainot Suuret epätasapainot eivät ole kestäviä, mutta niitä ei ole helppo korjata nopeasti Ratkaisuna muutokset kokonaiskysynnässä tai reaalisessa valuuttakurssissa Ylijäämämaissa lisää kysyntää, alijäämämaissa vähemmän Ylijäämämaissa sisäinen revalvaatio, alijäämämaissa sisäinen devalvaatio

72 KUINKA KRIISISTÄ SELVITÄÄN? Valittu tie: finanssipolitiikan kiristys alijäämämaissa mutta myös ylijäämämaissa Alijäämämaiden on leikattava kysyntää ja kustannuksia: deflatorinen politiikka Mutta myöskään ylijäämämaat eivät halua joutua huonoon asemaan Ratkaisuna EKP:n poikkeukselliset operaatiot EKP yritti aluksi kiristää politiikkaa: umpikuja Uusi politiikka syksyllä 2011: rajaton likviditeetti pankeille Valtioiden ja pankkien rahoitus turvataan, korkotaso laskee ja euro heikentyy (= Fedin politiikka)

73 MENETETTY VUOSIKYMMEN EKP:n rahaekspansio estää eurojärjestelmän romahduksen ja palauttaa vähitellen luottamuksen Samaan aikaan finanssipolitiikan kiristämistä jatketaan Taantuma on jatkunut 3-4 vuotta, ja jatkuu edelleen Kriisimaissa tarvitaan säästöjä vielä usean vuoden ajan, mikä hidastaa kasvua Asuntolainakriisistä toipuminen kestää Säästöpolitiikka on vasta alkamassa Italiassa ja Ranskassa Tuloksena kasvun ja työllisyyden kannalta menetetty vuosikymmen

74 TOISAALTA: TÄSSÄ EI OLE MITÄÄN UUTTA EU-MAIDEN TYÖTTÖMYYSASTE ON OLLUT ENNENKIN KORKEALLA

75 MITÄ TÄSTÄ SEURAA? Eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden ongelmat kärjistyvät Säästöpolitiikka pakottaa leikkauksiin Leikkaukset yhdessä työttömyyden kanssa tuottavat köyhyyttä ja poliittista levottomuutta EU:n kunnianhimoiset 2020-tavoitteet jäävät saavuttamatta Euroopan heikkenevä demografia vaikeuttaa julkisen talouden tilannetta toisin kuin 1980-luvulla

76 Inflaatio ja julkinen velka puheenvuoro Tutkas-seurassa Seppo Honkapohja* Suomen Pankki *Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1

77 I. Inflaatio, korot ja likviditeettioperaatiot SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2

78 Kuluttajahintaindeksi 10 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Bloomberg SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 3

79 8 Kansainvälisiä 3 kk:n korkoja, päivittäin % Vakuudeton interbank-korko, 3kk USD eurokorko Iso-Britannia Japani 3 kk Euribor Lähde: Reuters SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 4

80 EKP:n euromääräiset operaatiot Pidempiaikaiset operaatiot (3 kk) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (yli yö) Hienosäätöoperaatiot (1-7 pv) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (36 kk) Mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 5

81 Euroalueen M3:n ja luottojen kasvu Euroalueen M3 * Euroalueen yksityiselle sektorille myönnetyt lainat Euroalueen yksityiselle sektorille myönnetyt luotot 14 Vuosimuutos, % Lähde: Euroopan keskuspankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6

82 Talouteen on pumpattu voimakkaasti likviditeettiä. Rahaolot ovat periaatteessa keveät. Rahan määrän ja yleisölle myönnettyjen luottojen määrä kasvavat hyvin hitaasti. Rahan määrä on pitkälti kysynnän määräämä. Luottomarkkinoilla saattaa olla myös tarjontarajoituksia, mutta luultavasti luottojen kysyntä on myös vaatimatonta. Johtopäätös: inflaatiota on tällä hetkellä vaikea saada liikkeelle rahataloudellisin keinoin. Tilanne muistuttaa Keynesin likviditeettiloukkua SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

83 II. Julkisen velan ongelma SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 8

84 Miten julkista velkaantumista voi alentaa? Talouskasvu Merkittävä julkisen talouden sopeuttaminen Riittävä perusylijäämä on tarpeen (ylijäämä ilman korkomenoja) Velkojen laiminlyönti ja uudelleenjärjestelyt Inflaatio Rahoitusrepressio yhdessä inflaation kanssa => Keskityn kommentoimaan kahta viimeisintä bullettia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9

85 Määritellään (reaalisena) (julkinen) velkasuhde = julkinen velka/bkt, (julkinen) perusylijäämä = tulot menot korkomenot, Oletetaan yksinkertaistuksena, että BKT ei kasva. Tällöin julkisen velkasuhteen muutos = reaalikorko x velkasuhde perusylijäämä/bkt Kommentteja: Vastaava kaava pätee nimellissuureille, mutta korko on tällöin velan nimelliskorko. Jos BKT kasvaa, reaalikoron ja kasvuvauhdin erotus on tärkeä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

86 Johtopäätöksiä: 1) Jos nopeampi inflaatio nostaa nimelliskorkoa vastaavasti, niin velkaongelma ei helpotu. Inflaation tulee olla yllätyksellistä. Uudesta velasta joudutaan maksamaan korkeampaa korkoa inflaation nopeutuessa. Inflaatio voi auttaa vain jos velka on kiinteäkorkoista ja pitkäaikaista eikä ole tarve ottaa uutta velkaa. 2) Jos nimelliskorko reagoi heikosti inflaation nousuun, niin velkaantumista voidaan alentaa. Rahoitusrepressio: säännöstellyt korot, valtion luotottaminen kotimaisista lähteistä jne. Katsotaan historiallista dataa julkisesta velasta, koroista ja inflaatiosta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 11

87 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 12

88 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 13

89 Velan likvidointivaikutukset toisen maailmansodan jälkeen olivat merkittäviä (Reinhart & Sbranchia 2011): Australia , -71,-78: 5.1% BKT:sta, 20.3% verotuloista Belgia : 2.5% BKT:sta, 18.6% verotuloista Ruotsi , ; 0.9% BKT:sta, 6.5% verotuloista UK : 3.6% BKT:sta, 26.0% verotuloista USA : 3.2% BKT:sta, 18.9% verotuloista Nykyaikoina rahoitusmarkkinat seuraavat tarkasti uhkia inflaation nopeutumisesta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 14

90 Nimellis- ja reaalikorot USA:ssa 3 kk reaalikorko 1v inflaatio-odotus 3 kk korko 10 v reaalikorko 10 v inflaatio-odotus 10 v korko 20 % 9 % Kuvassa käytetty 3 kk korkoa ja Fed of Philadelphian Survey of Professional Forecasters (SPF) 1 vuoden inflaatio-odotusta. Lähteet: Reuters, EKP ja Federal Reserve Bank of Philadelphia Kuvassa käytetty 10 vuoden korkoa ja Fed of Philadelphian Survey of Professional Forecasters (SPF) 10 vuoden inflaatio-odotusta. Lähteet: Reuters, EKP ja Federal Reserve Bank of Philadelphia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 15

91 Loppukommentteja: Inflaation kustannukset on syytä pitää mielessä: Inflaatio on usein vaihtelevaa ja epävarmaa. Verojärjestelmä ei ole indeksoitu inflaatioon. Inflaatiolla on haitallinen vaikutus tulon- ja varallisuudenjakoon. Eläkerahastojen obligaatio-omistukset Nopea inflaatio heikentää yleensä talouskasvua. Hyvin nopea inflaatio johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Inflaation käyttö edellyttäisi keskuspankkien luopumista hintavakauden tavoitteesta. Rahoitusrepressiolla on haitallisia vaikutuksia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 16

92 Kriiseistä uuteen nousuun Paavo Okko professori emeritus TUTKAS, Kriisitalous-seminaari

93 Kriisin luonne vaikuttaa uuteen nousuun Paha pankki/velkakriisi enteilee hitaasti alkavaa nousua meillä ei nyt onneksi omaa velkakriisiä Teknologian murroksesta johtuvasta kriisistä toipuminen riippuu rakennemuutoksen nopeudesta Suomessa oli 1990-luvulla oma paha pankkikriisi ja pitkä lama, josta toipumista auttoi markan devalvoituminen sekä yllättävän vahva uuden teknologian hyödyntäminen Nyt meitä vaivaa globaali (ei oma) velkakriisi sekä ICT- ja metsäklusterien sopeutumisongelmat Nousuun pääseminen ilman devalvaatioapua on mahdollista mutta vaatii erityistä onnistumista rakenteellisessa uudistumisessa

94 Mitä pahat pankkikriisit ovat saaneet aikaan? Lähde: Reinhart Rogoff 2008

95 Ero 1990-lukuun on ollut selvä silloin miinuksella 38 kk, äskeinen taantuma kesti 18 kk

96 Suomen BKT ja sen vuosikasvu

97 Suomen kokonaistuotanto vielä alle 2008 tason

98 Kasvuvauhti hidastunut tulotason nousun myötä Mikä on Suomen potentiaalisen tuotannon kasvu jatkossa?

99 Kasvu on aikaisemmin palannut takaisin laman/taantuman jälkeen onko tämä niin erilainen ettei nyt niin käy? Vientikysyntä toipuu, mutta se ei yksin riitä, koska suuri osa vientikapasiteettista on jo hävinnyt! Pankkikriisit pyrkivät tekemään täystuhoa, kun teknologinen muutos tuhoaa vanhaa luodessaan uutta Teknologinen muutos on kasvun lähde, mutta vain mahdollisuuksien mielessä yritysten on löydettävä nämä mahdollisuudet Nousua ei voi avustaa nyt devalvaatiolla sisäisellä ehkä vähän (toivottavasti euro heikkenee)

100 Uusien kasvumahdollisuuksien hahmottamisesta Kasvuteorian näkökulma: osaamispääoman kasvua nopeuttamalla uutta kasvua (=tuottavuuden kasvua) Meillä on jo korkea T&K/BKT ja tutkijoita työvoimasta enemmän kuin muissa maissa! Tutkimuksen innovaatiopanosta voidaan nostaa Tuottavuuden eturivissä uudet haasteet Kehitys tulee teknologian avaamien mahdollisuuksien käyttämisestä tosi ongelmien ratkomiseen Ongelmia ihmiskunnalla on ja Suomella vielä omansa! Tietoteknologian soveltamisen pitkä aalto vasta nousussa Energia- ja ympäristöteknologia on saatava edistymään Mistä markkinat: kasvu EU:n ulkopuolella (ei aina kaukana - Venäjä)

101 Suomella edessä toipumista Lähiajan näkymä: ei uutta romahdusta kuten 2009, jos edes siedettävä vakaus euroalueelle säilyy Pitkän ajan haaste: on saatava aikaan tuottavuuden nousua laaja-alaisesti ja uutta vientikapasiteettia, joka tuo myös palvelutuloja Suomella ei ole oman pankkikriisin taakkaa, mutta keskeisten alojen rakennemuutos vie aikaa ja väestön ikääntyminen sävyttää kehitystä pitkään (kestävyysvaje) Jalostusarvoa voi jäädä Suomeen, vaikka tuotantoa ulkoistettaisiin, jos yritykset haluavat pysyä Suomessa Talous pystyy myös positiivisiin yllätyksiin!

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Seppo Honkapohja Bank of Finland Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Teollisuuspäivä 29.9.2016 29.9.2016 Unrestricted 1 Teemat Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat EKP:n rahapolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Finanssikriisin jälkimainingit

Finanssikriisin jälkimainingit Finanssikriisin jälkimainingit Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi Helsinki 10.2.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden tila Reaalitalous Kansainvälinen talous Suomi

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015

Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015 Talousvaliokunta 16.6.2016 16.6.2016 Maailmantalouden ja -kaupan kasvuennusteita tarkistettu alaspäin

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä Erkki Liikanen Bank of Finland Talouden näkymistä 29.9.2016 1 Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat 29.9.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2 Osa epävarmuustekijöistä on

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Studia Generalia luento 3.11.2014 Turku Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.21 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Bkt 171,3 +Tuonti 9,8 =Kokonaistarjonta 231,1 Vienti 64, Kulutus 137, -yksityinen 94,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopisto ja yhteiskunta Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys 1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa Robert Gordon

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Vesa Vihriälä Energiateollisuuden kevätseminaari 24.5.2012 Sisältö Euroopan talousnäkymät ja politiikkavalinnat Suomen tulonmuodostushaaste Euroopan näkymät ovat taas

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot