Seutu- ja yhdystiet tienpidon suunnittelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seutu- ja yhdystiet tienpidon suunnittelussa"

Transkriptio

1 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Esiselvitys Tiehallinnn selvityksiä 30/2003

2

3 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Esiselvitys Tiehallinnn selvityksiä 30/2003 TIEHALLINTO Helsinki 2003

4 Kannen is kuva: Tim Perälä, pienet kuvat Olli Penttinen ISSN ISBN TIEH Verkkversi (http://www.tiehallint.fi/julkaisut) pdf ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2003 Julkaisua myy: Tiehallint, julkaisumyynti faksi s-psti TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5

6 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa, esiselvitys. Helsinki Tiehallint. Selvityksiä 30/ s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: seututiet, yhdystiet, pliittinen hjaus, ihminen, elinkeinelämä, alueiden kehittyminen, tutkimustarpeet Aihelukka: 10, U3 TIIVISTELMÄ Seutu- ja yhdystiet vat alempiasteista tieverkka, jka käsittää 83 prsenttia Sumen yleisistä teistä. Haja-asutusalueiden pysyvä asutus, maataluden kuljetukset ja metsätellisuuden puuraaka-ainekuljetukset timivat pitkälti alempiasteisen tieverkn varassa. Yhteiskunnan vimakkaan rakennemuutksen myötä seutu- ja yhdysteiden merkitys krstuu entisestään maaseudun ja haja-asutusalueiden asumisen ja elinkeinelämän välttämättömänä edellytyksenä. Tässä esiselvityksessä n ensin käyty läpi keskeisten lakien velvitteita. Sitten n lutu laaja katsaus ylimmän valtakunnantasn, valtineuvstn, ja eri yhteiskuntasektreiden linjauksiin, jtka tavalla tai tisella vaikuttavat alemman tiestön hitn, ylläpitn ja kehittämiseen. Omina kknaisuuksinaan n referitu liikenne- ja viestintäministeriön hjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä sekä kuvattu seutu- ja yhdysteiden ngelmia. Luvussa 8 n esitetty lyhyt yhteenvet yhteiskunnan kehityksen suunnista ja julkisen hallinnn peruslinjauksista sekä tarkasteltu muutksia ihmisten jkapäiväisen liikkumisen, elinkeinelämän kuljetusten, alueiden kehittymisen ja muiden yhteiskunnan dtusten näkökulmasta. Luvussa 10 n tarkasteltu, miten liikenne- ja viestintäministeriö n vastannut yhteiskunnan muutksiin ja eri sektreiden tavitteisiin ja dtuksiin. Lpuksi n esitetty seutu- ja yhdysteihin khdistuvia tutkimus- ja selvitystarpeita. Raprtissa n lutu myös katsaus Rutsin käytäntöihin. Tässä esiselvityksessä läpikäydyn aineistn phjalta vaikuttaa siltä, että ministeriö- ja keskushallinttaslla n tarvetta suunnitella järjestelmä eri hallinnnaljen tavitehjelmien yhdistämiseksi. Laaja-alaista tavitehjelmien analysintia kk valtinhallinnn taslla ei näytä juurikaan levan. Tieta n saatavissa, mutta se n hyvin hajallaan. Eri yhteiskuntasektreiden vaikutuksesta alempiasteisen tiestön tienpidn tai ylipäänsä tienpidn hjaukseen n nykyisellään vaikea saada kknaiskuvaa. Tutkimus- ja selvitystarpeita n valtakunnantasn tavitteiden kytkennässä Tiehallinnn hjelmintiin niin PTS- kuin TTS-suunnittelussa. Seutu- ja yhdystieverkk lisi syytä tuda esille mana kknaisuutena hjelminnissa. Alempaa tieverkka kskevia linjauksia ja erilaisia plitiikkja tarvitaan. Valtakunnantasn tavitteita pitää vielä purkaa pienempiin siin, jiden sisältöä ja merkitystä tulee selkeyttää. Liikkumisesta ja kuljetuksista tarvitaan paljn nykyistä tarkempaa tieta, että päästään knkreettisemmin kiinni esimerkiksi tienpidn mahdllisuuksiin edistää ihmisten liikkumisen tasa-arva, elinkeinelämän kuljetuksia ja alueiden kehitystä. Peruspalvelutasn kriteereiden kehittäminen ja peruspalvelutasn määrittely alueittain n ensi arvisen tärkeää.

7 Reginal and cnnecting rads in the planning f the rad maintenance and develpment, preliminary study. Helsinki Finnish Rad Administratin. Finnra Reprts 30/ p. ISSN , ISBN , TIEH Keywrds: reginal rads, cnnecting rads, plitical guidance, human being, business life, reginal develpment, develpment needs SUMMARY Reginal and cnnecting rads are part f the lw-vlume rad netwrk, which cmprises 83 % f the public rads in Finland. Permanent residents in rural areas, agricultural transprt and raw wd transprt f frest industry primarily rely n lw-vlume rad netwrk. Due t the strng structural change f sciety, the significance f reginal and cnnecting rads will be emphasised mre as a necessary precnditin fr the residents and business life in rural areas. This preliminary study deals first with essential legal requirements. This is fllwed by an extensive review f the gvernment plicies as well as plicies at the natinal level and f different public sectrs which, in ne way r anther, have an impact n the maintenance and develpment f lwvlume rads. Als, the prgrammes, plans and studies f the Ministry f Transprt and Cmmunicatins as well as the prblems f reginal and cnnecting rads have been reviewed as an integrated whle. Chapter 8 presents a shrt summary f the directin f scial develpment and the basic plicies f public administratin as well as examines the changes frm the viewpint f daily mbility f peple, transprt f business life, reginal develpment and ther expectatins f sciety. Chapter 10 examines hw the Ministry f Transprt and Cmmunicatins has respnded t the changes in sciety and the bjectives and expectatins f different sectrs. Finally, the research and study needs with regard t reginal and cnnecting rads have been presented. The reprt als cntains a review f practices in Sweden. Accrding t the material examined in this preliminary study, it seems that there is a need t plan a system at the ministry and central gvernment level fr cmbining the target prgrammes f different administrative sectrs. It is evident that there is n extensive analysis f target prgrammes at the gvernmental level. Infrmatin is available, but it is very dispersed. Currently, it is difficult t get an verall view f the impacts f different sectrs f sciety n the directin f lw-vlume rad maintenance and develpment r even n the directin f the maintenance and develpment f the entire rad netwrk. There are research and study needs fr cnnecting the natinal bjectives t the prgramming f the Rad Administratin bth in lng and shrt-term planning (PTS and TTS planning). Reginal and cnnecting rad netwrk shuld be presented as a whle in prgramming. Different plicies with regard t the lw-vlume rad netwrk are needed. The bjectives at the natinal level shuld be further specified and their cntent and significance shuld be clarified. Mre detailed infrmatin n mbility and transprt is needed in rder t make mre cncrete analyses n fr example the pssibilities f rad maintenance and develpment in prmting equal mbility, transprt f business life and reginal develpment. Develping criteria fr the basic level f service and defining the basic level f service in different regins is f primary imprtance.

8 ESIPUHE Tienpidn suunnittelu kytkeytyy vahvasti yhteiskuntaan, sen kehittymiseen ja sitä sääteleviin tahttilihin ja tavitteisiin. Seutu- ja yhdystiet vat ryhmänä merkittävässä rlissa tieliikennejärjestelmässä. Kuitenkin niiden rli mana ryhmänään jää pääteiden kehittämisen varjn, sittain rahituksen rajallisuudesta jhtuen. Tästä tietieverkn sasta käytetään mnenlaisia termejä: vähäliikenteinen tiestö, alempiasteinen tiestö, maaseudun perusverkst tai muu tiestö. Nimi ei tunnetusti miestä pahenna. Ei tässäkään tapauksessa, vaikka käyttäisi näitä eri käsitteitä ristiin. Tämä raprtti n kuvaus tienpidn suunnittelun lähtökhdista, kuinka eri hallinnnalan viranmaiset ja timijat missa tavitteistissaan, säädöksissään ja hjelmissaan esittävät suria tai välillisiä puitteita erityisesti vähäliikenteisen tiestön tienpidn suunnittelulle. Tämä kattava eri lähteiden läpikäynti palvelee yhtälailla myös kk tienpidn suunnittelua, kska varsin suuri sa ktuista viesteistä kskee kk tiestöä, sen rlia, merkitystä ja kehittämistä. Jhtpäätökset ja kehittämistarpeet n ryhmitelty ihmisten liikkumistarpeiden, elinkeinelämän kuljetusten, alueiden kehittämisen ja yhteiskunnan reunaehtjen näkökulmista. Selvitystyö n tehty Tiehallinnn keskushallinnn ja Sav-Karjalan tiepiirin yhteisestä timeksiannsta. Tämän raprtin vat laatineet Aini Sarkkinen ja Martti Perälä Plaana Oy:stä. Työtä n hjannut hjausryhmä, jhn kuuluivat tekijöiden lisäksi Tiehallinnsta Petri Keränen, Terhi Nissinen, Olli Penttinen ja Matti Teräsvirta. Helsingissä kesäkuussa 2003 Tiehallint

9

10 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 7 Sisältö 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 10 2 ESISELVITYKSEN TAVOITTEET 11 3 LAKIEN VELVOITTEITA Alueiden kehittämislaki Lain tavitteet Suunnittelujärjestelmä Lausunt- ja neuvttelumenettely Maankäyttö- ja rakennuslaki Tielaki Maantielakiehdtus Laki Tiehallinnsta 16 4 YLIN VALTAKUNNANTASON OHJAUS Yleistä Hallitushjelma Valtineuvstn tulevaisuusselntek Tasapainisen kehityksen Sumi Tulevaisuusvalikunnan mietintö 1/ Timintaympäristön muutkset Väestökehityksen suunnat ja vaikutukset Sumen aluekehityksen trendit ja tulevaisuudennäkymät Sumalaisen hyvinvinti- ja tietyhteiskunnan tulevaisuuden ydinkysymykset Valikunnan tulevaisuuslinjaukset 21 5 ERI YHTEISKUNTASEKTOREIDEN LINJAUKSIA Sisäasiainministeriö Sumen aluekehittämisstrategia Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus Maakuntien liittjen suunnitelmat ja hjelmat Maa- ja metsätalusministeriö Maaseutuplitiikka Valtineuvstn periaatepäätös maaseutupliittisiksi linjauksiksi Maaseutuplitiikan yhteistyöryhmä Kaupungin ja maaseudun vurvaikutus Maaseutumatkailun strategia ja kehittämishjelma Maa- ja metsätalusministeriön tulevaisuuskatsaus Kauppa- ja tellisuusministeriö Sumen matkailupliittiset linjaukset 32

11 8 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Kiertmatkailustrategia Matkailun aluetaludelliset vaikutukset Elinkeinplitiikka uudessa taludessa Kauppa- ja tellisuusministeriön tulevaisuuskatsaus Ympäristöministeriö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Sumen kestävän kehityksen indikaattrit Liikenteen ja tienpidn ympäristöhaitat Ssiaali- ja terveysministeriö Valtineuvstn periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjista Hyvinvintipalvelujen tulevaisuus maaseudulla Lähivusien ssiaali- ja terveyspliittisia avainkysymyksiä 38 6 LIIKENNESEKTORIN LINJAUKSIA Khti älykästä ja kestävää liikennettä Valtineuvstn periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Jukkliikennestrategia Pyöräilypliittinen hjelma Kävelypliittinen hjelma Matkailuliikenteen kehittäminen timenpidesusitukset Väylät 2030; Väestön ja elinkeinelämän haasteet liikenneväylien pidlle Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutas Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsaus Timintaympäristön muutksia Väyläpalvelujen haasteita Väyläpalvelujen suunnitteluun pitkäjänteisyyttä 51 7 SEUTU- JA YHDYSTEIDEN TIENPIDON ONGELMAT Teiden ja siltjen kunt Tiet Sillat Hit ylläpit ja krvausinvestinnit Asiakastyytyväisyys 53 8 SEUTU- JA YHDYSTIET OSANA YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISTÄ Yhteiskunnan kehityksen suuntia Julkisen hallinnn peruslinjauksia Ihmisten jkapäiväinen liikkuminen Elinkeinelämän kuljetukset 60

12 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Alueiden kehittyminen Muut yhteiskunnan dtukset 61 9 ALEMPI TIEVERKKO RUOTSIN TIENPIDON SUUNNITTELUSSA Tieliikennesektrin rganisinnista Rutsin tiestö Liikennesektriin vaikuttavia linjauksia Rutsin eduskunnan liikenneplitiikka Elinkeinministeriön visi Alueellinen kehittämisplitiikka Hallituksen hjeet pitkän tähtäyksen suunnittelulle Kansallinen ja alueelliset pitkän tähtäyksen suunnitelmat Rutsin ja Sumen vertailua TIENPIDON SUUNNITTELUN TUTKIMUS- JA SELVITYSTARPEITA Liikennesektri ja yhteiskunnan muutkset Peruspalvelutas Ihmisten jkapäiväinen liikkuminen Elinkeinelämän kuljetukset Alueiden kehittyminen Yhteiskunnalliset reunaehdt Yhteiskunnan muutsten vaikutukset tienpidn tehtäviin Seutu- ja yhdysteitä kskevia tutkimus- ja selvitystarpeita Käynnissä levat tutkimusprjektit LÄHTEET 80

13 10 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa TYÖN LÄHTÖKOHDAT 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Tämä selvitys kskee seutu- ja yhdysteitä, jista tekstissä käytetään myös nimikettä alempiasteinen tai alempi tieverkk. Seutu- ja yhdysteitä n yhteensä nin km eli nin 83 % yleisistä teistä. Tämä kknaisuus sisältää suhteellisen vilkkaita kuntakeskuksia yhdistäviä seututeitä ja tisaalta erittäin vähäliikenteisiä maaseudun yhdysteitä. Teitä, jiden liikennemäärä n alle 100 ajneuva vurkaudessa, n nin km. Pääpain yleisen tieverkn tienpidssa n llut j pitkään päätieverkn pidssa ja ennen kaikkea sen kehittämisessä. Tienpidn rahituksen pienentyessä n pyritty ensisijaisesti turvaamaan päätieverkn tienpidn rahitus. Tämän seurauksena alemman tieverkn tienpidn rahitus n 1990-luvulta alkaen pienentynyt suhteellisesti enemmän kuin päätieverkn rahitus. Alemman tieverkn kunt, etenkin yhdysteillä, n heikentynyt selvästi ja seututeiden päällystäminen n lähes kknaan pysähtynyt. Alemman tieverkn ngelmana n teiden hunkuntisuus sekä ylläpidn ja hidn ajittainen hun tas. Teiden hunkuntisuus ilmenee mm. kantavuuspuutteina, kelirikkisuutena, hunkuntisina siltina ja hunina päällysteinä. Hunkuntisuudesta kärsivät etenkin raskaat ajneuvt. Varsinkin talvella mnien alempiasteisten teiden hidn tas ketaan ajittain hunksi. Teiden uraisuus, lumen heikk auraus ja liukkaus hankalittavat tiellä liikkumista ja heikentävät turvallisuutta. Myös alempiasteisten teiden gemetria n usein puutteellinen. Seutu- ja yhdystieverkn merkitys n aivan keskeinen haja-asutusalueiden elinvimaisuuden säilymiselle ja sen kehittymiselle. Haja-asutusalueiden pysyvä asutus, maataluden kuljetukset sekä metsätellisuuden puuraakaainekuljetukset timivat pitkälti alemman tieverkn varassa. Vanhusten ktihit lisääntyy. Kuntien yhteistyö palveluiden tuttamisessa laajenee. Tienpittimia määritettäessä liikenteen lunne n alempiasteisilla teillä varsin usein liikenteen määrää tärkeämpi tekijä. Siksi n perusteltua phtia alemman tieverkn asemaa, sen timintalinjja ja tienpidn suunnittelua uusista näkökulmista niin nykyisten kuin tulevienkin haasteiden phjalta. Seutu- ja yhdysteitä n tarkasteltu eri yhteiskuntasektreiden näkökulmasta. Taustaksi n lutu katsaus muutamien lakien velvitteista alemman tieverkn tienpidlle. Työn phjamateriaali n kttu eri ministeriöitten ja niiden timialaan kuuluvien virastjen ja laitsten julkaisuista. Referintiin ja analysintiin n valittu sellaisia hjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä, jtka kskevat, sivuavat tai välillisesti vaikuttavat alemman tiestön tienpitn. Seutu- ja yhdysteiden tienpita kskeva esiselvitys liittyy läheisesti Vähäliikenteisten teiden taludellinen ylläpit -tutkimushjelmaan. Esiselvityksen tulksia vidaan hyödyntää tutkimushjelman tutkimuksissa ja selvityksissä.

14 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 11 ESISELVITYKSEN TAVOITTEET 2 ESISELVITYKSEN TAVOITTEET Työn tavitteena n tehdä perusteltu ehdtus seutu- ja yhdystieverkn tienpidn suunnittelun tutkimus- ja selvitystarpeista. Työn tulee antaa myös suuntalinjja Tiehallinnn alemman tieverkn tienpidn timintalinjjen suunnitteluun sekä vusittaisten timinta- ja talussuunnitelmien laatimiseen. Ehdtuksen tekemistä varten tulee selvittää eri ministeriöiden tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat haja-asutusalueiden kehittämiseksi sekä niiden vaikutus alempiasteisten teiden tienpitn. Työn tulee sisältää myös selvitys keskeisten lakien (perustuslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, alueiden kehittämislaki sekä tielaki) velvitteista ja ylimmän valtakunnantasn hjauksesta niiltä sin kuin ne sivuavat alempiasteisten teiden tienpita tai välillisesti vaikuttavat siihen. Myös alemman tieverkn tienpidn timintalinjat Rutsissa tulee selvittää.

15 12 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa LAKIEN VELVOITTEITA 3 LAKIEN VELVOITTEITA Perustuslaki n kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön kulmakivi. Se sisältää säännökset valtin järjestysmudsta, ylimpien valtielinten suhteista ja yksilön perusikeuksista. Lähinnä perusikeuksista löytyy välillisesti yhteys alemman tieverkn tienpitn. Perusikeuksiin kuuluu muun muassa ikeus henkilökhtaiseen turvallisuuteen, jhn vidaan lukea myös liikkumisen turvallisuus. Meillä n myös vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikka. Liikenneverkn ja yleisten teiden suunnittelu ja kehittäminen n sa yhdyskuntasuunnittelua ja ne kytkeytyvät läheisesti muuhun alueiden käytön suunnitteluun. Alueiden käyttöä hjataan useiden eri lakien avulla. Myös aluepliittiset ja muut yhteiskunnan tukitimet, rahitus, energiaratkaisut ja esimerkiksi liikenneplitiikka vaikuttavat alueiden käyttöön. Alemman tieverkn kannalta leellisia lakeja vat alueiden kehittämislaki maankäyttö- ja rakennuslaki tielaki. Alueiden kehittämislaki antaa velvitteet, miten valtin viranmaisten tulee timinnassaan humiida alueiden kehittäminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee alueiden käytön hjausjärjestelmän erilaisine kaavamutineen ja viranmaisten velvllisuudet niiden humiimiseksi massa timinnassaan. Tielaki antaa tienpitviranmaiselle ikeuden timia. Kaikkia edellä mainittuja lakeja n viimeksi kuluneiden vusien aikana uudistettu. Turein niistä ja alemman tieverkn kehittämisen kannalta merkittävin n alueiden kehittämislaki, jka tuli vimaan Se krvaa aiemman, yhdeksän vutta vimassa lleen lain alueiden kehittämisestä. 3.1 Alueiden kehittämislaki Alueiden kehittämislaissa säädetään alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmästä ja tteuttavista viranmaisista. Lisäksi laissa säädetään tuen myöntämisestä sisäasianministeriön hallinnnalalla. Laissa n myös säännöksiä Eurpan yhteisön alueellisten rakennerahast-hjelmien valmistelusta, hyväksymisestä ja muuttamisesta Lain tavitteet Edellisen aluekehityslain tavitteina li edistää maan alueiden maehtista kehittämistä ja tasapainista alueellista kehitystä. Näiden tavitteiden saavuttamiseksi li laissa määritelty neljä painpistealuetta. Tavitteen mukainen alueellinen kehitys ei le tteutunut vaan kehitys n llut pikemminkin päinvastaista. Lain vimaan tullessa Sumi li tipumassa 1990-luvun alun taludellisesta lamasta. Olennaisimpia piirteitä lamanjälkeisessä kehityksessä n llut maan sisäinen muuttliike. Pienemmiltä kaupunkiseuduilta ja maaseudulta n muutettu suurimpiin keskuksiin. Muuttajat vat lleet enimmäkseen nuria, mikä n muuttanut erityisesti maaseudun väestörakennetta entistä vanhemmaksi.

16 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 13 LAKIEN VELVOITTEITA Uudessa laissa n kaksi keskeistä tavitetta. Tinen tavite liittyy edellytysten lumiseen alueiden taludelliselle kasvulle ja tinen kehittyneisyyserjen vähentämiseen eri alueiden välillä. Tavitteeksi n myös kirjattu edellytysten luminen elinkeintiminnan kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle. Taludellisen kasvun tekijänä krstetaan saamista. Taludellinen kasvu edistää työllisyyttä. Kasvun perustana tulee lla myös kestävä kehitys. Se pitää sisällään ajatuksen, että pyritään saamaan aikaan alueiden kannalta pysyvää kehitystä tukemalla alueiden luntaisia kehittymismahdllisuuksia. Kestävän kehityksen periaate sisältää myös lunnnvarjen kestävän käytön ja ympäristön sujelun periaatteen. Ssiaalisesti kestävä kehitys liittyy muun hella yhteiskunnallisesti ikeudenmukaisen kehityksen ja terveydellisten ljen edistämiseen. Tisena tavitteena laissa n vähentää alueiden kehittyneisyyserja. Kehittyneisyyserja pitäisi vähentää timenpiteillä, jiden lähtökhtana n alueen kilpailukyvyn parantaminen. Tavitteeseen sisältyy myös se, että alueen perusinfrastruktuuri, erilaisten palvelujen saatavuus ja nykyaikaiset tiet- ja liikenneyhteydet turvataan. Alueiden infrastruktuurin ei kuitenkaan tulisi lla samanlaista kaikilla alueilla, vaan sen avulla tulisi luda sutuisa ympäristö yritystiminnalle ja siinä tulisi ttaa humin alueen yhdyskuntarakenne ja sen vaatimukset. Alueiden kehittyneisyyserja tulisi vähentää myös siten, että parannetaan väestön elinlsuhteita. Alueiden kehittämistimien tulee perustua alueiden erilaisiin väestö-, elinkein- ja aluerakenteen mahdllisuuksiin ja kehittämistarpeisiin. Lisäksi tulee ttaa humin Eurpan yhteisön alue- ja rakenneplitiikan tavitteet Suunnittelujärjestelmä Vastuu alueiden kehittämisestä n valtilla ja kunnilla. Kussakin maakunnassa n aluekehitysviranmaisena maakunnan liitt. Alueiden kehittäminen perustuu määräaikaisiin hjelmiin. Aluetaslla laaditaan suunnittelun kannalta keskeinen maakuntahjelma. Sitä tarkentavat valtineuvstn päättämät erityishjelmat, jita vat aluekeskushjelma, maaseutupliittinen kknaishjelma, saamiskeskushjelma ja saarist-hjelma. Valtineuvst vi tehdä päätöksiä myös muista erityishjelmista. Maakuntahjelmien ja erityishjelmien tteuttamiseksi vidaan lisäksi laatia hjelmaspimuksia. Keskushallinttaslla järjestelmään kuuluvat valtineuvstn hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämistä kskevat tavitteet, jita kskevia säännöksiä ei edellisessä aluekehityslaissa llut lainkaan. Sisäasiainministeriö vastaa alueiden kehittämistä kskevien tavitteiden valmistelusta yhteistyössä muiden ministeriöiden ja maakuntien kanssa. Valtineuvstn päätöksellä määrätyt ministeriöt määrittelevät määräajaksi alueiden kehittämisen tavitteet ja timenpiteet sekä periaatteet timenpiteiden alueellisesta khdentamisesta ja rahituksesta ttaen humin maakuntien kehittämisen tavitteet. Rahitus määritellään vusittain siltä sin kuin se n mahdllista. Sisäasiainministeriö vastaa maakunta- ja muiden hjelmien valmistelun ja timeenpann yhteensvittamisesta, seurannasta ja arviinnista. Tarkituksena n, että valtineuvst tarkentaa lain tavitteita valtakunnallisilla alueiden kehittämisen tavitteilla ja sittaa alueiden kehittämistimin

17 14 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa LAKIEN VELVOITTEITA nan painpistealueet valtakunnan taslla. Valtineuvst päättää tavitteista hallituskauden alussa määräajaksi, jka n pääsääntöisesti eduskuntavaalien vaalikausi eli neljä vutta. Tavitteita vidaan hallituskauden aikana tarkentaa tai muuttaa lennaisesti muuttuneen alueellisen kehityksen vaatimalla tavalla. Valtin viranmaisten tulee ttaa timinnassaan humin valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavitteet, edistää niiden tteuttamista ja arviida timenpiteidensä vaikutuksia alueiden kehittämisen kannalta. Maakuntahjelma sisältää maakunnan mahdllisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavitteet, maakunnan kehittämisen kannalta lennaiset timenpiteet tavitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman hjelman rahittamiseksi. Maakuntahjelmassa svitetaan yhteen valtineuvstn hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavitteet ja muut maakuntaa kskevat, alueiden kehittämiseen liittyvät hjelmat. Maakuntahjelma laaditaan valtuustkausittain. Maakuntahjelman perusteella laaditaan vusittain maakuntahjelman tteuttamissuunnitelma. Valtin viranmaisten n timinnassaan tettava humin maakuntahjelmat ja edistettävä niiden tteuttamista Lausunt- ja neuvttelumenettely Valtin viranmaisten n pyydettävä maakunnan liitilta lausunt sellaisista alueen kehittämisen kannalta merkittävistä suunnitelmista ja timenpiteistä, jtka eivät sisälly maakuntahjelmaan, sekä arviitava niiden vaikutuksia alueen kehitykseen. Lausunt ja maakunnan kehittämistä kskevat hjelmat n tettava humin päätöksentessa ja muussa timinnassa. Js valtin viranmainen aik piketa maakunnan liitn lausunnsta, sen n perusteltava pikkeaminen neuvteltuaan sitä ennen asiasta maakunnan liitn kanssa. 3.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden käytön hjausjärjestelmästä määrätään vimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa, jssa n säännökset kaavajärjestelmästä ja rakentamisesta. Laissa säädetään myös valtakunnallisista alueiden käyttötavitteista, jista valtineuvst n päättänyt ja jtka tulivat vimaan Alueiden käytön ja rakentamisen yhteydessä svellettavat muut lait vat alisteisia maankäyttö- ja rakennuslaille. Kun muiden lakien njalla suunnitellaan ja päätetään alueiden käytöstä, n tettava humin maankäyttö- ja rakennuslain käyttöä kskevat tavitteet ja suunnitelmat. Valtakunnalliset alueiden käyttötavitteet liittyvät erityisesti päätieverkkn (valta- ja kantatiet) eikä niillä juurikaan le vaikutusta alempilukkaisiin teihin. Kun viranmaiset suunnittelevat alueiden käyttöä kskevia timenpiteitä ja päättävät niiden tteuttamisesta, n pyrittävä edistämään maakuntakaavan tteuttamista ja katsttava, ettei timenpiteillä vaikeuteta kaavan tteuttamista. Myöskään yleiskaavan tteuttamista ei saa vaikeuttaa.

18 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 15 LAKIEN VELVOITTEITA 3.3 Tielaki Vimassa levassa tielaissa määrätään muun muassa, että tieverkka kehitettäessä n kiinnitettävä humita asutuksen sekä tellisuuden, kaupan, maa- ja metsätaluden sekä muiden elinkeinaljen leviin ja dtettavissa leviin liikennetarpeisiin. Humin n tettava myös muu alueiden käyttö ja muut liikennemudt sekä niitä kskevat suunnitelmat. Tien suunnittelun tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan, jssa tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön n selvitetty. Tietä ei saa tehdä vastin asemakaavaa. Alempilukkaiset tiet sijaitsevat suurimmaksi saksi haja-asutusalueilla ja siis asemakaava-alueiden ulkpulella. Maakuntakaavassa ei yleensä eikä laaja-alaisessa yleiskaavassakaan aina esitetä alempilukkaisia teitä. Tällaisten teiden suunnittelua ei tällöin vida perustaa näihin kaavihin. Yleis- ja tiesuunnitelmasta n hankittava maakunnan liitn lausunt. Js maakunnan liitt ja Tiehallint vat lennaisesti eri mieltä suunnitelmasta, n asia siirrettävä liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi. Tien liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn edistämiseksi tiesuunnitelmassa vidaan asemakaava-alueen ulkpulella antaa määräyksiä tai kieltja yksityisten teiden liittämisestä yleiseen tiehen ja sille jhtavien liittymien käyttämisestä. Js tiesuunnitelmassa n kielletty liittyminen muissa kuin suunnitelman sittamissa liittymiskhdissa, vi tienpitviranmainen harkintansa mukaan sallia uuden yksityisen tien liittämisen tällaiseen tiehen. Käytännössä yksityisteiden liittymäkiellt ja rajitukset khdistetaan pääteille. Sellaisilla teillä, jille ei le annettu liittymäkielta, tarvitaan yksityistien liittämiseksi yleiseen tiehen tiepiirin lupa. Lupa, jhn vidaan liittää tarpeellisia ehtja, n myönnettävä, js liittymä n tarpeen kiinteistön käyttämiseksi ja liittymä sekä sen sijainti n sellainen, ettei liikenneturvallisuus sen takia vaarannu. Valta- ja kantateillä, jtka timivat valtakunnallisen ja yleensä pitkämatkaisen liikenteen välittäjinä, liikenteellisten tekijöiden painarv lupamenettelyssä n suuri. Alemman tiestön liikennemäärät vat usein niin pienet ja teiden npeusrajitus niin alhainen, että yleensä vain erittäin hun tien gemetria ja hunt näkemät vivat lla syynä sille, ettei liittymälupaa myönnetä. Yleinen tie n pidettävä liikennettä tyydyttävässä kunnssa. Kunnssapitn kuuluvat timenpiteet n laissa erikseen määritelty. Lain mukaan yleinen tie n talvella pidettävä mttriajneuvliikenteen tarvetta vastaavasti lumi- ja jääesteistä vapaana. Laki mahdllistaa kuitenkin sen, että tie vidaan jättää jpa kknaan auraamatta liikenteen vähäisyyden tai jnkin muun erityisen syyn vuksi. Tällaiset harvinaiset tapaukset vat kskeneet alempilukkaisia, yleensä valtakunnan itärajalle meneviä teitä Maantielakiehdtus Tielakityöryhmä n jättänyt liikenne- ja viestintäministeriölle ehdtuksensa uudeksi yleisiä teitä kskevaksi laiksi, jnka nimi lisi maantielaki. Ehdtuksen mukaan nykyinen jak hallinnllisiin lukkiin, maanteihin ja paikallisteihin, jäisi pis ja kaikki yleiset tiet lisivat maanteitä. Maanteiden

19 16 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa LAKIEN VELVOITTEITA lukittelun perustaksi tettaisiin j käytössä leva timinnallinen lukitus; valta-, kanta-, seutu ja yhdystiet. Valtin ylläpitämä tieverkk säilyisi jkseenkin entisen laajuisena. Lakiehdtuksella yhtenäistetään nykyistä yleisiä teitä kskevaa lainsäädäntöä ja saatetaan se vastaamaan nykyisiä lsuhteita. Ehdtuksessa paintetaan aikaisempaa enemmän alueiden kehittämistä ja tieliikennejärjestelmää sen keskeisenä sana. Päivittäinen liikennöitävyys n turvattava yleisillä teillä kk maassa niin, että kaikilla n mahdllisuus liikkua ja saavuttaa peruspalvelut. Lakiehdtuksen mukaan tieverkn tulee tarjta mahdllisuus turvalliseen ja timivaan liikkumiseen ja kuljettamiseen kk maassa khtuullisin kustannuksin ttamalla humin eri väestöryhmien liikkumistarpeet ja eri elinkeinaljen kuljetustarpeet. Tässä tarkituksessa maantieverkn tulisi tarjta tietty peruspalvelutas. Siihen sisältyy mahdllisuus päästä yleiselle tielle khtuulliselta etäisyydeltä ja että vähäliikenteisimmätkin tiet pidetään yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnssa, jtta liikkumis- ja kuljetuskustannukset laajassa ja harvaanasutussa maassa pysyisivät khtuullisina. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueiden kehittämislain vaatimukset tienpidlle n kirjattu myös maantielakiehdtukseen. Maatalusliittymät rinnastettaisiin uudessa laissa yksityisten teiden liittymiin. Muuten yksityisteiden liittymiä kskevat määräykset pysyvät ennallaan. Lakiin ehdtetaan tettavaksi tarkempia määräyksiä siitä, mitä seikkja kunnssapidn tasn määräytymisessä tulisi ttaa humin, kun arviidaan, nk maantie liikennettä tyydyttävässä kunnssa. Tällaisia seikkja vat liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekä säätila, ajankhta ja muut lsuhteet. Tienpitviranmaisella lisi edelleen valta päättää, ettei jtain maantietä tai sen saa pidettäisi liikennettä tyydyttävässä kunnssa. Esimerkiksi tiehen liittyvä pysäköimisalue vidaan talvella jättää auraamatta. Uudistus ei tu lennaisia muutksia alemman tieverkn tienpitn. 3.4 Laki Tiehallinnsta Vunna 2000 vimaan tulleen lain mukaan Tiehallinnn eräs tehtävä n sana tienpidn kknaisuutta edistää tienpidn timenpitein tasapainista aluekehitystä. Päätieverkn hella n pidettävä hulta alemmanasteisen tieverkn riittävästä laajuudesta ja kunnsta.

20 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 17 YLIN VALTAKUNNANTASON OHJAUS 4 YLIN VALTAKUNNANTASON OHJAUS 4.1 Yleistä Valtakunnan taslla pliittisten päättäjien tehtävä n muuttunut yksittäisten timenpiteiden päättämisestä entistä enemmän strategiseksi hjaukseksi. Alemman tieverkn tienpitn khdistuva pliittinen hjaus tulee erityisesti aluekehitystä kskevien päätösten ja kannanttjen kautta. Istuva hallitus määrittelee valtakunnan aluekehityksen suuntaviivat hallitushjelmassaan. Kansallisen alueplitiikan tavitteet ja niiden tteuttamiseksi valitut timenpiteet n päätetty aluepliittisessa tavitehjelmassa, jnka valtineuvst n hyväksynyt. Uudessa tänä vunna vimaan tulleessa aluekehityslaissa puhutaan tavitehjelmien sijasta erityishjelmista, jita vidaan laatia valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavitteiden tteuttamiseksi. Paav Lippsen II hallitus hyväksyi aluepliittisen tavitehjelman. Sen tarkituksena li suunnata ja svittaa yhteen alueellista kehittämistyötä vusina Ohjelma n llut phjana aluekehityslain uudistamiselle ja kansallisen alueplitiikan tehstamiselle. Tavitehjelmassa n linjattu myös Sumen kantja EU:n rakennerahastuudistukseen. Lippsen hallituskaudella n laadittu lisäksi muun muassa saamiskeskushjelma, aluekeskushjelma, kaupunkiplitiikka, maaseutuplitiikka sekä saarist-hjelma. Ne ulttuvat hallituskautta pidemmälle ajalle. Valtineuvst anti eduskunnalle tulevaisuusselnten Tasapainisen kehityksen Sumi 2015, jsta tulevaisuusvalikunta n laatinut mietinnön. Mietintö valmistui Nämä kannantt vat merkittävimpiä lähtöaineistja, kun ministeriöt ja muut taht vat valmistelleet ja valmistelevat hjelmia ja suunnitelmia. 4.2 Hallitushjelma Anneli Jäätteemäen jhtama hallitus alitti työnsä Uuden hallituksen hjelmassa ei le esitetty aikaisempiin linjauksiin sellaisia muutksia, jtka tisivat leellisesti uutta näkökulmaa alemman tieverkn tienpitn. Nyt alkavalla hallituskaudella tullaan tarkistamaan ja kehittämään aikaisemmin laadittuja erityishjelmia ja laatimaan uusia plitiikkahjelmia. Hallitus aik panstaa alueiden kilpailukyvyn parantamiseen vimistamalla niiden saamista, mia vahvuuksia ja lisäämällä alueiden kehittämisen maehtisuutta. Alueiden menestyksen nähdään tukevan kk kansantaluden kasvua ja heijastuvan kk maahan. Aluekeskusten vahvistamiseksi aluekeskushjelmaa kehitetään ja sen tteuttamista tehstetaan suritettavien arviintien phjalta. Myös maaseutupliittinen hjelma päivitetään. Aluekehityksen turvaamiseksi hulehditaan liikenneväylien ja liikenneyhteyksien ylläpidsta sekä npeiden ja khtuuhintaisten tietliikenneyhteyksien

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - valmistelutyöryhmä

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - valmistelutyöryhmä 1 Kansalaisvaikuttaminen ja demkratia - valmistelutyöryhmä KOKOUS 3 Aika: 6.5.2014 kell 17.30 Paikka: Kkemäen kaupungintal / kaupunginhallituksen kkushune Työryhmän jäsenet: Marja Vaitmaa (pj) / Luvia

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET IVKT 2016 / SuLVI 1(7) Ohje 13 IV-kunttutkimus ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET Tämä IV-kunttutkimushje kskee ulkilman sisäänttlaitteita ja jäteilman ulspuhalluslaitteita sekä niihin liittyviä

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista

Yhteenveto Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevista lausunnoista Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista Kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä 22.5.2012 2 Yhteenvet Kunnallishallinnn rakennetyöryhmän selvitystä kskevista lausunnista

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava

Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 on kumottava Heinlan kaupunki liikunta- ja kulttuurilautakunta Oikaisuvaatimus Liikunta- ja ympäristölautakunnan päätös 3.2.2016 3 pöytäkirja asetettu yleisesti nähtäville 10.2.2016 Vaatimus: Liikunta- ja ympäristölautakunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä

No. 1/2013. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan toimintamallien analysointi (Moodi 2a) Millaiset toimintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä N. 1/2013 Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan timintamallien analysinti (Mdi 2a) Millaiset timintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä ja tulevaisuussignaaleja hyödyntävää innvaati-timintaa? Kaksi

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10.

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10. 15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

RAUMAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA LUONNOS 13.3.2012 RAUMAN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 3/ (5)

Ohje viranomaisille 3/ (5) Ohje viranmaisille 3/2010 1 (5) Dnr 7043/11.02.04.00.05/2010 Jakelussa mainituille Ulkalueilla järjestettäviä yleisiä tilaisuuksia kskeva tupakintikielt Taustaa Yleiset tilaisuudet Ssiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 12.3.2014 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot