PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön projekti II asteen oppilaitoksissa PROJEKTISUUNNITELMA Jarno Saarinen projektipäällikkö Elämäni Sankari ry puh

2 Sisällys 1 Projektin tausta Projektin tavoitteet Projektin toteuttajatahojen välinen yhteistyö Tunnistetut projektiin liittyvät käytännöt Aikataulu Resurssit ja organisaatio Projekti kytkettynä ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin Riskien arviointi... 10

3 3 1 Projektin tausta Terveenä työelämään on kaksivuotinen jatkoprojekti vuosina toteutetulle ehkäisevän päihdetyön, edistävän mielenterveystyön ja terveyden edistämisen projektille. Projektin ensimmäisellä kolmivuotiskaudella luotiin ammatillisiin oppilaitoksiin tarkoitettu kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva, toimintakulttuuriin ja terveystiedon opetukseen integroitu toimintamalli, sekä toimenpidesuositus ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi oppilaitoksissa. Jatkoprojektin tarkoituksena on toimintamallin juurruttaminen sekä levittäminen. Projekti sisältää ehkäisevän päihdetyön toimintoja ammattiin opiskeleville ja heidän vanhemmilleen, sekä oppilaitosten henkilökunnalle. Toimintoja ovat hyvinvointikyselyt, ryhmäinterventiot, vanhempainillat, tapahtumat, oppilashuoltoryhmien ja terveystiimien työskentely, sekä oppilaitosten henkilökuntien valmennusprosessit. Terveenä työelämään projektissa mukana olevat oppilaitokset ovat Hyria koulutus Oy, Etelä-Karjalan Ammattiopisto, Helmi Liiketalousopisto, Stadin ammattiopistosta Helsingin palvelualojen oppilaitos, sekä Ravintolakoulu Perho. Kaikissa oppilaitoksissa toimintamallia on toteutettu tai pilotoitu projektin kolmivuotiskaudella Taulukko 1. Toimintojen vaikutukset Projektin toiminta Oletettu muutosmekanismi Oletettu muutos Tavoiteltu vaikutus Hyvinvointikyselyt Systemaattinen terveyskäyttäytymisen seuranta Toimijoiden tietoisuus opiskelijoiden terveyskäyttäytymisestä lisääntyy Opiskelijoille suunnatut toiminnot kohdentuvat oikein Ryhmäinterventiot Päihdekasvatus ja ehkäisevä toiminta luonteva osa nuorten opiskelua Muutokset nuorten asenteissa ja arvoissa Keskustelun herääminen Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen Oppilaitosten henkilökuntien valmennusprosessit Opiskelijoiden kanssa tekemisissä olevien tietotaito vahvistuu Henkilöstöt saavat tukea päihdetyöhön Syntyy oppilaitosten toimintatapoihin sopivia toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön Muutokset oppilaitosten terveystiedon opetuksessa ja ehkäisevässä päihdetyössä Päihdeohjelman soveltaminen käytäntöön Ehkäisevä päihdetyö integroituu toimintasuunnitelmiin Varhainen puuttuminen tehostuu Huolen puheeksioton kynnys madaltuu

4 4 Vanhempainillat Opiskelijoiden vanhempien tietotaito vahvistuu Vanhemmuutta tuetaan Muutokset aikuisten asenteissa ja kasvattajaroolissa Muutokset vanhempien ja oppilaitosten yhteistyössä Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen Tapahtumat Opiskelijoilla päihteettömiä vapaaajanvieton mahdollisuuksia Ryhmäytymistä tuetaan Yhteisöllisyys vahvistuu Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen 2 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on: - juurruttaa ammatillisiin oppilaitoksiin integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli osaksi oppilaitosten toimintakulttuuria ja terveystiedon opetusta - lisätä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa - ehkäistä ja vähentää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden haitallista päihteiden käyttöä - lisätä palvelujärjestelmän ja opiskelijoiden, omaiset mukaan lukien, valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa - edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia Taulukko 2: Projektin tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin tavoitteet Tavoitteen toteutumisesta juurruttaa ammatillisiin oppilaitoksiin integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli osaksi oppilaitosten toimintakulttuuria ja terveystiedon opetusta lisätä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa Toimintamalli ja toimenpidesuositus ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa luotiin projektissa Mallin toimivuudesta kertoo yhteistyössä olleiden oppilaitosten halukkuus toiminnan jatkamiseen ja juurruttamiseen pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. Kaikista projektin ensimmäisellä kolmivuotiskaudella hyvinvointikyselyyn vastanneista (n=7014) 37 % ilmoitti tiedon saamisen oppilaitoksessa vaikuttaneen ehkäisevästi tai vähentävästi omaan päihteiden käyttöön (kolmanneksi merkittävin tekijä).

5 5 ehkäistä ja vähentää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden haitallista päihteiden käyttöä lisätä palvelujärjestelmän ja opiskelijoiden, omaiset mukaan lukien, valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia Kaikista ryhmäinterventioihin vuosina (noin opiskelijaa) osallistuneista 71 % ilmoitti saaneensa tilaisuudesta uutta tietoa (interaktiivinen äänestyslaitteisto). Projektipäällikkö ja projektin työntekijät, sekä muut alan toimijat esimerkiksi terveydenhuollosta ja poliisista, vievät spesifin substanssiosaamisensa oppilaitosten opiskelijahuoltoryhmiin, päihdeohjelmien päivitys- ja jalkautustyöryhmiin, opetushenkilöstöjen tietoisuuteen sekä opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen. Sidosryhmissä käsitellään varhaista puuttumista, huolen puheeksiottoa, päihteiden käytön tunnistamista, hoitoon ohjausta ja avun hakemista itselle tai läheiselle. Projekti tukee ja kehittää päihteettömiä vapaa-ajan vieton muotoja, sekä edistää savuttomuutta oppilaitoksissa tarjoamalla vaihtoehtoista toimintaa taukojen ja hyppytuntien ajaksi. Lisäksi projekti tukee oppilaitosten savuttomuustyötä. Interventioiden vaikuttamisesta terveyskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä ei ole olemassa näyttöä. Ryhmäinterventiot vaikuttavat kuitenkin opiskelijoiden tietoihin ja asenteisiin lyhyellä aikavälillä. 3 Projektin toteuttajatahojen välinen yhteistyö Projektia koordinoivana, arviovana, sekä toimintoja ja palveluja tuottavana tahona toimii Elämäni Sankari ry. Projekti toteutetaan alueelliseen palvelujärjestelmään sekä oppilaitoksiin integroituna yhteistyönä. Yhteistyö muodostuu julkisen sektorin toimijoista (muun muassa koulu- ja opetustoimi, terveystoimi, sosiaalitoimi, nuorisotoimi sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut) ja järjestökumppaneista. Oppilaitokset nimeävät projektille yhdyshenkilön, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida yhdessä projektipäällikön kanssa ehkäisevän päihdetyön toteutuminen osana terveyden edistämistä lukuvuodeksi kerrallaan. Suunnittelun apuna käytetään ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa, joka hyväksyttiin vuonna 2011 ensimmäisenä hyvänä käytäntönä kouluterveyskyselyjen jalkauttamiseen. Vuosikellon avulla toiminta integroituu oppilaitosten lukuvuosien toimintasuunnitelmiin.

6 6 4 Tunnistetut projektiin liittyvät käytännöt Työskentelyn tietoperustana käytetään Internet-pohjaisia hyvinvointikyselyjä, jotka toteutetaan yksiköittäin eri oppilaitoksissa. Hyvinvointikyselyjen sisältö noudattaa THL:n kouluterveyskyselyjä, mutta se on lyhyempi, ja oppilaitokset voivat halutessaan vaikuttaa sisältöihin. Tuloksia voidaan verrata yksikköjen tai oppilaitosten välillä, sekä peilata kouluterveyskyselyn tuloksiin. Hyvinvointikyselyjen tuloksia hyödynnetään ryhmäinterventioissa, henkilökunnan tilaisuuksissa, vanhempainilloissa ja tiedotuksessa. Tuloksia käytetään myöhemmin myös terveystiedon opetuksen tukena ja alueellisen ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa, sekä seurantaindikaattoreina jatkotyöskentelyissä. Aloittaville opiskelijoille toteutetaan ryhmäinterventiot osana terveystiedon opetusta. Ryhmäinterventio on noin muutamalle kymmenelle opiskelijalle kerrallaan toteutettu arvoihin ja asenteisiin vaikuttava keskustelutilaisuus. Ryhmäinterventio on luonteeltaan tietoa lisäävä, ja sen keskeisinä teemoina ovat muun muassa Opiskelijoiden oma alkoholinkäyttö Alkoholinkäytön vähentäminen ja muutokseen motivointi Riskikäyttäytyminen (alkoholi ja liikenne, alkoholi ja seksi) Kannabis Muut huumausaineet ja sekakäyttö Suojaavat tekijät ja itsetunto Huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus Ryhmäintervention runkona toimii hyvinvointikyselyjen tulosten perusteella rakennettu havainnollistava diaesitys, ja tilaisuuden aikana opiskelijoille näytetään aiheeseen liittyvä, Elämäni Sankari ry:n teettämä lyhytelokuva Kiusaus (2012) keskustelun tukemiseksi. Tilaisuudet oppilaitosten henkilöstöille ja opiskelijoiden vanhemmille rakentuvat hyvinvointikyselyistä saadun aineiston, sekä muun ajankohtaisen päihdetiedon varaan. Tilaisuuden luonteeseen vaikuttaa yhdistyksen ja oppilaitoksen yhdessä määrittelemä tarve. Tilaisuuksissa hyödynnetään laaja-alaista toimijaverkostoa paikallisesti, muun muassa terveydenhuoltoa ja poliisia.

7 7 Erilaisten liikunta- ja harrastetapahtumien tavoitteena on vahvistaa varsinkin aloittavien opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, lisätä liikunnallisuutta nuorten keskuudessa, sekä tukea opiskelijoiden päihteettömiä vapaa-ajanvieton muotoja. Tapahtumat suunnitellaan yhdessä oppilaitosten kanssa, ja ne voidaan toteuttaa myös laajempana yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. 5 Aikataulu Projektin toiminnot sijoittuvat oppilaitoskohtaisesti ympäri toimintavuotta muodostaen etenevän kokonaisuuden. Hyvinvointikyselyt toteutetaan ennen muita toimintoja, sillä opiskelijoille, henkilöstöille ja vanhemmille toteutettavien tilaisuuksien sisällöt rakentuvat kyselyiden tulosten varaan. Tapahtumat istuvat oppilaitosten vuosikellossa pääsääntöisesti alku syksyyn ja loppukevääseen. Taulukko 3: Projektin aikataulu Toiminto 1/13 2/13 3/13 4/13 5/13 6/13 7/13 8/13 9/13 10/13 11/13 12/13 Henkilöstön valmennus Tapahtumat Työkokoukset Arviointi Raportointi Toiminto 1/14 2/14 3/14 4/14 5/14 6/14 7/14 8/14 9/14 10/14 11/14 12/14 Hyvinvointikysely Ryhmäinterventiot Vanhempainillat Hyvinvointikysely Ryhmäinterventiot Vanhempainillat Henkilöstön valmennus Tapahtumat Työkokoukset Arviointi Raportointi

8 8 6 Resurssit ja organisaatio Projektin toimintamalli tukee olemassa olevien resurssien systemaattista käyttämistä. Eri toimijat käyttävät omia perustehtävään kuuluvia työvälineitä ja toiminnot voidaan toteuttaa oppilaitosten toimitiloissa. Henkilöstöresursseja projektille tuo Elämäni Sankari ry, jonka työntekijät käyttävät tietyn osuuden työajastaan projektin toimintojen ja sisältöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Projektissa työskentelee täysipäiväisesti projektipäällikkö ja työtaakkaa täydennetään yhdistyksen muu kokopäiväiset työntekijät, osa-aikaiset Sankariohjaajat, sekä ostopalveluna hankittavat asiantuntijapalvelut. Muut henkilöstöresurssit muodostuvat eri toimijoiden ja oppilaitosten henkilökuntien käyttämästä työajasta. 7 Projekti kytkettynä ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin Toimintamallissa sovelletaan laadukkaan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kriteerejä ja terveyden edistämisen laatusuosituksia, tietoresurssina käytetään mm. kouluterveyskyselyjä. Laatu varmistetaan peilaamalla suunnittelu ja toiminnot ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus asialliseen, ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon päihteistä. Projektin tavoite onkin lähinnä tiedollisiin valmiuksiin ja asenteisiin vaikuttaminen, sekä päihdeilmiön ymmärryksen edistäminen ja hallinta. Opiskelijoiden päihteiden käyttöä ei voida suoranaisesti ehkäistä ja vähentää yksittäisillä interventioilla, tai ainakaan sen toteen osoittaminen ei onnistu. Tiedon saaminen oppilaitoksessa on kuitenkin merkittävä tekijä sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien että projektin tietojenkeruumenetelmien perusteella. Ryhmäinterventioissa opiskelijoiden päihdetietämystä lisätään keskustelemalla dialogisesti opiskelijaryhmien kanssa erilaiset mielipiteet sallivasti ja rationaalista argumentointia kunnioittavasti, sekä opiskelijoiden ikä huomioiden. Opiskelijat haastetaan asenne- ja arvokeskusteluun, jossa pohditaan muun muassa omaa alkoholinkäyttöä ja alkoholiin liittyvää riskikäyttäytymistä. Keskusteluihin sisällytetään myös huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus.

9 9 Vastaavasti oppilaitosten henkilökunnille viedään projektin erityisosaaminen ja ammattitaito päihde- ja mielenterveysasioissa, ja tätä kautta vahvistetaan ja kehitetään päihdeohjelmia sekä varhaisen puuttumisen malleja, joissa myös ehkäisevä näkökulma tulee huomioiduksi. Toimintoja arvioidaan sekä tilaisuuskohtaisesti, että suurempina kokonaisuuksina projektiryhmän toimesta jatkuvasti. Keskusteluista saadaan kokemusperäistä tietoa jonka perusteella on mahdollista arvioida projektin vaikutuksia. Päihteiden käytön ja päihdeasenteiden muutoksien mittaaminen on hankalaa, joten toimijoiden keskinäinen tuntuma projektin toimivuudesta on tärkeä arvioinnin näkökulma. Projektiryhmän arvioinnissa hyödynnetään swot- ja muh-analyyseja, ja riittävän selkeästi ja yksinkertaisesti määriteltyjen tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida. SWOT-analyysi, Terveenä työelämään projekti VAHVUUDET Projektin joustavuus, muokattavuus ja räätälöintimahdollisuudet Projektin spesifi substanssiosaaminen päihde- ja mielenterveysasioissa Mahdollisuus toimintojen linkittämiseen osana terveystiedon opetusta Tukee yhteisöjen lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä ammatillisissa oppilaitoksissa HEIKKOUDET Haavoittuvuus, henkilöstöresurssien riittämättömyys yllättävissä tilanteissa, esim. sairastuminen Rahoituksen epävarmuudet Projektiryhmän jäsenten osittainen vaihtuvuus Ei itsessään korvaa lakisääteisiä ehkäisevän päihdetyön palveluita MAHDOLLISUUDET Osa-aikaisten työntekijöiden hyödyntäminen (sankariohjaajaverkosto) Projektin toimintojen integroiminen pysyväksi osaksi oppilaitosten toimintaa Projektin toimintojen riittävän tarkka kuvaaminen toimintojen toteuttamiseksi missä tahansa oppilaitoksessa UHAT Sitoutumisen haasteet oppilaitoksissa Tiedon kulun haasteet isoissa organisaatioissa Johdon ja operatiivisen tason ajatusten mahdollinen erilaisuus oppilaitosten sisällä Projektin henkilöstön väsyminen

10 10 8 Riskien arviointi Projektin riskeiksi arvioidaan: Riski 1 Kuvaus: Varautuminen: Vaikutus: Oppilaitosten sitoutuneisuus Projektin toteutuminen tulee oleellisesti riippumaan oppilaitosten halukkuudesta kehittää ehkäisevää päihdetyötä ja työotetta. Uusien tehtävien omaksuminen voi viedä aikaa niin asenteellisella kuin tiedollisellakin tasolla. Projekti toteutetaan mahdollisimman motivoivasti ja käytännön osallistumisvaikeudet huomioiden, sekä varataan aikaa kaikkien toimijoiden yhteiselle suunnittelulle. Kaikissa projektin yhteistyöoppilaitoksissa toimintoja on jo toteutettu, joten halu ja tarve yhteistyölle nousevat oppilaitoksista. Projektia ei voida toteuttaa ilman sitoutuneita yhteistyöoppilaitoksia. Riski 2 Kuvaus: Varautuminen: Vaikutus: Tavoitteellisuus Projektin tavoitteet ja volyymi asetetaan liian korkealle, jolloin projektin tuoma konkreettinen hyöty ei vastaa asetettuja tavoitteita. Riski eliminoidaan hyvällä yhteisellä suunnittelulla ja henkilöstöresurssien tehokkaalla ohjaamisella. Projektin päätyttyä jäljelle jäävät käytänteet ja toimintamallit eivät ole hyödynnettävissä toivotulla tavalla. Riski 3 Kuvaus: Varautuminen: Henkilöstöresurssit Projektin suunnitteluun ja organisointiin käytettävät voimavarat ovat liian vähäiset. Huomioidaan projektipäällikön ja muiden työntekijöiden

11 11 jaksaminen, varataan projektille riittävästi aikaa ja hyödynnetään tehokkaasti sankariohjaaja-verkostoa työtaakan jakamiseksi. Vaikutus: Toimijoiden jaksaminen vaikuttaa kaikkien projektin toimintojen onnistumisiin, tuotoksiin ja näiden laatuun. Riski 4 Kuvaus: Varautuminen: Vaikutus: Toimijoiden määrä Projektiin mukaan tulevien toimijoiden määrä kasvaa liian suureksi, jolloin moniammatillisen verkoston pyörittämiseen kuluu työntekijältä liian paljon aikaa projektin varsinaisiin päämääriin nähden. Riski minimoidaan tehokkaalla seurannalla ja ohjauksella, joita hyödynnetään myös suunnittelutyössä. Projektipäällikön ohella muiden Elämäni Sankari ry:n työntekijöiden työaikaa ohjataan projektille tarvittaessa. Tarvittaessa tehdään selkeitä rajauksia. Riskin toteutuessa toimintojen laatu heikkenee. Hyvinkäällä Jarno Saarinen projektipäällikkö / Terveenä työelämään Elämäni Sankari ry