Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä"

Transkriptio

1 Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari

2 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen hoito tarkoittaa käytännössä joko hyytymisenestohoitoa varfariinilla tai verihiutaleiden estäjien käyttöä (asetyylisalisyylihappo tai klopidogreeli tai molemmat)(taul.).

3 Lääkkeet

4 Antitromboottiset lääkkeet Kaikilla samantyyppistä lääkitystä käyttävillä potilailla sydänsairauden aiheuttama tromboosivaara ei ole yhtä merkittävä. Käytännössä tärkeintä on tunnistaa suuren riskin tapaukset(taul.). Suuren riskin potilaat ovat huomattavassa tromboosivaarassa, jos käytössä oleva antitromboottinen lääkitys keskeytetään toimeenpiteen takia ilman tilalle aloitettavaa korvaavaa hoitoa.

5

6 ACCP 2008 guidelines: Mekaaninen tekoläppä ja siltahoito Pieni tromboosiriski::siltahoitoa EI TARVITA kaksiliuskainen mekaaninen aorttatekoläppä ilman riskitekijöitä* Kohtalainen tromboosiriski: (siltahoito joko hoitoannoksella tai pienennetyllä annoksella) Kaksiliuskainen mekaaninen aorttatekoläppä ja jokin ala olevista riskitekijöistä * Suuri tromboosiriski: mitraalitekoläppä oik. puolen tekoläpät vanhemman sukupolven aorttatekoläppä (pallo- tai tilting disc-tyyppinen) tekoläppä ja äskettäinen (< 6 kk) TIA tai aivohalvaus * Riskitekijät: eteisvärinä, aikaisempi tromboembolia, LV dysfunktio (=EF <30%), hyytymishäiriö, vanhan sukupolven läppä, mekaaninen trikuspidaaliläppä tai >1 mekaaninen läppä

7 ACCP 2008 guidelines: Eteisvärinä ja siltahoito Pieni tromboosiriski::siltahoitoa EI TARVITA Ne eteisvärinäpotilaat, jotka eivät kuulu alla mainittuihin ryhmiin Kohtalainen tromboosiriski: (siltahoito joko hoitoannoksella tai pienennetyllä annoksella) eteisvärinä ja 3-4 CHADS2-pistettä (aikaisempi aivohalvaus tai TIA = 2p, ikä > 75 v = 1p, diabetes = 1p, sydämen vajaatoiminta = 1p, hypertensio = 1p) Suuri tromboosiriski: eteisvärinä ja äskettäinen (< 3 kk) TIA tai aivohalvaus eteisvärinä ja 5-6 CHADS2-pistettä eteisvärinäja reumaattinen läppävika (mitraalistenoosi)

8 ACCP 2008 guidelines: Laskimotukos/keuhkoembolia ja siltahoito Pieni tromboosiriski::siltahoitoa EI TARVITA Potilaat, jotka eivät kuulu alla mainittuihin ryhmiin Kohtalainen tromboosiriski: (siltahoito joko hoitoannoksella tai pienennetyllä annoksella) 3-12 kk laskimotukoksesta tai keuhkoemboliasta Suuri tromboosiriski (siltahoito): < 3 kk laskimotukoksesta tai keuhkoemboliasta aikaisempi laskimotukos/keuhkoembolia ja vaikea trombofilia (esim. fosfolipidivasta-aineoireyhtymä tai sairastettu sisäelinlaskimotromboosi)

9 Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys Suuri osa sydänpotilaista käyttää pitkäaikaista antitromboottista lääkitystä. Antitromboottista hoitoa käyttäville potilaille tehdään myös paljon toimeenpiteitä, arviolta 5% potilaista, joille on asennettu stentti sepelvaltimoon, joutuu seuraavan vuoden aikana muun kuin sydänsairauden vuoksi tehtävään leikkaukseen. Näiden potilaiden verihiutaleidenestohoidon ennenaikaisen keskeyttämisen haittoihin on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota. Myös osa varfariinia käyttävistä potilaista on suuressa tukosvaarassa ilman lääkitystä. Paljon käytetty menettely, jonka mukaan antitromboottinen hoito on keskeytetty kaikilta leikkaukseen tulevilta, on siten osalle potilaista haitallinen. Keskeyttämisellä voidaan vähentää verenvuotovaaraa, mutta toisaalta lääketauko altistaa tromboottisille ja tromboembolisille komplikaatioolle. Lääkärin on siis ratkaistava, kumpi on turvallisempaa: tauottaminen vai jatkaminen. Usein paras vaihtoehto on jonkin verran kevennetty korvaava antitromboottinen hoito. Ratkaisut ääritapauksissa ovat helppoja; antitromboottinen hoito lopetetaan, kun tromboosivaara on pieni, ja jos tromboosivaara on suuri, hoitoa jatketaan ottaen huomioon leikkauksen vaatima hemostaasin taso.

10 Suuren riskin sepelvaltimotautipotilaiden tunnistaminen. ASA estää tehokkaasti sydäninfarkteja, ja kaikki sepelvaltimotautia sairastavat käyttävät sitä pysyvästi, ellei vasta-aiheita ole. ASAn ja klopidogreelin yhdistelmän käyttö aloitetaan tilanteissa, joissa tarvitaan vielä voimakkaampaa verihiutaleiden estoa. Tavallisin tällainen tilanne on sepelvaltimostentin asennus. Suonen pinnassa pääsee stenttauksen jälkeen muodustumaan seinämänmyötäistä hyytymää, joka ilman tehokkaasta lääkitystä voi laajeta vaaralliseksi tukkivaksi hyytymäksi, stenttitromboosiksi. Kuolleisuus on huomattavaa (jopa 45%) ja komplikaation riski säilyy siihen saakka, kunnes stentti on peittynyt endoteelisolukolla. Solun jakautumista estävällä lääkeaineella päällystetyn stentin verhoutuminen kestää selvästi kauemmin kuin tavallisen metallistentin ja jopa estyy vuosiksi. Sepelvaltimoiden stenttauksen jälkeisen ASAklopidogreeliyhdistelmähoidon kesto on yksilöllinen ja sen määrää toimenpiteen suorittava kardiologi, ottaen huomioon potilaan sairaushistoria, sepelvaltimopuuston kunto, tehdyn toimenpiteen luonne ja asennettujen stenttien määrä ja materiaali. Ennen lääkityksen keskeytystä on syytä neuvotella määränneen kardiologin kanssa tulkinnanvaraisissa tilanteissa.

11 Valtimotukoksen vaaratekijät Ateroskleroosi Verenpainetauti Diabetes Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Stressi Tupakointi Infektiot

12

13 Verisuonitukos 25-45% syvänlaskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneista on ollut edeltävästi kirurgisissä toimeenpiteessä. Yli puolet keuhkoemboliaan kuolleista kirurgisista potilaista ei ollut saanut tromboosiprofylaksiaa. Laskimo- ja valtimotukoksen syntymekanismit ovat erilaiset. Ongelmia syntyy veren hyytymiselle altistavissa tilanteissa, joista tavallisia ovat leikkaus ja muu immobilisoiva sairaus. Pahanlaatuiset kasvaimet ja infektiot lisäävät veren hyytymistaipumusta sekä myös raskaus, ehkäisypillereiden sekä hormonikorvaushoito.

14

15 Laskimotukoksen vaaratekijät Suuri Kohtalainen Pieni Alaraajamurtuma Polven tähystys Yli 3vrk:n vuodelepo/ istuminen Lonkka- ja polviproteesi Keskuslaskimokatetri Ikä yli 40v. Laaja yleiskirurgia Syöpä ja sen lääkehoito Tähystyskirurgia Aikaisempi laskimotukos Sydämen vajaatoiminta Raskaus ja synnytystä edeltävä aika Selkäydinvamma Hengitysvajaus Laskimolaajentumat Trombofilia Aivohalvaus Tupakointi Essentiaalinen Raskaus ja trombosytoosi synnytyksen jälkitila Polycythaemia Estrogeenivera hoito Kohtauksittainen yöllinen hemoglobinuri Infektio Ylipaino

16 Verenvuoto Hemostaasin turvaava kriittisen aktiivisuuden raja on useimmilla hyytymistekijöillä 5-20% normaalipitoisuudesta. Siihen vaikuttavat myös leikkauksen kohde ja laajuus sekä käynnissä olevan verevuodon määrä ja nopeus. Runsaasti vuotavalla potilaalla fibrinogeenin kriittisenä pitoisuutena pidetään tasoa 1g/l ja trombosyyttien krittisenä määränä arvoa 50x109/l. Muiden hyytymistekijöiden pitoisuudet säilyvät vuotavalla potilaalla riskirajan yläpuolella pidempään. Koska verensiirtojen mukana tuleva sitraatti sitoo kalsiumia ja magnesiumia, suurissa verensiirroissa sitraatin aiheuttama hypokalsemia ja -magnesiumia on myös korjattava fysiologiselle tasolle. Hyytymistekijöiden lähtötaso vaihtelee yksilöittäin ja on myös epäselvä miten paljon antitromboottiset lääkkeet vaikuttavat ja erilaisissa tilanteissa kuin esim, sepsiksen, asidoosin, hypotermian ja suuren kudosvaurion yhteydessä.

17 Taulukko 4 Ta uluk ko 4. E simerkkejä suuren vuotoriskin toimenpiteistä Aortta-aneurysman korjausleikkaus Valtimo-ohitukset Keskushermoston leikkaukset S uuret ortopediset tekonivelleikkaukset S uuret syöpäleikkaukset R ekonstruktiivinen plastiikkakirurgia Laminektomia E turauhasen ja virtsarakon leikkaukset M unuais- ja prostatabiopsia P aksusuolen polyypin resektio (erityisesti kannaton polyyppi, jonka läpiimitta on yli 2 cm)

18 Verenvuotovaaran arviointi Yleisesti hyväksyttyä leikkausvuotoriskin arviointimenetelmää ei ole olemassa, joten joudutaan toimimaan kliininsen kokonaisarvion pohjalta. Kartoitetaan suunnitellun toimenpiteen aiheuttaman verenvuototaipumuksen vaikeusasteesim, leikkausalueen ja vuotaavien raakapintojen laajuus sekä mahdollisuus rajoittaa vuotoa paikallisesti. Lisäksi otetaan huomioon se, kuinka haitallinen mahdollinen vuoto olisi.esimerkkejä runsaasti verenvuotoa aiheuttavista leikkauksista ovat aortta-aneuryrman korjaus sekä gynekologiset ja urologiset syöpäleikkaukset. Huom! Aivoleikkaukset! Verenvuotoriskiin vaikuttavat lisäksi potilaan henkilökohtaiset ominaisuudet; muun muassa korkea ikä, munuaisten vajaatoiminta, pieni hematokriittiarvo(alle 30%), trombosytopenia(alle x109/l). Ennakoiminen on paras strategia verenvuodon torjumiseksi, siten lääkityksestä tulee karsia tarpeettomia vuodolle altistavia lääkkeitä(esim, tulehduskipulääkkeet, serotoniinin takaisinestäjät ja omega-3-kalaöljyt). Hoitamaton hypertensio ja leikkauksen aikana epävakaasti nouseva verenpaine, kun kudoksessa on hallitsematonta tuhoa, tai jos potilaalla on hematologinen sairaus, esim, myeloproliferatiiviset tilat ja amyloidoosi, verenvuoto voi ilmaantua salakavalasti. Vuotoriskiä arvioivat seulontalaboratoriokokeet hematokriitin, trombosyytimäärän, tromboplastiiniajan(tt% tai INR) ja APTT:n määritykset on tarv, syytä tehdä toistuvasti, merkittävä anemia korjattava, koska se myös parantaa trombosyyttien toimintaa.hemoglobuliiniarvoista ei kuitenkaan olla yksimielisiä. Verenvuoto on erityisen vaarallinen antitromboottista lääkitystä käyttävälle sydänpotilaalle, koska se pakottaa usein pitämään pitkän lääketauon ja suoja tukoksia vastaan heikkenee. Antitromboottisen hoidon aikana ilmenneen vuodon hoito on haasteellista.

19 Hyytymisenestohoito Antikoagulaatiohoidolla pyritään estämään sydämensisäisen hyytymän muodostumista ja erityisesti aivoembolisaatiota sekä laskimonsisäisen hyytymän muodostumista sekä sen hyytymän embolisoiminen esim, keuhkoihin. Kaksi suurinta varfariinia käyttävää sydänpotilasryhmää ovat eteisvärinäpotilaat, riippumatta on kohtauksittainen tai jatkuva, ja ne potilaat, joilla on mekaaninen tekoläppä. Varfariinihoidon aiheisiin kuuluvat lisäksi laajan sydäninfarktin jälkitila ja sydämen vasemman kammion muusta sairaudesta johtuva lisääntynyt hyytymäalttius. Niillä jolla on suuri tromboosiriski tarvitsevat varfariinitauon ajaksi siltahoidon(bridging therapy) pienimolekyylisellä(lmwh) tai fraktioimattomalla hepariinilla. Suuri tromboosiriski on niillä eteisvärinäpotilailla, joilla on vastikään ollut TIA, aivohalvaus tai muu valtimoembolia, samoin niillä, joiden riskitekijäsumma on CHADS2-pisteiden mukaan suuri(>/= 3) tai joilla on eteisvärinän lisäksi reumaattinen mitraalistenoosi ja niillä kaikilla, joilla tekoläppä sekä niillä joilla vastikään tromboembolia, keuhkoembolia jne(taul.).

20

21 embolinen aivohalvaus aiheuttaa kuoleman tai merkittävän invaliditeetin 70 %:ssa tapauksista

22

23

24 Perioperatiivisen lääkehoidon valinta käytännössä Varfariinihoitoa käyttävän potilaan elektiivisissä toimenpiteissä mahdollinen antikoagulaation tauotus suunnitellaan hyvissä ajoin. INR määritetään noin viikkoa ennen toimenpidettä, ja jatketaan keskeytyksettä, jos toimenpiteeseen liittyvä verenvuotovaara on vähäinen(esim, hampaanpoisto, kaihileikkaus) ja kun INR ei ylitä arvoa 2-2,5(Taul.).

25 Perioperatiivisen lääkehoidon valinta käytännössä Jos toimenpiteeseen sen sijaan liittyy selkeä verenvuodon vaara, varfariinin käyttö keskeytetään noin 4-5 vuorokautta ennen toimenpiteitä ja arvioidaan, tarvitseeko potilas siltahoitoa vai ei. Varfariinia käyttävälle suuren tukosriskin potilaalle aloitetaan kahden päivän kuluttua varfariinilääkityksen lopetuksesta LMWH hoitoannoksilla(siltahoito)(taul.).

26

27

28 Laskimotukosprofylaksia Jos siltahoitoa ei aloiteta, ei tavanomaista toimenpiteen edellyttämää laskimotukosprofylaksia tule kuitenkaan unohtaa(taul.)

29 E rila is iin k irurg is iin to im enpiteis iin liittyvä la s k im o tuk ok s en ja k euhk o em bo lia n va a ra. Jos vaara on suuri, potilas tarvitsee las kimotukoksen es tohoidon, jolloin annoks et ovat proflylaks iannoks ia. Jos vaara on kohtalainen tai pieni, es im. aikaisempi las kimotukos tai keuhkoembolia, perinnölinen tukos taipumus vaikuttavat s iihen, tarvitaanko tukos profylaksia vai ei. Lääkkeellinen tukos profylaks i toteutetetaan nykyisin joko pienimolekyylis ella hepariinilla (daltepariini IU x 1 ihon alle tai enoksapariini 40 mg x 1 ihon alle) tai fondaparinuks illa (2,5 mg x 1 ihon alle) R is k i T o im enpiteet S uuri P olven tai lonkan tekonivelleikkaus, lonkkamurtuma, monivamma, s elkäydinvamma, s uuret vats an tai lantion alueen leikkauks et, keuhkoresektio, vats a-aortan kirurgia, endovas kulaarinen aortta-aneurys man korjaus, alaraajojen veris uonikirurgis et toimenpiteet, ohitus leikkaus K o hta la inen Alaraajan murtuma, reis iluun diafyys in murtuma, vaginaalinen hys terektomia, eks ploratiivinen laparotomia, rintas yöpäleikkaus P ieni P olven artros opia, ligamenttivamma, s uonikohjuleikkaus, umpilis äkkeen tai tulehtumattoman s appirakon pois to, peräsuolitoimenpiteet, perkutaaninen munuais kirurgia, lisämunuais leikkaus, ureteros kopia, virts arakon ja eturauhas en endoskooppinen kirurgia, perineaalinen inkontinens sileikkaus, kives - ja virs aputkileikkaus, abortti, konis aatio, kirurginen hys teros kopia, munas olukeräys

30 Päivystysleikkaus. Päivystysleikkauksen yhteydessä siltahoito aloitetaan leikkauksen jälkeen hemostaasin varmistuttua, tavallisimmin tuntia leikkauksen päättymistä. Päivystys- ja hätäleikkauksen yhteydessä voidaan varfariinin antikoagulaatiovaikutus kumota nopeasti tarpeen mukaan jääplasmalla(octaplas), protrombiinikompleksivalmisteella(pcc)(cofact, Octaplex), laskimoon tai suun kautta annettavalla Kvitamiinilla(annos on 1-3mg INR-arvon mukaan) tai näiden yhdistelmällä.

31

32 K

33 Verihiutaleiden estäjien käyttö leikkausten yhteydessä Verihiutaleiden estäjien käytön rutiinimaista tauottamista pitää välttää! Nykykäsityksen mukaan ASA-lääkitystä ei tulisi tauottaa, koska se ei oleellisesti lisää vaarallisia vuotokomplikaatioita. Poikkeuksena tästä säännöstä voidaan pitää hyvin vuotovaarallisia toimenpiteitä, kuten kallonsisäistä neurokirurgiaa ja sellaisille potilaille tehtäviä toimenpiteitä, joilla on muita vuotovaaraa lisääviä tekijöitä kuten uremia tai trombostyopenia(mahd, alle 100x109/l). Oma-aloitteisesti ASA-lääkityksen aloittaneet potilaat ovat eri asia: heille lääkityksen keskeyttäminen toimenpiteen ajaksi on perusteltua. Myös lääkärin aloittamaan primaaripreventioon tarkoitetun ASAn merkitys on vähäinen, että lääkitys voidaan yleensä silloin tauottaa jos valtimotauti on vakaa ja leikkaukseen liittyy ilmeinen verenvuodon vaara. ASAn vaikutus on usein hävinnyt riittävästi(noin 50-prosenttisesti) viiden vuorokauden kuluessa hoidon lopetuksesta.

34 Verihiutaleiden estäjien käyttö leikkausten yhteydessä ASA-klopidogreeliyhdistelmä käytetään vain suuren valtimotukosriskin vuoksi. Hoidon keskeyttämiselle pitää siis olla perusteet. Käytännössä oleellista on välttää kiireettömiä toimenpiteitä sepelvaltimotautipotilaan määräaikaisen ASA-klopidogreeliyhdistelmähoidon aikana. Jos toimenpide kuitenkin on välttämätön yhdistelmähoidon aikana, on punnittava tarkkaan, jatketaanko hoitoa myös toimenpiteen aikana lisääntyneestä vuotoriskistä huolimatta vai keskeytetäänkö klopidogreelin käyttö ja tehdään toimenpide pelkän ASA-lääkityksen aikana. Neurologisille potilaille voi tehdä väliaikainen vaihto(clopidogreeli->asa). Verenvuotoriski kasvaa sydänkirurgisissa leikkauksissa yhdistelmähoitoa saavilla 10-30%,,muissa luult, vähemmän. Hoidon äkillinen lopettaminen aiheuttaa rebound-ilmiön ja verihiutaleiden estäjien käytön ennenaikainen keskeyttäminen on tärkein itsenäinen stenttitromboosille altista tekijä. Jos sepelvaltimotoimenpidettä suunniteltaessa ja aloitettaessa tiedetään, että potilaalle tehdään lähiaikoina suuri leikkaus, tulee toimenpidekardiologin mahdollisuuksien mukaan pyrkiä hoitamaan sepelvaltimoahtauma metallistentillä tai pelkällä pallolaajennuksella perioperatiivisen antitromboottisen hoidon yksinkertaistamiseksi. Myös ohitusleikkaus saatta tällaisissa tilanteessa olla hyvä vaihtoehto. Klopidogreelin estävä vaikutus on usein hävinnyt riittävästi viiden vuorokauden kuluessa ja vaikutus voidaan äkillisissä hätätilanteissa kumota trombosyyttisiirroilla(terveillä noin 12 yks.)

35

36

37 Anestesiamuodon valinta Sentraalisia ja laajoja johtopuudutuksia ei tule tehdä, jos potilaalla on verenvuototaipumus joko lääkehoidon tai sairauden vuoksi. Mikäli spinaali- tai epiduraalipuudutusta suunnitellaan antitromboottista lääkitystä saavalle potilaalle, puudutus tulee tehdä vain silloin, kun lääkkeen vaikutusta ei enää ole tai se on hyvin vähäinen. ASAn ei tarvitse tauottaa nykykäsityksen mukaan, Clopidogreelin kohdalla tauotetaan yleensä 7 vuorokautta,jos suositeltuja varoaikoja ei voida huomioida ja leikkaus päätetään suorittaa, käytetään yleisanestesiaa. LMWH tauotetaan 12-24tuntia. Jos yleisanestesiaan arvioidaan liityvän suuri riski(esim, merkittävästi heikentynyt keuhkojen toiminta) ja potilas tarvitsee puudutuksen leikkausta tai leikkauksenjälkeistä kivunhoitoa varten, puudutuksen ajankohta ja antitromboottisen lääkityksen tauko päätetään potilaskohtaisesti(yleisanestiariski, spinaali- tai epiduraalipuudutuksen liityvä spinaali hemtaooman riski ja antitromboottisen lääkityksen tauotuksesta aiheutuva tromboosiriski)(taul.)

38

39 Tulehduskipulääkkeet NSAID-lääkkeet käytetään yleisesti leikkauspotilaiden kivun hoitoon. Niiden käytöstä kirurgiassa antitromboottisina lääkkeinä on vähän tutkimuksia, ja niiden sydäntä suojaavista vaikutuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tulehduskipulääkkeethän estävät reversiibelisti syklooksigenaasia, ja vaikutus kestää vain niin kauan kuin lääkeainetta on riittävä pitoisuus veressä. Siten käytännössä ibuprofeeni estääkin ASAn edullista vaikutusta verenhiutaleisiin. Uusilla selektiivisillä syklo-oksigenaasi 2:n estäjillä ei ole merkittäviä vaikutuksia verihiutaleisiin, mutta niiden käyttö vaatii vielä lisäselvityksiä. Suhtaudutaan toistaiseksi niihin kuin ASAn osalta, siis niiden käytön ja mahdollisen tauottamisen osalta mahd. neurokirurgisissa leikkauksissa.

40 Yhteenveto Verisuonitukosriski Verenvuotoriski Leikkaus ollenkaan? Onko leikkaus nyt välttämätön vai voiko odottaa? Miten leikataan, pienempi toimeenpide, epiduraali- tai spinaalipuudutuksessa? Voidaanko käyttää hyytymä moduloivia aineita paikallisesti, haavan kompressio? Muutetaanko antitromboottinen lääkitys perioperatiivisena aikana? Uudet lääkkeet tekevät tuloaan.(prasugreeli, dabigatraani, fondaparinuksi, lepirudiini(tromboembolian ehkäisy), ksimelagatraani(ortopedisissa leikkauksissa), glykoproteiini IIb/IIIa:n salpaajat

41 Hyvää päivän- ja syksyn jatkoa! Kiitos

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia Käypä hoito -suositus Tavoite ja kohderyhmät Tämä hoitosuositus ajanmukaistaa ja tarkentaa alaraajan syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian (KE) ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotapoja aikuispotilailla.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 75 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 12 500 IU anti-xa/ml

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia

Tromboosiprofylaksia Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski

OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO 18.11.2014 Anna-Mari Koski Luennon rakenne 1. Osteoporoosilääkityksen indikaatiot 2. Lääkehoidon valinta 3. Lääkehoidon kesto Osteoporoosin kokonaisvaltainen hoito Kalsium D- vitamiini

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 2 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin cum conservans 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste,

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 110 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli

Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli TEEMA TROMBOOSI LUKU 4 Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli MATTI HALINEN eteisvärinä ja aikaisempi tromboembolinen komplikaatio HANNU KOKKI Tiivistelmä Tämä ohje käsittelee leikkaukseen tulevien

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eliquis 2,5 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 2,5 mg apiksabaania. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Erikoisia päikitapauksia

Erikoisia päikitapauksia Erikoisia päikitapauksia Oper.päivät 2014 Tuija Tallila Anest.oyl Päiki/Satakunnan keskussairaala, Pori tt Päiki-tapaus Nuoren naisen väsymysoireyhtymä-naltrexonihoito ja kipulääkitys gynekologisen operaation

Lisätiedot

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa. 24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET

VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET Hanna Vuorikari Pro gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto, farmasian laitos Huhtikuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016

Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta. Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Sukellus sydänlääkkeiden maailmaan - sepelvaltimotaudin lääkehoidosta Sis (el) ja Kard eval Tuula Meinander 20.5.2016 Vastaväitteisiin reagoiminen ohjauksessa Pyri ennakoimaan ja valmistautumaan vetoa

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite

Lisätiedot

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lescol / Lescol Depot. 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lescol / Lescol Depot 29.12.2014, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Korkea kolesteroli tarkoittaa kolesterolin

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 75 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja Päivitetty 23.6.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot