EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN PROJEKTI

Transkriptio

1 TERVEENÄ TYÖELÄMÄÄN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN PROJEKTI VUOSIRAPORTTI 2010

2 TERVEENÄ TYÖELÄMÄÄN Ehkäisevän päihdetyön projekti II asteen oppilaitoksissa Jarno Saarinen projektipäällikkö Elämäni Sankari ry puh

3 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET PROJEKTIN TOTEUTTAJATAHOT PROJEKTIRYHMÄN JÄSENET SYKSYSTÄ 2010 ALKAEN PROJEKTIN TOIMINNOT VUONNA HYVINVOINTIKYSELYT RYHMÄINTERVENTIOT OPPILAITOSTEN HENKILÖKUNTIEN VALMENNUSPROSESSIT VANHEMPAINILLAT LIIKUNTATAPAHTUMAT TOIMINTATUTKIMUS PILOTOINNIT PROJEKTIN AIKANA KERÄTTY KVANTITATIIVINEN TIETO RISKIEN HALLINTA JA PROJEKTIN ARVIOINTI... 14

4 2 1 Projektin tausta ja tavoitteet Terveenä työelämään projekti vastaa ehkäisevän päihdetyön tarpeeseen ammatillisissa oppilaitoksissa ja sen avulla luodaan ja kuvataan toimiva terveyttä edistävä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli ammatillisiin oppilaitoksiin. Projekti sisältää ehkäisevän päihdetyön toimintoja ammattiin opiskeleville ja heidän vanhemmilleen, sekä oppilaitosten henkilökunnalle. Projektin aikana luotava toimintamalli integroidaan osaksi oppilaitosten terveystiedon opetusta. Projektin taustalla on Elämäni Sankari ry:n ja Lappeenrannan kaupungin vuosina toteuttama Valitsen itse ehkäisevän päihdetyön hanke peruskouluissa, jonka avulla luotiin ehkäisevän päihdetyön toimintamalli peruskouluihin. Projektin tavoitteena on: - luoda ammatilliseen oppilaitokseen integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli - ehkäistä ja vähentää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden haitallista päihteiden käyttöä - lisätä palvelujärjestelmän ja opiskelijoiden, omaiset mukaan lukien, valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa - edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia Tavoitteiden täyttymisen osalta realiteetti on se, että terveyseroja ei laajassa mielessä kavenneta yksittäisillä ryhmäinterventioilla tai projektilla. Tällaiseen muutokseen tarvitaan laajempia poliittisia päätöksiä, jotka jakavat ja kohdentavat resursseja. Projekti on osaltaan lisäämässä päättäjien tietoisuutta ratkaisua vaativista ongelmista ja toivottavasti käynnistämässä prosesseja, jotka lopulta johtavat rakenteellisiin uudelleenarviointeihin.

