RAPORTTI VUODELTA 2013

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön projekti II asteen oppilaitoksissa RAPORTTI VUODELTA 2013 Jarno Saarinen projektipäällikkö Elämäni Sankari ry puh

2 1 PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET Terveenä työelämään on kaksivuotinen jatkoprojekti vuosina toteutetulle ehkäisevän päihdetyön, edistävän mielenterveystyön ja terveyden edistämisen projektille. Projektin ensimmäisellä kolmivuotiskaudella luotiin ammatillisiin oppilaitoksiin tarkoitettu kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva, toimintakulttuuriin ja terveystiedon opetukseen integroitu toimintamalli, sekä toimenpidesuositus ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi oppilaitoksissa. Jatkoprojektin tarkoituksena on toimintamallin juurruttaminen sekä levittäminen. Projekti sisältää ehkäisevän päihdetyön toimintoja ammattiin opiskeleville ja heidän vanhemmilleen, sekä oppilaitosten henkilökunnalle. Keskiössä ovat opiskelijoiden hyvinvointikäyttäytymistä seuraavat hyvinvointikyselyt sekä tiedon lisäämiseen ja arvojen ravisteluun tähtäävät ryhmäinterventiot opiskelijaryhmille. Toimintoja tehostavat erilaiset tapahtumat ja muut niin sanotut boosterit, sekä tilaisuudet opiskelijoiden sidosryhmille, kuten vanhemmat ja oppilaitosten henkilöstöt. Projektin tavoitteet: - juurruttaa ammatillisiin oppilaitoksiin integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli osaksi oppilaitosten toimintakulttuuria ja terveystiedon opetusta - lisätä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa - ehkäistä ja vähentää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden haitallista päihteiden käyttöä - lisätä palvelujärjestelmän ja opiskelijoiden, omaiset mukaan lukien, valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa - edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia 2 PROJEKTIN TOIMINNOT JA KÄYTÄNNÖT Vuoden 2013 aikana keskeisten toimintojen juurruttaminen ja sisällyttäminen toimintasuunnitelmiin saatiin hyvin käyntiin projektin pääyhteistyöoppilaitoksissa, Hyria koulutus Oy:ssä, Saimaan Ammattioppilaitos SAMPOSSA ja Helmi Liiketalousopistossa. Toimintojen levittäminen ja laajentaminen on käynnissä, toimintamallia pilotoitiin vuoden 2013 aikana Seurakuntaopiston Järvenpään toimipisteessä, ja toiminnan käynnistämisestä Hämeen ammatti-instituutin kanssa käydään keskustelua. Kiinnostuk-

3 sensa yhteistyöstä on ilmoittanut myös Keuda ammattiopisto sekä Tampereen seudun ammattiopisto, ja toimintoja on hyödynnetty myös Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiössä, Tampereen lyseon lukiossa ja Hyvinkään lukioissa toteutuneissa tilaisuuksissa. Työskentelyn tietoperustana käytetään Internet-pohjaisia hyvinvointikyselyjä, jotka toteutetaan yksiköittäin eri oppilaitoksissa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Hyvinvointikyselyjen sisältö noudattaa THL:n kouluterveyskyselyjä, mutta se on lyhyempi, ja oppilaitokset voivat halutessaan vaikuttaa sisältöihin. Tuloksia voidaan verrata yksikköjen tai oppilaitosten välillä, sekä peilata kouluterveyskyselyn tuloksiin. Hyvinvointikyselyjen tuloksia hyödynnetään ryhmäinterventioissa, henkilökunnan ja vanhempien tilaisuuksissa ja tiedotuksessa. Tuloksia käytetään myös terveystiedon opetuksen tukena ja alueellisen ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa, sekä jatkotyöskentelyn seurannassa. Aloittaville opiskelijoille toteutetaan ryhmäinterventiot osana terveystiedon opetusta. Ryhmäinterventio on opiskelijaryhmille toteutettu arvoihin ja asenteisiin vaikuttava keskustelutilaisuus. Ryhmäinterventio on luonteeltaan tietoa lisäävä, ja sen keskeisinä teemoina ovat muun muassa: Opiskelijoiden oma alkoholinkäyttö Alkoholinkäytön vähentäminen ja muutokseen motivointi Riskikäyttäytyminen (alkoholi ja liikenne, alkoholi ja seksi) Kannabis Muut huumausaineet ja sekakäyttö Suojaavat tekijät ja itsetunto Huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus Ryhmäintervention runkona toimii hyvinvointikyselyjen tulosten perusteella rakennettu havainnollistava diaesitys, ja tilaisuuden aikana opiskelijoille näytetään aiheeseen liittyvä, Elämäni Sankari ry:n teettämä lyhytelokuva Kiusaus (2012) keskustelun tukemiseksi. Tilaisuuksissa hyödynnetään myös interaktiivista äänestysjärjestelmää, jossa kaukosäädintä käyttämällä jokainen opiskelija saa mielipiteensä erilaisiin teemoihin liittyen julki anonyymisti. Ryhmän vastausjakauma nähdään prosentteina ja tuloksesta keskustellaan. Menetelmän avulla kerätään myös välitön kokemukseen perustuva palaute osallistujilta.

4 Ryhmäinterventioiden sisältöjen tukemiseksi oppilaitoksissa järjestetään erilaisia boostereita, joissa projektin henkilökunta tulee tutuksi opiskelijoille, ja teema pysyy esillä opintojen edetessä. Vuonna 2013 tällaisia olivat ryhmäytyspäivät, vierailut osastoilla ja oppilaskuntien järjestämissä tapaamisissa, sekä erilaiset oppilaitosten messutyyppiset tapahtumat. Näissä päihdeaihetta käsiteltiin ryhmäinterventioiden tapaan, mutta huomattavasti rajallisemmin ja/tai spesifimmin aikataulusyistä. Tilaisuudet oppilaitosten henkilöstöille toteutuivat henkilöstöpäivien muodossa. Sisällöt rakentuvat hyvinvointikyselyistä saadun aineiston, sekä muun ajankohtaisen päihdetiedon varaan. Yksittäisten tapahtumien lisäksi jatkoprojektin aikana Hyriassa käynnistettiin projektin vetämä liikuntakerho opiskelijoille. Kerhotoiminnan tavoitteena oli vahvistaa varsinkin aloittavien opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, lisätä liikunnallisuutta nuorten keskuudessa, sekä tukea opiskelijoiden päihteettömiä vapaa-ajanvieton muotoja. Lisäksi kerhossa oli mahdollista suorittaa liikunnan rästejä. Kerhoon osallistuvien opiskelijoiden määrä jäi kuitenkin tavoiteltua huomattavasti vähäisemmäksi, joten kerhotoiminnan jatkaminen vuonna 2014 on tarkan harkinnan alla. Terveenä työelämään projektin tunnuslukuja TAPAHTUMAT Ryhmäinterventiot 42 toteutettua tilaisuutta TAVOITETUT 1700 opiskelijaa Boosterit 8 ryhmäytyspäivään osallistuminen 400 opiskelijaa Tapahtumat 2 messutapahtumaan osallistuminen, liikuntakerho, vierailut oppilaitosten osastoilla 900 opiskelijaa Henkilöstöt 3 henkilöstöpäivillä puhuminen 600 henkilöä 3 PROJEKTIN TOIMINTAVUODEN ARVIOINTIA Ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa hyväksikäyttäen Terveenä työelämään - toimenpidesuositus voidaan juurruttaa osaksi mukana olleiden oppilaitosten terveystiedon opetusta ja päihdekasvatusta kalenteroimalla toiminnot vuosittain samoihin ajankohtiin. Täten vältytään epäselvyyksiltä ja epätietoisuudesta siitä, tavoittaako tieto toiminnoista ryhmänohjaajat ja opettajat. Luomalla toimintakulttuuriin selkeät vaiheet erilaisille toimille ja tapahtumille, eivät nämä yllätä massiivisenkaan organisaation henkilöstöä. Tällainen juurruttamistyö saatiin toimivaksi osassa projektissa mukana olleista oppilaitoksista ja kokemuksista opitun perusteella vuosikello-ajattelua pide-

5 tään lähtökohtana kaikkien uusien kumppaneiden kanssa. Tällä tavoin toiminnot saadaan pyörimään kaikin puolin jouhevammin ja peruutuksilta ja yllättäviltä muutoksilta vältytään. Projektin suurena vahvuutena on ulkopuolisen tahon tuoma osaaminen ja moniammatillinen yhteistyö. Toimintoja juurruttamalla hyödynsaajien määrä kasvaa eksponentiaalisesti, sillä oppilaitokset sitovat piiriinsä jatkuvasti uusia opiskelijoita, näiden vanhempia, henkilöstöjä ja sidosryhmiä. Toimintamallin juurtuessa toimintakulttuureihin toimintojen riippuvuus yksittäisistä henkilöistä katoaa. SWOT-analyysi, Terveenä työelämään projekti VAHVUUDET Projektin joustavuus, muokattavuus ja räätälöintimahdollisuudet Projektin spesifi substanssiosaaminen päihde- ja mielenterveysasioissa Mahdollisuus toimintojen linkittämiseen osana terveystiedon opetusta Tukee yhteisöjen lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä ammatillisissa oppilaitoksissa HEIKKOUDET Haavoittuvuus, henkilöstöresurssien riittämättömyys yllättävissä tilanteissa, esim. sairastuminen Rahoituksen epävarmuudet Projektiryhmän jäsenten osittainen vaihtuvuus Ei itsessään korvaa lakisääteisiä ehkäisevän päihdetyön palveluita MAHDOLLISUUDET Osa-aikaisten työntekijöiden hyödyntäminen (sankariohjaajaverkosto) Projektin toimintojen integroiminen pysyväksi osaksi oppilaitosten toimintaa Projektin toimintojen riittävän tarkka kuvaaminen toimintojen toteuttamiseksi missä tahansa oppilaitoksessa UHAT Sitoutumisen haasteet oppilaitoksissa Tiedon kulun haasteet isoissa organisaatioissa Johdon ja operatiivisen tason ajatusten mahdollinen erilaisuus oppilaitosten sisällä Projektin henkilöstön väsyminen Toimintojen onnistumisen kannalta on ensiarvoista, että organisaatioiden johtohenkilöt ja työntekijät antavat tukensa toiminnalle. Tuen saamista auttavat henkilökunnan valmennusohjelmat, riittävien resurssien takaaminen, toimintaohjeiden- ja ohjelmien laatiminen sekä toiminnan suunnittelu- ja arviointirakenteiden luominen. Projektin yhteistyökumppanit pitävät toimintaa tarpeellisena, kustannustehokkaana ja toiminnan saavuttavan hyvin kohderyhmät. Terveenä työelämään on koettu toimivaksi ja tulokselliseksi toimintatavaksi ehkäisevän päihdetyön, terveyden edistämisen

6 ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävän kasvatustyön toteuttamisessa ammatillisissa oppilaitoksissa. Ehkäisevässä ja edistävässä työssä säästäminen on äärimmäisen lyhytnäköistä, sillä luomalla pysyvät ehkäisevän työn rakenteet oppilaitosten sisälle nyt, säästävät oppilaitokset ja sitä kautta koko yhteiskunta paitsi humanistisessa mielessä myös taloudellisesti. Projektin aikana luodut käytänteet, kvalitatiivisesti arvioidut kokemukset, sekä toimivat yhteistyökuviot haaskataan, mikäli toiminnot supistetaan minimiin tai lakkautetaan kokonaan säästösyihin vedoten. Opiskelijahuollon resurssit suuntautuvat erityisesti voimakkaasti oireileviin opiskelijoihin ja tässä projektissa kehitetty toimintamalli auttaa oppilaitoksia toiminnan suunnittelussa säästäen resursseja merkittävästi. Toimintakulttuurien muuttaminen vie kuitenkin oman aikansa ja siihen ohjattavien resurssien riittävyys on tärkeää. Sitoutumisen haasteet projektille on tiedostettu alusta saakka, ja niinpä kaikkien toimijoiden yhteiselle suunnittelulle varattiin riittävästi aikaa. Projektiryhmä myös muodostettiin siten, että oppilaitokset nimesivät projektiryhmään yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä projektin työntekijöiden ja oppilaitosten välillä. Tällä varmistettiin mahdollisimman tehokas tiedon kulku oppilaitosten suurissa organisaatioissa. Oppilaitoksissa, jossa vastuu projektin toteuttamisesta on ollut selkeästi osoitettu tietyille henkilöille, suunnittelu on ollut tehokasta ja projektin toiminnot ovat integroituneet oppilaitoksen vuosikelloon. Toimintoja juurruttaessa kehittämiskohteita ovat ehkäisevän päihdetyön vuosikellon systemaattinen käyttö, oppilaskuntien ja opiskelijoiden, sekä vanhempien ja huoltajien tehokkaampi osallistaminen, ohjausryhmän tehokkaampi käyttäminen tilanteen mukaan, sekä mielenterveysosaaminen päihdekasvatuksen rinnalle. Yksittäisiä ryhmäinterventioita olisi myös mahdollista tukevoittaa esimerkiksi vuosittain toistuvien, sisältöteemoiltaan etenevien ja ajankohtaisten interventioiden myötä. Hyvinkäällä Jarno Saarinen Elämäni Sankari ry