Kauppakorkean pääsykokeen / 2011 ratkaisut

Transkriptio

1 Kauppakorkean pääsykokeen / 2011 ratkaisut Hallinto: 1. Osio 2 / Tosi; Tarinan numero 1 mukaan kyseinen esimies pyrkii tuottamaan tuotteisiin liittyvää tietoa sekä uusia ideoita. Tätä varten pyritään tekemään tarvittaessa lisää mittauksia sekä laatimaan laskelmia kustannusten säästämiseksi tai tuotteiden laadun parantamiseksi (sivu 2/7). 2. Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia; Suhteissa rakentuvan näkökulman mukaan johtajuus on toimintaa, joka rakentuu organisaation arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (sivu 142). Osio 4 / Epätosi; Tämä viittaisi johtajuuteen yksilöiden suorituksena (sivu 142). 3. Osio 2 / Tämä viittaa suhteissa rakentuvaan johtajuuteen (sivu 142). Osiot 1, 3 ja 4 / Nämä piirteet liittyvät johtajuuteen yksilöiden suorituksena (sivut ). 4. Osio 3 / Tosi; Näkemys kyseisistä kulttuurisista stereotypioista kuuluu kirjassa suhteissa rakentuvaan johtajuuteen (sivut ). 5. Osio 1 / Tämä liittyy kyseisiin haasteisiin, sillä yritykset ja muut yhteisöt joutuvat ottamaan aiempaa selvemmin kantaa siihen, miten ne suhtautuvat erilaisiin työntekijöihin (sivu 28). Osio 2 / Tämä liittyy ko. haasteisiin, kuten todetaan sivun 29 yläosassa. Osio 3 / Tämäkin liittyy ko. haasteisiin (keskellä sivua 29). Osio 4 / Tätä näkemystä ei mainita kirjassa.

2 6. Osio 1 / Tämä liittyy kyseiseen keskusteluun. Asia todetaan (hieman eri sanoin) sivun 39 keskiosassa. Osio 2 / Ei, vaan yritysten yhteiskuntavastuu sisältää myös ajatuksen laajemmasta vastuusta esimerkiksi työntekijöihin ja asiakkaisiin liittyvissä asioissa (sivu 39). Osio 3 / Tämäkin liittyy ko. keskusteluun, vertaa sivun 40 keskiosa. Osio 4 / Myös tämä liittyy ko. keskusteluun. Vertaa Mäkisen ja Kourulan näkemyksiin moraalisesta työnjaosta (sivut 40-41). 7. Osiot 1, 3 ja 4 / Nämä liittyvät kyseiseen lähestymistapaan, kuten nähdään kirjan sivuilta 100, 101 ja 101. Osio 2 / Tämä ei liity ko. lähestymistapaan, sillä organisaatiokulttuuria ei kytketä mainittuun teoriaan, vertaa sivu Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia; Tällainen vaikutelma syntyy aineiston numero 2 perusteella. Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan kyseessä on monta todellisuutta, jotka ovat jatkuvasti rakentuvia, vertaa sivu Osio 3 / Tosi; Näin annetaan ymmärtää aineistossa numero 2. Kyseessä on siis strategia yksilöiden valintoina ja päätöksinä (sivu 125). Osiot 1, 2 ja 4 / Epätosia; Nämä piirteet liittyvät suhteissa rakentuvaan strategiaan (sivu 125). 10. Osio 1 / Tosi; Näin voidaan päätellä aineiston perusteella. Vertaa myös kirjan sivuun 131. Osio 2 / Epätosi; Näin ei aineistossa esitetä. Osio 3 / Epätosi; Strategian mystifiointi estäisi osallistumista (sivu 131). Osio 4 / Epätosi; Strategian konkretisointi mahdollistaisi osallistumista (sivu 131)

3 Laskentatoimi: 11. / Ratk: Osio 1 / Lasketaan investoinnin A nettonykyarvo korkokannalla i = 10 %. Tällöin saadaan 0, , , , , = - 894, 5 < 0. Jotta nettonykyarvoksi saataisiin = 0, korkokannan pitäisi olla i < 10 %. Osio 1 on siis tosi. Osio 2 / Investoinnin B nettonykyarvoksi saadaan korkokannalla i = 10 % vastaavasti 0, , , , , = 1462 > 0. Koska projektin B nettonykyarvo on suurempi kuin projektin A nettonykyarvo, niin osio 2 on tosi. Osio 3 / Epätosi, sillä osion 1 mukaan projektin A nettonykyarvo on negatiivinen, joten investointi A ei olisi tällöin kannattava. Osio 4 / Tosi, sillä projektin B nettonykyarvo saisi arvon = 0, mikäli korkokanta i olisi > 10 %. 12. Osiot 1 ja 2 / Tosia; Näin todetaan kirjan sivulla 16. Osio 3 / Tosi; Näin todetaan kirjan sivulla 14. Osio 4 / Epätosi. Kirjan sivulla 20 kerrotaan, että tilikausi voi poikkeustilanteissa olla lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta, mutta kuitenkin enintään 18 kuukauden pituinen. 13. Osio 1 / Epätosi. Päinvastoin optiotodistus kannattaa käyttää, mikäli osakekurssi on merkintähintaa korkeampi, kuten sivulla 166 todetaan. Osiot 2, 3 ja 4 / Tosia (sivu 156, sivu 166 ja sivu 164/taulukko). 14. Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan oma ja vieras pääoma esitetään taseen oikealla eli vastattavaa puolella, kuten mm. sivulta 18 ilmenee. Osio 2 / Epätosi. Kirjan sivun 32 mukaisesti pysyvien vastaavien arvonkorotukset eivät vaikuta tulokseen. Osio 3 / Tosi; Nämä erät mainitaan sivun 35 vieraan pääoman erien luettelossa. Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan vaihto-omaisuus kuuluu vaihtuviin vastaaviin, kuten mm. sivulta 26 ilmenee.

4 15. / Ratk: Osio 1 / Myyntitulot = = (euroa) Muuttuvat kustannukset = (euroa) Katetuotto (euroa) Kiinteät kustannukset (euroa) Tulos (euroa) Siis osio 1 on epätosi. Osio 2 / Kriittinen piste KRP = KK / YKT = / (20 12) = (kpl). Siis osio 2 on tosi. Osio 3 / Kriittisessä pisteessä myynti on euroina = = (euroa). Siis osio 3 on epätosi. Osio 4 / Tulos + kiinteät kustannukset = = (euroa). Siis osio 4 on epätosi. 16. / Ratk: Osio 1 / Quick ratio = (Kassa ja markkina-arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / Lyhytaikaiset velat yhteensä = ( ) / = 0,25. Current ratio = Lyhytaikaiset varat yhteensä / Lyhytaikaiset velat yhteensä = ( ) / = / = 1,25. Siis osio 1 on epätosi. Osio 2 / Tosi. Osio 3 / Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 Vieras pääoma / Liikevaihto = 100 ( ) / = 66,7 %. Siis osio 3 on epätosi. Osio 4 / Omavaraisuusaste = 100 Oma pääoma / Taseen koko pääoma = 100 ( ) / = 36 %. Siis osio 4 on epätosi. 17. Osio 1 / Tosi. Tähän liittyvä esimerkki löytyy kirjan sivulta 28. Osio 2 / Tosi. Tähän liittyvä esimerkki löytyy kirjan sivulta 15. Osio 3 / Tosi; Tämä mainitaan sivulla 15. Osio 4 / Epätosi; Kirjan sivun 15 esimerkin mukaisesti rahan talletta-minen kassaan kirjataan kassatilin debet-puolelle.

5 18. / Ratk: Kun myynti on 200 kpl, tuotteen yksikkökustannus saa arvon ( ) / 200 = 155 (euroa). Tuotteen omakustannusarvo Tavoitteeksi asetettu voittolisä 40 Nettomyyntihinta 195 (euroa) Osio 1 / Tosi, sillä 195 euroa on pienempi kuin 200 euroa. Osio 2 / Tosi; Omakustannusarvo on siis 155 euroa. Osio 3 / Tosi; Nettomyyntihinta on siis 195 euroa. Osio 4 / Jos kiinteät kustannukset olisivat 7000 euroa, niin tuotteen yksikkökustannus saisi arvon ( ) / 200 = 165 (euroa). Tällöin nettomyyntihinta olisi = = 205 (euroa). Siis osio 4 on epätosi. 19. / Ratk: Osakkeen arvo = Osinko / Tuottovaatimuskorkokanta = 2,40 / 0,12 = 20 (euroa). Siis osio 3 on tosi (sivu 50). 20. / Ratk: Vieraan pääoman vipuvaikutuksen kaavan mukaan pätee: Oman pääoman tuotto-% = Koko pääoman tuotto-% + (Koko pääoman tuotto-% - Vieraan pääoman kustannus-%) (VPO / OPO). Osio 1 / Oman pääoman tuotto-% = 12 % + (12 % - 6 %) (60 / 40) = 21 %. Siis osio 1 on epätosi. Osio 2 / Tosi. Osio 3 / Epätosi; Puppua. Sen sijaan oman pääoman tuoton vähenemistä voidaan tällöin selittää vieraan pääoman vipuvaikutuksella. Osio 4 / Ratk: Olkoon kysytty vieraan pääoman kustannus = x %. Saadaan yhtälö: 15 = 15 + (15 - x) (50 / 50), josta x = 15. Siis osio 4 on epätosi.

6 Markkinointi: 21. Osio 1 / Tosi; Näin todetaan kirjan sivulla 53. Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan kirjassa todetaan muun muassa, että organisaation missio on suunnittelun (ja tavoitteiden) perusta (sivu 118). Osio 3 / Epätosi; Voidaan vähentää uhrauksia (sivu 165). Osio 4 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa. 22. Osio 1 / Tosi; Asiakaslähtöisyys edellyttää muun muassa tietoa omasta organisaatiosta ja sen tehtävästä. Tätä saadaan esimerkiksi sisäisellä kuuntelulla. Vertaa sivut Osio 2 / Tosi; Kun asiakaslähtöisyyttä tarkastellaan strategisella tasolla, voidaan tehdä valintoja eri asiakasryhmien prioriteeteista (sivu 73). Osio 3 / Epätosi; Asiakaslähtöisyyden edellytyksinä julkisella sektorilla kirjassa puhutaan mm. kannustavan palkkausjärjestelmän laatimisesta. Sen sijaan organisaation hajauttamista ei mainita. Vertaa sivu 106. Osio 4 / Tosi; Kilpailijatuntemus luetaan asiakaslähtöisyyden edellytyksiin (sivu 74). 23. Osio 1 / Epätosi, sillä SWOT-analyysi liittyy markkinoinnin suunnittelussa tilanneanalyysiin (sivu 123). Osio 2 / Tosi; Kirjassa todetaan selkeästi, että markkinoinnin suunnittelussa tavoitteet voivat olla joko kvalitatiivisia tai kvantitatiivisia (sivu 123). Osio 3 / Tosi; Kirjan mukaan tavoitteiden tärkein tehtävä on toiminnan ohjaaminen (sivu 124). Osio 4 / Epätosi; Aikataulutus ja budjetointi ovat eri vaiheita kuin tavoitteiden määrittely (sivut ). Huom: Mielestämme tässä tehtävässä on siis kaksi oikeata osiota!

7 24. Osio 1 / Epätosi; Kirjan mukaan markkinoinnin arvoprosessi (kokonaisuudessaan) jakautuu strategiseen ja taktiseen markkinointiin (sivu 137). Siis kyseinen prosessi ei kuvaa (pelkästään) strategisen markkinoinnin roolia, kuten osiossa 1 väitetään. Osio 2 / Tosi; Arvon valinnassa määritellään kohderyhmät (sivu 137). Osio 3 / Tosi; Vertaa osion 1 ratkaisuun ja kirjan sivuun 137. Osio 4/ Epätosi; Ei, vaan jo arvon valinta vaiheessa päätetään, mitä arvoa organisaatio haluaa tuottaa ja kenelle (sivu 137). Huom: Mielestämme tässä tehtävässä on siis kaksi väärää osiota! 25. Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan markkinoinnin strategisissa päätöksissä lähdetään liikkeelle segmentoinnista. Fokusointi on segmentoinnin jatkoa (sivut ). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan fokusoinnissa tehdään valinta siitä, mihin kohderyhmistä keskitytään (sivu 141). Osio 3 / Tosi; Näin todetaan sivulla 143. Osio 4 / Epätosi; Fokusoinnissa ei välttämättä valita vain yhtä kohderyhmää (sivu 141). 26. Osio 1 / Tosi, sillä laajennettu tuote sisältää niitä ratkaisuja, joiden avulla kohderyhmälle tarjotaan jotain ylimääräistä tai palvelukokemusta laajentavia palveluja (sivu 162). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan muodollinen tuote tarkoittaa niitä käytännön ratkaisuja, joilla palvelu tarjotaan (sivu 162). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan ydintuotetta tulee pohtia kunkin kohderyhmän osalta erikseen (sivu 163). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan ydintarjonta / ydintuote pohjautuu organisaation missioon (sivu 160). 27. Osio 1 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa sivut Osio 2/ Epätosi; Sponsorointi ei ole hyväntekeväisyyttä (sivu 222). Osio 3 / Tosi; Näin todetaan sivulla 217. Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan julkisuus on hyvin keskeinen osa tehokasta sponsorointia (sivu 223).

8 28. Osio 1 / Tosi; Vertaa sivuun 192. Osio 2 / Epätosi, sillä kirjassa todetaan, että mainetta on vaikeampi muuttaa kuin imagoa (sivu 192). Osio 3 / Tosi; Organisaation imago (mielikuva) vaikuttaa siihen, miten siitä puhutaan, kirjoitetaan tai kuvitellaan (sivu 193). Osio 4 / Tosi; Kirjan mukaan kaikki mielikuvaan vaikuttavat seikat voidaan nimetä kohtaamisiksi (sivu 202). Toisaalta maine on jotain, josta puhutaan ja kerrotaan (sivu 192). 29. Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan operatiivinen kumppanuus on löyhin yhteistyösuhteista (sivu 241). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan tällöin riskit kasvavat (sivu 250). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan luottamusta korostetaan jo taktisessa kumppanuudessa (sivu 242). Osio 4 / Tosi; Näin todetaan sivulla Osio 1 / Tosi; Kirjan mukaan yhteiskunnallisen markkinoinnin eettiset kysymykset voivat liittyä markkinoinnin tavoitteisiin, kohderyhmiin tai keinoihin (sivu 298). Osiot 2, 3 ja 4 / Epätosia; Näin ei todeta kirjassa. Vertaa sivut 275 ja

9 Kansantalous: 31. / Ratk: Annettujen kuvioiden mukaan Matti tuottaa siis päivässä 4 leipää ja yhden maidon ja Maija 3 leipää ja 2 maitoa. Molemmat jakavat näin toimiessaan ajankäyttönsä tasan molempien hyödykkeiden tuotantoon. Luopumalla yhden leivän tuotannosta Maija saa tällöin tuotetuksi enemmän maitoa kuin Matti. Maija on siis suhteellisesti tehokkaampi maidon tuotannossa. Vastaavasti Matti on suhteellisesti tehokkaampi leivän tuotannossa. Kannattaa siis erikoistua siten, että Matti tuottaa leipää ja Maija maitoa, ja sitten vaihtaa hyödykkeitä. Matti siis ehdottaa, että hän tuottaisi kahdeksan leipää ja antaisi niistä neljä Maijalle. Maija puolestaan tuottaisi neljä maitoa, joista antaisi kaksi Matille. Vaihdannan jälkeen Matilla on siis neljä leipää ja kaksi maitoa. Maijalla on myöskin neljä leipää ja kaksi maitoa. Havaitaan siis, että molempien tilanne on kaupankäynnin jälkeen parempi kuin omavaraistaloudessa (vaikka Matti hyötyy tilanteesta hieman Maijaa enemmän). Vertaamalla alkutilannetta vaihdannan jälkeiseen tilanteeseen huomataan, että Matti on saanut yhden maidon enemmän ja Maija yhden leivän enemmän. Vast: Osio Osio 2 / Tosi; Kyseessä on monopoli, ja kirjan sivulla 82 todetaan selvästi, että monopolimarkkinalla hyödykkeen hinta ja vaihdettu määrä ovat sellaiset, kysyntä on hinnan suhteen joustavaa: e < - 1. Tämä pätee myös tilanteessa, jossa monopoli maksimoi voittonsa. 33. Osio 1 / Tosi. Arvonlisäveron (joka on hyödykevero) käyttöönotto aiheuttaa sen, että markkinoilla vaihdettu määrä jää aiempaa pienemmäksi, ja hinta muodostuu aiempaa korkeammaksi (vertaa kirjan sivut ). Toisaalta inferiorisen hyödykkeen kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle, kun kuluttajien tulot kasvavat (sivu 54). Tästäkin syystä markkinoilla vaihdettu määrä vähenee.

10 34. Osio 1 / Tosi. Pääsykoekirjan sivuilla on kuvattu Nashtasapainon logiikkaa. Nash-tasapainon vallitessa kummankaan oligopolin osapuolen ei kannata yksin toimien muuttaa hinnoitteluaan. Molempien osapuolien intressi on hinnoitella oma hyödykkeensä alhaiseksi, mikäli vastapuolen tulevaa hinnoittelua ei tiedetä. Siten Nash-tasapaino on kaavion tilanne, missä molempien hinnoittelu edustaa halvempaa vaihtoehtoa (ja samalla markkinoille tarjottu määrä on suurempi). 35. / Ratk: Voittoa maksimoitaessa rajakustannukset = rajatulot. Tuotannon rajakustannus saadaan nyt selville tarkastelemalla, kuinka paljon yrityksen kustannukset kasvaisivat, jos tuotantoa lisättäisiin yhden hyödykkeen verran. Tiedetään, että yritys voi tuottaa 20 kpl hyödykettä palkkaamalla yhden työntekijän, jonka päiväpalkka on 100 euroa. Tämä merkitsee, että yhden hyödykkeen rajakustannus on 100 / 20 = 5 (euroa). Vast: Osio Osio 3 / Tosi; Kyseinen teoria mainitaan kirjan sivulla / Ratk: Lasketaan hampurilaisten hinnat dollareina: Yhdysvallat: 3,73 dollaria Argentiina: 14,00 0,25 = 3,50 dollaria Brasilia: 8,71 0,14 = 1,22 dollaria Peru: 10,00 0,10 = 1,00 dollaria Uruguay: 79,00 0,047 = 3,71 dollaria. Havaitaan, että hampurilaisen hinta dollareina on Uruguayssa kaikkein lähinnä USA:ssa havaittua hintaa dollareina. Vast: Osio 4.

11 38. / Ratk: Väite A / Tosi: Pisteessä b kokonaistuotannon määrä on pienempi kuin pisteessä a. Tämä merkitsee samalla sitä, että työttömyysaste pisteessä b on korkeampi kuin pisteessä a. Väite B / Tosi; Kirjan sivulla 209 esitetään, että julkisten menojen lisäämiseen liittyy syrjäytysvaikutus: julkisten menojen lisääminen aiheuttaa mm. korkotason nousua, mikä mm. vähentää investointeja. Jos kuitenkin tuotantoa lisäävät vaikutukset (kerroinvaikutukset) ovat suurempia kuin tuotantoa vähentävät vaikutukset (syrjäytysvaikutus), on mahdollista saadakysyntäkäyrä siirtymään pisteestä b pisteeseen a lisäämällä julkisia menoja. Väite C / Epätosi; Ohjauskoron nostaminen rahapoliittisena keinona muun muassa vähentäisi investointeja eli siirtäisi AD-käyrää vasemmalle eikä suinkaan oikealle. Väite D / Epätosi; Kirjan sivun 199 mukaisesti talous palautuu lopulta pitkän ajan tasapainoon, jossa kokonaistuotanto ja työllisyys ovat luonnollisilla tasoillaan, mutta hintataso on alkuperäistä tasoa alempi. Vast: Osio / Ratk: Julkisten menojen lisäys 10 miljoonalla eurolla saa siis aikaan kokonaiskysynnän kasvun samalla summalla ensimmäisen kierroksen aikana ja 7,5 miljoonan euron suuruisena toisen kierroksen aikana. Kansalaiset siis säästävät 2,5 miljoonaa eli 25 % toisen kierroksen aikana. Tämä merkitsee, että rajakulutusalttius MPC = 75 % = 0,75. Kokonaiskysynnän lopullinen kasvu saa tällöin arvon Y = [1 / (1-MPC) ] G = [ 1 / (1 0,75) ] 10 = 4 10 = 40 (miljardia euroa). Vast: Osio Osio 2 / Tosi. Viimeaikaisen kansainvälisen talouskriisin kulku kuvataan kirjassa sivuilla Tällöin voidaan havaita, että tapahtumien järjestys on osion 2 mukainen.