Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Transkriptio

1 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin Pohjois-Suomessa Lapin osahankkeen hyvinvointikyselyn (syksy 2010, N 1508, 7.-9.luokat) tuloksia. Teoreettisesti osin samoja vastaajia oli siis keväällä 8. luokilla olleet ja 9. luokille siirtyneet oppilaat. Tulosten perusteella on nostettu esiin ilon ja huolen aiheita, työpaperissa on myös toimenpide-ehdotuksia peruskouluihin sekä Lapin alueelle. Laajemmat tulokset on saatavissa THL:sta Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeesta ja Lapin osahankkeesta Hyvinvointikyselyyn osallistuneet oppilaat ovat vielä tavoitettavissa. Seuraava kouluterveyskysely Lapissa toteutuu vuonna Tupakointi Kouluterveyskyselyn mukaan päivittäin tupakoivien peruskoululaisten määrä on hieman laskenut. Vuonna 2010 tupakoivien määrä oli 16 % ja %. Sukupuolten välinen ero oli pieni, pojista 17 % ja tytöistä 14 % tupakoi tai käytti nuuskaa. Hyvinvointikyselyyn vastanneista 9. luokkien oppilasta tupakoi 20.7 %, 8. luokkien oppilaista 12.6 % ja 7. luokkien oppilaista 4.2 %. Vaikka tupakoivien määrä on merkittävä, voidaan ilon aiheena pitää tupakoinnin vähenemistä. Siihen ovat vaikuttaneet yleinen asenneilmapiiri, vanhempien kasvatustyö, tupakoinnin vaikeuttaminen (esimerkiksi julkisissa tiloissa, kouluissa ym.) ja terveystiedon opetuksen sisällöt. 2. Alkoholi

2 2 Kouluterveyskyselyn mukaan tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien peruskoululaisten määrä on hieman laskenut. Vuonna 2010 tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien määrä oli 16 % ja %. Sukupuolten välistä eroa ei juurikaan esiintynyt. Hyvinvointikyselyyn vastanneista 9. luokkien oppilasta tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa oli 16 %, 8. luokkien oppilaista 9.1 % ja 7. luokkien oppilaista 2.2 %. Alkoholin käytön osalta on merkittävää huomioida hyvinvointikyselyjen luokkatasojen väliset erot esimerkiksi terveystiedon sisältöjä ja ehkäisevää päihdetyötä suunniteltaessa. Nuorten alkoholin käyttö on kehittynyt suuntaan, jossa osa nuorista pidättäytyy alkoholista joko kokonaan, kun taas osalla nuorista alkoholin käyttö muuttuu riskialttiimmaksi ja saattaa muuttua päihdehäiriöksi. ESPAD- tutkimuksessa raittiuden havaittiin lisääntyneen ja humalajuomisen vähentyneen erityisesti ydinperheissä asuvien, korkeasti koulutettujen vanhempien nuorilla, jotka menestyivät hyvin koulussa. Päihteiden käyttöä esiintyi puolestaan enemmän nuorilla, jotka lintsasivat koulusta ja joiden vanhemmat eivät valvoneet nuorten vapaa-ajan käyttöä. Raittius väheni käytettävissä olevien rahojen lisääntyessä. 3. Huumausaineet Kouluterveyskyselyn mukaan huumausaineiden kokeilu on lisääntynyt. Laittomia huumausaineita oli vuonna 2010 kokeillut 6 % peruskoulujen luokkien oppilaista ja vuonna %. Kouluterveyskyselyn koko aineistosta (N 55548) huumausaineiden kokeilua oli 9 %:lla vastaajista. Sukupuolten välistä eroa ei juurikaan esiintynyt. Hyvinvointikyselyssä tiedusteltiin vastaajilta, onko heille tarjottu mahdollisuutta kokeilla huumausaineita. Tarjontaa oli kohdannut 9. luokkien oppilaista 10.2 %, 8. luokkien oppilaista 8.9 % ja 7. luokkien oppilaista 4.8 %. Vastaajilta tiedusteltiin myös onko heillä kiinnostusta huumausainekokeiluun, 9. Luokkien oppilaista 88.7 %, 8. Luokkien

3 3 oppilaista % ja 7. Luokkien oppiliasta 95.2 % ilmoitti ettei tällaista kiinnostusta ole. Nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Nuorten huumekokeilujen lisääntyminen arvioidaan johtuvan lisääntyneestä kannabistuotteiden kokeilusta. Muita laittomia huumeita kokeilleiden osuuksissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Kannabiksen kotikasvatus on lisännyt tarjontaa ja alentanut hintaa sekä kokeilukynnystä. 4. Lääkkeiden päihdekäyttö Hyvinvointikyselyssä lääkkeiden päihdekäyttöä esiintyi 9.luokilla 9.2 %, 8. luokilla 4.5 % ja 7. luokilla 2 % vastaajista. Tytöillä hieman poikia enemmän. 5. Muita tuloksia Hyvinvointikyselyn mukaan päihdeasioista on keskusteltu vanhempien kanssa, 9.luokkalaisista 76%, 8.luokkalaisista 59.9.% ja 7. luokkalaisista 65.1 %. Kouluterveyskyselyn mukaan 15 % Lapin vastaajista ilmoitti läheisen alkoholin käytön aiheuttaneen ongelmia (tytöt 21 %, pojat 9 %). Hyvinvointikyselyn tuloksien mukaan osa oppilaista on huolissaan lähipiiriin kuuluvan päihteiden käytöstä, 9. luokilla 26.3 %, 8.luokilla 19.4 % ja 7.luokilla 13.9 %. Hyvinvointikyselyn tuloksissa alkoholin hankintaa piti erittäin helppoa tai helppoa 9. luokilla 82.6 %, 8.luokilla 72.6 % ja 7. luokilla 51.1 %.

4 4 Merkittävä osa (45.3 %) ilmoitti kaverien hakevan alkoholin, alueella olevan henkilön joka hakee alkoholin (32.2 %) tai ottavansa alkoholin kotoaan (18.2 %). Kouluterveyskyselyssä vastaajista 11 % ilmoitti ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää (pojat 15 %, tytöt 8 %). Saman kyselyn mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta esiintyi 14 %:lla vastaajista (tytöt 20 %, pojat 8 %). Vastaajista 38 % ilmoitti vanhempien työttömyyden lisääntyneen (koko aineisto 32 %). Eräs suojaava tekijä on vanhempien tieto siitä, missä oma lapsi viettää viikonloppuiltansa. Hyvinvointikyselyyn vastanneista 42 % ilmoitti ettei vanhemmilla ole tätä tietoa, pojat hieman tyttöjä enemmän. Hyvinvointi kyselyyn vastanneilla oli myös käsitys siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ehkäisevästi tai vähentäneet päihteiden käyttöä. Merkittävimmiksi koettiin tiedon saaminen kotoa, ystävien vaikutus, tiedon saaminen koulussa ja vapaa-ajan harrastukset (kuva 1.). 6. Toimenpide-ehdotuksia Keskeisten terveyden edistämiseen ja terveyserojen kaventamiseen liittyvien tutkimusten mukaan, nuorena opitut terveystavat vaikuttavat aikuisiällä. Osalla päihteiden käyttö liittyy psykososiaaliseen tilanteeseen, syrjäytymiseen, terveyshaittoihin ja päihdteiden käytön koetaan helpottavan omaa olotilaa. Väestötutkimuksissa on todettu, että päihdehäiriöisistä nuorista enemmistöllä on samaan aikaan esimerkiksi käytös- ja uhmakkuushäiriöitä, masennusta, ja ahdistuneisuushäiriöitä. Poikien käytöshäiriöiden ja hyperaktiivisuuden on havaittu ennustavan humalajuomista, päivittäistä tupakointia ja huumerikoksia.

5 5 Toimenpide-ehdotuksia: Systemaattinen ja tavoitteellinen toimintasuunnitelmaan kirjattu ehkäisevä päihdetyö peruskouluissa. Yhteistyötä voi toteuttaa järjestöjen kanssa esim. Elämäni Sankari ry, referenssi Lappeenrannan kaupungista jossa toteutettu systemaattista ehkäisevää päihdetyötä vuodesta Hyviä käytäntöjä esim. Muurolan teemaviikko (Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön innovaatiot /Kasteohjelma/THL) ja ehkäisevän päihdetyön vuosikello (Hyvä käytäntö kouluterveyskyselyjen jalkauttamiseen / THL) Koordinoitu (johdettu), monisektorinen ja strategiaan sidottu ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö alueellisesti (esim. kunta, kaupunki) Koulujen ja peruspalvelujen toimintaohjeet (päihdeohjelma, varhaisen välittämisen mallit ym.) Henkilöstön koulutus (esim. tunnistaminen, eri työmenetelmät, palvelujärjestelmä, toimintaohjeet) Ehkäisevän päihdetyön resurssointi kirjattu suunnitelmiin ja sitä on käsitelty esimerkiksi poliittisella tasolla Yhteistyö elinkeinoelämän ja valvontaviranomaisten kanssa vastuullisen alkoholin myynnin toteuttamiseksi Edellä mainittuja toimenpide-ehdotuksia voidaan tukea koulutasoisesti ja alueellisesti suunnitteilla olevan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön hankkeella, josta suunnitteluvastuu Elämäni Sankari ry:llä. Alustavat neuvottelut ovat käynnissä Rovaniemen kaupungin kanssa. Hanke on tarkoitus toteuttaa kuntien omarahoituksella sekä yhteiskunnan subventiolla, jolloin kunta- tai kouluosuus jää pieneksi. Hankkeesta kiinnostuneita peruskouluja pyydetään ottamaan yhteyttä:

6 6 Henrik Norrena (Elämäni Sankari ry:n toiminnanjohtaja) gsm ; henrik.norrena@sankarit.net