RISTIRIITOJEN OPAS TYÖYHTEISÖILLE VAASAN KAUPUNKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISTIRIITOJEN OPAS TYÖYHTEISÖILLE VAASAN KAUPUNKI"

Transkriptio

1 RISTIRIITOJEN SELVITT VITTÄMIS- KÄYT YTÄNT ÄNTÖJ ÖJÄ OPAS TYÖYHTEISÖILLE VAASAN KAUPUNKI

2 VAASAN KAUPUNKI, 2001 Työryhmän kokoonpano: Ville Rintamäki Tapio Lehto Tuula Ahonpää Marianne Bergström Tuula Ilkka-Lehto Margit Isomäki Maarit Broms

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MITÄ TYÖYHTEISÖRISTIRIIDOILLA TAR- KOITETAAN JA MISTÄ NE AIHEUTUVAT? 3. KEINOT JA MENETELMÄT TYÖYHTEISÖ- ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI 3.1 Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 3.2. Keinoja työyhteisöongelmien ratkaisuun 4. MISTÄ SAA TARVITTAESSA APUA? 5. Kirjallisuusluettelo

4 OPAS TYÖYHTEISÖILLE: RISTIRIITOJEN SELVITTÄMISKÄYTÄNTÖJÄ 1. Johdanto Ongelmat ja ristiriidat kuuluvat työelämän arkeen. Nopea asioihin puuttuminen voi pelastaa monilta suuremmilta vaikeuksilta. Työrauhan palauttaminen sekä keskittyminen normaaliin työn tekemiseen vaikuttaa myönteisesti koko työyhteisön hyvinvointiin ja jaksamiseen Erilaisten ristiriitatilanteiden ilmeneminen aika ajoin eri työyhteisöissä ei ole mitenkään harvinaista. Ongelmat ja ristiriidat kuuluvat työelämän arkeen. On tärkeää, että työyhteisöissämme opimme keinoja ongelmien ja ristiriitojen ratkaisemiseksi sekä niiden hallitsemiseksi. Aina eivät opitut keinotkaan riitä vaan tarvitaan ulkopuolista apua. Tämä opas on tarkoitettu esimiehille ja työntekijöille avuksi silloin kun työyhteisössä on ristiriitoja ja ongelmia. Pääsääntöisesti työyhteisön ongelmien toteamisesta ja ratkaisun etsimisestä vastaa esimies. Avun pyytämistä ei ole syytä häpeillä eikä sitä kannata turhaan siirtää tuonnemmaksi: NOPEA ASIOIHIN PUUTTUMINEN VOI PELASTAA MO- NILTA SUUREMMILTA VAIKEUKSILTA. TYÖRAUHAN PALAUTTAMINEN SEKÄ KESKITTYMI- NEN NORMAALIIN TYÖN TEKEMISEEN VAIKUTTAA MYÖN- TEISESTI KOKO TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN JA JAKSAMISEEN. Keväällä 2001 kaupunkimme työsuojeluasiamiehille ja esimiehille tehdyssä kyselyssä (vast.108 kpl) kävi ilmi, ettei työyhteisön ristiriitoihin ole yleensä riittävästi puututtu (lähes 60 % tätä mieltä) ja ongelmat olivat saattaneet jatkua useita vuosia. Tämä opas on laadittu työyhteisön ongelmia ja ristiriitoja pohtineen työryhmän toimeksiantona. Työryhmässä ovat olleet mukana työsuojeluvaltuutettujen, pääluottamusmiesten ja työterveysaseman edustajat, terveyskeskuspsykologi sekä henkilöstöpalveluiden edustajat. Tämä opas on osa vaasalaista hyvinvointimallia, jonka avulla monin eri keinoin pyritään parantamaan kunnallista työhyvinvointia. 4

5 2. Mitä työyhteisöristiriidoilla tarkoitetaan ja mistä ne aiheutuvat? Työyhteisöissä ilmenevät ongelmat ja ristiriidat ovat aina omalla tavallaan ainutlaatuisia, koska niihin liittyvät tapahtumat, olosuhteet ja henkilöt ovat joka kerta erilaisia. Silti voidaan karkeasti jaotella ristiriitojen ja ongelmien aiheita neljään pääryhmään (Pekka Järvinen, 1998): muutos- ja kriisitilanteet yhteisöllinen stressi ja työuupumus yksilölähtöiset ongelmat kärjistyneet yhteistyöongelmat ja ristiriidat. Muutokset työpaikoilla huonosti toteutettuina voivat aiheuttaa erilaisia kriisitilanteita. Tyypillisimpiä muutostilanteita ovat henkilöstön määrän supistukset, toimintojen lakkauttaminen, keskittäminen tai yhdistäminen, organisaatiouudistukset sekä erilaiset työ- ja toimintatapamuutokset. Eri työyhteisöissä reaktiot ovat usein melko samankaltaisia: muutokset koetaan uhkana, joka aiheuttaa epävarmuutta, huolta, jännitystä, ahdistusta ja pelkoa. Paljon energiaa kuluu vastausten etsimiseen ja tilanteen pohtimiseen. Organisaation johdolla ja esimiehillä on muutostilanteissa tärkeä tehtävä tiedottaa ja perustella ajoissa ja riittävästi sekä henkilöstön kanssa avoimesti keskustellen. Muutostilanteisiin ja niihin sopeutumiseen tulee varata tarpeeksi aikaa, että jokaisella asianosaisella on mahdollisuus riittävään valmistautumiseen ja omien näkemyksiensä esittämiseen. Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään: muutos- ja kriisitilanteet yhteisöllinen stressi ja työuupumus yksilölähtöiset ongelmat kärjistyneet yhteistyöongelmat ja - ristiriidat Muutokset koetaan uhkana, joka aiheuttaa epävarmuutta, huolta, jännitystä, ahdistusta ja pelkoa. 5

6 Työyhteisön jäsenet stressaantuvat, kun he kokevat menettävänsä hallinnan tunteen työhönsä. Hankalimpia ovat ristiriitatilanteet, jotka aiheutuvat yksilöiden ongelmista. Myös erilaiset näkemykset työn toteuttamistavoista voivat selvittämättöminä aiheuttaa monenlaisia ongelmia sekä työntekijälle että työyhteisölle. Yhteisöllistä stressiä ja työuupumusta on todettu joillakin aloilla ja työpaikoilla. Tällöin työyhteisön uupumus syntyy yleensä jatkuvista muutoksista tai henkilöstöresurssien vähäisyydestä työn määrään nähden. Työyhteisön jäsenet stressaantuvat, kun he kokevat menettävänsä hallinnan tunteen työhönsä. Kokonaisuus ja mielekkyys saattavat kadota, mikä saattaa näkyä työyhteisön kahtia jakautumisena: toiset ponnistelevat sitkeästi ja toiset luovuttavat ja muuttuvat kyynisiksi. Tämä saattaa pahentaa tilannetta entisestään ja seurauksena voi olla, että stressi purkautuu ihmisten välisinä jännitteinä, syyttelynä ja ristiriitoina. Johdon tulee pikimmiten puuttua tällaisiin tilanteisiin ja tehdä koko organisaatiota koskevia ratkaisuja ja linjauksia. Työyhteisön kannalta ehkä hankalimpia ovat ristiriitatilanteet, jotka aiheutuvat yksilöiden ongelmista. Monenlaiset kipeät, henkilökohtaiset tunteet voivat piillä niiden taustalla ja käsittelemättöminä aiheuttaa lisää pulmia; pahimmissa tapauksissa jopa estää asioiden käsittelyn. Myös erilaiset näkemykset työn toteuttamistavoista voivat selvittämättöminä aiheuttaa monenlaisia ongelmia sekä työntekijälle että työyhteisölle. Yksilölähtöiset ongelmat voivat ilmetä työpaikalla monella eri tavalla, mutta yleisesti ottaen ne tulevat esiin joko ihmisen henkilökohtaisessa työkäyttäytymisessä tai hänen yhteistyösuhteissaan. Yksilöstä aiheutuva ongelma syntyy, kun henkilö toistuvasti rikkoo työyhteisön sisäisiä tai yleisesti vallitsevia käyttäytymissääntöjä tai sopimuksia. Toisin sanoen henkilön käyttäytyminen ei vastaa niitä odotuksia, jotka hänelle on asetettu työtehtävänsä, työpaikan sääntöjen ja organisaatiokulttuurin sekä yhteiskunnassa yleisesti vallitsevien tapojen ja käyttäytymissääntöjen pohjalta. Yksilölähtöisiä ongelmia voidaan havaita millä organisaatiotasolla tahansa; esimieskin saattaa olla työpaikkansa ongelmakäyttäytyjä. 6

7 Esimiehen tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttua yksilön käyttäytymiseen silloin kun työyhteisön yksittäisen jäsenen käyttäytyminen haittaa töiden sujumista, asiakaspalvelua tai työyhteisön normaalia toimintaa. Kun esimies havaitsee itse tai saa kuulla työyhteisöltä jonkun henkilön häiritsevän asiallista ja rakentavaa yhteistyötä tai rikkovan työpaikan normeja tai sovittuja pelisääntöjä, on aiheellista pysähtyä keskustelemaan tilanteesta asianomaisen kanssa. Mikäli työntekijät puolestaan havaitsevat työyhteisössä esimiehen ongelmia, paras tilanne olisi, jos niistä voitaisiin keskustella ensin asianomaisen itsensä kanssa. Ellei tämä ole mahdollista, voidaan kääntyä ylemmän esimiehen puoleen. Myös työpaikan ulkopuoliset auttajatahot, kuten pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuolto ja henkilöstöpalvelut ovat käytettävissä. Hankalien henkilökohtaisten ongelmien kanssa tasapainoillaan monessa työyhteisössä. Henkilö itse ei välttämättä edes tiedosta omaa tilannettaan ja sitä, mitä hän käytöksellään saa aikaan. Välillä saattaa mennä ihan hyvin, sitten tapahtuu voimakkaita retkahduksia. Sen sijaan, että uhrataan loputtomasti aikaa tällaisten henkilöiden analysoinnille ja syiden pohtimiselle, kannattaa etsiä käytännön ajatuksia ja toimia tilanteiden hoitamiseksi. Hyvin hankalissa yksilöongelmissa voi olla kysymys vaikeista kriiseistä tai jopa mielenterveyden häiriöistä, esimerkiksi persoonallisuushäiriöistä tai päihderiippuvuudesta. Tällaiset asiat vaativat jossain vaiheessa asiantuntevaa apua ja tukea, ihan yksin ei niitä tarvitse selvittää. Työpaikoilla on ensiarvoisen tärkeää työterveyshuollon, johdon ja muiden työntekijöiden yhteinen toiminta tilanteiden hoitamiseksi. Joskus kyse voi olla henkilön ammattitaidon puutteesta. Työtavoissa tai työn sisällössä on saattanut tapahtua sellaisia muutoksia, että työntekijällä on vaikeuksia oppia tai sopeutua uuteen. Tällöin hän tarvitsee koulutusta tai muuta tukea voidakseen hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti. Työpaikkakiusaaminen ja sen monet muodot ovat yksi vaikeimpia yksilöitä koskettavia ongelmia työyhteisöissä. Sen syyt voivat olla moninaisia ja siihen on saattanut - myös jopa tarkoittamattaan - sekaantua useita henkilöitä. Kiusaamiseen tulee aina suhtautua vakavasti ja ilmenneisiin tapauksiin tulee aina puuttua välittömästi. Asiasta on saatavilla lisätietoa oheisesta kirjallisuusluettelosta. Kyse voi olla henkilön ammattitaidon puutteesta. Hän tarvitsee koulutusta tai muuta tukea voidakseen hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti. Kiusaamiseen tulee suhtautua vakavasti ja ilmenneisiin tapauksiin puuttua välittömästi. 7

8 Jotkut henkilöt eivät osaa tai kykene vastaamaan lisääntyviin yhteistyön vaatimuksiin. Yhteistyökyvyttömyys on yksi työpaikoilla viime aikoina yleistynyt yksilölähtöinen ongelma. Jotkut henkilöt eivät yksinkertaisesti osaa tai kykene vastaamaan lisääntyviin yhteistyön vaatimuksiin. Yhteistoiminta edellyttää sellaisia sosiaalisia ja psyykkisiä ominaisuuksia sekä taitoja, joita ei monilla yksintyöskentelyyn ja oman reviirin hoitamiseen tottuneilla henkilöillä ole. Yhteistyöongelmien taustalla saattaa olla myös henkilökohtaista katkeroitumista jostain tilanteesta, jonka henkilö on kokenut voimakkaana itsetunnon loukkauksena. Tällöin kilpailu tai kostaminen saattaa muodostua henkilön päätehtäväksi työpaikalla. Varsinkin toimivaa yhteistyötä vaativilla aloilla kyky rakentavaan yhteistyöhön on ammattitaidon ja työn hallinnan olennainen osa. Kärjistyneet yhteistyöongelmat voivat olla yhteisön sisäisiä, jolloin ne ilmenevät yhden työntekijän ja ryhmän välillä, ryhmän sisäisten klikkien välillä tai esimiehen ja työyhteisön välillä. Yhteistyöongelmia esiintyy myös eri yksiköiden välillä. Ne saattavat ilmetä mm. tietokatkoksina, työprosessien katkeamisina tai haluttomuutena kehittää yhteistä toimintaa. Yhteistyöongelmia saattaa muodostua johdon sisäisinä ristiriitoina joko eri yksiköiden esimiesten välillä tai sitten eri esimiestasojen välillä. Yhteistyöongelmat saattavat johtaa työyhteisön ongelmakierteeseen, jolloin lopulta ongelmana ei olekaan enää vaikeudet, joista negatiivinen kierre alkoi, vaan ristiriidat, joita on syntynyt tilanteen pitkittymisen myötä. Kärjistyneet yhteistyöongelmat saattavat johtaa työyhteisön negatiiviseen ongelmakierteeseen, jonka seuraukset voivat olla hyvin laajat ja tuhoisat. Ongelmakierteen selvittämisen tekee erityisen hankalaksi se, että lopulta ei ongelmana ole enää ne vaikeudet, joista negatiivinen kierre alkoi, vaan sen sijaan ne ristiriidat, joita on syntynyt tilanteen pitkittymisen myötä. Itse ongelma ei enää olekaan ongelma, vaan se, miten ongelmaa on yritetty ratkaista. On kuitenkin varottava, ettei työyhteisön ongelman selvittämisessä eksytä väärille poluille. Jos ongelmaa yritetään ratkaista niin, että lähdetään etsimään syyllistä ja todistamaan oikeassa olemista, kuluttaa työyhteisö lähes kaiken energiansa tällaiseen turhaan taisteluun. Monia vaikutusvaltaisia tahoja saatetaan sotkea asiaan tarpeettomasti mukaan ikäänkuin vahvistamaan taistelulinjoja. Harhateille joudutaan ongelmanratkaisussa myös silloin, kun pyritään vetoamaan tunteisiin eri asiantuntijatahojen kautta ja korjaamaan epäoikeudenmukaisuutta tällä tavoin. Kaikki energia kulutetaan ongelmien esillä pitämiseen ja niihin liittyvien vaikeittenkin tunteiden loputtomaan käsittelyyn. Saatetaanpa ratkaisun toivossa tarjota tunteisiin vetoavaa kuvausta ongelmista muuallekin, esimerkiksi medialle. 8

9 3. Keinot ja menetelmät työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi 3.1. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Työyhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin kannalta on parasta, jos ristiriitojen syntyminen voidaan ehkäistä ennalta. Ongelmien ja ristiriitojen ennalta ehkäisy perustuu siihen, että työyhteisössä tietyt asiat on laitettu järjestykseen ja ne toimivat. Koko työyhteisö pitää näiden asioiden toimivuutta tärkeänä ja niihin panostetaan tietoisesti. Hyvinvoiva ja tasapainoinen työyhteisö harrastaa avointa kommunikointia. Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja kaikilla on paitsi mahdollisuus niin myös halu ilmaista oma mielipiteensä asioista. Ilmapiiri on sellainen, että kaikkien näkemyksiä kuunnellaan ja arvostetaan. Työyhteisö on luonut itselleen yhteiset periaatteet, selkeät pelisäännöt, kuinka työyhteisössä kussakin tilanteessa toimitaan. Ne on voitu esimerkiksi kirjoittaa työyhteisön huoneentauluksi tai saatettu muulla tavalla koko työyhteisön tietoon. Työyhteisö kokee vastuun yhteiseksi; jokainen kantaa vastuusta osansa siitä huolimatta, että virallisesti esimies on viime kädessä se, joka vastaa työyhteisön toiminnasta. Esimies käy työntekijöiden kanssa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kehityskeskusteluja, jotka koetaan luottamuksellisiksi, mutta hengeltään avoimiksi. Esimies antaa palautetta työntekijöille muutenkin kuin kehityskeskustelujen yhteydessä ja työyhteisön jäsenetkin osaavat antaa palautetta esimiehelle rakentavassa hengessä. Uudet työntekijät perehdytetään asianmukaisesti tehtäviinsä. Uusista asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle välittömästi ja asioista keskustellaan avoimesti. Henkilöstöllä on mahdollisuus tarvitsemaansa koulutukseen ja työtovereilta on helppo kysyä neuvoa työasioissa. Työyhteisö on halukas kehittämään toimintaansa ja työmenetelmiään ja sillä on siihen valtuudet. Erilaisia ryhmätyöskentelymuotoja suositaan ja ryhmille annetaan riittävästi vastuuta ja valtuuksia toiminnan sujumiseksi. Kaiken kaikkiaan hyvä työyhteisö tukee, motivoi ja antaa voimia vaikeissakin työolosuhteissa. Työyhteisön toiminnan ja hyvinvoinnin kannalta on parasta, jos ristiriitojen syntyminen voidaan ehkäistä ennalta. Hyvinvoiva ja tasapainoinen työyhteisö harrastaa avointa kommunikointia. Se tukee, motivoi ja antaa voimia vaikeissakin työolosuhteissa. 9

10 3.2. Keinoja työyhteisöongelmien ratkaisuun Esimies on vastuussa työpaikkaongelmien selvittämisestä. Usein vaikeutena puuttua työyhteisössä esiintyviin ristiriitoihin on se, ettei esimies ole havainnut tai saanut mistään tietoa ongelmien olemassaolosta. Sellaisista ristiriidoista ja ongelmista, joista ei itse pysty selviämään, on syytä pikimmiten keskustella oman esimiehen kanssa. Esimiehen tulee suhtautua tällaisiin ilmoituksiin vakavasti ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin ongelmien ja ristiriitojen tutkimiseksi ja ratkaisemiseksi. Jos ongelmat tai ristiriidat liittyvät omaan esimieheen eikä niitä enää keskustelemalla pystytä selvittämään, tulee yhteyttä ottaa seuraavaan esimiestasoon. Ongelmat ja ristiriidat tulisi pystyä selvittämään oman työyhteisön sisällä asioista yhteisesti keskustellen. Työyhteisöjen ongelmista ja ristiriidoista suurin osa tulisi pystyä selvittämään oman työyhteisön sisällä asioista yhteisesti keskustellen. Sivulla 12 on yhtenä käyttökelpoisena menettelymallina Pekka Järvisen laatima kaavio siitä, kuinka ja missä järjestyksessä työyhteisön ongelmia on tarkoituksenmukaista käsitellä. Tätä kaaviota on käytännössä kokeiltu erilaisissa työyhteisöongelmien käsittelyissä yhteydessä ja todettu se hyvin toimivaksi ja käyttökelpoiseksi apuvälineeksi (Pekka Järvinen: Esimiestyö ongelmatilanteissa 1998). 10

11 4. Mistä saa tarvittaessa apua? Työyhteisön ongelmatilanteissa voivat kaupungin omat koulutuksen saaneet työnohjaajat olla suureksi avuksi. Työnohjausta voidaan hyvin käyttää työpaikoilla ilman ilmenneitä ongelmiakin tai jopa ongelmien välttämiseksi ennaltaehkäisevässä mielessä. Tilanteista riippuen työnohjausta voivat saada niin esimiehet, työyhteisöt kuin yksittäiset työntekijätkin. Työnohjauksen keskeisenä tarkoituksena on oppia tutkimaan omaa työtä osana työyhteisön toimintoja, oman toiminnan tai yhteistyön mahdollisia esteitä sekä kehittämään työtoimintoja. Ammattitaidon ja yhteistyökykyjen lisääntymisen kautta työn hallintakin paranee. Työnohjaajien yhteystiedot löytyvät mm. työväenopiston koulutuskalenterin loppusivuilta. Työyhteisön ulkopuolista apua on ongelmanratkaisuun saatavissa myös työsuojeluvaltuutetuilta, pääluottamusmiehiltä sekä työnantajan taholta henkilöstöpalveluiden asiantuntijoilta. Terveysviraston psykologeilta voi myös kysyä apua ongelmatilanteisiin. Ulkopuolisten konsulttien käyttö voi myös tulla kyseeseen. Joskus ongelmat ja ristiriidat voivat olla sen laatuisia, että kysymykset joko yksittäisen työntekijän tai koko työyhteisön terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä voivat nousta esille. Silloin esimiehellä on mahdollisuus keskusteltuaan aina ensin asianomaisten itsensä kanssa pyytää työterveyshuollon ammattiapua ongelmiin. Neuvoa kulloinkin parhaiten sovellettavasta menettelystä kannattaa kysyä työterveyshenkilöstöltä. Tavallisesti aluksi ryhdytään tilanteen vaatimiin tarkempiin tutkimuksiin ja selvityksiin ongelman laadun ja tarvittavien toimenpiteiden tai mahdollisten hoito- ja kuntoutusmuotojen arvioimiseksi. Toisinaan voi olla myös tarkoituksenmukaista osoittaa (kirjallinen pyyntö) yksittäinen henkilö esimerkiksi työkyvyn arviointiin. Tällöin esimies tai henkilö itse tilaa ajan työterveyslääkärin tarkastukseen, missä henkilön työkykyisyys arvioidaan. Kaupungin omat työnohjaajat voivat olla suureksi avuksi. Työnohjausta voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi. Ulkopuolisia auttajatahoja: työsuojeluvaltuutetut pääluottamusmiehet henkilöstöpalvelut psykologit Apua on siis tarjolla, joten ei ole syytä epäröidä ottaa yhteyttä, kun ongelmat tai ristiriidat alkavat tuntua sen tasoisilta, ettei niitä enää omassa työyhteisössä voida ratkaista. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on saatavilla henkilöstöpalveluista lainaksi. Kirjallisuusluettelo on tämän oppaan liitteenä. Vaasan kaupungin intranet-sivuilta henkilöstöpalveluiden kohdalta löytyvät tiedot kirjoista ja siitä, ovatko ne tällä hetkellä lainattavissa. 11

12 TYÖYHTEISÖN ONGELMIEN JA KONFLIKTIEN KÄSITTELY Työyhteisön toimivuuden jatkuva seuranta Havainnot Keskustelut ja haastattelut (mm. kehityskeskustelut) Mittarit (mm. hyvän ja tasa-arvoisen työpaikan kriteerit Konfliktien ja ongelmien kartoitus Mitkä ongelmat ovat ja miten ne haittaavat toimintaa? Keitä ongelmat koskevat? Miten kauan ongelmat ovat jatkuneet? Miten ongelmia on yritetty ratkaista? Mitä ehdotuksia on ongelman ratkaisuksi? Kenellä tai keillä on ensisijainen vastuu tilanteen hoitamisesta? Selkeä johdon päätös tilanteeseen puuttumisesta Tilanteen ei anneta jatkua Nimetään linjajohdon edustaja vastaamaan ongelman käsittelyprosessista Ongelman käsittelyn rajaaminen Ongelmat palautetaan sinne, missä ne ovat syntyneet Määritellään käsittelyprosessin tavoitteet sovitaan osallistujista, työtavasta ja aikataulusta Periaatteena: ihmisten hoitamisesta työtehtävien hoitamiseen Työyhteisön perusrakenteiden tarkastus Tehtävien ja tavoitteiden kirkastaminen Johtajuuden vahvistaminen Töiden organisoinnin parantaminen Yhteisten pelisääntöjen täsmentäminen Säännöllisten palavereiden järjestäminen ja kehittäminen Sopimukset toimenpiteistä ongelmien korjaamiseksi Mihin toimenpiteisiin ryhdytään? Mitä tehdään eri tavoin kuin ennen? Mitä toimintoja ja rakenteita vahvistetaan? Seuranta Mitä on tehty tilanteen korjaamiseksi? Mitä myönteistä on tapahtunut? Sovitaan jatkotoimenpiteistä 12

13 KIRJALLISUUSLUETTELO: Alaja Kristiina Dunderfelt Tony Heiske Pirkko Mahdollisuuksien työyhteisö LK-kirjat 1999 Henkilökemia yhteistyö erilaisten ihmisten välillä Dialogia Oy 1998 Hyvinvointia työyhteisöön Yrityskirjat 2001 Hellsten Tommy Virtahepo työpaikalla kohti hyvinvoivaa työyhteisöä Writers House 1998 Honkanen Henry Järvinen Pekka Organisaation ja työyhteisön kehittäminen suuntauksia ja menetelmiä Työterveyslaitos 1989 Esimiestyö ongelmatilanteissa konfliktien luomat haasteet työyhteisössä WSOY 1998 Murto Kari Prosessin johtaminen kohti prosessikeskeistä työyhteisön kehittämistä Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 1992 Mäkipeska Marja, Niemelä Terttu Hengittävä työyhteisö johtamista muutosvirrassa Edita 1999 Mäkitalo Merja Ryhmämenetelmä oman työn hallintaan käsikirja Työturvallisuuskeskus 2000

14 Nakari Risto, Valtee Pasi Menestyvä työyhteisö yhteistoiminnallisuuden näkökulmia työyhteisön kehittämiseen; Helsingin kaupunki 1995 Niskanen Mauno, Murto Kari, Haapamäki Jouko Salmimies Pekka, Salmimies Raija Valpola Anneli Menestys ja jaksaminen. Miten toteuttaa henkistä työsuojelua; Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 2000 Esimiehen arkipsykologiaa WSOY 1998 Kehityskeskustelun mahdollisuudet WSOY 2000 Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi; Helsingin kaupunki 2000 Työpaikkakiusaaminen totta vai tarua; Vaasan kaupunki, työsuojelutiedote 1/97

15 Ulkoasu - Layout: Salli Hietikko Paino: I-print 2001

Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään:

Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään: Työpaikkojen ristiriidat voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1. Työyhteisön muutos- ja kriisitilanteet Organisaatiomuutokset Äkilliset kriisitilanteet: irtisanomiset Ympäristön odotukset vs. omat tavoitteet

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Ristiriidoista ratkaisuihin

Ristiriidoista ratkaisuihin Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7)

TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) 2 (7) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Mikä on häirintää ja mikä ei? 3 3. Ristiriitatilanteiden

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty

Hyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011

Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Hyvä käytös sallittu! Ammatillisuutta työkäyttäytymiseen

Hyvä käytös sallittu! Ammatillisuutta työkäyttäytymiseen Hyvä käytös sallittu! Ammatillisuutta työkäyttäytymiseen Lappeenranta 11.2.2011 Asiantuntija Tarja Räty Tarja Räty 7.2.2011 1 Työn merkitys keskivertosuomalaiselle Keskiverto suomalainen haluaa mielenkiintoisen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 238 2 Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin Työ hallitsee

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN. Päivi Lohi-Aalto

TYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN. Päivi Lohi-Aalto TYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskus AKAVAn ja STTK:n yhteinen palveluorganisaatio, l joka tarjoaa koulutus-, kehittämis- ja kulttuuripalveluja jäsenliitoille

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA Hyvä käytös SALLITTU - häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA FLIRTTI SAATTAA PIRISTÄÄ työyhteisön arkea. Sukupuolinen häirintä ei kuitenkaan ole koskaan

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot