Seutu- ja yhdystiet tienpidon suunnittelussa
|
|
- Anni-Kristiina Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Esiselvitys Tiehallinnn selvityksiä 30/2003
2
3 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Esiselvitys Tiehallinnn selvityksiä 30/2003 TIEHALLINTO Helsinki 2003
4 Kannen is kuva: Tim Perälä, pienet kuvat Olli Penttinen ISSN ISBN TIEH Verkkversi ( pdf ISSN ISBN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2003 Julkaisua myy: Tiehallint, julkaisumyynti faksi s-psti TIEHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde
5
6 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa, esiselvitys. Helsinki Tiehallint. Selvityksiä 30/ s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: seututiet, yhdystiet, pliittinen hjaus, ihminen, elinkeinelämä, alueiden kehittyminen, tutkimustarpeet Aihelukka: 10, U3 TIIVISTELMÄ Seutu- ja yhdystiet vat alempiasteista tieverkka, jka käsittää 83 prsenttia Sumen yleisistä teistä. Haja-asutusalueiden pysyvä asutus, maataluden kuljetukset ja metsätellisuuden puuraaka-ainekuljetukset timivat pitkälti alempiasteisen tieverkn varassa. Yhteiskunnan vimakkaan rakennemuutksen myötä seutu- ja yhdysteiden merkitys krstuu entisestään maaseudun ja haja-asutusalueiden asumisen ja elinkeinelämän välttämättömänä edellytyksenä. Tässä esiselvityksessä n ensin käyty läpi keskeisten lakien velvitteita. Sitten n lutu laaja katsaus ylimmän valtakunnantasn, valtineuvstn, ja eri yhteiskuntasektreiden linjauksiin, jtka tavalla tai tisella vaikuttavat alemman tiestön hitn, ylläpitn ja kehittämiseen. Omina kknaisuuksinaan n referitu liikenne- ja viestintäministeriön hjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä sekä kuvattu seutu- ja yhdysteiden ngelmia. Luvussa 8 n esitetty lyhyt yhteenvet yhteiskunnan kehityksen suunnista ja julkisen hallinnn peruslinjauksista sekä tarkasteltu muutksia ihmisten jkapäiväisen liikkumisen, elinkeinelämän kuljetusten, alueiden kehittymisen ja muiden yhteiskunnan dtusten näkökulmasta. Luvussa 10 n tarkasteltu, miten liikenne- ja viestintäministeriö n vastannut yhteiskunnan muutksiin ja eri sektreiden tavitteisiin ja dtuksiin. Lpuksi n esitetty seutu- ja yhdysteihin khdistuvia tutkimus- ja selvitystarpeita. Raprtissa n lutu myös katsaus Rutsin käytäntöihin. Tässä esiselvityksessä läpikäydyn aineistn phjalta vaikuttaa siltä, että ministeriö- ja keskushallinttaslla n tarvetta suunnitella järjestelmä eri hallinnnaljen tavitehjelmien yhdistämiseksi. Laaja-alaista tavitehjelmien analysintia kk valtinhallinnn taslla ei näytä juurikaan levan. Tieta n saatavissa, mutta se n hyvin hajallaan. Eri yhteiskuntasektreiden vaikutuksesta alempiasteisen tiestön tienpidn tai ylipäänsä tienpidn hjaukseen n nykyisellään vaikea saada kknaiskuvaa. Tutkimus- ja selvitystarpeita n valtakunnantasn tavitteiden kytkennässä Tiehallinnn hjelmintiin niin PTS- kuin TTS-suunnittelussa. Seutu- ja yhdystieverkk lisi syytä tuda esille mana kknaisuutena hjelminnissa. Alempaa tieverkka kskevia linjauksia ja erilaisia plitiikkja tarvitaan. Valtakunnantasn tavitteita pitää vielä purkaa pienempiin siin, jiden sisältöä ja merkitystä tulee selkeyttää. Liikkumisesta ja kuljetuksista tarvitaan paljn nykyistä tarkempaa tieta, että päästään knkreettisemmin kiinni esimerkiksi tienpidn mahdllisuuksiin edistää ihmisten liikkumisen tasa-arva, elinkeinelämän kuljetuksia ja alueiden kehitystä. Peruspalvelutasn kriteereiden kehittäminen ja peruspalvelutasn määrittely alueittain n ensi arvisen tärkeää.
7 Reginal and cnnecting rads in the planning f the rad maintenance and develpment, preliminary study. Helsinki Finnish Rad Administratin. Finnra Reprts 30/ p. ISSN , ISBN , TIEH Keywrds: reginal rads, cnnecting rads, plitical guidance, human being, business life, reginal develpment, develpment needs SUMMARY Reginal and cnnecting rads are part f the lw-vlume rad netwrk, which cmprises 83 % f the public rads in Finland. Permanent residents in rural areas, agricultural transprt and raw wd transprt f frest industry primarily rely n lw-vlume rad netwrk. Due t the strng structural change f sciety, the significance f reginal and cnnecting rads will be emphasised mre as a necessary precnditin fr the residents and business life in rural areas. This preliminary study deals first with essential legal requirements. This is fllwed by an extensive review f the gvernment plicies as well as plicies at the natinal level and f different public sectrs which, in ne way r anther, have an impact n the maintenance and develpment f lwvlume rads. Als, the prgrammes, plans and studies f the Ministry f Transprt and Cmmunicatins as well as the prblems f reginal and cnnecting rads have been reviewed as an integrated whle. Chapter 8 presents a shrt summary f the directin f scial develpment and the basic plicies f public administratin as well as examines the changes frm the viewpint f daily mbility f peple, transprt f business life, reginal develpment and ther expectatins f sciety. Chapter 10 examines hw the Ministry f Transprt and Cmmunicatins has respnded t the changes in sciety and the bjectives and expectatins f different sectrs. Finally, the research and study needs with regard t reginal and cnnecting rads have been presented. The reprt als cntains a review f practices in Sweden. Accrding t the material examined in this preliminary study, it seems that there is a need t plan a system at the ministry and central gvernment level fr cmbining the target prgrammes f different administrative sectrs. It is evident that there is n extensive analysis f target prgrammes at the gvernmental level. Infrmatin is available, but it is very dispersed. Currently, it is difficult t get an verall view f the impacts f different sectrs f sciety n the directin f lw-vlume rad maintenance and develpment r even n the directin f the maintenance and develpment f the entire rad netwrk. There are research and study needs fr cnnecting the natinal bjectives t the prgramming f the Rad Administratin bth in lng and shrt-term planning (PTS and TTS planning). Reginal and cnnecting rad netwrk shuld be presented as a whle in prgramming. Different plicies with regard t the lw-vlume rad netwrk are needed. The bjectives at the natinal level shuld be further specified and their cntent and significance shuld be clarified. Mre detailed infrmatin n mbility and transprt is needed in rder t make mre cncrete analyses n fr example the pssibilities f rad maintenance and develpment in prmting equal mbility, transprt f business life and reginal develpment. Develping criteria fr the basic level f service and defining the basic level f service in different regins is f primary imprtance.
8 ESIPUHE Tienpidn suunnittelu kytkeytyy vahvasti yhteiskuntaan, sen kehittymiseen ja sitä sääteleviin tahttilihin ja tavitteisiin. Seutu- ja yhdystiet vat ryhmänä merkittävässä rlissa tieliikennejärjestelmässä. Kuitenkin niiden rli mana ryhmänään jää pääteiden kehittämisen varjn, sittain rahituksen rajallisuudesta jhtuen. Tästä tietieverkn sasta käytetään mnenlaisia termejä: vähäliikenteinen tiestö, alempiasteinen tiestö, maaseudun perusverkst tai muu tiestö. Nimi ei tunnetusti miestä pahenna. Ei tässäkään tapauksessa, vaikka käyttäisi näitä eri käsitteitä ristiin. Tämä raprtti n kuvaus tienpidn suunnittelun lähtökhdista, kuinka eri hallinnnalan viranmaiset ja timijat missa tavitteistissaan, säädöksissään ja hjelmissaan esittävät suria tai välillisiä puitteita erityisesti vähäliikenteisen tiestön tienpidn suunnittelulle. Tämä kattava eri lähteiden läpikäynti palvelee yhtälailla myös kk tienpidn suunnittelua, kska varsin suuri sa ktuista viesteistä kskee kk tiestöä, sen rlia, merkitystä ja kehittämistä. Jhtpäätökset ja kehittämistarpeet n ryhmitelty ihmisten liikkumistarpeiden, elinkeinelämän kuljetusten, alueiden kehittämisen ja yhteiskunnan reunaehtjen näkökulmista. Selvitystyö n tehty Tiehallinnn keskushallinnn ja Sav-Karjalan tiepiirin yhteisestä timeksiannsta. Tämän raprtin vat laatineet Aini Sarkkinen ja Martti Perälä Plaana Oy:stä. Työtä n hjannut hjausryhmä, jhn kuuluivat tekijöiden lisäksi Tiehallinnsta Petri Keränen, Terhi Nissinen, Olli Penttinen ja Matti Teräsvirta. Helsingissä kesäkuussa 2003 Tiehallint
9
10 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 7 Sisältö 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 10 2 ESISELVITYKSEN TAVOITTEET 11 3 LAKIEN VELVOITTEITA Alueiden kehittämislaki Lain tavitteet Suunnittelujärjestelmä Lausunt- ja neuvttelumenettely Maankäyttö- ja rakennuslaki Tielaki Maantielakiehdtus Laki Tiehallinnsta 16 4 YLIN VALTAKUNNANTASON OHJAUS Yleistä Hallitushjelma Valtineuvstn tulevaisuusselntek Tasapainisen kehityksen Sumi Tulevaisuusvalikunnan mietintö 1/ Timintaympäristön muutkset Väestökehityksen suunnat ja vaikutukset Sumen aluekehityksen trendit ja tulevaisuudennäkymät Sumalaisen hyvinvinti- ja tietyhteiskunnan tulevaisuuden ydinkysymykset Valikunnan tulevaisuuslinjaukset 21 5 ERI YHTEISKUNTASEKTOREIDEN LINJAUKSIA Sisäasiainministeriö Sumen aluekehittämisstrategia Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus Maakuntien liittjen suunnitelmat ja hjelmat Maa- ja metsätalusministeriö Maaseutuplitiikka Valtineuvstn periaatepäätös maaseutupliittisiksi linjauksiksi Maaseutuplitiikan yhteistyöryhmä Kaupungin ja maaseudun vurvaikutus Maaseutumatkailun strategia ja kehittämishjelma Maa- ja metsätalusministeriön tulevaisuuskatsaus Kauppa- ja tellisuusministeriö Sumen matkailupliittiset linjaukset 32
11 8 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Kiertmatkailustrategia Matkailun aluetaludelliset vaikutukset Elinkeinplitiikka uudessa taludessa Kauppa- ja tellisuusministeriön tulevaisuuskatsaus Ympäristöministeriö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Sumen kestävän kehityksen indikaattrit Liikenteen ja tienpidn ympäristöhaitat Ssiaali- ja terveysministeriö Valtineuvstn periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjista Hyvinvintipalvelujen tulevaisuus maaseudulla Lähivusien ssiaali- ja terveyspliittisia avainkysymyksiä 38 6 LIIKENNESEKTORIN LINJAUKSIA Khti älykästä ja kestävää liikennettä Valtineuvstn periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Jukkliikennestrategia Pyöräilypliittinen hjelma Kävelypliittinen hjelma Matkailuliikenteen kehittäminen timenpidesusitukset Väylät 2030; Väestön ja elinkeinelämän haasteet liikenneväylien pidlle Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutas Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsaus Timintaympäristön muutksia Väyläpalvelujen haasteita Väyläpalvelujen suunnitteluun pitkäjänteisyyttä 51 7 SEUTU- JA YHDYSTEIDEN TIENPIDON ONGELMAT Teiden ja siltjen kunt Tiet Sillat Hit ylläpit ja krvausinvestinnit Asiakastyytyväisyys 53 8 SEUTU- JA YHDYSTIET OSANA YHTEISKUNNAN KEHITTÄMISTÄ Yhteiskunnan kehityksen suuntia Julkisen hallinnn peruslinjauksia Ihmisten jkapäiväinen liikkuminen Elinkeinelämän kuljetukset 60
12 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa Alueiden kehittyminen Muut yhteiskunnan dtukset 61 9 ALEMPI TIEVERKKO RUOTSIN TIENPIDON SUUNNITTELUSSA Tieliikennesektrin rganisinnista Rutsin tiestö Liikennesektriin vaikuttavia linjauksia Rutsin eduskunnan liikenneplitiikka Elinkeinministeriön visi Alueellinen kehittämisplitiikka Hallituksen hjeet pitkän tähtäyksen suunnittelulle Kansallinen ja alueelliset pitkän tähtäyksen suunnitelmat Rutsin ja Sumen vertailua TIENPIDON SUUNNITTELUN TUTKIMUS- JA SELVITYSTARPEITA Liikennesektri ja yhteiskunnan muutkset Peruspalvelutas Ihmisten jkapäiväinen liikkuminen Elinkeinelämän kuljetukset Alueiden kehittyminen Yhteiskunnalliset reunaehdt Yhteiskunnan muutsten vaikutukset tienpidn tehtäviin Seutu- ja yhdysteitä kskevia tutkimus- ja selvitystarpeita Käynnissä levat tutkimusprjektit LÄHTEET 80
13 10 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa TYÖN LÄHTÖKOHDAT 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Tämä selvitys kskee seutu- ja yhdysteitä, jista tekstissä käytetään myös nimikettä alempiasteinen tai alempi tieverkk. Seutu- ja yhdysteitä n yhteensä nin km eli nin 83 % yleisistä teistä. Tämä kknaisuus sisältää suhteellisen vilkkaita kuntakeskuksia yhdistäviä seututeitä ja tisaalta erittäin vähäliikenteisiä maaseudun yhdysteitä. Teitä, jiden liikennemäärä n alle 100 ajneuva vurkaudessa, n nin km. Pääpain yleisen tieverkn tienpidssa n llut j pitkään päätieverkn pidssa ja ennen kaikkea sen kehittämisessä. Tienpidn rahituksen pienentyessä n pyritty ensisijaisesti turvaamaan päätieverkn tienpidn rahitus. Tämän seurauksena alemman tieverkn tienpidn rahitus n 1990-luvulta alkaen pienentynyt suhteellisesti enemmän kuin päätieverkn rahitus. Alemman tieverkn kunt, etenkin yhdysteillä, n heikentynyt selvästi ja seututeiden päällystäminen n lähes kknaan pysähtynyt. Alemman tieverkn ngelmana n teiden hunkuntisuus sekä ylläpidn ja hidn ajittainen hun tas. Teiden hunkuntisuus ilmenee mm. kantavuuspuutteina, kelirikkisuutena, hunkuntisina siltina ja hunina päällysteinä. Hunkuntisuudesta kärsivät etenkin raskaat ajneuvt. Varsinkin talvella mnien alempiasteisten teiden hidn tas ketaan ajittain hunksi. Teiden uraisuus, lumen heikk auraus ja liukkaus hankalittavat tiellä liikkumista ja heikentävät turvallisuutta. Myös alempiasteisten teiden gemetria n usein puutteellinen. Seutu- ja yhdystieverkn merkitys n aivan keskeinen haja-asutusalueiden elinvimaisuuden säilymiselle ja sen kehittymiselle. Haja-asutusalueiden pysyvä asutus, maataluden kuljetukset sekä metsätellisuuden puuraakaainekuljetukset timivat pitkälti alemman tieverkn varassa. Vanhusten ktihit lisääntyy. Kuntien yhteistyö palveluiden tuttamisessa laajenee. Tienpittimia määritettäessä liikenteen lunne n alempiasteisilla teillä varsin usein liikenteen määrää tärkeämpi tekijä. Siksi n perusteltua phtia alemman tieverkn asemaa, sen timintalinjja ja tienpidn suunnittelua uusista näkökulmista niin nykyisten kuin tulevienkin haasteiden phjalta. Seutu- ja yhdysteitä n tarkasteltu eri yhteiskuntasektreiden näkökulmasta. Taustaksi n lutu katsaus muutamien lakien velvitteista alemman tieverkn tienpidlle. Työn phjamateriaali n kttu eri ministeriöitten ja niiden timialaan kuuluvien virastjen ja laitsten julkaisuista. Referintiin ja analysintiin n valittu sellaisia hjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä, jtka kskevat, sivuavat tai välillisesti vaikuttavat alemman tiestön tienpitn. Seutu- ja yhdysteiden tienpita kskeva esiselvitys liittyy läheisesti Vähäliikenteisten teiden taludellinen ylläpit -tutkimushjelmaan. Esiselvityksen tulksia vidaan hyödyntää tutkimushjelman tutkimuksissa ja selvityksissä.
14 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 11 ESISELVITYKSEN TAVOITTEET 2 ESISELVITYKSEN TAVOITTEET Työn tavitteena n tehdä perusteltu ehdtus seutu- ja yhdystieverkn tienpidn suunnittelun tutkimus- ja selvitystarpeista. Työn tulee antaa myös suuntalinjja Tiehallinnn alemman tieverkn tienpidn timintalinjjen suunnitteluun sekä vusittaisten timinta- ja talussuunnitelmien laatimiseen. Ehdtuksen tekemistä varten tulee selvittää eri ministeriöiden tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat haja-asutusalueiden kehittämiseksi sekä niiden vaikutus alempiasteisten teiden tienpitn. Työn tulee sisältää myös selvitys keskeisten lakien (perustuslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, alueiden kehittämislaki sekä tielaki) velvitteista ja ylimmän valtakunnantasn hjauksesta niiltä sin kuin ne sivuavat alempiasteisten teiden tienpita tai välillisesti vaikuttavat siihen. Myös alemman tieverkn tienpidn timintalinjat Rutsissa tulee selvittää.
15 12 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa LAKIEN VELVOITTEITA 3 LAKIEN VELVOITTEITA Perustuslaki n kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön kulmakivi. Se sisältää säännökset valtin järjestysmudsta, ylimpien valtielinten suhteista ja yksilön perusikeuksista. Lähinnä perusikeuksista löytyy välillisesti yhteys alemman tieverkn tienpitn. Perusikeuksiin kuuluu muun muassa ikeus henkilökhtaiseen turvallisuuteen, jhn vidaan lukea myös liikkumisen turvallisuus. Meillä n myös vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikka. Liikenneverkn ja yleisten teiden suunnittelu ja kehittäminen n sa yhdyskuntasuunnittelua ja ne kytkeytyvät läheisesti muuhun alueiden käytön suunnitteluun. Alueiden käyttöä hjataan useiden eri lakien avulla. Myös aluepliittiset ja muut yhteiskunnan tukitimet, rahitus, energiaratkaisut ja esimerkiksi liikenneplitiikka vaikuttavat alueiden käyttöön. Alemman tieverkn kannalta leellisia lakeja vat alueiden kehittämislaki maankäyttö- ja rakennuslaki tielaki. Alueiden kehittämislaki antaa velvitteet, miten valtin viranmaisten tulee timinnassaan humiida alueiden kehittäminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee alueiden käytön hjausjärjestelmän erilaisine kaavamutineen ja viranmaisten velvllisuudet niiden humiimiseksi massa timinnassaan. Tielaki antaa tienpitviranmaiselle ikeuden timia. Kaikkia edellä mainittuja lakeja n viimeksi kuluneiden vusien aikana uudistettu. Turein niistä ja alemman tieverkn kehittämisen kannalta merkittävin n alueiden kehittämislaki, jka tuli vimaan Se krvaa aiemman, yhdeksän vutta vimassa lleen lain alueiden kehittämisestä. 3.1 Alueiden kehittämislaki Alueiden kehittämislaissa säädetään alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmästä ja tteuttavista viranmaisista. Lisäksi laissa säädetään tuen myöntämisestä sisäasianministeriön hallinnnalalla. Laissa n myös säännöksiä Eurpan yhteisön alueellisten rakennerahast-hjelmien valmistelusta, hyväksymisestä ja muuttamisesta Lain tavitteet Edellisen aluekehityslain tavitteina li edistää maan alueiden maehtista kehittämistä ja tasapainista alueellista kehitystä. Näiden tavitteiden saavuttamiseksi li laissa määritelty neljä painpistealuetta. Tavitteen mukainen alueellinen kehitys ei le tteutunut vaan kehitys n llut pikemminkin päinvastaista. Lain vimaan tullessa Sumi li tipumassa 1990-luvun alun taludellisesta lamasta. Olennaisimpia piirteitä lamanjälkeisessä kehityksessä n llut maan sisäinen muuttliike. Pienemmiltä kaupunkiseuduilta ja maaseudulta n muutettu suurimpiin keskuksiin. Muuttajat vat lleet enimmäkseen nuria, mikä n muuttanut erityisesti maaseudun väestörakennetta entistä vanhemmaksi.
16 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 13 LAKIEN VELVOITTEITA Uudessa laissa n kaksi keskeistä tavitetta. Tinen tavite liittyy edellytysten lumiseen alueiden taludelliselle kasvulle ja tinen kehittyneisyyserjen vähentämiseen eri alueiden välillä. Tavitteeksi n myös kirjattu edellytysten luminen elinkeintiminnan kehitykselle ja työllisyyden parantamiselle. Taludellisen kasvun tekijänä krstetaan saamista. Taludellinen kasvu edistää työllisyyttä. Kasvun perustana tulee lla myös kestävä kehitys. Se pitää sisällään ajatuksen, että pyritään saamaan aikaan alueiden kannalta pysyvää kehitystä tukemalla alueiden luntaisia kehittymismahdllisuuksia. Kestävän kehityksen periaate sisältää myös lunnnvarjen kestävän käytön ja ympäristön sujelun periaatteen. Ssiaalisesti kestävä kehitys liittyy muun hella yhteiskunnallisesti ikeudenmukaisen kehityksen ja terveydellisten ljen edistämiseen. Tisena tavitteena laissa n vähentää alueiden kehittyneisyyserja. Kehittyneisyyserja pitäisi vähentää timenpiteillä, jiden lähtökhtana n alueen kilpailukyvyn parantaminen. Tavitteeseen sisältyy myös se, että alueen perusinfrastruktuuri, erilaisten palvelujen saatavuus ja nykyaikaiset tiet- ja liikenneyhteydet turvataan. Alueiden infrastruktuurin ei kuitenkaan tulisi lla samanlaista kaikilla alueilla, vaan sen avulla tulisi luda sutuisa ympäristö yritystiminnalle ja siinä tulisi ttaa humin alueen yhdyskuntarakenne ja sen vaatimukset. Alueiden kehittyneisyyserja tulisi vähentää myös siten, että parannetaan väestön elinlsuhteita. Alueiden kehittämistimien tulee perustua alueiden erilaisiin väestö-, elinkein- ja aluerakenteen mahdllisuuksiin ja kehittämistarpeisiin. Lisäksi tulee ttaa humin Eurpan yhteisön alue- ja rakenneplitiikan tavitteet Suunnittelujärjestelmä Vastuu alueiden kehittämisestä n valtilla ja kunnilla. Kussakin maakunnassa n aluekehitysviranmaisena maakunnan liitt. Alueiden kehittäminen perustuu määräaikaisiin hjelmiin. Aluetaslla laaditaan suunnittelun kannalta keskeinen maakuntahjelma. Sitä tarkentavat valtineuvstn päättämät erityishjelmat, jita vat aluekeskushjelma, maaseutupliittinen kknaishjelma, saamiskeskushjelma ja saarist-hjelma. Valtineuvst vi tehdä päätöksiä myös muista erityishjelmista. Maakuntahjelmien ja erityishjelmien tteuttamiseksi vidaan lisäksi laatia hjelmaspimuksia. Keskushallinttaslla järjestelmään kuuluvat valtineuvstn hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämistä kskevat tavitteet, jita kskevia säännöksiä ei edellisessä aluekehityslaissa llut lainkaan. Sisäasiainministeriö vastaa alueiden kehittämistä kskevien tavitteiden valmistelusta yhteistyössä muiden ministeriöiden ja maakuntien kanssa. Valtineuvstn päätöksellä määrätyt ministeriöt määrittelevät määräajaksi alueiden kehittämisen tavitteet ja timenpiteet sekä periaatteet timenpiteiden alueellisesta khdentamisesta ja rahituksesta ttaen humin maakuntien kehittämisen tavitteet. Rahitus määritellään vusittain siltä sin kuin se n mahdllista. Sisäasiainministeriö vastaa maakunta- ja muiden hjelmien valmistelun ja timeenpann yhteensvittamisesta, seurannasta ja arviinnista. Tarkituksena n, että valtineuvst tarkentaa lain tavitteita valtakunnallisilla alueiden kehittämisen tavitteilla ja sittaa alueiden kehittämistimin
17 14 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa LAKIEN VELVOITTEITA nan painpistealueet valtakunnan taslla. Valtineuvst päättää tavitteista hallituskauden alussa määräajaksi, jka n pääsääntöisesti eduskuntavaalien vaalikausi eli neljä vutta. Tavitteita vidaan hallituskauden aikana tarkentaa tai muuttaa lennaisesti muuttuneen alueellisen kehityksen vaatimalla tavalla. Valtin viranmaisten tulee ttaa timinnassaan humin valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavitteet, edistää niiden tteuttamista ja arviida timenpiteidensä vaikutuksia alueiden kehittämisen kannalta. Maakuntahjelma sisältää maakunnan mahdllisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavitteet, maakunnan kehittämisen kannalta lennaiset timenpiteet tavitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman hjelman rahittamiseksi. Maakuntahjelmassa svitetaan yhteen valtineuvstn hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavitteet ja muut maakuntaa kskevat, alueiden kehittämiseen liittyvät hjelmat. Maakuntahjelma laaditaan valtuustkausittain. Maakuntahjelman perusteella laaditaan vusittain maakuntahjelman tteuttamissuunnitelma. Valtin viranmaisten n timinnassaan tettava humin maakuntahjelmat ja edistettävä niiden tteuttamista Lausunt- ja neuvttelumenettely Valtin viranmaisten n pyydettävä maakunnan liitilta lausunt sellaisista alueen kehittämisen kannalta merkittävistä suunnitelmista ja timenpiteistä, jtka eivät sisälly maakuntahjelmaan, sekä arviitava niiden vaikutuksia alueen kehitykseen. Lausunt ja maakunnan kehittämistä kskevat hjelmat n tettava humin päätöksentessa ja muussa timinnassa. Js valtin viranmainen aik piketa maakunnan liitn lausunnsta, sen n perusteltava pikkeaminen neuvteltuaan sitä ennen asiasta maakunnan liitn kanssa. 3.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Alueiden käytön hjausjärjestelmästä määrätään vimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa, jssa n säännökset kaavajärjestelmästä ja rakentamisesta. Laissa säädetään myös valtakunnallisista alueiden käyttötavitteista, jista valtineuvst n päättänyt ja jtka tulivat vimaan Alueiden käytön ja rakentamisen yhteydessä svellettavat muut lait vat alisteisia maankäyttö- ja rakennuslaille. Kun muiden lakien njalla suunnitellaan ja päätetään alueiden käytöstä, n tettava humin maankäyttö- ja rakennuslain käyttöä kskevat tavitteet ja suunnitelmat. Valtakunnalliset alueiden käyttötavitteet liittyvät erityisesti päätieverkkn (valta- ja kantatiet) eikä niillä juurikaan le vaikutusta alempilukkaisiin teihin. Kun viranmaiset suunnittelevat alueiden käyttöä kskevia timenpiteitä ja päättävät niiden tteuttamisesta, n pyrittävä edistämään maakuntakaavan tteuttamista ja katsttava, ettei timenpiteillä vaikeuteta kaavan tteuttamista. Myöskään yleiskaavan tteuttamista ei saa vaikeuttaa.
18 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 15 LAKIEN VELVOITTEITA 3.3 Tielaki Vimassa levassa tielaissa määrätään muun muassa, että tieverkka kehitettäessä n kiinnitettävä humita asutuksen sekä tellisuuden, kaupan, maa- ja metsätaluden sekä muiden elinkeinaljen leviin ja dtettavissa leviin liikennetarpeisiin. Humin n tettava myös muu alueiden käyttö ja muut liikennemudt sekä niitä kskevat suunnitelmat. Tien suunnittelun tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan, jssa tien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön n selvitetty. Tietä ei saa tehdä vastin asemakaavaa. Alempilukkaiset tiet sijaitsevat suurimmaksi saksi haja-asutusalueilla ja siis asemakaava-alueiden ulkpulella. Maakuntakaavassa ei yleensä eikä laaja-alaisessa yleiskaavassakaan aina esitetä alempilukkaisia teitä. Tällaisten teiden suunnittelua ei tällöin vida perustaa näihin kaavihin. Yleis- ja tiesuunnitelmasta n hankittava maakunnan liitn lausunt. Js maakunnan liitt ja Tiehallint vat lennaisesti eri mieltä suunnitelmasta, n asia siirrettävä liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi. Tien liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn edistämiseksi tiesuunnitelmassa vidaan asemakaava-alueen ulkpulella antaa määräyksiä tai kieltja yksityisten teiden liittämisestä yleiseen tiehen ja sille jhtavien liittymien käyttämisestä. Js tiesuunnitelmassa n kielletty liittyminen muissa kuin suunnitelman sittamissa liittymiskhdissa, vi tienpitviranmainen harkintansa mukaan sallia uuden yksityisen tien liittämisen tällaiseen tiehen. Käytännössä yksityisteiden liittymäkiellt ja rajitukset khdistetaan pääteille. Sellaisilla teillä, jille ei le annettu liittymäkielta, tarvitaan yksityistien liittämiseksi yleiseen tiehen tiepiirin lupa. Lupa, jhn vidaan liittää tarpeellisia ehtja, n myönnettävä, js liittymä n tarpeen kiinteistön käyttämiseksi ja liittymä sekä sen sijainti n sellainen, ettei liikenneturvallisuus sen takia vaarannu. Valta- ja kantateillä, jtka timivat valtakunnallisen ja yleensä pitkämatkaisen liikenteen välittäjinä, liikenteellisten tekijöiden painarv lupamenettelyssä n suuri. Alemman tiestön liikennemäärät vat usein niin pienet ja teiden npeusrajitus niin alhainen, että yleensä vain erittäin hun tien gemetria ja hunt näkemät vivat lla syynä sille, ettei liittymälupaa myönnetä. Yleinen tie n pidettävä liikennettä tyydyttävässä kunnssa. Kunnssapitn kuuluvat timenpiteet n laissa erikseen määritelty. Lain mukaan yleinen tie n talvella pidettävä mttriajneuvliikenteen tarvetta vastaavasti lumi- ja jääesteistä vapaana. Laki mahdllistaa kuitenkin sen, että tie vidaan jättää jpa kknaan auraamatta liikenteen vähäisyyden tai jnkin muun erityisen syyn vuksi. Tällaiset harvinaiset tapaukset vat kskeneet alempilukkaisia, yleensä valtakunnan itärajalle meneviä teitä Maantielakiehdtus Tielakityöryhmä n jättänyt liikenne- ja viestintäministeriölle ehdtuksensa uudeksi yleisiä teitä kskevaksi laiksi, jnka nimi lisi maantielaki. Ehdtuksen mukaan nykyinen jak hallinnllisiin lukkiin, maanteihin ja paikallisteihin, jäisi pis ja kaikki yleiset tiet lisivat maanteitä. Maanteiden
19 16 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa LAKIEN VELVOITTEITA lukittelun perustaksi tettaisiin j käytössä leva timinnallinen lukitus; valta-, kanta-, seutu ja yhdystiet. Valtin ylläpitämä tieverkk säilyisi jkseenkin entisen laajuisena. Lakiehdtuksella yhtenäistetään nykyistä yleisiä teitä kskevaa lainsäädäntöä ja saatetaan se vastaamaan nykyisiä lsuhteita. Ehdtuksessa paintetaan aikaisempaa enemmän alueiden kehittämistä ja tieliikennejärjestelmää sen keskeisenä sana. Päivittäinen liikennöitävyys n turvattava yleisillä teillä kk maassa niin, että kaikilla n mahdllisuus liikkua ja saavuttaa peruspalvelut. Lakiehdtuksen mukaan tieverkn tulee tarjta mahdllisuus turvalliseen ja timivaan liikkumiseen ja kuljettamiseen kk maassa khtuullisin kustannuksin ttamalla humin eri väestöryhmien liikkumistarpeet ja eri elinkeinaljen kuljetustarpeet. Tässä tarkituksessa maantieverkn tulisi tarjta tietty peruspalvelutas. Siihen sisältyy mahdllisuus päästä yleiselle tielle khtuulliselta etäisyydeltä ja että vähäliikenteisimmätkin tiet pidetään yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnssa, jtta liikkumis- ja kuljetuskustannukset laajassa ja harvaanasutussa maassa pysyisivät khtuullisina. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueiden kehittämislain vaatimukset tienpidlle n kirjattu myös maantielakiehdtukseen. Maatalusliittymät rinnastettaisiin uudessa laissa yksityisten teiden liittymiin. Muuten yksityisteiden liittymiä kskevat määräykset pysyvät ennallaan. Lakiin ehdtetaan tettavaksi tarkempia määräyksiä siitä, mitä seikkja kunnssapidn tasn määräytymisessä tulisi ttaa humin, kun arviidaan, nk maantie liikennettä tyydyttävässä kunnssa. Tällaisia seikkja vat liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekä säätila, ajankhta ja muut lsuhteet. Tienpitviranmaisella lisi edelleen valta päättää, ettei jtain maantietä tai sen saa pidettäisi liikennettä tyydyttävässä kunnssa. Esimerkiksi tiehen liittyvä pysäköimisalue vidaan talvella jättää auraamatta. Uudistus ei tu lennaisia muutksia alemman tieverkn tienpitn. 3.4 Laki Tiehallinnsta Vunna 2000 vimaan tulleen lain mukaan Tiehallinnn eräs tehtävä n sana tienpidn kknaisuutta edistää tienpidn timenpitein tasapainista aluekehitystä. Päätieverkn hella n pidettävä hulta alemmanasteisen tieverkn riittävästä laajuudesta ja kunnsta.
20 Seutu- ja yhdystiet tienpidn suunnittelussa 17 YLIN VALTAKUNNANTASON OHJAUS 4 YLIN VALTAKUNNANTASON OHJAUS 4.1 Yleistä Valtakunnan taslla pliittisten päättäjien tehtävä n muuttunut yksittäisten timenpiteiden päättämisestä entistä enemmän strategiseksi hjaukseksi. Alemman tieverkn tienpitn khdistuva pliittinen hjaus tulee erityisesti aluekehitystä kskevien päätösten ja kannanttjen kautta. Istuva hallitus määrittelee valtakunnan aluekehityksen suuntaviivat hallitushjelmassaan. Kansallisen alueplitiikan tavitteet ja niiden tteuttamiseksi valitut timenpiteet n päätetty aluepliittisessa tavitehjelmassa, jnka valtineuvst n hyväksynyt. Uudessa tänä vunna vimaan tulleessa aluekehityslaissa puhutaan tavitehjelmien sijasta erityishjelmista, jita vidaan laatia valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavitteiden tteuttamiseksi. Paav Lippsen II hallitus hyväksyi aluepliittisen tavitehjelman. Sen tarkituksena li suunnata ja svittaa yhteen alueellista kehittämistyötä vusina Ohjelma n llut phjana aluekehityslain uudistamiselle ja kansallisen alueplitiikan tehstamiselle. Tavitehjelmassa n linjattu myös Sumen kantja EU:n rakennerahastuudistukseen. Lippsen hallituskaudella n laadittu lisäksi muun muassa saamiskeskushjelma, aluekeskushjelma, kaupunkiplitiikka, maaseutuplitiikka sekä saarist-hjelma. Ne ulttuvat hallituskautta pidemmälle ajalle. Valtineuvst anti eduskunnalle tulevaisuusselnten Tasapainisen kehityksen Sumi 2015, jsta tulevaisuusvalikunta n laatinut mietinnön. Mietintö valmistui Nämä kannantt vat merkittävimpiä lähtöaineistja, kun ministeriöt ja muut taht vat valmistelleet ja valmistelevat hjelmia ja suunnitelmia. 4.2 Hallitushjelma Anneli Jäätteemäen jhtama hallitus alitti työnsä Uuden hallituksen hjelmassa ei le esitetty aikaisempiin linjauksiin sellaisia muutksia, jtka tisivat leellisesti uutta näkökulmaa alemman tieverkn tienpitn. Nyt alkavalla hallituskaudella tullaan tarkistamaan ja kehittämään aikaisemmin laadittuja erityishjelmia ja laatimaan uusia plitiikkahjelmia. Hallitus aik panstaa alueiden kilpailukyvyn parantamiseen vimistamalla niiden saamista, mia vahvuuksia ja lisäämällä alueiden kehittämisen maehtisuutta. Alueiden menestyksen nähdään tukevan kk kansantaluden kasvua ja heijastuvan kk maahan. Aluekeskusten vahvistamiseksi aluekeskushjelmaa kehitetään ja sen tteuttamista tehstetaan suritettavien arviintien phjalta. Myös maaseutupliittinen hjelma päivitetään. Aluekehityksen turvaamiseksi hulehditaan liikenneväylien ja liikenneyhteyksien ylläpidsta sekä npeiden ja khtuuhintaisten tietliikenneyhteyksien
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotJyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori
Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS
HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
Lisätiedot2.2.2015. www.ktay.fi
Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN
SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN KULTTUURIFOORUMI 20.11.2018 vt. maakuntajhtaja Ask Ar-Heinilä, Satakuntaliitt Satakuntaliitt aluekehitysviranmaisena vastaa maakunnan aluekehittämisen strategisesta kknaisuudesta.
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
Lisätiedotkohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus
Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotLausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta
Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:
Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)
24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotVIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4
VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015
MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan
LisätiedotStrategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)
1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotLISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston istunto (TALOUS- ja RAHOITUSASIAT) Luxemburg, 7.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. kesäkuuta 2006 (01.08) (OR. fr) 10225/06 ADD 1 PV/CONS 32 ECON 205 LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Eurpan uninin neuvstn 2734. istunt (TALOUS- ja RAHOITUSASIAT)
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotTilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti
Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa
LisätiedotAiesopimuksen liikenneosuus
Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta
LisätiedotKärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM
Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen
LisätiedotHINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA
HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:
LisätiedotMuurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe
MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...
LisätiedotSipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys
LisätiedotTARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA
TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035
HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
Lisätiedot1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille
1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012):
LisätiedotMäärätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä
Määrätietisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Humisen laadukkaat ja timivat kuntutuspalvelut Kuntutuspäivät 2014 Hannu Rnkainen 1 Kuntutuksen timialayhdistys Perustettu maaliskuussa 2011 15 jäsentä,
LisätiedotEuroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle
Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-
LisätiedotLeena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri
1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotAhvenkosken osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...
LisätiedotAloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta
SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen
LisätiedotUUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN
1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta
LisätiedotMitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila
Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotHämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.
1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotAvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti
1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotTORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello
TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhidn yhteistyöfrumi Trninjen kansainvälisellä vesienhitalueella. 22.5.2008 Htelli Pellnhvi, Pell Osallistujat: Kts. erillinen lista Puheenjhtaja: Jari Pasanen, vesistöpäällikkö,
LisätiedotDomperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:
Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean
LisätiedotTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi
LisätiedotTaloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö
H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2
LisätiedotHankeviestinnän suunnitelma 2012-2014
Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit
Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen
LisätiedotOnko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016
Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotOHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotPäivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos
1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )
LisätiedotLEMIN KUNTA KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSET PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LEMIN KUNTA KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOKSET PIENTEN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 1.8.2017 Lemin kunta Osallistumis- ja arviintisuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotFISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä
HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin
Lisätiedot29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle
29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N
LisätiedotOMAISHOIDON TUKI SOITESSA
OMAISHOIDON TUKI SOITESSA Omaishidn tuen määritelmä Laissa (Laki maishidn tuesta 2.12.2005/937) n määritelty seuraavasti; Omaishit n iäkkään, vammaisen tai sairaan henkilön hidn järjestämistä
LisätiedotHEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry
HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN Sumen Ratsastajainliitt ry Hevsalan vallitsevat trendit Hevnen = kumppani Talliyhteisö auttaa jaksamaan, kknaisvaltainen harrastus Hyvinvintipalvelut nusussa, heisliikunta,
LisätiedotVirojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus
VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...
LisätiedotBasware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa
Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )
KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.7.2016 päivitetty 9.6.2017 Inarin kunta Tekninen sast Kaavitus Kaunispään asemakaavan laajennus Valtatie 4:n länsipuli Inarin kunta Tekninen sast Kaavitus Sivu
LisätiedotAlueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu
1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany
Lisätiedot