Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen

Transkriptio

1 JULKAISU 1/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta "Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen". Keskustelutilaisuuden avasi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Alustajina toimivat professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto, toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla, toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), ennustepäällikkö Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos, johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki, kansantaloustieteen professori, emeritus Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kommenttipuheenvuoronsa alustuksiin esittivät ylijohtaja Pentti Pikkarainen, VM ja johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat: Paneelin puheenjohtaja professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, sd Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kesk Kansanedustaja Astrid Thors, r Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Kriisitalous Katse menneeseen ja tulevaisuuteen TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Tilaisuuden avaus Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, valtiovarainministeriö Talouskriisin lainalaisuudet taloushistorian valossa Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto EU:n velkakriisi: miten käy rahaliiton? Toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla Euroopan keskuspankki ja talouskriisi - seuratako Fedin jalanjälkiä vai ei? Toimitusjohtaja Johnny Åkerholm, Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) K ommenttipuheenvuoro Ylijohtaja Pentti Pikkarainen, VM K ahvitauko Tässäkö Euroopan vaihtoehdot: romahdus vai pitkä kärsimys? Ennustepäällikkö Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos Kommenttipuheenvuoro Johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen Inflaatiosta pelastus talouskriisiin? Johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Kriiseistä uuteen nousuun Kansantaloustieteen professori, emeritus Paavo Okko, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto P aneelikeskustelu Paneelin puheenjohtaja professori Ilkka Ruostetsaari, Tampereen yliopisto Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, sd Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, kesk Kansanedustaja Astrid Thors, r Tilaisuuden päätös

4

5 Talouskriisin lainalaisuudet taloushistorian valossa TUTKAS Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto

6 EU:n velkakriisin anatomia: kaksi puuttunutta näkökulmaa 1. Taloushistorian opetukset (i) Valuuttakurssin kiinnittäminen poistaa yhden sopeutumismekanismin (ii) Nousukaudella rahapolitiikkaan tarvitaan nopeusrajoitin 2. Makrotalousteorian viesti: joustavien valuuttakurssien vallitessa keskuspankeilla on kaikki valta rahataloudellisen virityksen valinnassa - myös globaalitaloudessa

7 Kriisien tausta ennen keskuspankkien (rahapolitiikan) aikaa mitä lainalaisuuksia tunnistettavissa? Uuden toimialan ilmaantuminen, Hollannin tulppaanimania 1600-l., esimerkki uskomattomasta spekulaatiosta. Tulppaanit: yhden sipulin hinnalla saattoi ostaa 8 lihavaa sikaa 4 lihavaa härkää 12 lihavaa lammasta 24 tonnia vehnää jne. kun varakkaan kauppiaan vuositulo oli 3000 guilderiä, korkein noteerattu yhden tulppaanisipulin hinta oli 5000 guilderia

8 Suvereeni (vakuudeton) jvk-luotto kriisiyttänyt jo 1300-luvulla: Englannin kuningas Edward III jätti sotavelkansa maksamatta firenzeläisille pankkiireille Tietyn yhtiön osakkeeseen liittynyt spekulatiivinen kysyntä, esim. Etelämeri-yhtiö (kaupankäynti Espanjan Etelä-Amerikan siirtomaissa) 1700-l. => konkurssi Ensimmäinen globaali finanssikriisi 1825: löysä raha, omaisuuskupla, laaja petosvyyhti (Britanniassa kaatui 60 pankkia) Kuplien taustoja 1800-l.: sijoitukset kanaviin, kaasulaitoksiin, liikennevälineisiin kuten rautatiet, tekstiiliala, kultalöydökset, puuvillan hintakupla, 1907 pankkipaniikki USA:ssa Valtioiden suvereenin velan periminen asevoimin (satamien saartaminen); USA, Britannia vs. Latinalainen Amerikka, Marokko, Egypti) 1900-luvun vaihteessa.

9 Huijareita ja spekulaattoreita - tähtisikermä Pörssikuplan keksijä, skotti John Law n (1700-l): murhamies, uhkapeluri ja rahoitusnero Charles Ponzi (1882-) Danny Faulkner (USA:n säästöpankkikriisi 1980-l.) George Soros kaatoi Englannin punnan 1992, hyökkäsi Hongongin valuuttaa vastaan Bernard Madoff, pyramidihuijaus (taloushistorian suurin huijaus) Suomessa Wincapita

10 Kriisit keskuspankkien aikana kansallisia tai kansainvälisiä 1930-luvun suuren laman selitys ja syvyys: Itävaltalainen koulukunta, Murray N. Rothbard: heinäkuusta 1921 heinäkuuhun 1929 rahan tarjonta (lavea) kasvoi 7.7 %:n vuosivauhtia, yhteensä 62 %. Seurasi luottoekspansio, pörssi- ja asuntomarkkinakupla Friedman-Schwartz propositio: Fed syvensi ja pitkitti lamaa kiristämällä (toistaamiseen Englannin irtaannuttua kultakannasta) rahapolitiikkaa Milton Friedman: USA:n 30-luvun lama on todiste siitä, kuinka suurta vahinkoa muutamien ihmisten, keskuspankin johdon, virheistä voi seurata Suuren laman saldo USA:ssa: sijoituskupla puhkeaa, teollisuustuotanto 46 %, työttömyysaste 25 %, pankkien konkurssit: 9000 pankkia kaatui, hintadeflaatio: tukkuhinnat - 32 %, viljan hinta 60 %

11 1990-lukujen talouskriisien lainalaisuus: pois kiinteästä valuuttakurssista = pois kriisistä Eurooppa: Suomi, Ruotsi, Norja, Britannia 1990-luvun alussa: devalvaatiot Aasian kriisi (lainoilla rahoitettu nousu) 1997: Thaimaa, Indonesia: devalvaatiot, muilla devalvoituminen Latinalainen Amerikka: Meksikon tequila-kriisi ja devalvaatio; Argentiina 1990-l. lopulla, valuuttakatejärjestelmästä irtaantuminen 2002: devalvoituminen 75 %, talous supistui vain yhden vuosineljänneksen, kasvoi 63 % seuraavan 6 vuoden aikana) Opetus: antakaa valuutan arvon määräytyä markkinoilla; kilpailukyky palautuu, vaihtotase hallintaan. Spekulatiiviset hyökkäykset mahdollisia kiinteätä kurssia vastaan, eivät onnistu kurssien joustaessa.

12 Japanin varallisuusesineiden hintakupla Pankkilainoilla rahoitettu kupla: V.1990 Japanin yritysten osakkeiden yhteenlaskettu arvo suurempi kuin vastaava USA:n luku Tonttimaan arvo huipussaan.

13 2000-luku: USA:n finanssikriisi, Euroopan rahaliiton jäsenmaiden velkakriisi USA: luopuminen Taylorin säännöstä, negatiivinen reaalikorko EKP: inflaationormi

14 Taylorin rahapolitiikan sääntö

15 EKP:n rahapolitiikka 2000-luvulla viritetty Saksan talouden näkökulmasta Rahan tarjonnan M3 kasvuvauhti 5-8 % , kipusi %:iin M3 kasvanut EU:n rahaliitossa 91 %. EKP rahoitti Euroopan luottoekspansion: valtioiden joukkovelkakirjamarkkinat, sijoitukset USA:han, sijoitukset kiinteistömarkkinoille Reaalikorot negatiiviset.

16 Eurooppa: rahan tarjonnan kasvuvauhti, M3 (rahaliitto )

17 Opetuksia Valuuttakurssin joustaessa (= keskuspankin pysyessä pois valuuttamarkkinoilta) keskuspankilla kaikki valta säädellä korkoja ja rahan tarjontaa (inflaatiosta ks. alla) Aasian kehittyvien maiden nousu: satoja miljoonia työnälkäisiä työntekijöitä, halpoja tuontitavaroita => globaali inflaatiovauhti alentunut. Kiinan valuuttakurssipolitiikka taannut hintakilpailuedun. EU:n inflaatiovauhti matala: EKP tulkitsi väärin oman politiikkansa menestystarinana => ylikeveä rahapolitiikka

18 Johtopäätöksiä Nousukautena ilmeisesti - rahapolitiikka tarvitsee nopeusrajoitteen. Tulisiko keskuspankkien monitoroida kuluttajahintojen ohella hintakehitystä myös osake- ja asuntomarkkinoilla (vastoin Greenspanin put - strategiaa)? Bernanke Gertler-propositio: rahapolitiikan virityksessä tulisi ottaa huomioon sijoitusmarkkinoiden hintakehitys vain siinä määrin, kuin tällä kehityksellä on merkitystä inflaation määräytymisen kannalta

19 Keskuspankit puhuvatkin mieluummin macroprudential politiikasta, jolla ne viittaavat sääntelyyn. Silti: Otmar Issing (entinen EKP:n pääekonomisti): A monetary policy strategy that monitors closely monetary and credit developments as potential driving forces for consumer price inflation in the medium to long run has an important positive side effect an impressive number of empirical studies have demonstrated that hardly any asset price bubble has not been accompanied if not preceded by strong growth of credit and/or money

20 Auttaako inflaatio? Julkisen vajeen vaikutus inflaatioon (Sargent & Wallace, Sims, Buiter) makrotalousteorian haasteellisin ongelma (kannattaa uskoa Friedmania) Talouskriisejä hoidettu inflaatiolla; inflaatio on vero ja tulonsiirto; jos/kun se osuu varakkaisiin, sen voi nähdä hyväksyttävänä! Paljonko inflaatioveroa EKP voi kerätä? (i) Luottolama rajoittaa (ii) Japanin pitkä deflaatio ja likviditeettiloukku: inflaatiovero ei tule avuksi.

21 Euroalueen velkakriisi: miten käy rahaliiton? Sixten Korkman ETLA TUTKAS, Pikkuparlamentti

22

23

24

25 Euroalueen velkakriisi 1.Mikä oli EMU:n tausta ja tavoitteet? 2.Mistä nykyiset ongelmat juontavat juurensa? 3.Mihin suuntiin rahaliitto voidaan kehittää? 4.Mitä akuutin kriisin torjunta vaatii? 5.Mikä on todennäköinen skenaario? 6.Oliko EMU-jäsenyys Suomen osalta virhe?

26 1. EMU on taustaltaan ja tavoitteiltaan taloudellinen mutta ennen kaikkea poliittinen projekti

27

28

29 2. EMU:n ongelmana on ensisijaisesti alueen heterogeenisuus ja - jäsenmailla ei ole omaa rahapolitiikkaa/valuuttakurssia - jäsenmailla ei ole omaa setelipainokonetta - yhteisiä sääntöjä (VKS) ei noudatettu - no bailout-sääntöä ei operationalisoitu - pankkien toimintakyvystä ei ole kannettu riittävää huolta - kriisinhallinta on ollut haparoivaa - NB, että monet taustalla olevat ongelmat ovat geneerisiä: julkinen ylivelkaantuminen, yksityinen ylivelkaantuminen

30

31

32

33 3. EMU:n kulkusuunnan osalta voi korostaa a)jäsenmaiden budjettikurin vahvistamista eri keinoin b)no bailout-säännön operationalisointia (ERVV ja EVM) c)yhteisvastuuta ja fiskaalisen/poliittisen integraation syventämistä (esim. eurobondit) d)pankkipolitiikan federalisointia

34

35 4. Euroalueen velkakriisi: mitä tulee tehdä? Hevoskuuri kriisimaissa budjettivajeen pienentämiseksi Velkajärjestely taakan keventämiseksi Tukirahoitusta ajan ostamiseksi + toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi + toimia pankkijärjestelmän vahvistamiseksi

36

37 5. Uskottavin skenaario edessä olevasta on muddling through -EMU:n sortuminen olisi taloudellinen ja poliittinen katastrofi - riittävin toimenpitein se on vältettävissä - poliittinen sitoutuminen projektiin on edelleen vahvaa

38 6. Suomi ei ole EMU-jäsenyydestä kärsinyt ja eurolla on edelleen kansalaisten kannatus (niin Suomessa kuin muissa euromaissa)

39

40 Mitä mieltä eurosta? (syksy 2011) Puolesta Vastaan Netto 1 Nettomuutos 2 Saksa Hollanti Itävalta Suomi Belgia Ranska Espanja Italia Portugali Kreikka Irlanti Ruotsi Tanska UK Puolesta vastaan saldo. 2 Saldon muutos edellisestä barometrista. Lähde: Komission Eurobarometri 76.

41

42 Eurokriisi ja Euroopan vaihtoehdot Eero Lehto PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

43 Lähtötilanne Kehittyvät maat kehittyneiden maiden puristuksessa Valuuttakurssimekanismi ei tasoittanut kasvueroja Heikohko reaalitalous (USA ja Eurooppa) Vuoden 2009 romahdus osoitus kapitalismin syklisyydestä: jossain vaiheessa luotonotto alkaa perustua odotuksiin pääoman arvon noususta Spekulaatio & moderni investointipankkitoiminta johtivat romahdukseen Eurooppa ei keskimäärin ole muita huonompi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

44 Vaihtotase suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD 4 % USA Yhdistyneet kuningaskunnat Euroalue Japani PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

45 Julkinen velka suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD 250 % Yhdistyneet kuningaskunnat Euroalue USA Japani PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

46 Julkinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:hen vuonna 2010, % Lähde: OECD -12 % Euroalue Japani Yhdistyneet kuningaskunnat USA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

47 Mistä Euroopan velkakriisi syntyi? Eurooppa oli liian epäyhtenäinen vielä 6 8 vuotta valuuttaliiton perustamisen jälkeen EU:ssa aitoa kilpailukykyerot umpeen kurovaa konvergenssia lähinnä Länsi- ja Itä-Euroopan välillä Euroalueen sisällä EU:n tuella on onnistuttu kaventamaan lähinnä elintasoeroja Rakennepolitiikka on tältä osin epäonnistunut PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

48 Vaihtotase suhteessa BKT:hen keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 10 % Kreikka Portugali Espanja Irlanti Italia Suomi Saksa Hollanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

49 Julkinen bruttovelka suhteessa BKT:hen, keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 140 % Irlanti Suomi Espanja Hollanti Saksa Portugali Kreikka Italia PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

50 Julkisen sektorin rahoitusjäämä suhteessa BKT:hen, keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 6 % Kreikka Portugali Italia Saksa Hollanti Irlanti Espanja Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

51 Julkisen kulutuksen määrän kasvuvauhti vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 7 % Saksa Portugali Italia Suomi Kreikka Hollanti Espanja Irlanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

52 Työtuottavuuden keskimääräinen muutos teollisuudessa vuosina Lähde: OECD 9 % Italia Espanja Hollanti Saksa Irlanti Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

53 BKT:n kasvuvauhti keskimäärin vuosina Lähde: OECD Economic Outlook 6 % Portugali Italia Saksa Hollanti Kreikka Espanja Suomi Irlanti PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

54 Miksi juuri valtioiden velkakriisi Julkinen sektori pehmensi yksityisen sektorin romahdusta: näennäisesti yksityisen sektorin velat alkoivat muuttua julkisiksi veloiksi Julkiset puskurit olivat Euroopan kriisimaissa olemattomia Maastrichtin sopimusta ei noudatettu Irlannin ja Espanjan kohdalla taas asuntokupla oli ylivertaisen suuri PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

55 Miksi kriisin ratkaisu on niin vaikeaa Epäyhtenäinen alue todellisen kilpailukyvyn osalta, mutta yhteinen valuutta Finanssipolitiikka on kansallista: periaatteessa kunkin olisi tultava toimeen omillaan EKP oli aluksi liian pidättyväinen Eurovaltioiden yhteinen ponnistuskin tuli myöhään PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

56 Ratkaisumalleja: Siirtyminen liittovaltioon Yhteisvastuun periaatteen noudattaminen (jota ajavat epävirallisesti (ainakin) IMF, Italia, USA, Euroopan komissio) merkitsisi Euroopan pysyvän vakausmekanismin (EVM) luotonantokapasiteetin nostamista ainakin 750 miljardiin euroon (suunnitellusta 500 miljardista eurosta). Euromaiden yhteisesti takaamien joukkovelkakirjalainojen (eurobondit) liikkeeseen laskua PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

57 Hyvät ja huonot puolet Etuna: Akuutin kriisin hälveneminen Finanssipolitiikan äkkijarrutuksen välttäminen Haittoina Laskun maksattaminen euroalueen luottokelpoisilla valtioilla matalina sijoitustuottoina, pääoman arvonalennuksina ja suoraina tukina Aikaansaisi lisätarpeen kiristää finanssipolitiikkaa AAA-maissa Suomi puhtain maksaja, koska se ei hyötyisi edes EVM:n puitteissa maksetusta pankkituesta Syntyisi niin sanottu Ratchet-vaikutus vakaussopimuksen vastaiseen noudattamiseen (vrt. urakkapalkka, 5- vuotissuunnitelmat). PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

58 Saksan ajama kova linja EVM:n lainanantokapasiteetin rajoittaminen 500 miljardiin euroon (senkin jälkeen kun ERVVV, ERVM ja EVM on yhdistetty) EKP:lle ei oikeutta ostaa kriisimaiden valtioiden obligaatioita suoraan Finanssipolitiikan tuntuva kiristäminen kriisimaissa Uuden säännöt julkisen sektorin rahoitusalijäämien rajoittamiseksi Kreikan valtion lainojen osittainen saneeraus PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

59 Miksi Euroopan kriisin uskotaan jatkuvan Vuoden 2008 tapahtumien kulku toistuu Talouden arviointi on yleensä myötäsyklistä ja likinäköistä Kapitalismin kriisi Vain rahoitusmarkkinailmiö Kiristynyt suhdannepolitiikka hallitsee suhdannekuvaa Euroalue nähdään muusta maailmasta irrotettuna isolaationa PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

60 Teoria reaalitalouden syklistä unohtunut! Uuden nousun edellytysten syntyminen vie aikaa (Keynes, Yleinen teoria, s.237). Ennen uusia investointeja (ja kulutusta) Yritysten ja kotitalouksien velkataakan täytyy keventyä Yritysten kannattavuuden täytyy parantua Eikä näin ole pitkälti tapahtunut jo USA:n kohdalla Esimerkiksi muu rakentaminen ja asuinrakentaminen alkaa jo elpyä PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

61 Euroopan velkakriisi helpottaa, koska USA:n talous on kääntymässä nousuun Kasvu jatkuu kehittyvissä maissa, joiden talous ei romahtanut niin kuin 2009 Epäyhtenäisessä Euroopassa Saksan hyvä työmarkkinatilanne mahdollistaa yksityisen kulutuksen kasvu. Rakentaminen on Saksassa jo lähtenyt nousuun EKP:n toimet kuten tehty päätös alkaa myöntää pankeille 3 vuoden rahoitusta, on auttanut Jo se, että Italia ja Espanjan valtion obligaatioiden korot ovat laskeneet yli prosenttiyksikön viime vuoden lopulta muuttaa arvioita näiden valtioiden selviytymisestä PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

62 Italian ja Espanjan 10 vuoden valtionlainojen korkoerot Saksaan verrattuna % 5 % Italia-Saksa Espanja-Saksa 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

63 Euroalueen sisällä kasvuerot ovat jatkossa suuria Euroalueenkin BKT kasvaa vuonna 2012, mutta keskimäärin hitaasti Kriisimaissa kasvu on muuta Eurooppaa hitaampaa Investointitavaratuottajat eivät notkahda kuten 2009 Suomella edellytykset muuta Eurooppaa tuntuvasti nopeampaan kasvuun PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

64 Suhdanneindikaattorit 1995:1 2012:1 Lähde: The Conference board, Eurostat Index of Leading Economic Indicators, USA (2004=100) Economic Sentiment Indicator, Euroalue (Pitkän aikavälin keskiarvo=100) Economic Sentiment Indicator, Saksa (Pitkän aikavälin keskiarvo=100) 1995: : : : : : : : :01 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

65 Työttömyysasteen muutos vuoden 2011 aikana, % Lähde: Eurostat 7 % *Joulukuu 2011 arvioitu Saksa Suomi Irlanti Hollanti Italia Portugali Espanja Kreikka* PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

66 Vähittäiskaupan määrän muutos vuoden 2011 aikana, % Lähde: Eurostat 4 % Kreikka Portugali Espanja Italia Hollanti Irlanti Saksa Suomi PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

67 Tavaraviennin osuudet GIPSI-maihin vuonna 2010, % Lähde: Eurostat 20 % Suomi Ruotsi Hollanti Saksa Yhdistyneet kuningaskunnat Ranska PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

68 Eurooppa keskipitkällä aikavälillä Profiili on matala Ei vahvisteta talouskasvun edellytyksiä Kasvumalli on vanha Ylikorostus yritysten lyhyen aikavälin kattavuuden ja työn tarjonnan lyhyen aikavälin kannustimien vahvistamisella Nykypolitiikka ei tee Euroopasta dynaamista muiden maiden haastajaa Mikä voisi olla Euroopan vahvuus Tasainen tulonjako Pienet koulutuserot ja korkea koulutustaso Välimeren alue tulee jäämään pohjoisen Itä-Euroopan (Baltia, Tsekki, Slovakia ja Puola) jälkeen! PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

69 EUROOPAN VAIHTOEHDOT: PITKÄ KÄRSIMYS ESTÄÄ ROMAHDUKSEN TUTKAS Jaakko Kiander

70 EUROOPAN KRIISI Finanssikriisi iski Eurooppaan voimakkaasti vuonna 2009 Ylivelkaantuneet maat ajautuivat lamaan jo 2008 Espanja, Irlanti, Portugal, Kreikka, Euroalueen talous alkoi elpyä 2010 mutta ajautui velkakriisin 2-vaiheeseen vuonna 2011 Epävarmuus alkoi ruokkia itseään, politiikka ei onnistunut rauhoittamaan markkinoita Vuodelle 2012 ennakoidaan kireää finanssipolitiikkaa ja sen seurauksena taantumaa Kireällä finanssipolitiikalla halutaan saada velkaantuminen kuriin, mutta samalla leikataan kokonaiskysyntää

71 TAUSTALLA EPÄTASAPAINOT Velkakriisin taustalla on aitoja epätasapainoja, joiden takia kriisiä ei ole helppo ratkaista Kumuloituneet kilpailukykyerot Erot kustannus- ja tuottavuuskehityksessä Vaihtotaseiden epätasapainot Suuret epätasapainot eivät ole kestäviä, mutta niitä ei ole helppo korjata nopeasti Ratkaisuna muutokset kokonaiskysynnässä tai reaalisessa valuuttakurssissa Ylijäämämaissa lisää kysyntää, alijäämämaissa vähemmän Ylijäämämaissa sisäinen revalvaatio, alijäämämaissa sisäinen devalvaatio

72 KUINKA KRIISISTÄ SELVITÄÄN? Valittu tie: finanssipolitiikan kiristys alijäämämaissa mutta myös ylijäämämaissa Alijäämämaiden on leikattava kysyntää ja kustannuksia: deflatorinen politiikka Mutta myöskään ylijäämämaat eivät halua joutua huonoon asemaan Ratkaisuna EKP:n poikkeukselliset operaatiot EKP yritti aluksi kiristää politiikkaa: umpikuja Uusi politiikka syksyllä 2011: rajaton likviditeetti pankeille Valtioiden ja pankkien rahoitus turvataan, korkotaso laskee ja euro heikentyy (= Fedin politiikka)

73 MENETETTY VUOSIKYMMEN EKP:n rahaekspansio estää eurojärjestelmän romahduksen ja palauttaa vähitellen luottamuksen Samaan aikaan finanssipolitiikan kiristämistä jatketaan Taantuma on jatkunut 3-4 vuotta, ja jatkuu edelleen Kriisimaissa tarvitaan säästöjä vielä usean vuoden ajan, mikä hidastaa kasvua Asuntolainakriisistä toipuminen kestää Säästöpolitiikka on vasta alkamassa Italiassa ja Ranskassa Tuloksena kasvun ja työllisyyden kannalta menetetty vuosikymmen

74 TOISAALTA: TÄSSÄ EI OLE MITÄÄN UUTTA EU-MAIDEN TYÖTTÖMYYSASTE ON OLLUT ENNENKIN KORKEALLA

75 MITÄ TÄSTÄ SEURAA? Eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden ongelmat kärjistyvät Säästöpolitiikka pakottaa leikkauksiin Leikkaukset yhdessä työttömyyden kanssa tuottavat köyhyyttä ja poliittista levottomuutta EU:n kunnianhimoiset 2020-tavoitteet jäävät saavuttamatta Euroopan heikkenevä demografia vaikeuttaa julkisen talouden tilannetta toisin kuin 1980-luvulla

76 Inflaatio ja julkinen velka puheenvuoro Tutkas-seurassa Seppo Honkapohja* Suomen Pankki *Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1

77 I. Inflaatio, korot ja likviditeettioperaatiot SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2

78 Kuluttajahintaindeksi 10 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Bloomberg SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 3

79 8 Kansainvälisiä 3 kk:n korkoja, päivittäin % Vakuudeton interbank-korko, 3kk USD eurokorko Iso-Britannia Japani 3 kk Euribor Lähde: Reuters SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 4

80 EKP:n euromääräiset operaatiot Pidempiaikaiset operaatiot (3 kk) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (1-12 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (yli yö) Hienosäätöoperaatiot (1-7 pv) Ylimääräiset pidempiaikaiset operaatiot (36 kk) Mrd. euroa Lähde: Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 5

81 Euroalueen M3:n ja luottojen kasvu Euroalueen M3 * Euroalueen yksityiselle sektorille myönnetyt lainat Euroalueen yksityiselle sektorille myönnetyt luotot 14 Vuosimuutos, % Lähde: Euroopan keskuspankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6

82 Talouteen on pumpattu voimakkaasti likviditeettiä. Rahaolot ovat periaatteessa keveät. Rahan määrän ja yleisölle myönnettyjen luottojen määrä kasvavat hyvin hitaasti. Rahan määrä on pitkälti kysynnän määräämä. Luottomarkkinoilla saattaa olla myös tarjontarajoituksia, mutta luultavasti luottojen kysyntä on myös vaatimatonta. Johtopäätös: inflaatiota on tällä hetkellä vaikea saada liikkeelle rahataloudellisin keinoin. Tilanne muistuttaa Keynesin likviditeettiloukkua SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

83 II. Julkisen velan ongelma SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 8

84 Miten julkista velkaantumista voi alentaa? Talouskasvu Merkittävä julkisen talouden sopeuttaminen Riittävä perusylijäämä on tarpeen (ylijäämä ilman korkomenoja) Velkojen laiminlyönti ja uudelleenjärjestelyt Inflaatio Rahoitusrepressio yhdessä inflaation kanssa => Keskityn kommentoimaan kahta viimeisintä bullettia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9

85 Määritellään (reaalisena) (julkinen) velkasuhde = julkinen velka/bkt, (julkinen) perusylijäämä = tulot menot korkomenot, Oletetaan yksinkertaistuksena, että BKT ei kasva. Tällöin julkisen velkasuhteen muutos = reaalikorko x velkasuhde perusylijäämä/bkt Kommentteja: Vastaava kaava pätee nimellissuureille, mutta korko on tällöin velan nimelliskorko. Jos BKT kasvaa, reaalikoron ja kasvuvauhdin erotus on tärkeä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

86 Johtopäätöksiä: 1) Jos nopeampi inflaatio nostaa nimelliskorkoa vastaavasti, niin velkaongelma ei helpotu. Inflaation tulee olla yllätyksellistä. Uudesta velasta joudutaan maksamaan korkeampaa korkoa inflaation nopeutuessa. Inflaatio voi auttaa vain jos velka on kiinteäkorkoista ja pitkäaikaista eikä ole tarve ottaa uutta velkaa. 2) Jos nimelliskorko reagoi heikosti inflaation nousuun, niin velkaantumista voidaan alentaa. Rahoitusrepressio: säännöstellyt korot, valtion luotottaminen kotimaisista lähteistä jne. Katsotaan historiallista dataa julkisesta velasta, koroista ja inflaatiosta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 11

87 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 12

88 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 13

89 Velan likvidointivaikutukset toisen maailmansodan jälkeen olivat merkittäviä (Reinhart & Sbranchia 2011): Australia , -71,-78: 5.1% BKT:sta, 20.3% verotuloista Belgia : 2.5% BKT:sta, 18.6% verotuloista Ruotsi , ; 0.9% BKT:sta, 6.5% verotuloista UK : 3.6% BKT:sta, 26.0% verotuloista USA : 3.2% BKT:sta, 18.9% verotuloista Nykyaikoina rahoitusmarkkinat seuraavat tarkasti uhkia inflaation nopeutumisesta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 14

90 Nimellis- ja reaalikorot USA:ssa 3 kk reaalikorko 1v inflaatio-odotus 3 kk korko 10 v reaalikorko 10 v inflaatio-odotus 10 v korko 20 % 9 % Kuvassa käytetty 3 kk korkoa ja Fed of Philadelphian Survey of Professional Forecasters (SPF) 1 vuoden inflaatio-odotusta. Lähteet: Reuters, EKP ja Federal Reserve Bank of Philadelphia @USA_3kk-1v Kuvassa käytetty 10 vuoden korkoa ja Fed of Philadelphian Survey of Professional Forecasters (SPF) 10 vuoden inflaatio-odotusta. Lähteet: Reuters, EKP ja Federal Reserve Bank of Philadelphia @USA_10v-10v SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 15

91 Loppukommentteja: Inflaation kustannukset on syytä pitää mielessä: Inflaatio on usein vaihtelevaa ja epävarmaa. Verojärjestelmä ei ole indeksoitu inflaatioon. Inflaatiolla on haitallinen vaikutus tulon- ja varallisuudenjakoon. Eläkerahastojen obligaatio-omistukset Nopea inflaatio heikentää yleensä talouskasvua. Hyvin nopea inflaatio johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Inflaation käyttö edellyttäisi keskuspankkien luopumista hintavakauden tavoitteesta. Rahoitusrepressiolla on haitallisia vaikutuksia SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 16

92 Kriiseistä uuteen nousuun Paavo Okko professori emeritus TUTKAS, Kriisitalous-seminaari

93 Kriisin luonne vaikuttaa uuteen nousuun Paha pankki/velkakriisi enteilee hitaasti alkavaa nousua meillä ei nyt onneksi omaa velkakriisiä Teknologian murroksesta johtuvasta kriisistä toipuminen riippuu rakennemuutoksen nopeudesta Suomessa oli 1990-luvulla oma paha pankkikriisi ja pitkä lama, josta toipumista auttoi markan devalvoituminen sekä yllättävän vahva uuden teknologian hyödyntäminen Nyt meitä vaivaa globaali (ei oma) velkakriisi sekä ICT- ja metsäklusterien sopeutumisongelmat Nousuun pääseminen ilman devalvaatioapua on mahdollista mutta vaatii erityistä onnistumista rakenteellisessa uudistumisessa

94 Mitä pahat pankkikriisit ovat saaneet aikaan? Lähde: Reinhart Rogoff 2008

95 Ero 1990-lukuun on ollut selvä silloin miinuksella 38 kk, äskeinen taantuma kesti 18 kk

96 Suomen BKT ja sen vuosikasvu

97 Suomen kokonaistuotanto vielä alle 2008 tason

98 Kasvuvauhti hidastunut tulotason nousun myötä Mikä on Suomen potentiaalisen tuotannon kasvu jatkossa?

99 Kasvu on aikaisemmin palannut takaisin laman/taantuman jälkeen onko tämä niin erilainen ettei nyt niin käy? Vientikysyntä toipuu, mutta se ei yksin riitä, koska suuri osa vientikapasiteettista on jo hävinnyt! Pankkikriisit pyrkivät tekemään täystuhoa, kun teknologinen muutos tuhoaa vanhaa luodessaan uutta Teknologinen muutos on kasvun lähde, mutta vain mahdollisuuksien mielessä yritysten on löydettävä nämä mahdollisuudet Nousua ei voi avustaa nyt devalvaatiolla sisäisellä ehkä vähän (toivottavasti euro heikkenee)

100 Uusien kasvumahdollisuuksien hahmottamisesta Kasvuteorian näkökulma: osaamispääoman kasvua nopeuttamalla uutta kasvua (=tuottavuuden kasvua) Meillä on jo korkea T&K/BKT ja tutkijoita työvoimasta enemmän kuin muissa maissa! Tutkimuksen innovaatiopanosta voidaan nostaa Tuottavuuden eturivissä uudet haasteet Kehitys tulee teknologian avaamien mahdollisuuksien käyttämisestä tosi ongelmien ratkomiseen Ongelmia ihmiskunnalla on ja Suomella vielä omansa! Tietoteknologian soveltamisen pitkä aalto vasta nousussa Energia- ja ympäristöteknologia on saatava edistymään Mistä markkinat: kasvu EU:n ulkopuolella (ei aina kaukana - Venäjä)

101 Suomella edessä toipumista Lähiajan näkymä: ei uutta romahdusta kuten 2009, jos edes siedettävä vakaus euroalueelle säilyy Pitkän ajan haaste: on saatava aikaan tuottavuuden nousua laaja-alaisesti ja uutta vientikapasiteettia, joka tuo myös palvelutuloja Suomella ei ole oman pankkikriisin taakkaa, mutta keskeisten alojen rakennemuutos vie aikaa ja väestön ikääntyminen sävyttää kehitystä pitkään (kestävyysvaje) Jalostusarvoa voi jäädä Suomeen, vaikka tuotantoa ulkoistettaisiin, jos yritykset haluavat pysyä Suomessa Talous pystyy myös positiivisiin yllätyksiin!