5 3 Taulukko 1: Toimintojen vaikutukset Projektin Oletettu toiminta muutosmekanismi Päihdekasvatus ja ehkäisevä toiminta luon- Ryhmäinterventiot teva osa nuorten opiskelua Oletettu muutos Muutokset nuorten asenteissa ja arvoissa Keskustelun herääminen Tavoiteltu vaikutus Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen Oppilaitosten henkilökuntien valmennusprosessit Opiskelijoiden kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaito vahvistuu Oppilaitosten henkilökunta saa tukea päihdetyöhön Syntyy oppilaitosten toimintatapoihin sopivia toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön Muutokset oppilaitosten terveystiedon opetuksessa ja ehkäisevässä päihdetyössä Päihdeohjelman soveltaminen käytäntöön Ehkäisevä päihdetyö integroituu toimintasuunnitelmiin Varhainen puuttuminen Huolen puheeksiotto Vanhempainillat Opiskelijoiden vanhempien tietotaito vahvistuu Vanhemmuutta tuetaan Muutokset aikuisten asenteissa ja kasvattajaroolissa Muutokset vanhempien ja oppilaitosten yhteistyössä Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen Liikuntatapahtumat Opiskelijoilla päihteettömiä vapaaajanvieton mahdollisuuksia Ryhmäytymistä tuetaan Yhteisöllisyys vahvistuu Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen Taulukko 2: Terveenä Työelämään - projektin vaikutusten arviointi taulukkona (IVA-analyysi) Vaikutukset 1. Ammatillisen oppilaitoksen palvelut 2. Terveenä Työelämään - projekti 3. Yhteistoimintamalli ja yhteiset palvelut TOIMENPIDESUOSITUS Opiskelija Terveystieto Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijahuoltoryhmä Kuraattori Oppilaitoksen päihdeohjelma Oppilaskunta Erilaisia tapahtumia Ehkäisevän päihdetyön erityisosaaminen laatukriteereihin sidottuna yksilö- ja yhteisötasolla Substanssi Menetelmät Projektiasiantuntijuus Palvelu ei profiloidu julkisensektorin palveluksi Ammatillisen oppilaitoksen palvelut täydentyvät ehkäisevän päihdetyön osalta (terveyden edistäminen ja hyvinvointi ml.) Ehkäisevän päihdetyön strukturoitu toimintamalli säästää ja tehostaa resurssien käyttöä Kouluterveyskysely (THL) jalkautuu tehokkaasti kaikille sidosryhmille Palveluihin ohjaamista ja tukea Palveluilla julkisen sektorin identiteetti Preventiivisen työn tuella hoidollisen työn tarve vähenee paikallisesti Alueellinen yhteistyö tehostuu Vahvistaa yhteenkuuluvuutta

6 4 ja alueen identiteettiä Alaikäisten opiskelijoiden vanhemmat ja/tai huoltajat Tiedon saaminen (neuvonta ym.) yksilö- ja yhteisötaso Yhteistyömalli: koti - oppilaitos Tiedon saaminen yhteisötasolla profiloituneena terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin sidottuna Vanhemmat ja huoltajat tavoitetaan yhteisötasolla Perheen varhainen tukeminen sekä palveluihin ohjaaminen tehostuvat Ehkäisevä päihdetyö tehostuu Ammatillisen oppilaitoksen henkilökunta Päihdeohjelma Koulutus Työterveyshuolto Ehkäisevän päihdetyön erityisosaaminen EPT-koulutus- ja valmennusohjelmien substanssi EPT-materiaalit Päihdeohjelman tehokas jalkautuminen Oikein kohdennetut palvelut Pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa Yhteistyö tehostuu Toimintaa tehostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Oppilaitoksen asiat yhteisiä Työhyvinvointi lisääntyy Oppilaitoksen identiteetti vahvistuu Tavoitteisiin sidotut toiminnat ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät terveyttä sekä hyvinvointia Terveys, hyvinvointi ja syrjäytyminen Erilaiset ko. teemoihin liittyvät suositukset ja ohjelmat (esim. päihdeohjelma) OHR Erityisosaaminen profiloituneena terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin sidottuna Pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella yhteistoimintamallilla edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä Opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveyskysely Oppilaskunta Resurssit tehostuvat ja niitä voidaan entistä tehokkaammin kohdentaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn Toimijoiden tavoite- ja tahtotila sama

7 5 2 Projektin toteuttajatahot Projektia koordinoivana, arviovana ja ehkäisevän päihdetyön palveluja tuottavana tahona toimii Elämäni Sankari ry. Projektissa mukana olevat ammatilliset oppilaitokset ovat Hyria koulutus Oy ja Etelä-Karjalan ammattiopisto, sekä pilottimaisesti Helmi liiketalousopisto, ravintolakoulu Perho ja Levi-instituutti, joissa projektin toiminnoista toteutettiin osa. Lisäksi toimintamallia kokeiltiin sovellettuna Laptuote-säätiön nuorten työpajoissa. Oppilaitoksissa toteutuneet ehkäisevän päihdetyön toiminnot ovat olleet hyvinvointikyselyt ja ryhmäinterventiot ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, tiedottavat vanhempainillat sekä oppilaitosten henkilökuntien valmennusprosessit siten, että Hyriassa, Ekamon Lappeenrannan yksiköissä ja Ekamon Imatran yksiköissä on edennyt samanaikaisesti neljä samansisältöistä prosessia. 2.1 Projektiryhmän jäsenet syksystä 2010 alkaen Oppilaitosten projektille osoittamat vastuuhenkilöt vaihtuivat osittain syksyllä Projektiryhmän jäsenet toimintakaudella ovat: Jarno Saarinen, Elämäni Sankari ry projektipäällikkö Petri Kylmänen, Elämäni Sankari ry projektiasiantuntija, tutkija Outi Salmela, Etelä-Karjalan ammattiopisto Toimintojen koordinointi Etelä-Karjalan ammattiopiston Imatran ja Ruokolahden yksiköissä Jenni Ryynänen, Etelä-Karjalan ammattiopisto Toimintojen koordinointi Etelä-Karjalan ammattiopiston Lappeenrannan yksiköissä Sari Vivolin ja Markku Loiskekoski, Hyria koulutus Oy Toimintojen koordinointi Hyria koulutus Oy:n Hyvinkään ja Riihimäen yksiköissä

8 6 3 Projektin toiminnot vuonna 2010 Vuoden 2010 alkupuolisko oli projektin käynnistelemisen aikaa. Resursseja ohjattiin tehokkaaseen suunnitteluun, vaikka osa projektin toiminnoista toteutettiinkin pilottimaisesti. Toteutuneita toimintoja analysoitiin projektiryhmän toimesta, jotta jatkossa mahdollisilta ongelmilta vältyttäisiin. Syksyllä 2010 projekti käynnistettiin toden teolla, ja toimintojen aikataulutusten on suunniteltu noudattavan kauden kaavaa koko projektin ajan. Seuraavassa on esitelty projektin toteutuneet toiminnot. 3.1 Hyvinvointikyselyt Työskentelyn tietoperustana käytetään Internet-pohjaisia hyvinvointikyselyjä, jotka toteutetaan yksiköittäin eri oppilaitoksissa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Hyvinvointikyselyjen sisältö noudattaa THL:n kouluterveyskyselyjä, mutta se on lyhyempi, ja oppilaitokset voivat halutessaan vaikuttaa sisältöihin. Tuloksia voidaan verrata yksikköjen tai oppilaitosten välillä, sekä peilata kouluterveyskyselyn tuloksiin. Hyvinvointikyselyjen tuloksia hyödynnetään ryhmäinterventioissa, henkilökunnan tilaisuuksissa, vanhempainilloissa ja tiedotuksessa. Tuloksia käytetään myöhemmin myös terveystiedon opetuksen tukena ja alueellisen ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa, sekä seurantaindikaattoreina jatkotyöskentelyissä. Hyvinvointikyselyt toteutettiin Hyrian ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille maalishuhtikuussa Kyselyyn vastasi 403 opiskelijaa. Määrä jäi tavoiteltua pienemmäksi, mutta otos saatiin kuitenkin kaikista viidestä eri yksiköstä. Vastaajamäärän vähäisyyteen vaikutti samoihin aikoihin toteutettu kouluterveyskysely, joka sekoitti vastuuopettajia. Kysely toteutettiin syksyllä 2010 aloittaville opiskelijoille suunnitellusti ja kyselyyn vastaisi 535 opiskelijaa. Ekamossa Terveenä työelämään projektin toimintojen pilotointi aloitettiin jo keväällä Hyvinvointikyselyt toteutettiin Ekamon ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille syksyllä 2009; tuolloin projektin toimintoja pilotoitiin Ekamon Imatran ja Ruokolahden yksiköissä. Kyselyyn vastasi tuolloin 717 opiskelijaa Lappeenrannan, Imatran ja Ruokolahden yksiköistä.

9 7 Syksyllä 2010 toteutettuun kyselyyn vastasi 829 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa Ekamon kaikista yksiköistä. Kysely toteutettiin seurannan vuoksi myös nykyisille toisen vuosikurssin opiskelijoille ja vastauksia saatiin 477 kappaletta. Hyvinvointikyselyjen tulokset oppilaitos- ja yksikkökohtaisesti on käsitelty yhdessä opiskelijahuoltoryhmien kanssa. Yksilösuojan takaamiseksi kyselyjen yksikkökohtaiset tulokset ovat vain opiskelijahuoltoryhmien ja yksiköiden vastuuhenkilöiden tiedossa. Lisäksi Ekamon Imatran ja Ruokolahden yksiköiden tulokset kerättiin yhteiseen tietopankkiin Ruokolahden yksikön pienen koon vuoksi. 3.2 Ryhmäinterventiot Hyvinvointikyselyn oppilaitoskohtaisia tuloksia käytettiin ryhmäinterventioiden runkona, ja tuloksista myös keskusteltiin opiskelijoiden kanssa. Ryhmäinterventio on luonteeltaan tietoa lisäävä, ja se pyrkii herättelemään keskustelua päihdearvoihin ja asenteisiin liittyen. Ryhmäinterventioiden sisällöt oli jaettu teemoihin seuraavasti: - Opiskelijoiden oma alkoholinkäyttö - Alkoholinkäytön vähentäminen ja muutos - Riskikäyttäytyminen alkoholi ja liikenne, alkoholi ja seksi - Kannabis - Muut huumausaineet ja sekakäyttö - Suojaavat tekijät ja itsetunto - Huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus Ryhmäinterventiot toteutettiin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille osana terveystiedon opetusta ja sen runkona toimi hyvinvointikyselyjen tulosten perusteella rakennettu havainnollistava diaesitys. Menetelmänä käytettiin interaktiivista äänestysjärjestelmää, jossa opiskelijat ilmaisevat kantansa esitettyyn kysymyksen reaaliajassa anonyymisti. Vastausjakauma heijastetaan prosentteina valkokankaalle, ja tuloksesta keskustellaan. Menetelmän avulla kerättyä tietoa hyödynnetään myös projektin arvioinnissa.

10 8 Hyriassa ryhmäinterventioita toteutettiin keväällä 18 kappaletta ja opiskelijoita tilaisuuksiin osallistui hieman alle 600. Kauden ryhmäinterventiot ajoittuvat alkuvuoteen Ekamossa kevään ryhmäinterventiot toteutettiin vain Lappeenrannan yksiköissä, sillä Imatran ja Ruokolahden yksiköiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kohdattiin syksyllä Lappeenrannan yksiköissä järjestettiin keväällä 8 ryhmäinterventiota ja opiskelijoita tilaisuuksiin osallistui noin 250. Syksyllä 2010 ryhmäinterventiot järjestettiin Ekamon kaikissa yksiköissä uusille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Interventiot toteutettiin laajana teemaviikkona, yhdistettynä Saku ry:n valtakunnalliseen Hyvinvointivirtaa viikkoon. Ryhmäinterventioita toteutettiin tuon viikon aikana kaikissa Ekamon yksiköissä yhteensä 15 kappaletta, joihin osallistui hieman alle 800 opiskelijaa. 3.3 Oppilaitosten henkilökuntien valmennusprosessit Ekamon ja Hyrian henkilökunnille (kuraattorit, terveydenhoitajat, opettajat) on toteutettu valmennusprosessi (yhteensä 7 tilaisuutta keväällä ja 2 syksyllä), joissa on käsitelty seuraavia teemoja: - perustietoa päihteistä - päihteiden käyttö tällä hetkellä - päihdeongelma työyhteisössä - muutosprosessi ja motivoiva haastattelu - käytön tunnistaminen - huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus - hyvinvointikyselyjen tulokset ja niiden vaikutus ehkäisevään työhön - Suomi juo -materiaalin esittely - oppilaitoksen päihdeohjelma, kehittäminen ja jalkautus

11 9 Tilaisuuksien ideana on ollut tarjota oppilaitosten henkilöstöille tukea ja ajankohtaista tietoa päihdeasioissa. Tilaisuuksiin on osallistunut oppilaitosten opettajistoa sekä opiskelijahuoltoryhmän jäseniä, ja ne ovat olleet osallistujamääriltään vaihtelevasti parin kymmenen molemmin puolin. 3.4 Vanhempainillat Vanhempainiloissa käytetyt puheenvuorot ovat olleet luonteeltaan tiedottavia ja ne on yhdistetty ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden vanhemmille tarkoitettuihin informatiivisiin iltoihin. Projekti on esitelty oppilashuollon esittelyn yhteydessä avaten vanhemmille projektin toteuttajatahot, toimintamuodot sekä projektin tarve ja tarkoitus. Projektin työntekijät ovat käyttäneet puheenvuoron kuudessa Hyrian yksiköiden illassa, joihin osallistuneita on ollut yhteensä reilut 500. Ekamon illoissa päädyttiin välimatkojen pituuden takia käytäntöön, jossa oppilaitoksen edustaja kertoi projektista projektin työntekijöiden laatiman tiedotteen pohjalta. 3.5 Liikuntatapahtumat Osana projektia toteutetaan vuosittain liikuntakilpailu kaikissa hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa. Liikuntakilpailun tavoitteena on vahvistaa varsinkin aloittavien opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, lisätä liikunnallisuutta nuorten keskuudessa, sekä tukea opiskelijoiden päihteettömiä vapaa-ajanvieton muotoja. Hyriassa järjestetään projektin ensimmäinen Sankarisählyturnaus helmikuussa Turnauksen ideana on kannustaa opiskelijoita muodostamaan oman yksikkönsä sisältä joukkue, jossa pelaajina on sekä tyttöjä että poikia. Oppilaitokset tarjoavat joukkueille harjoittelumahdollisuuden, ja joukkueet kohtaavat toisensa lopputurnauksessa. Lopputurnauksessa mahdollistetaan myös muiden harrastusten esiintuominen, sillä turnauksen aikana esimerkiksi opiskelijoiden bändeillä, tanssiryhmillä tai näytelmäkerhoilla on mahdollisuus esiintyä.

12 10 Ekamossa edellä mainitun kaltaisten turnausten järjestäminen on jo olemassa oleva vahva perinne, jota toteuttavat oppilaitoksen liikunnan opettajat. Tästä syystä erillistä turnausta projektin toimesta ei järjestetä, vaan projekti osallistuu turnauksiin tarjoamalla apua ja asiantuntemusta järjestelyihin, sekä jakamalla palkintoja turnausten päätöstilaisuuksissa. Yhdistys lahjoitti myös kiertopalkinnon Ekamon sählyturnauksiin. 3.6 Toimintatutkimus Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja saattaa se julkisesti arvioitavaksi. Julkinen arviointi ja hyvien käytäntöjen kuvaaminen korostuvat yhteiskunnassamme. Hyviä ja toimivia käytäntöjä voivat muutkin toimijat ottaa käyttöön soveltamalla tässä kehittämishankkeessa saatuja tuloksia omiin toimintaympäristöihinsä. Hyvistä käytännöistä ovat kiinnostuneita myös poliittiset päättäjät, eri hallintokunnat ja rahoittajat. Toimintatutkimuksessa tuotetulla tiedolla pyritään vastaamaan erilaisiin tehtäviin, kuten toimijoiden omaan oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen, sekä perustelemaan kehittämishankkeen merkitystä sekä tulosten siirrettävyyttä. Tutkija on osallistunut projektin toimintaan ja tehnyt eri ryhmille interventioita, joiden tavoitteena on vaikuttaa asiakkaisiin ja työntekijöihin eli koko organisaatioon. Tutkimuskysymyksiä on pohdittu sekä projekti- että ohjausryhmän toimesta. Alustavasti tutkimuskysymysten on ajateltu liittyvän siihen, kokevatko opiskelijat saavansa ryhmäinterventioiden aikana uutta tietoa ja onko projekti opiskelijoiden mielestä terveyttä edistävä. Tiedonkeruumenetelminä käytetään ryhmäinterventioiden havainnoimista, sekä välittömiä ryhmähaastatteluja osallistuneille. Tutkimusaineistoa saadaan myös terveystiimien keskusteluja analysoimalla. Tutkimussuunnitelman edetessä näkökulmaksi on valikoitunut projektin perustana oleva ehkäisevän päihdetyön vuosikellon jalkautuminen ja soveltuminen II-asteen oppilaitoksiin. Tutkimus etenee projektin myötä ja sen vaiheita tarkastellaan ohjausryhmän tapaamisissa.

13 Pilotoinnit Projektin toimintoja on alusta asti suunniteltu laajennettavan projektin aikana. Jotta laajennuksia saataisiin mahdollisimman joustavasti aikaiseksi, pilotoitiin toimintamallia mahdollisissa projektioppilaitoksissa jo syksyllä Projektin alusta saakka on suunniteltu Helmi liiketalousopiston liittämistä osaksi projektia, ja toiminnot toteutettiin oppilaitoksessa melko kattavasti. Syksyllä 2010 toteutettiin hyvinvointikysely ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, ja sen pohjalta toteutettiin ryhmäinterventiot ja vanhempainilta. Helmi on rakenteiltaan pieni, joten toiminnoista saatiin hyviä kokemuksia Hyrian ja Ekamon kaltaisiin suuriin koulutustarjoajiin verrattuna hyvin erityyppisestä oppilaitoksesta. Osallistujia ryhmäinterventioissa oli 150 ja vanhempainillassa 120. Helmi liiketalousopisto liitetään osaksi projektia vuonna Lisäksi ryhmäinterventiot toteutettiin Ravintolakoulu Perhossa ja Levi-instituutissa, jotka Helmen tavoin ovat pienempiä oppilaitoksia. Interventiot näissä oppilaitoksissa tapahtuivat osana muunlaisia yhteistyökuvioita. Perhon omaleimaisuus alkoholiasioissa (alkoholin myynti ja tarjoilu osana opetusta) tekee oppilaitoksesta kiinnostavan projektin kannalta. Perhon liittäminen osaksi projektia on suunnitelmissa, mutta toistaiseksi ei ole varmuutta oppilaitoksen kiinnostuksesta. Perhon ryhmäinterventioissa tavoitettiin 120 opiskelijaa. Levi-instituutissa toteutettiin kaikkien vuosikurssien opiskelijoille avoin ryhmäinterventiotilaisuus, johon osallistui 70 opiskelijaa. Ryhmäinterventio järjestettiin osana ehkäisevän päihdetyön viikkoa, jolloin projektin toteuttajataho Elämäni Sankari ry järjesti ryhmäinterventioita myös Kittilän yläkoulussa ja lukiossa. Levi-instituutti ei ole välimatkojen takia järkevä yhteistyöoppilaitos Terveenä työelämään projektiin, mutta mahdolliseen Elämäni Sankari ry:n tulevaisuudessa toteuttamaan ehkäisevän päihdetyön projektiin Lapin kouluissa ja oppilaitoksissa Levi-instituutti on mahdollista liittää. Toimintamallin toimintoja kokeiltiin sovellettuna myös Laptuote-säätiön nuorten työpajoissa. Siellä toteutettiin hyvinvointikyselyihin pohjautuva kolmen ryhmäintervention prosessi. Prosessiin osallistui noin 20 nuoren ryhmä. Projektin ja Laptuote-säätiön yhteistyön jatkuminen on todennäköistä, sillä Laptuote ja Ekamo ovat toimintakentiltään lähellä toisiaan ja palvelut koskettavat osin samoja nuoria.

14 12 4 Projektin aikana kerätty kvantitatiivinen tieto Määrällistä tietoa projektin kohderyhmästä (opiskelijat) saadaan sekä hyvinvointikyselyillä, että ryhmäinterventioiden aikana käytettävällä interaktiivisella äänestyslaitteistolla. Projektin tässä vaiheessa määrällistä tietoa kerätään lähinnä toiminnan sisältöjen tueksi. Jatkossa ryhmien hyvinvointikäyttäytymisen muutoksia on mahdollista tarkastella lyhyellä aikajänteellä. Seuraavassa on esitelty projektin kannalta oleellisia tuloksia hyvinvointikyselyistä ja ryhmäinterventioista. Yksityiskohtaisemmat tulokset ovat anonymiteetin säilymiseksi vain oppilaitosten tiedossa. Kaikista vuonna 2010 ryhmäinterventioihin osallistuneista Ekamon ja Hyrian opiskelijoista 77 % koki saaneensa tilaisuudesta uutta tietoa. Tämän luvun valossa ryhmäinterventioita voidaan pitää erittäin onnistuneina, koska ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien mukaan tiedon lisääminen kohderyhmässä on vaikuttavuutta merkittävämpi peruste tehtävälle työlle. Myös hyvinvointikyselyiden mukaan opiskelijoiden päihteiden käyttöä ehkäisee ja vähentää selvästi oppilaitoksessa saatava tieto. Tiedon saantia koulussa tai oppilaitoksessa tärkeämmäksi nousi vain kodin ja vanhempien sekä ystävien vaikutus. Kaavio 1: Valitse seuraavasta listasta ne tekijät joilla on tai on ollut vaikutusta SINUN päihteiden käyttöön ehkäisevästi tai vähentävästi. Hyvinvointikysely syksy 2010, Ekamo & Hyria, I vuosikurssi

15 13 Alkoholin käyttö projektin oppilaitosten ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla näyttäytyy kouluterveyskyselyiden tavoin runsaana, ja humalajuominen on yleistä tässä kohderyhmässä. Hyvinvointikyselyyn vastanneista kuitenkaan 21 % ei käytä lainkaan alkoholia ja 23 % ei käytä humalahakuisesti. Toisaalta 37 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa. Kaavio 2: Käytätkö alkoholia humalahakuisesti. Hyvinvointikysely syksy 2010, Ekamo & Hyria, I vuosikurssi Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat käyttävänsä alkoholia humalahakuisesti, kolmannes ilmoitti olleensa sukupuoliyhdynnässä siten, että se tapahtui humalatilassa ja sitä ei olisi tapahtunut selvin päin. Heistä 61 % oli kuitenkin käyttänyt kondomia. Kaikista kyselyyn vastanneista 27 % ilmoitti joskus olleensa, tai epäili joskus olleensa päihtyneen kuljettajan kyydissä tai kuljettanut itse ajoneuvoa päihtyneenä. Opiskelijoista 6 % ilmoitti käyttäneensä lääkkeitä päihtyäkseen ja 9 % kokeilleensa tai käyttävänsä huumausaineita. Läheisen päihteiden käytöstä oli huolissaan 18 % vastaajista.

16 14 5 Riskien hallinta ja projektin arviointi Projektin suunnitteluvaiheessa keskeisimmiksi riskeiksi oli mielletty oppilaitosten sitoutuneisuus ja projektin suunnitteluun ja organisointiin käytettävät voimavarat. Projektin toteutuminen riippuu oleellisesti näistä seikoista, sillä mitään toimintaa ei ole mahdollista toteuttaa laadukkaasti ilman motivoituneita toimijoita riittävine resursseineen. Vaikka uusien tehtävien omaksuminen ja toimintojen mahdollistaminen voi viedä aikaa niin asenteellisella kuin tiedollisellakin tasolla, ovat projektin molemmat oppilaitokset olleet erittäin halukkaita kehittämään ehkäisevää päihdetyötä ja työotetta. Lisäksi projekti on herättänyt kiinnostusta myös muissa oppilaitoksissa ja kokemukset kaikissa pilottioppilaitoksissa ovat olleet hyviä. Sitoutumisen haasteet on tiedostettu alusta saakka, ja niinpä kaikkien toimijoiden yhteiselle suunnittelulle on varattu riittävästi aikaa. Projektiryhmä on myös pyritty muodostamaan siten, että tiedon kulku isoissa organisaatioissa sujuisi mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on toteutettu siten, että oppilaitokset ovat nimenneet projektiryhmään yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä projektin työntekijöiden ja oppilaitosten välillä. Tiedonkulun vaikeudet suurissa organisaatioissa ovat aiheuttaneet joitakin tilaisuuksien siirtoja ja yllättäviä muutoksia, mutta nämä haasteet on huomioitu suunnitteluvaiheessa, joten ongelmia ei ole päässyt syntymään. Suunnittelussa on lähdetty liikkeelle oppilaitosten toiveista ja projekti on kykenevä nopeisiin muutoksiin ja joustoon. Henkilöstöresurssien riittävyys projektin suunnittelussa ja toteuttamisessa on taattu perusteellisella vastuunjaolla, jota on tarkennettu projektin edetessä. Projektin kuormittavuus on jaksoittaista, ja toiminnallisesti kiireisinä ajankohtina on hyödynnetty tehokkaasti osa-aikaisten työntekijöiden panosta (sankariohjaaja-verkosto) työtaakan jakamiseksi. Projektin toimijoiden määrä on pyritty pitämään sellaisena, ettei moniammatillisen verkoston pyörittämiseen kulu työntekijöiltä liian paljon aikaa projektin varsinaisiin päämääriin nähden. Suunniteltua laajentamista on toteutettu maltillisesti pilottien muodossa, ja tehokkaalla seurannalla sekä ohjauksella tehdään jatkossa tarvittavat rajaukset laajennuksiin liittyen.

17 15 Terveenä työelämään projektissa laatu on varmistettu peilaamalla suunnittelu ja toiminnot ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus asialliseen, ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon päihteistä. Ryhmäinterventioissa opiskelijoiden päihdetietämystä pyritään lisäämään keskustelemalla dialogisesti opiskelijaryhmien kanssa erilaiset mielipiteet sallivasti ja rationaalista argumentointia kunnioittavasti, sekä opiskelijoiden ikä huomioiden. Opiskelijat haastetaan asenne- ja arvokeskusteluun, jossa pohditaan muun muassa omaa alkoholinkäyttöä ja alkoholiin liittyvää riskikäyttäytymistä. Keskusteluihin sisällytetään myös huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus. Vastaavasti oppilaitosten henkilökunnille viedään projektin erityisosaaminen ja ammattitaito päihdeasioissa, jota kautta vahvistetaan ja kehitetään päihdeohjelmia sekä varhaisen puuttumisen malleja, joissa tulee huomioiduksi ehkäisevä näkökulma. Toimintoja arvioidaan sekä tilaisuuskohtaisesti, että suurempina kokonaisuuksina projektiryhmän toimesta jatkuvasti. Keskusteluista saadaan kokemusperäistä tietoa jonka perusteella arvioidaan projektin vaikutuksia. Päihteiden käytön ja päihdeasenteiden muutoksien mittaaminen on hankalaa, joten toimijoiden keskinäinen tuntuma projektin toimivuudesta on tärkeä arvioinnin näkökulma. Projektiryhmän arvioinnissa hyödynnetään swot- ja muh-analyyseja, ja koska tavoitteet on määritelty selkeästi ja riittävän yksinkertaisesti, niiden toteutumista voidaan arvioida kvalitatiivisesti. Tavoitteiden toteutumisesta on saatu näyttöä projektin ensimmäisenä vuonna, sillä ammatilliseen oppilaitokseen integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli on herättänyt kiinnostusta ja perusrakenteellaan se on osoittanut toimivuutensa. Opiskelijoiden päihteiden käyttöä ei voida suoranaisesti ehkäistä ja vähentää yksittäisillä interventioilla, mutta tiedon saaminen oppilaitoksessa on merkittävä tekijä sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien että projektin tietojenkeruumenetelmien perusteella. Projekti on myös pystynyt osallistumaan päihdeohjelmien jalkautukseen ja kehittämiseen ja lisäämään sitä kautta valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa.