Ehkäisevän päihdetyön projekti II asteen oppilaitoksissa

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön projekti II asteen oppilaitoksissa LOPPURAPORTTI

2 TERVEENÄ TYÖELÄMÄÄN Ehkäisevän päihdetyön projekti II asteen oppilaitoksissa Jarno Saarinen projektipäällikkö Elämäni Sankari ry puh

3 TIIVISTELMÄ Saarinen, Jarno. Terveenä työelämään Ehkäisevän päihdetyön projekti ammatillisissa oppilaitoksissa Elämäni Sankari ry, projektipäällikkö, Terveenä työelämään projekti Terveenä työelämään on Elämäni Sankari ry:n vuosina toteuttama ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen projekti ammatillisissa oppilaitoksissa. Projekti sisälsi monipuolisia ehkäisevän päihdetyön toimintoja II asteen opiskelijoille, heidän vanhemmilleen, oppilaitosten henkilöstöille ja sidosryhmille. Näitä toimintoja olivat hyvinvointikyselyt, ryhmäinterventiot opiskelijaryhmille, henkilöstön valmennus päihdeasioissa, vanhempainillat sekä erilaiset tapahtumat. Projekti käynnistettiin vastaamaan ehkäisevän päihdetyön tarpeeseen ammatillisissa oppilaitoksissa ja sen avulla rakennettiin kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli ja toimenpidesuositus ammatillisiin oppilaitoksiin. Toimintamalli on toteutettavissa missä tahansa ammatillisessa oppilaitoksessa oppilaitoksen yksilölliset vaatimukset ja toiveet huomioiden. Toimintamallissa ehkäisevä päihdetyö linkitetään ehkäisevän päihdetyön vuosikello-työkalun avulla osaksi oppilaitosten terveystiedon opetusta ja päihdekasvatusta. Opiskelijoille kohdistetun päihdevalistus ja kasvatustyön ympärille muodostetaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin integroitu ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus. Projektiin liittynyt, alusta asti mukana kulkenut seurantatutkimus osoittaa, että toimintamalli on toimiva tapa toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä ammatillisissa oppilaitoksissa. Samaan johtopäätökseen on päädytty toimintoja arvioiden niin projektiryhmän kuin ohjausryhmänkin toimesta. Opiskelijoiden tietämystä pystyttiin lisäämään, ja kerätyn palautteen perusteella opiskelijat ja oppilaitosten henkilöstöt johtoa myöten ovat pitäneet projektia onnistuneena ja suositeltavana toimintamuotona ammatillisissa oppilaitoksissa.

4 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA TARPEET PROJEKTIN KESKEISET TAVOITTEET PROJEKTIN TOIMINNOT Hyvinvointikyselyt Ryhmäinterventiot Tilaisuudet henkilökunnille ja vanhemmille Tapahtumat Tutkimus Tupakasta irtautumisryhmät PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET JA VAIKUTUKSET Projektin aikana kerätty kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tieto Seurantatutkimus Hyvinvointikyselyt seurantatutkimuksen keskeisenä aineistona Keskeisiä tuloksia sekä johtopäätöksiä Laadun varmistaminen ja toimintojen linkittäminen laatukriteereihin PROJEKTIN SUURIMMAT ONGELMAT JA HAASTEET PROJEKTIN SYNNYTTÄMÄT KÄYTÄNNÖT JA TUOTOKSET Terveenä työelämään - toimenpidesuositus Kiusaus DVD-materiaali ehkäisevään päihdetyöhön Tulosten ja käytäntöjen juurruttaminen ja laajempi hyödyntäminen LIITTEET... 30

5 5 1 PROJEKTIN TAUSTA JA TARPEET Terveenä työelämään projektin tarve nousi muun muassa kouluterveystutkimuksesta ilmenevistä eroista ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointikäyttäytymisessä verrattuna muihin ryhmiin, esimerkiksi lukioihin. Projekti käynnistettiin vastaamaan ehkäisevän päihdetyön tarpeeseen ammatillisissa oppilaitoksissa ja sen avulla lähdettiin rakentamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävää ehkäisevän päihdetyön toimintamallia ja toimenpidesuositusta ammatillisiin oppilaitoksiin. Toimintamallissa on huomioitu eri toimijoiden, opiskelijoiden ja vanhempien/huoltajien osallisuus kaikissa osavaiheissa. Säännöllinen palautteen keruu ja toiminnan arviointi toimivat uuden suunnittelun perustana. Toimintamalli räätälöidään yksilöllisesti eri toimintaympäristöihin erilaisten tarpeiden mukaan. Projektin pilotti on tehty yhdistyksen toimesta vuosina Pilotissa tuotettu toimintamalli on esitetty Kaste-hankkeen eräänä innovaationa. Projektin pilottivaiheessa vuonna 2009 toimintojen tarpeellisuutta tarkasteltiin toteuttamalla Internetpohjainen hyvinvointikysely Etelä-Karjalan Ammattiopiston (Ekamo) opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 1204 ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijaa. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 47 % ilmoitti tupakoivansa, 44 % käyttävänsä alkoholia humalahakuisesti kuukausittain, 46 % olleensa päihtyneen kuljettajan kyydissä ja 37 % olleensa sukupuoliyhdynnässä siten, että se tapahtui humalatilassa eikä sitä olisi tapahtunut selvin päin. Lisäksi 38 % opiskelijoista ilmoitti tiedon saamisen koulussa tai oppilaitoksessa vaikuttaneen ehkäisevästi tai vähentävästi omaan päihteiden käyttöön. Tätä suuremmiksi tekijöiksi nousivat ainoastaan ystävien vaikutus (48 %) ja tiedon saaminen kotoa (42 %). Projekti nivoo yhteen monipuolisia ehkäisevän päihdetyön toimintoja II asteen opiskelijoille, heidän vanhemmilleen, oppilaitosten henkilöstöille ja sidosryhmille. Sen taustalla on Elämäni Sankari ry:n ja Lappeenrannan kaupungin vuosina toteuttaman hankkeen perusteella luotu Valitsen itse päihdekasvatusohjelma, jonka sisältämiä ehkäisevän päihdetyön toimintoja räätälöimällä, kehittämällä ja muokkaamalla ikäryhmän tarpeita vastaavaksi luotiin osaksi ammatillisten oppilaitosten terveystiedon opetusta integroitava toimintamalli.

6 6 Projektissa toteutuu yhteisölähtöinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, jossa lähtökohtana on opiskelijoiden omien valmiuksien kasvattaminen terveytensä edistäjinä. Järjestön ja yhteistyöorganisaatioiden työntekijöiden erityinen rooli on toimia terveyden edistäjinä. Terveyden edistäjät auttavat yhteisöä ja opiskelijoita löytämään omat voimavaransa ja kehittämään niissä jo olevia kykyjä. Tämän toiminnan tavoitteena on arjen ympäristöjen ja toimintakulttuurin muuttuminen terveyttä ja hyvinvointia edistävään suuntaan. Projektin aikana kehitettiin ehkäisevän päihdetyön vuosikello, joka integroituu oppilaitosten lukuvuosien toimintasuunnitelmiin. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello hyväksyttiin vuonna 2011 ensimmäisenä hyvänä käytäntönä kouluterveyskyselyjen jalkauttamiseen. Hyvät käytännöt on kuvattuna Sosiaaliportissa ja Innokylän materiaalipankissa. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello-malli on jalkautettavissa valtakunnallisesti kaikkiin peruskouluihin, lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin. Etelä-Karjalan Ammattiopiston lisäksi Elämäni Sankari ry:n kumppaniksi projektissa lähti Hyria koulutus Oy, sekä myöhemmin Helmi Liiketalousopisto. Projektin edetessä toimintoja toteutettiin pilottimaisesti myös Ravintolakoulu Perhossa, Levi-instituutissa sekä Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa (Helpa).

7 7 Taulukko 1: Terveenä Työelämään - projektin vaikutusten arviointi taulukkona (Iva-analyysi) Vaikutukset 1. Ammatillisen oppilaitoksen palvelut 2. Terveenä Työelämään - projekti 3. Yhteistoimintamalli ja yhteiset palvelut, TOIMENPIDESUOSITUS Opiskelija Terveystieto Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijahuoltoryhmä Kuraattori Oppilaitoksen päihdeohjelma Oppilaskunta Erilaisia tapahtumia Palveluihin ohjaamista ja tukea Palveluilla julkisen sektorin identiteetti Ehkäisevän päihdetyön erityisosaaminen laatukriteereihin sidottuna yksilö- ja yhteisötasolla Substanssi Menetelmät Projektiasiantuntijuus Palvelu ei profiloidu julkisensektorin palveluksi Oppilaitoksen palvelut täydentyvät ehkäisevän päihdetyön osalta Ehkäisevän päihdetyön strukturoitu toimintamalli säästää ja tehostaa resurssien käyttöä Kouluterveyskysely jalkautuu tehokkaasti kaikille sidosryhmille Preventiivisen työn tuella hoidollisen tarve vähenee paikallisesti Alueellinen yhteistyö tehostuu Vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja alueen identiteettiä Alaikäisten opiskelijoiden vanhemmat ja/tai huoltajat Tiedon saaminen (neuvonta ym.) yksilö- ja yhteisötaso Yhteistyömalli: koti - oppilaitos Tiedon saaminen yhteisötasolla profiloituneena terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin sidottuna Vanhemmat ja huoltajat tavoitetaan yhteisötasolla Perheen varhainen tukeminen sekä palveluihin ohjaaminen tehostuvat Ehkäisevä päihdetyö tehostuu Ammatillisen oppilaitoksen henkilökunta Päihdeohjelma Koulutus Työterveyshuolto Ehkäisevän päihdetyön erityisosaaminen EPT-koulutus- ja valmennusohjelmien substanssi EPT-materiaalit Päihdeohjelman tehokas jalkautuminen Oikein kohdennetut palvelut Pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa Yhteistyö tehostuu Toimintaa tehostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Oppilaitoksen asiat yhteisiä Työhyvinvointi lisääntyy Oppilaitoksen identiteetti vahvistuu Tavoitteisiin sidotut toiminnat ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät terveyttä sekä hyvinvointia Terveys, hyvinvointi ja syrjäytyminen Erilaiset ko. teemoihin liittyvät suositukset ja ohjelmat (esim. päihdeohjelma) OHR Opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveyskysely Oppilaskunta Erityisosaaminen profiloituneena terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin sidottuna Pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella yhteistoimintamallilla edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistään syrjäytymistä Resurssit tehostuvat ja niitä voidaan entistä tehokkaammin kohdentaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn Toimijoiden tavoite- ja tahtotila sama

8 8 2 PROJEKTIN KESKEISET TAVOITTEET Projektin tavoitteet: - luoda ammatilliseen oppilaitokseen integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli - ehkäistä ja vähentää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden haitallista päihteiden käyttöä - lisätä palvelujärjestelmän ja opiskelijoiden, omaiset mukaan lukien, valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa - edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia Taulukko 2: Toimintojen vaikutukset Projektin toiminta Ryhmäinterventiot ja muut tilaisuudet opiskelijoille Oletettu muutosmekanismi Päihdekasvatus ja ehkäisevä toiminta luonteva osa nuorten opiskelua Oletettu muutos Muutokset nuorten asenteissa ja arvoissa Keskustelun herääminen Tavoiteltu vaikutus Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen Oppilaitosten henkilökuntien valmennusprosessit ja muut tilaisuudet oppilaitosten henkilöstöille Opiskelijoiden kanssa tekemisissä olevien aikuisten tietotaito vahvistuu Oppilaitosten henkilökunta saa tukea päihdetyöhön Syntyy oppilaitosten toimintatapoihin sopivia toimintamalleja ehkäisevään päihdetyöhön Muutokset oppilaitosten terveystiedon opetuksessa ja ehkäisevässä päihdetyössä Päihdeohjelman soveltaminen käytäntöön Ehkäisevä päihdetyö integroituu toiminta-suunnitelmiin Varhainen puuttuminen Huolen puheeksiotto Vanhempainillat ja muut tilaisuudet opiskelijoiden vanhemmille Opiskelijoiden vanhempien tietotaito vahvistuu Vanhemmuutta tuetaan Muutokset aikuisten asenteissa ja kasvattajaroolissa Muutokset vanhempien ja oppilaitosten yhteistyössä Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen Tapahtumat Opiskelijoilla päihteettömiä vapaaajanvieton mahdollisuuksia Ryhmäytymistä tuetaan Yhteisöllisyys vahvistuu Päihteiden käytön väheneminen Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuminen

9 9 Tavoitteiden täyttymisen osalta realiteetti on se, että terveyseroja ei laajassa mielessä kavenneta yksittäisillä ryhmäinterventioilla tai projektilla. Tällaiseen muutokseen tarvitaan laajempia poliittisia päätöksiä, jotka jakavat ja kohdentavat resursseja. Projekti on osaltaan lisäämässä päättäjien tietoisuutta ratkaisua vaativista ongelmista ja toivottavasti käynnistämässä prosesseja, jotka lopulta johtavat rakenteellisiin uudelleenarviointeihin. Projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta saatiin kuitenkin näyttöä. Taulukko 3: Projektin tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin tavoitteet Näytöt tavoitteen toteutumisesta luoda ammatilliseen oppilaitokseen integroitu ehkäisevän päihdetyön toimintamalli Toimintamalli ja toimenpidesuositus ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa luotiin projektin toimesta. Mallin toimivuudesta kertoo yhteistyössä olleiden oppilaitosten halukkuus toiminnan jatkamiseen ja juurruttamiseen pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintaa. ehkäistä ja vähentää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden haitallista päihteiden käyttöä Kaikista projektin aikana hyvinvointikyselyyn vastanneista (n=7014) 37 % ilmoitti tiedon saamisen koulussa tai oppilaitoksessa vaikuttaneen ehkäisevästi tai vähentävästi omaan päihteiden käyttöön (kolmanneksi merkittävin tekijä). Kaikista projektin ryhmäinterventioihin osallistuneista 71 % ilmoitti saaneensa tilaisuudesta uutta tietoa (interaktiivinen äänestyslaitteisto). lisätä palvelujärjestelmän ja opiskelijoiden, omaiset mukaan lukien, valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun / tuen piiriin hakeutumisessa Projektipäällikkö osallistui päihdeohjelman päivitystyöryhmän toimintaan Ekamossa. Projektin aikana järjestettiin henkilöstöille ja opiskelijoiden vanhemmille lukuisia tilaisuuksia, joiden vetäjinä toimi laaja-alaisesti päihdetyön ammattilaisia, projektin työntekijöiden ohella muun muassa terveydenhuollosta ja poliisista. Tilaisuuksissa käsiteltiin hyvinvointikyselyiden tuloksia, varhaista puuttumista, huolen puheeksiottoa, päihteiden käytön tunnistamista ja hoitoon ohjausta. Opiskelijoiden tilaisuuksiin sisällytettiin teemana huolen puheeksiotto ja avun hakeminen itselle tai läheiselle. edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia Projektin aikana tuettiin ja kehitettiin päihteettömiä vapaa-ajan vieton muotoja, sekä edistettiin savuttomuutta oppilaitoksissa tarjoamalla vaihtoehtoista toimintaa taukojen ja hyppytuntien ajaksi. Interventioiden vaikuttamisesta terveyskäyttäytymiseen pitkällä aikavälillä ei ole olemassa näyttöä. Ryhmäinterventiot vaikuttivat kuitenkin opiskelijoiden tietoihin ja asenteisiin lyhyellä aikavälillä.

10 10 3 PROJEKTIN TOIMINNOT 3.1 Hyvinvointikyselyt Työskentelyn tietoperustana käytettiin Internet-pohjaisia hyvinvointikyselyjä, joiden sisältö noudattaa THL:n kouluterveyskyselyjä, mutta se on lyhyempi ja oppilaitokset voivat halutessaan vaikuttaa sisältöihin. Tulokset ovat vertailukelpoisia yksiköiden tai oppilaitosten välillä, sekä peilattavissa kouluterveystutkimuksen tuloksiin. Hyvinvointikyselyjen oppilaitoskohtaiset tulokset loivat pohjan ryhmäinterventioiden sisällön painopisteille. Lisäksi tuloksia hyödynnettiin henkilökunnan tilaisuuksissa, vanhempainilloissa ja tiedotuksessa. Tulokset ovat jääneet oppilaitosten käyttöön ja ne ovat hyödynnettävissä terveystiedon opetuksen tukena ja alueellisen ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa. Hyvinvointikyselyt toteutettiin vuosittain oppilaitosten ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, sekä projektin edetessä myös toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille siten, että syksyllä 2010 opiskelunsa aloittaneet opiskelijat vastasivat kyselyyn joka vuosi. Tällä tavoin hankittiin arvokasta tietoa projektin aikana opiskelevien opiskelijoiden hyvinvointikäyttäytymisestä, sekä luotiin seurantaindikaattorit toiminnan jatkoa ja kehittämistä ajatellen. 3.2 Ryhmäinterventiot Ryhmäinterventio on luonteeltaan tietoa lisäävä, ja se pyrkii herättelemään keskustelua päihdearvoihin ja asenteisiin liittyen. Ryhmäinterventioiden sisällöt oli jaettu teemoihin seuraavasti: - Opiskelijoiden oma alkoholinkäyttö - Alkoholinkäytön vähentäminen ja muutokseen motivointi - Riskikäyttäytyminen (alkoholi ja liikenne, alkoholi ja seksi ) - Kannabis

11 11 - Muut huumausaineet ja sekakäyttö - Suojaavat tekijät ja itsetunto - Huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus Ryhmäinterventiot toteutettiin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille osana terveystiedon opetusta ja sen runkona toimi hyvinvointikyselyjen tulosten perusteella rakennettu havainnollistava diaesitys. Menetelmänä käytettiin interaktiivista äänestysjärjestelmää, jossa opiskelijat ilmaisevat kantansa esitettyyn kysymyksen reaaliajassa anonyymisti. Vastausjakauma heijastetaan prosentteina valkokankaalle, ja tuloksesta keskustellaan. Menetelmän avulla kerättyä tietoa hyödynnettiin myös projektin arvioinnissa. 3.3 Tilaisuudet henkilökunnille ja vanhemmille Ekamon ja Hyrian henkilökunnille (kuraattorit, terveydenhoitajat, opettajat) alettiin projektin alusta alkaen toteuttaa päihteiden käytön ehkäisyyn, päihteisiin sekä huolen puheeksiottoon ja varhaiseen puuttumiseen keskittynyttä prosessia, johon liittyviä tapaamisia ajateltiin olevan noin 2-4 vuodessa. Prosessit muotoutuivat kuitenkin hieman toisistaan poikkeaviksi oppilaitosten tarpeiden perusteella. Tilaisuuksien koot ja tiheydet vaihtelivat vuosittain koko henkilöstölle järjestettävästä massatilaisuudesta hengen säännöllisesti kokoontuvaan prosessiin. Opiskelijoiden vanhemmat osallistettiin projektiin lähinnä tiedottavan puheenvuoron kautta aloittavien opiskelijoiden vanhempainilloissa. Näissä illoissa asiaa on runsaasti, että projektille ei pyrkimyksistä huolimatta pystytty järjestämään minuutin puheenvuoroa kattavampaa osuutta illoissa. Poikkeuksena Helmi, jossa vanhempainilloissa käsiteltiin hyvinvointikyselyiden tulokset. Iltoihin osallistui vanhempia noin 150/tilaisuus, ja illat poikivat positiivista palautetta sekä yhteydenottoja kuraattorille. Hyvinvointikyselyn tulosten purkua vanhempien kanssa yritettiin myös Hyriassa järjestämällä henkilöstöille ja opiskelijoiden vanhemmille avoimia iltatilaisuuksia teemaan liittyen. Kolmeen järjestettyyn iltaan osallistui kuitenkin yhteensä vain 12 henkilöä.

12 Tapahtumat Osana projektia ovat olleet erilaiset liikunnalliset tapahtumat, joiden tavoitteena on ollut vahvistaa varsinkin aloittavien opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, lisätä liikunnallisuutta nuorten keskuudessa, sekä tukea opiskelijoiden päihteettömiä vapaa-ajanvieton muotoja. Järjestetyt tapahtumat vaihtelivat vuosittain ja olivat erilaisia eri oppilaitoksissa. Projekti toteutti Sankarisählyturnauksen ja JOKO/TAI - vaihtoehtoisen välituntitoiminnan teemaviikon, sekä osallistui oppilaitosten kulttuuritapahtumiin, ryhmäytyksiin, liikuntapäiviin, turnauksiin ja Hyvinvointi Virtaa tapahtumiin vuosittain. 3.5 Tutkimus Projektissa toteutettiin seurantatutkimus, jossa tutkittiin ehkäisevän päihdetyön toteutumista vuosikellomalli-pohjalta sekä seurattiin opiskelijoiden hyvinvointia vuosittaisilla kyselyillä. Vuosittaisilla hyvinvointikyselyillä selvitettiin muun muassa ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden päihteiden käyttöä, päihteiden käyttöä ehkäiseviä tai vähentäviä tekijöitä, kotitaustaa, asumista, Internetin käyttöä, nukkumista ja psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi selvitettiin rehtorien ja opiskelijahuollon näkemyksiä systemaattisesta ehkäisevästä päihdetyöstä. 3.6 Tupakasta irtautumisryhmät Terveenä työelämään projekti yhdessä Hyvinkään nuorisoaseman, nuorisopalveluiden ja valistuspalveluyksikön kanssa suunnitteli ja valmisteli toimintamallin tupakasta irrottautumisryhmän järjestämiseksi aloittaville opiskelijoille. Jääkö Jämät? malli on toteutettavissa suunnittelijoiden toimesta Hyvinkääläisissä oppilaitoksissa. Prosessista kerätyt kokemukset ja ajatukset projekti välitti myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin opiskeluterveyden Ekamossa toteuttamalle tupakasta irtautumisryhmälle. Lisäksi projekti osallistui ryhmään osallistuvien palkitsemisiin.

13 13 4 PROJEKTIN KESKEISET TULOKSET JA VAIKUTUKSET 4.1 Projektin aikana kerätty kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tieto Määrällistä tietoa projektin kohderyhmästä (opiskelijat) saatiin sekä hyvinvointikyselyillä, että ryhmäinterventioiden aikana käytettävällä interaktiivisella äänestyslaitteistolla. Määrällistä tietoa kerättiin toiminnan sisältöjen tueksi, sekä ryhmien hyvinvointikäyttäytymisen seuraamiseksi lyhyellä aikavälillä. Seuraavassa on esitelty projektin kannalta oleellisia tuloksia hyvinvointikyselyistä ja ryhmäinterventioista. Yksityiskohtaiset tulokset ovat anonymiteetin säilymiseksi vain oppilaitosten tiedossa. Kaikista ryhmäinterventioihin osallistuneista opiskelijoista 71 % koki saaneensa tilaisuudesta uutta tietoa. Tämän luvun valossa ryhmäinterventioita voidaan pitää onnistuneina, koska ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien mukaan tiedon lisääminen kohderyhmässä on vaikuttavuutta merkittävämpi peruste tehtävälle työlle. Myös hyvinvointikyselyiden mukaan opiskelijoiden päihteiden käyttöä ehkäisee ja vähentää selvästi oppilaitoksessa saatava tieto. Tiedon saantia koulussa tai oppilaitoksessa tärkeämmäksi nousi vain kodin ja vanhempien sekä ystävien vaikutus. Hyvinvointikyselyiden avulla kerätty tieto antoi kattavan kuvan opiskelijoiden päihteiden käytöstä ja tulokset olivat linjassaan kouluterveyskyselyiden keskiarvoihin, joskin oppilaitos-, yksikkö- ja alakohtaiset erot ovat merkittäviä. Positiivisia indikaattoreista esiin nostettavia olivat ainakin huomio siitä, että vaikka kannabiksen kokeilut ovat yleisesti lisääntyneet, on käyttäjien osuus opiskelijoista vain parin prosentin luokkaa. Ekamossa yhdeltä opiskelijaryhmältä saatiin myös palaute ryhmäinterventiosta. Palautteen keräsi oppilaitoksen kuraattori Jenni Ryynänen osana omia ylemmän ammattikorkeakoulun opintojaan. Palaute kerättiin toiminnallisen menetelmän avulla ja palautteen antoi 14 poikaa. Opiskelijaryhmän mukaan päihdeinterventioista jäi päällimmäisenä mieleen valistus sukupuolitaudeista. Valistus oli ollut ajatuksia herättävä ja näytetyt kuvat sukupuolitaudeista oli saanut miettimään omaa suojautumista sukupuolitaudeilta. Opiskelijaryhmä kuvasi, että interventioista sai laajaa tietoa kaikilta osa-alueilta päihteisiin liittyen ja kuvasivat luentoa kattavaksi. Opiskelijoiden mukaan interventioissa

14 14 kerrottiin laajasti alkoholista ja kannabiksesta ja niiden aiheuttamista vaaroista. Poikien mukaan tupakasta saarnattiin myös paljon ja esittäjä kertoi perusteellisesti, miten vaarallista tupakointi on. Kehitettävissä olevia asioita vastaajien mukaan ei varsinaisesti ollut, ja tämä opiskelijaryhmä suosittelee jatkossa muillekin opiskelijaryhmille päihdeinterventioluentoja. Projektin viimeisenä toimintavuotena Ekamon Lappeenrannan yksiköissä haluttiin selvittää opiskelijoiden näkemystä toiminnan tarpeellisuudesta oppilaitoksessa jatkossa. Projektiryhmä ideoi ylimääräisen, interaktiivisen äänestyslaitteiston avulla kysyttävän kysymyksen, jossa opiskelijoita pyydettiin vastaamaan arvosanalla 1-3 kysymykseen kuinka tärkeänä pidät tällaisten tilaisuuksien järjestämistä ammatillisissa oppilaitoksissa? Ryhmäinterventioihin Ekamon Lappeenrannan yksiköissä osallistuneet 377 opiskelijaa antoivat tarpeellisuudelle arvosanan 2.4. Terveenä työelämään projektin tunnuslukuja 4.2 Seurantatutkimus Tässä osiossa esitellään Terveenä työelämään (TTE) projektin seurantatutkimuksen tuloksia ja tehdään niistä johtopäätöksiä. Seurantatutkimuksen aineistona on käytetty projektivuosina toteutettuja hyvinvointikyselyjä (vastauksia), joita kerättiin ensimmäisen kerran opiskelijoiden aloittaessa opinnot syksyllä 2010 ja heidän ollessaan kol-

15 15 mannella vuosikurssilla syksyllä 2012 sekä täydennetty niitä opiskelijoille ja henkilökunnalle tehdyillä haastatteluilla. Vertailun vuoksi tuloksissa esitellään myös vuonna 2012 opintonsa aloittaneiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tuloksia. Seurantatutkimus tuotti tietoa muun muassa opiskelijoiden terveyskäyttäytymisestä kolmen vuoden ajalta sekä jäsensi tulevaa toimintasisältöä vuosille Projektin yhteistyöoppilaitokset vuosina olivat Hyria koulutus Oy (Hyria), Etelä-Karjalan ammattioppilaitos (Ekamo), Helsingin Liiketaloudenoppilaitos (Helmi) ja Ravintolakoulu Perho (Perho). Seurantatutkimukseen näistä osallistuivat Hyria ja Ekamo, joiden tulokset on yhdistetty tutkimuseettisistä syistä. Tuloksia on verrattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyyn vuodelta Helmessä toteutettiin hyvinvointikyselyt ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, ryhmäinterventiot vastaavalle ryhmälle sekä vanhempainilta, jossa käsiteltiin hyvinvointikyselyn tuloksia. Perhossa puolestaan toteutettiin ainoastaan ryhmäinterventiot ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Helmessä ja Perhossa projektiin liittyvä toiminta (kirjattu tavoite) keskittyi lähinnä terveyttä edistävän toimintamallin (ehkäisevän päihdetyön vuosikello) jalkauttamiseen. Seurantatutkimuksen kysymykset; 1) Miten nuorten päihdekokeilut ja päihteiden käyttö muuttuivat 1. vuosikurssin (2010) ja 3. vuosikurssin (2012) välisenä ajanjaksona 2) Miten nuorten arviot päihteiden käyttöä ehkäisevistä tai vähentävistä tekijöistä muuttuivat vuosina Tulokset kuvaavat yhtäältä nuorten elämässä tyypillisesti tapahtuvia päihteiden kokeiluun ja käyttöön liittyviä muutoksia sekä toisaalta projektiin ja sen toimintaympäristöön liittyviä vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Tutkimusasetelmalla ei pyritty saamaan tietoa projektin vaikuttavuudesta, koska vaikuttavuutta ei voida mitata näin lyhyellä aikaperiodilla. Soikkelin, Salasuon, Puurosen ja Piispan Se toimii sittenkin kuinka päihdevalistuksesta saa selvää teoksen mukaan ehkäisevässä päihdetyössä ei ole olemassa näyttöön perustuvaa tietoa kohderyhmille tapahtuvista muutoksista pitkällä aikavälillä. Johtopäätöksenä on siis, että kohderyhmille toteutetut ryhmäinterventiot vaikuttivat opiskelijoiden tietoihin ja asenteisiin lyhyellä aikavälillä, mutta eivät opiskelijoiden terveyskäyttäytymiseen. Projektin vaikuttavuutta on käsitelty tässä raportissa erikseen.

16 Hyvinvointikyselyt seurantatutkimuksen keskeisenä aineistona Hyvinvointikyselyt toteutettiin projektin kuluessa siten, että syyslukukauden alkaessa Hyriassa ja Ekamossa organisoitiin kyselyyn vastaaminen henkilökunnan toimesta. Oppilaitosten eri opinalan ryhmät saivat tunnukset Internet-pohjaiseen kyselyyn kirjautumista varten ja opiskelijat vastasivat kyselyyn yksilöllisesti ja anonyymisti. Hyvinvointikysely (liite 6.) on lyhytversio Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveyskyselystä. Kyselyssä on eri osa-alueita, joilla kartoitetaan vastaajien sukupuoli, ikä, asuinmuoto, sosiaalisia suhteita, nukkumista opiskelupäivinä, päihteiden käyttö (tupakka, alkoholi, lääkkeet, huumausaineet), seksisuhteet mahdollisessa päihtymystilassa, päihteet ja liikennekäyttäytyminen, huumausaineiden tarjonnan kohtaaminen, tietokoneen ja pelikonsolien käyttö, päihteiden vaikutus työkykyyn ja turvallisuuteen, huoli läheisen päihteiden käytöstä, päihteiden käyttöön ehkäisevästi tai vähentävästi vaikuttaneet tekijät, päihteiden käyttöön liittyvän keskustelun tärkeys ja opiskelumotivaatio. Hyvinvointikyselyn tulokset kertovat lähinnä kohderyhmien terveyskäyttäytymisen tilasta päihteiden käytön osalta. Hyvinvointikyselyn tuloksia hyödynnettiin oppilaitoksissa toteutetuissa ryhmäinterventioissa ja opiskelijahuoltoryhmissä sekä henkilökunnan valmennusohjelman suunnittelussa. Vuonna 2010 N-luku oli 1836 henkilöä ja vuonna 2012 samalle kohderyhmälle suunnattuun kyselyyn vastasi Ekamossa 71 prosenttia ja Hyriassa 55 prosenttia vuoden 2010 vastaajista. Pienempi vastaajamäärä selittyy osin sillä, että opiskelijoita oli kolmannella vuosikurssilla harjoittelujaksoilla, opiskelut olivat keskeytyneet osalla sekä muut luonnolliset poissaolot ja sillä, että kaikkia ryhmiä ei ollut organisoitu vastaamaan. Lisäksi on huomioitava Hyvinkäällä toukokuussa 2012 tapahtuneen ampumistapahtuman vaikutukset Hyrian organisaatioon. Hyriassa oli vastausaikaan mittavasti erilaisia tukitoimia opiskelijoille.

17 Keskeisiä tuloksia sekä johtopäätöksiä Hyvinvointikyselyihin vastanneiden naisten osuus vuonna 2010 oli 48 prosenttia ja vastaavasti vuonna prosenttia. Sukupuolten välillä oli kuitenkin yllättävän pieniä eroja esimerkiksi päihteiden käytön yleisyyteen. Alaikäisiä vastaajia oli vuonna prosenttia ja vuonna 2012 heitä oli 12 prosenttia. Vuoden 2012 vastaajista oli siis suuri osa täysi-ikäisiä (88 %) eli heille tupakkatuotteiden ja alkoholin käyttö oli tuossa vaiheessa laillista. Seurantatutkimuksen aikana suuri osa vastaajista (70 %) asui samassa taloudessa vanhempien tai huoltajien kanssa. Osa vastaajista asui itsenäisesti joko vuokrasuhteessa tai opiskelija-asuntolassa. Tämä tieto on merkittävä, kun pohditaan esimerkiksi vanhempien mahdollisuutta seurata lapsensa arkea ja sen sujumista. Alaikäisenä itsenäisesti asumisessa, erityisesti opiskelujen alkaessa, on tutkimusten mukaan suuremmat riskit päihteiden käytön aloittamiseen erityisesti sosiaalisen altistumisen näkökulmasta. Vuonna 2012 opiskelijat ilmoittivat että heillä on vähemmän ystäviä, joille kertoa luottamuksellisia asioita (6 %) kuin vuonna 2010 (3 %), pojat tyttöjä enemmän. Nämä vastaajat ilmoittivat myös menevänsä myöhemmin nukkumaan opiskelupäivinä, kuin muut vastaajat keskimäärin. Vuonna 2010 opiskelijoista 52 % meni nukkumaan klo tai myöhemmin, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 61 %. Opiskelupäivinä valvominen siis lisääntyi seurantatutkimuksen kuluessa. Tämän saman arvion antoi myös seurantatutkimukseen haastatellut nuoret, erilaisiksi syiksi arvioitiin opiskelu, ystävien kanssa yhteisen ajan viettäminen, sosiaalisen median käyttäminen ja pelaaminen sekä seurustelusuhteet. Vastaajien vapaa-ajalla käyttämä aika tietokoneella tai pelikonsolia pelaamalla ei juuri lisääntynyt seurantatutkimuksen aikana, kuitenkin 44 % vastaajista käytti tähän vapaa-aikaansa keskimäärin yli 2 tuntia päivittäin. Tilanteen muuttumattomuutta voi osin selittää se, että käyttötapa oli opittu jo ennen ammatillisten opintojen alkamista ja se, että vapaa-aikaa käytettiin muulla tavoin. Seurantatutkimukseen haastateltu henkilökunta kertoi myöhään valvomisen näkyvän koulupäivien arjessa aamuisin myöhästelynä, energiajuomien käyttönä sekä opiskelijoiden väsymyksenä. Vuonna 2010 tupakoivia vastaajia oli 41 %, jossa luvussa on mukana myös vastaajat jotka halusivat lopettaa tupakoinnin (13 %) sekä nuuskaa käyttävät (1 %). Tulosta voidaan verrata vuoden 2010 kouluterveyskyselyn Etelä-Suomen tuloksiin, jossa

18 18 säännöllisesti tupakoivia oli 39 % vastaajista. Hyvinvointikyselyn mukaan tytöt polttivat hieman poikia yleisemmin, tämä vastaa kouluterveyskyselyn tuloksia 2010, molemmissa tuloksissa esiintyi kahden prosenttiyksikön ero. Tupakoinnissa ei tapahtunut muutoksia seurantatutkimuksen kuluessa, mikä saattaa vahvistaa tutkimustuloksia jotka osoittavat tupakoinnin aloittamisen todennäköisyyden pienenemisestä 16 ikävuoden jälkeen. Jatkotutkimuksissa olisikin mielenkiintoista selvittää, kuinka suuri osa tupakoi ennen ammatillisten opintojensa aloittamista. Tupakoivista vastaajista vuonna % kannatti sitä, että opiskelijoille tarjotaan apua tupakoinnin lopettamisessa. Kun vuoden 2010 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tupakoinnin yleisyyttä verrataan vuoden 2012 opintonsa aloittaneisiin, ei muutoksia juurikaan ole havaittavissa, vaikka tupakoinnin arvioidaan vähenevän erilaisten rajoitusten sekä uusien terveystottumusten tuella. Vuonna 2012 kaikkien ensimmäisen vuosikurssin tupakoivien määrä oli 42 % (N= 649). Molemmissa organisaatioissa oli seurantatutkimuksen kuluessa käynnissä tukitoimia lopettamishaluisille tupakoiville, vaihtoehtotoimintaa välitunneille sekä savuttoman organisaation toimenpideohjelmaa. Opiskelijoilta kysyttiin heidän humalahakuisesta alkoholin käytöstään. Ensimmäisellä vuosikurssilla (2010) vastaajista 24 % ilmoitti, ettei käytä lainkaan alkoholia ja 21 % ilmoitti, ettei käytä alkoholia humalahakuisesti. Vuonna 2012 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista 13 % prosenttia ilmoitti, ettei käytä lainkaan alkoholia ja 26 % ilmoitti, ettei käytä alkoholia humalahakuisesti. Kouluterveyskyselyn (THL) 2010 Etelä-Suomen tuloksissa täysin raittiita opiskelijoita (1.-2. vuosikurssi) oli vastaajista 13 % (ei mitään päihteiden käyttöä). Tuloksia ei voi kysymysten asettelun erilaisuuden takia suoraan verrata, mutta voidaan todeta että todennäköisesti täysin raittiiden opiskelijoiden määrä oli vähintään sama. Alkoholin yleinen kulutus kääntyi projektivuosien aikana laskuun ja tämä on nähtävissä myös kun verrataan ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoiden tuloksia (2010 ja 2012) keskenään. Suurin muutos oli siis ryhmässä, joka ei käytä lainkaan alkoholia. Mikäli tämä vastaajien osuus edustaa täysin raittiita, tulos vastaa kansallisia tutkimuksia joiden mukaan 10 % väestöstämme on raittiita. Viikoittain humalahakuisesti alkoholia käyttävien määrä oli vuonna % ja vähintään kerran kuukaudessa alkoholia humalahakuisesti käyttävien vastaajien osuus (2010) oli 26 % vastaajista. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista käytti alkoholia humalahakuisesti viikoittain 10 % ja vähintään kerran kuukaudessa 22 %. Kouluterveyskyselyssä vuonna 2010 vähintään kerran kuukaudessa humalas-

19 19 sa olevien määrä oli 40 %, luku käsittää myös ne opiskelijat jotka käyttivät useammin kuin kerran kuukaudessa alkoholia humalahakuisesti. Vuoden 2010 luvut ovat lähes samalla tasolla kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Vuoden 2012 tulokset ennakoivat myös humalahakuisen juomisen lievää laskua tulevaisuudessa. Tähän tulee olennaisesti vaikuttamaan yleinen asenneilmapiiri, yhteiskuntamme taloudellinen ja rakenteellinen kehitys sekä työelämän pelisäännöt päihdekysymyksissä. Viikoittain itsensä humalaan juovien osuus seurantatutkimukseen osallistuneista vuonna 2012 oli 18 % ja vähintään kerran kuukaudessa itsensä humalaan joi 31 % vastaajista. Eräs päätelmä tuloksista on se, että seurantatutkimuksessa mukana olleet ovat lisänneet alkoholin humalakäyttöä saavutetun täysi-ikäisyyden myötä. Tämä voi myös selittää alkoholista täysin pidättäytyvien määrä laskua. Humalahakuisessa juomisessa ei kartoitettu käytettyjä alkoholiannosmääriä. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että alkoholiannosmäärät saattavat nousta kohenneen toleranssin myötä varsin korkeaksi ja aiheuttaa terveysriskejä käyttäjälle. Sukupuolten välinen ero humalahakuisuudessa ja raittiudessa oli lähes olematon, alle prosenttiyksikön luokkaa. Alkoholia humalahakuisesti käyttäneet vastaajat saivat lisäkysymyksen, jossa kartoitettiin humalassa mahdollisesti tapahtunutta sukupuoliyhdyntää jota ei olisi tapahtunut vastaajan ollessa selvin päin. Vuonna % vastaajista oli ollut tällaisessa sukupuoliyhdynnässä ja heille tehdyn lisäkysymyksen avulla saatiin myös tieto että suuri osa oli käyttänyt suojauksena kondomia (62 %), mutta että suojaamatonta seksiä oli varmuudella harrastunut 28 % vastaajista. 10 % ei ollut varma suojatusta sukupuoliyhdynnästä. Pojat ilmoittivat tyttöjä useammin olleensa suojaamattomassa sukupuoliyhdynnässä. Vuoden 2012 vastauksien mukaan tilanteessa ei ollut tapahtunut myönteistä kehitystä, sillä 53 % ilmoitti olleensa humalatilassa sukupuoliyhdynnässä jota ei olisi tapahtunut vastaajan ollessa selvin päin. Suojaamatonta seksiä oli harrastanut varmuudella 34 % vastaajista ja 17 % ei ollut varma suojauksesta. Tulokseen vaikuttaa toisaalta humalahakuisen juomisen kasvu, mutta toisaalta on myös hämmästeltävä sitä että samalla kun opiskelijat tiedostavat tilanteeseen liittyvän riskin, he toimivat toisin. Haastatellut opiskelijat eivät osanneet arvioida mistä tämä suuntaus johtuu, heidän mukaansa tieto asiasta on ja sitä oli erittäin tehokkaasti korostettu myös tehdyissä ryhmäinterventioissa mm. sukupuolitautien ehkäisyn merkeissä. Jatkossa tilannetta voisi myös tutkia tahdonvastaisen seksin tai sukupuoliahdistelun kokemuksen näkökulmista. Vuoden 2010 kouluterveyskyselyn mukaan 21 % vastaajista oli kokenut seksuaalista väkivaltaa. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosi-

20 20 kurssin opiskelijoiden tulos oli lähes samanlainen, 32 % oli ollut humalassa sukupuoliyhdynnässä ja sitä ei olisi tapahtunut selvin päin, mutta kondomia oli käytetty suojauksena vähemmän (59 %) ja varmuudella suojaamatonta seksiä oli harjoittanut 34 %. Kaikilta vastaajilta tiedusteltiin myös alkoholin ja liikennekäyttäytymisen yhteyttä viimeisen kuluneen 21 kuukauden ajalta. Vuonna % vastaajista ei ollut päihtyneen kyydissä tai ollut itse päihtyneenä kuljettajana, 22 % ilmoitti varmuudella näin tapahtuneen. Vuonna % vastaajista ei ollut päihtyneen kyydissä tai ollut itse päihtyneenä kuljettajana, 17 % ilmoitti varmuudella näin tapahtuneen. Tuloksissa havaitaan lievä positiivinen kehitys, siihen on saattanut vaikuttaa yleinen asenne ilmapiiri sekä oppilaitoksissa toteutunut liikennekasvatusvalistus yhdessä ryhmäinterventioissa tehdyn valistustyön kanssa. Tulos on siis varsin positiivinen, kun muistetaan että humalahakuinen alkoholin käyttö oli lisääntynyt seurantatutkimuksen aikana. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista 78 % vastaajista ei ollut päihtyneen kyydissä tai ollut itse päihtyneenä kuljettajana, 16 % ilmoitti varmuudella näin tapahtuneen. Tulos saattaa myös osaltaan kertoa yleisen asenneilmapiirin muutoksista seurantatutkimuksen aikana. Lääkkeiden päihdekäyttöä oli vuonna 2010 joskus kokeillut 3 % vastaajista, vuonna 2012 määrä oli sama ja aivan samaan määrään tultiin myös vuoden 2012 ensimmäisen vuosikurssin tuloksissa. Vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa, minkälaisia lääkkeitä päihtymystarkoituksessa oli otettu. Yleisimmin ilmoitettiin unilääkkeitä, mielialalääkkeitä sekä voimakkaita kipulääkkeitä. Lääkkeiden päihdekäyttöä esiintyi erityisesti tytöillä, jotka tupakoivat ja käyttivät alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran viikossa. Tuloksia tarkastellessa on syytä muistaa muutamia taustatekijöitä; nuorille määrättävien mielialalääkkeiden määrä on lisääntynyt 2000-luvulla ja suurella osalla vastaajista kyseessä oli kokeilu, ei siis säännöllinen käyttö. Henkilökunnan ja opiskelijoiden haastatteluissa tuli kuitenkin esille huoli siitä, että lääkkeitä on helposti saatavissa myös katukaupasta ja osa opiskelijoista käyttää mm. vanhemmille tai ystäville määrättyjä lääkkeitä päihdekäytössä. Huumausaineisiin suhtauduttiin pääosin kielteisesti, vuoden 2010 kyselyssä 83 % ja vuoden 2012 kyselyssä 80 % ilmoitti, ettei ole kiinnostusta kokeilla huumausaineita. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosikurssi opiskelijoista vastaava luku oli 87 %. Kokeilusta kiinnostuneita oli vuonna % ja vuonna %. Huumausainekokeilun (1-5 kertaa) oli vuonna 2010 tehnyt 7 % ja vuonna %, nämä vastaajat ilmoitti-

21 21 vat, etteivät käytä enää huumausaineita. Säännöllisesti huumausaineita käyttäviä vastaajia oli vuonna % ja %. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista kiinnostuksen huumausainekokeiluun ilmoitti 5 %, kokeilun oli tehnyt 7 % ja säännöllisen käytön ilmoitti 1 % opiskelijoista. Tulos on hieman yllättävä (positiivinen) sillä tiedossa on, että huumausaineiden kokeilu on yleistynyt lisääntyneen tarjonnan myötä. Henkilökunnan haastattelujen mukaan oppilaitoksissa on lisääntynyt opiskelijoiden ohjaaminen päihdepalveluihin, toisaalta opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden joukossa on ollut myös huumausaineiden käyttöä. Kouluterveyskyselyn (2010) mukaan 26 % Etelä-Suomen opiskelijoista oli kokeillut huumausaineita ainakin kerran, pojat 3 prosenttiyksikköä tyttöjä yleisemmin. Yleisimmin kokeiltu ja käytetty huumausaine oli marijuana (kannabis), mutta vastauksista ilmeni myös hallusinogeenien, stimulanttien (mm. ekstaasi) ja muuntohuumeiden (mm. JWH) kokeiluja. Muutokset päihteiden käytössä vuonna 2010 opiskelunsa aloittaneilla opiskelijoilla vuosina Hyvinvointikyselyissä tiedusteltiin myös huumausainetarjonnan kohtaamista nykyisessä oppilaitoksessa ja vapaa-ajalla viimeisen kuluneen 12 kuukauden aikana. Vuonna 2010 huumausainetarjontaa oppilaitoksessa oli kohdannut 4 % ja vapaaajalla 28 %. Vuonna 2012 huumausainetarjontaa oppilaitoksessa oli kohdannut 10 % ja vapaa-ajalla 30 %. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista huumausainetarjontaa oppilaitoksessa oli kohdannut 3 % ja vapaa-ajalla 22 %. Yleisimmin

22 22 huumausainetarjontaa oli kohdannut opiskelija joka tupakoi ja käytti alkoholia humalahakuisesti viikoittain tai vähintään kerran kuukaudessa. Suurimmalla osalla opiskelijoista ei esiintynyt huolestuneisuutta jonkun lähipiiriin kuuluvan henkilön päihteiden käytöstä, kuitenkin tämän huolen ilmaisi vuonna % ja vuonna 2012 peräti 25 % vastaajista. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista 12 % ilmaisi vastaavan huolen. Kouluterveyskyselyssä 2010 Etelä- Suomen opiskelijoista 17 % ilmoitti läheisen alkoholin käytön aiheuttaneen ongelmia. Hyvinvointikyselyissä useimmin ilmaistiin huoli ystävästä ja seuraavaksi eniten vanhemmasta. Päihteiden käyttöä ehkäiseväksi tai vähentäneeksi tärkeimmiksi tekijöiksi 15 vaihtoehdosta nimettiin seurantatutkimuksen aikana 1. tiedon saaminen kotona ja vanhempien esimerkki 2. ystävien vaikutus ja 3. tiedon saaminen oppilaitoksessa. Nämä tekijät koettiin selkeästi tärkeimmiksi, kun taas esimerkiksi vähiten mainintoja saivat rangaistukset, valvonta, julkinen kampanjointi ja puuttuminen alaikäiselle alkoholin välittämiseen. Vapaissa vastauksissa nostettiin esille terveysajattelu sekä lähipiirissä esiintynyt päihderiippuvuus. Seurantatutkimuksen vastaajat pitivät oppilaitoksessa käytäviä päihdekeskusteluja erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä (61 %), tulos oli sama vuosina 2010 ja Tämä tulos osoittaa sen, että projektia vastaavalle toiminnalle on tilaus ammatillisissa oppilaitoksissa. Suuri osa opiskelijoista haluaa päihdekeskusteluja ja tietoa itselleen. Tuloksissa tuli jo aiemmin esille seurantatutkimukseen osallistuneiden kasvanut huoli läheisen henkilön päihteiden käytöstä. Projektin teemat ovat saattaneet käynnistää yksilöllisiä prosesseja huolen lisääntymiseen. Hyvinvointikyselyissä ohjattiin kaikkia vastanneita tarvittaessa kääntymään kuraattorin, terveydenhoitajan tai opintoohjaajan puheille. 4.3 Laadun varmistaminen ja toimintojen linkittäminen laatukriteereihin Terveenä työelämään projektissa laatu varmistettiin peilaamalla suunnittelu ja toiminnot ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus asialliseen, ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon päihteistä. Projektin tavoite olikin

23 23 tiedollisiin valmiuksiin ja asenteisiin vaikuttaminen, sekä päihdeilmiön ymmärryksen edistäminen ja hallinta. Ryhmäinterventioissa opiskelijoiden päihdetietämystä pyrittiin lisäämään keskustelemalla dialogisesti opiskelijaryhmien kanssa erilaiset mielipiteet sallivasti ja rationaalista argumentointia kunnioittavasti, sekä opiskelijoiden ikä huomioiden. Opiskelijat haastettiin asenne- ja arvokeskusteluun, jossa pohdittiin muun muassa omaa alkoholinkäyttöä ja alkoholiin liittyvää riskikäyttäytymistä. Keskusteluihin sisällytettiin myös huolen puheeksiotto ja hoitoonohjaus. Vastaavasti oppilaitosten henkilökunnille vietiin projektin erityisosaaminen ja ammattitaito päihdeasioissa, ja tätä kautta vahvistettiin ja kehitettiin päihdeohjelmia sekä varhaisen puuttumisen malleja, joissa myös ehkäisevä näkökulma tulee huomioiduksi. Johtopäätöksenä on siis, että kohderyhmille toteutetut ryhmäinterventiot vaikuttivat opiskelijoiden tietoihin ja asenteisiin lyhyellä aikavälillä, mutta eivät opiskelijoiden terveyskäyttäytymiseen. Toimintoja arvioitiin sekä tilaisuuskohtaisesti, että suurempina kokonaisuuksina projektiryhmän toimesta jatkuvasti. Keskusteluista saatiin kokemusperäistä tietoa jonka perusteella on mahdollista arvioida projektin vaikutuksia. Päihteiden käytön ja päihdeasenteiden muutoksien mittaaminen on hankalaa, joten toimijoiden keskinäinen tuntuma projektin toimivuudesta oli tärkeä arvioinnin näkökulma. Projektiryhmän arvioinnissa hyödynnettiin swot- ja muh-analyyseja, ja koska tavoitteet oli määritelty selkeästi ja riittävän yksinkertaisesti, niiden toteutumista saatettiin arvioida. Opiskelijoiden päihteiden käyttöä ei voida suoranaisesti ehkäistä ja vähentää yksittäisillä interventioilla, tai ainakaan sen toteen osoittaminen ei onnistu. Tiedon saaminen oppilaitoksessa on kuitenkin merkittävä tekijä sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien että projektin tietojenkeruumenetelmien perusteella. Projekti on myös pystynyt osallistumaan muun muassa päihdeohjelmien jalkautukseen ja kehittämiseen ja lisäämään sitä kautta valmiuksia varhaisessa puuttumisessa sekä avun ja tuen piiriin hakeutumisessa. Projektin toimintamalli tukee olemassa olevien resurssien systemaattista käyttämistä. Eri toimijat käyttävät omia perustehtävään kuuluvia työvälineitä ja toiminnot voidaan toteuttaa oppilaitosten toimitiloissa. Toimintamallissa sovelletaan laadukkaan ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kriteerejä ja terveyden edistämisen laatusuosi-

24 24 tuksia, tietoresurssina käytetään mm. kouluterveyskyselyjä. Henkilöstöresurssit muodostuvat eri toimijoiden ja oppilaitosten henkilökuntien käyttämästä työajasta (suunnittelu, toteutus, arviointi). SWOT-analyysi, Terveenä työelämään projekti VAHVUUDET Projektin joustavuus, muokattavuus ja räätälöintimahdollisuudet Projektin spesifi substanssiosaaminen päihde- ja mielenterveysasioissa Mahdollisuus toimintojen linkittämiseen osana terveystiedon opetusta Tukee yhteisöjen lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä ammatillisissa oppilaitoksissa HEIKKOUDET Haavoittuvuus, henkilöstöresurssien riittämättömyys yllättävissä tilanteissa, esim. sairastuminen Rahoituksen epävarmuudet Projektiryhmän jäsenten osittainen vaihtuvuus Ei itsessään korvaa lakisääteisiä ehkäisevän päihdetyön palveluita MAHDOLLISUUDET Osa-aikaisten työntekijöiden hyödyntäminen (sankariohjaajaverkosto) Projektin toimintojen integroiminen pysyväksi osaksi oppilaitosten toimintaa Projektin toimintojen riittävän tarkka kuvaaminen toimintojen toteuttamiseksi missä tahansa oppilaitoksessa UHAT Sitoutumisen haasteet oppilaitoksissa Tiedon kulun haasteet isoissa organisaatioissa Johdon ja operatiivisen tason ajatusten mahdollinen erilaisuus oppilaitosten sisällä Projektin henkilöstön väsyminen

25 25 5 PROJEKTIN SUURIMMAT ONGELMAT JA HAASTEET Sitoutumisen haasteet projektille on tiedostettu alusta saakka, ja niinpä kaikkien toimijoiden yhteiselle suunnittelulle varattiin riittävästi aikaa. Projektiryhmä myös muodostettiin siten, että oppilaitokset nimesivät projektiryhmään yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä projektin työntekijöiden ja oppilaitosten välillä. Tällä varmistettiin mahdollisimman tehokas tiedon kulku oppilaitosten suurissa organisaatioissa. Tiedonkulun ja sitoutumisen oppilaitos- ja yksikkökohtaiset eroavaisuudet aiheuttivat kuitenkin jonkin verran ongelmia projektille. Toisissa oppilaitoksissa projektille nimetty yhteyshenkilö vaihtui useita kertoja projektin aikana, joka vaikeutti asioiden sopimisia, kalenterointeja ja aikataulutuksia. Muodostui tilanteita, jossa projektipäälliköllä ei ollut selkeää henkilöä, jonka puoleen kääntyä. Tämä viivästytti muun muassa ryhmäinterventioiden ajankohtia, sekä vaikeutti tapahtumien järjestämistä. Osalla oppilaitosten projektille nimeämistä yhteyshenkilöistä tuntui olevan myös epäselvyyksiä vastuukysymyksissä, ja varmistelu omilta esimiehiltään aiheutti niin ikään viivästymisiä. Kaikki projektin suunnitellut toiminnot pystyttiin kuitenkin toteuttamaan. Oppilaitoksissa, jossa vastuu projektin toteuttamisesta oli selkeästi osoitettu tietyille henkilöille, onnistui suunnittelu tehokkaasti ja projektin toiminnot saatiin integroitua oppilaitoksen vuosikelloon. Toimintoja juurruttaessa kehittämiskohteita ovat ehkäisevän päihdetyön vuosikellon systemaattinen käyttö, oppilaskuntien ja opiskelijoiden, sekä vanhempien ja huoltajien tehokkaampi osallistaminen, ohjausryhmän tehokkaampi käyttäminen tilanteen mukaan, sekä mielenterveysosaaminen päihdekasvatuksen rinnalle. Jatkossa järkevää olisi myös rakentaa toimintakulttuuria opiskelijaryhmien toistuvaan kohtaamiseen, jolloin päästäisiin todennäköisesti vaikuttavampaan työmalliin. Yksittäiset ryhmäinterventiot ja niiden opiskelijoille tarjoama tieto tukevoituisivat esimerkiksi vuosittain toistuvien, sisältöteemoiltaan etenevien ja ajankohtaisten interventioiden myötä.

26 26 6 PROJEKTIN SYNNYTTÄMÄT KÄYTÄNNÖT JA TUOTOKSET 6.1 Terveenä työelämään - toimenpidesuositus Eri oppilaitoksissa ja eri yksiköissä henkilöstöt innostuivat ja kiinnostuivat selkeästi projektin eri osa-alueista. Opiskelijoiden parissa toteutetut ryhmäinterventiot olivat selvästi projektin terävin kärki, mutta henkilöstöjen valmennukset, vanhempainillat sekä tapahtumat keräsivät osallistujia erittäin vaihtelevasti. Suunnittelussa lähdettiin kuitenkin aina liikkeelle oppilaitosten toiveista ja projekti on ollut kykenevä nopeisiin muutoksiin ja tarvittavaan joustoon. Tällä tavoin projekti on pystynyt vastaamaan oppilaitoskohtaiseen tarpeeseen, ja toiminnot on voitu räätälöidä ja priorisoida kunkin yksikön tarpeita vastaaviksi. Projektin aikana luotu toimintamalli muodostaakin eräänlaisen moduulikokonaisuuden, jossa opiskelijoille suunnatun päihdevalistuksen ja päihdearvokeskustelujen, eli ryhmäinterventioiden ympärille on mahdollista rakentaa oppilaitoksen halukkuuden ja resurssien mukainen kokonaisuus. Tämä toimintamalli on projektin synnyttämä toimenpidesuositus ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa. 6.2 Kiusaus DVD-materiaali ehkäisevään päihdetyöhön Elämäni Sankari ry on 15 vuotisen olemassa olonsa aikana valmistuttanut lyhytelokuvia kohderyhmien kanssa käytävien keskustelujen tueksi. Elokuvien sisällöllinen laatu ja käyttökelpoisuus ovat kehittyneet vuosien varrella, mutta kolme ensimmäistä elokuvaa soveltuivat keskusteluihin lähinnä peruskoulujen oppilaiden kanssa. Terveenä työelämään projekti herätti tarpeen uudesta elokuvamateriaalista, joka soveltuisi tukimateriaaliksi myös ammatillisissa oppilaitoksissa ja joka käsittelisi päihteiden käytön ohella myös mielenterveyden tematiikkaa. Yhdistys ja osaltaan myös Terveenä työelämään projekti valmistuttivat vuosina lyhytelokuvan Kiusaus, sekä siihen liittyvän tukimateriaalin projektin,

27 27 yhdistyksen sekä muiden alan toimijoiden käyttöön. Elokuva toteutettiin yhteistyössä Kino Production elokuvayhtiön kanssa ja tukimateriaalin laatimiseen osallistui yhdessä Elämäni Sankari ry:n kanssa Suomen Mielenterveysseura. Elokuvan käytöstä kerätyt kokemukset syksyltä 2012 osoittivat, että materiaali on erittäin käyttökelpoinen keskustelun herättäjä ja jäsentelijä sekä peruskoulussa että toisen asteen oppilaitoksissa. Elokuva tarjoa valmiudet tukemaan keskusteluja niin mielenterveys- ja päihdeasioissa, kuin laajemminkin liittyen syrjäytymiseen, kokonaisvaltaiseen hyvin- tai pahoinvointiin, sekä edellisten taustoihin ja selittäviin tekijöihin liittyen. 6.3 Tulosten ja käytäntöjen juurruttaminen ja laajempi hyödyntäminen Ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa hyväksikäyttäen Terveenä työelämään - toimenpidesuositus voidaan juurruttaa osaksi mukana olleiden oppilaitosten terveystiedon opetusta ja päihdekasvatusta kalenteroimalla toiminnot vuosittain samoihin ajankohtiin. Täten vältytään epäselvyyksiltä ja epätietoisuudesta siitä, tavoittaako tieto toiminnoista ryhmänohjaajat ja opettajat. Luomalla toimintakulttuuriin selkeät vaiheet erilaisille toimille ja tapahtumille, eivät nämä yllätä massiivisenkaan organisaation henkilöstöä. Tällainen juurruttamistyö saatiin toimivaksi osassa projektissa mukana olleista oppilaitoksista ja kokemuksista opitun perusteella vuosikello-ajattelua pidetään lähtökohtana kaikkien uusien kumppaneiden kanssa. Tällä tavoin toiminnot saadaan pyörimään kaikin puolin jouhevammin ja peruutuksilta ja yllättäviltä muutoksilta vältytään. Niissä oppilaitoksissa, joissa sitoutuminen aiheutti ongelmia, myös juurruttamistyö jäi projektin aikana pahasti kesken. Vielä projektin kolmantena toimintavuonnakin löytyi oppilaitoksista keskeisissä rooleissa työskenteleviä henkilöitä, joille koko projekti oli edelleen täysin vieras. Kun koko projektin idean joutui käymään läpi yhteyshenkilöiden kanssa vuosittain, vaikeutui kokonaisen kalenterivuoden suunnittelu. Tällöin aikataulutusten laatiminen venyi lähelle lopullisia toteutusajankohtia, ja aiheutti opiskelijoiden työjärjestyksessä tarpeettomia ja yllättäviä muutoksia ja kompromisseja. Elämäni Sankari ry:n tarkoituksena on jatkaa Terveenä työelämään toiminnan pyörittämissä projektiin osallistuneissa oppilaitoksissa, sekä laajentaa toimintaa myös