Laadukas Mamk. Laatutyö Mamkissa

Transkriptio

1 Laadukas Mamk Laatutyö Mamkissa

2 Laatutyön pitkät perinteet 1990-l. Laatutyön kehittäminen käynnistyi va. ammattikorkeakoulussa 1994 Laatutyön organisaatio: yksiköihin laatupäälliköt, yhteinen laatutiimi, henkilöstön laatukoulutus 1996 Ensimmäinen yhteinen laatukäsikirja I-S AMKien itsearviointimallin kehittämishanke käynnistyi ( ) 1998 Ensimmäinen itsearviointi (SLP), v lähtien EFQM-pohjainen Ensimmäiset johdon katselmukset 1999 Laatujärjestelmän kansainvälinen arviointi (KKA) 2004 Yhteispohjoismainen korkeakoulujen laatuprojekti (kolmen parhaan joukossa) 2006 Laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (KKA) 2009 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämis- ja seurantaseminaari 2013 Laatujärjestelmän auditointi Marjo Nykänen

3 Laatutyön pitkät perinteet Lisäksi Erikoistumisopintojen akkreditointeja Koulutusohjelmien arviointeja Toimiluvan saamiseen, jatkotutkintokokeiluun ja laatuyksikköhakuihin liittyviä arviointeja Diploma Supplement Label 2006 ja 2009 Useita laadunhallintaan liittyviä benchmarking -projekteja (esim. TKItoiminta Savonia-AMKin kanssa, laadunhallinta ja toiminnanohjaus Turun AMKin kanssa, molemmista julkaisut) OKM:n tuloksellisuuspalkintoja (16 kertaa = toiseksi eniten) Koulutuksen laatuyksikkö (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma) Suomen paras ammattikorkeakoulu Talouselämä-lehden vertailun mukaan. Voiton taustalla ovat mm. Suomen paras opiskelijatyytyväisyys ja opintojen hyvä sujuminen Marjo Nykänen

4 Mamkin tuloksellisuus Vuonna 2011: opintoprosessin laatu ja tehokkuus ( ) Vuonna 2010: opintoprosessin laatu ja tehokkuus sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö. Tuloksellisuusrahaa saatiin myös kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman laatuyksikkövalinnasta. (yht ) Vuonna 2009: tutkimus- ja kehitystyö sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö ( ) Vuonna 2008: tutkimus- ja kehitystyö ( ) Vuonna 2007: koulutuksen vetovoima ja opintojen eteneminen sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö ( ) Vuonna 2006: työelämäyhteydet sekä tutkimus- ja kehitystyötoiminta- ja uudistumiskyky ( ) Vuonna 2005: työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö ( ) Vuonna 2002: tehokas ja taloudellinen toiminta ( ) Lisäksi MAMK on saanut tuloksellisuusrahaa kansainvälisyyden perusteella vuosina 2002, 2000, 1999, 1997 ja Marjo Nykänen

5 Mamkin laatupolitiikka Mikkelin ammattikorkeakoulussa laatupolitiikalla tarkoitetaan laatutyön yleisiä periaatteita. Laatupolitiikan toteuttamisen työväline on laatujärjestelmä. Mamkissa arvostetaan laatua ja toiminnan laatua parannetaan avaimena käyttäjiltä ja asiakkailta saatu palaute. Hyvä laatu saavutetaan kehittämällä ammattikorkeakoulun koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, palvelutoiminnan sekä tukipalvelujen laatua kohti erinomaisuutta. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus perustuvat laatujärjestelmän systemaattisesti tuottamaan tietoon.

6 Mamkin laatupolitiikka Laadukas toiminta varmistaa Mamkin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja on tärkeä kilpailutekijä. Laadun tavoitteet, ylläpito ja parantaminen perustuvat Mamkin strategiaan ja integroituvat ammattikorkeakoulun ja sen eri yksiköiden toimintaan. Toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen valitaan tehokkaita ja taloudellisia toimintamalleja ja menettelyjä, jotka motivoivat henkilöstöä ja opiskelijoita laadun parantamiseen. Laatutyössä noudatetaan avoimuutta, luotettavuutta ja luottamuksellisuutta.

7 Mamkin laatupolitiikka Laadun kehittäminen sisältyy Mamkin koko henkilöstön ja opiskelijoiden toimintaan. Lisäksi sidosryhmien edustajat osallistuvat toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Jokainen korkeakouluyhteisön jäsen vastaa oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Laatujärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä vastaa laatuorganisaatio, johon kuuluvat laatu- ja palvelujohtaja, laatusuunnittelija, laatutiimi ja yksiköiden laatuvastaavat. Laatujärjestelmä ja sen tuottama tieto dokumentoidaan henkilöstö- ja opiskelijaintroihin ja www-sivuille käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. Opiskelijaintrassa ja www-sivuilla on myös englanninkielistä aineistoa. Laatujärjestelmän tuottamasta tiedosta viestitään aktiivisesti.

8 Laatujärjestelmän kokonaisuus Mamkin laatujärjestelmän tavoitteena on tuottaa systemaattisesti tietoa johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi ja näin varmistaa toiminnan laatu yhdenmukaistaa käytäntöjä ja levittää hyviä toimintamalleja tukea korkeakouluyhteisön jäsenten osallistumista toiminnan kehittämiseen vahvistaa laatukulttuuria. Laatujärjestelmässä ja laatutyössä sovelletaan laatuympyrää eli jatkuvan kehittämisen kehää: SUUNNITTELE TOTEUTA ARVIOI KEHITÄ. Laatujärjestelmän kokonaisuuteen kuuluvat laatujärjestelmän kuvaus, suunnitteluvaihetta ohjaavat asiakirjat, toteuttamisvaiheen ydin- ja tukiprosessit sekä sopimukset ja menettelyohjeet, arviointi- ja palautejärjestelmä, kehittämistoimenpiteet ja kaikkia vaiheita koskeva dokumentointi ja viestintä.

9 KUVA. Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä

10 Suunnittelu Ammattikorkeakoulun toimintaa ja laadunhallintaa ohjaa strategia, johon on kirjattu strategiset valinnat ja tavoitteet. Strategiaa täydentävät toimenpideohjelmat. Strategia tehdään vähintään kolmen vuoden välein ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain kehittämistoimenpiteiden arvioinnin perusteella. Strategiset linjaukset viedään vuosittain ammattikorkeakoulun ja sen yksiköiden toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin. Mamkin strategia laaditaan osakeyhtiön hallituksen johdolla vuorovaikutteisesti ammattikorkeakoulun hallituksen, henkilöstön, opiskelijakunnan ja sidosryhmien kanssa

11 Mamkin strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen yhteydet laatujärjestelmään on kuvattu oheisessa kuvassa.

12 Toteutus Toteutusvaiheessa toimintaa ohjaavat ammattikorkeakoulun laatujärjestelmään kuuluvat ydin- ja tukiprosessit sekä sopimukset ja menettelyohjeet. KUVA. Mikkelin ammattikorkeakoulun ydinprosessit ja tukipalvelut

13 Arviointi- ja palautejärjestelmä Mamkin toiminnan tuloksista ja laadusta kerätään palautetta tuloskorttien, opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyjen, kehityskeskustelujen, sisäisten katselmusten, itsearviointien ja ulkoisten arviointien kautta. Arviointi- ja palautejärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään ammattikorkeakoulun johtamisessa ja toiminnanohjauksessa organisaation kaikilla eri tasoilla. Palaute kerätään mittaussuunnitelman mukaisesti.

14 KYSELY KOHDERYHMÄ KERÄYSTAPA AJANKOHTA KERÄYSVASTUU ANALYSOINTIVASTUU Opintojaksopalautekysely, välipalaute Kaikki opiskelijat Paperi tai ohjelma MITTAUSSUUNNITELMA Jokaisen opintojakson keskivaiheessa MUUTOSTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTYS Opettaja tai laitoksen vastuuhenkilö Opettaja Opettaja ja koulutusjohtaja Opintojaksopalautekysely, loppupalaute Kaikki opiskelijat Paperi tai ohjelma Jokaisen opintojakson päättymisvaiheessa Opettaja tai laitoksen vastuuhenkilö Opettaja Opettaja ja koulutusjohtaja Markkinoinnin ennakko-odotuskysely 1. vuoden opiskelijat Webropol Opintojen alkuvaiheessa Markkinointipäällikkö Markkinointipäällikkö Markkinointipäällikkö Tulokysely 1. vuoden opiskelijat Webropol Koulutuksen kehittämiskysely 3. vuoden opiskelijat ja ylemmän amk-tutkinnon 2.vuoden opiskelijat Opintojen alkaessa toisen jakson aikana Laitoksen laatuvastaava Webropol Ensimmäisen jakson aikana Laitoksen laatuvastaava Laitoksen laatuvastaava laitostasolla, MAMKin tasolla laatusuunnittelija Laitoksen laatuvastaava laitostasolla, MAMKin tasolla laatusuunnittelija Laitostasolla koulutusjohtaja, MAMKin tasolla koulutustiimi Laitostasolla koulutusjohtaja, MAMKin tasolla koulutustiimi Opetusministeriön työllistymiskysely Valmistuvat Asio (Opala) Noin kolme viikkoa ennen valmistumisajankohtaa Laitoksen laatuvastaava Koulutusjohtaja Laitostasolla koulutusjohtaja, MAMKin tasolla johtoryhmä Opintotoimiston asiakaspalvelukyselyt Koko henkilöstö ja opiskelijat Webropol Marraskuu, pariton vuosi Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Palvelupäällikkö Hallintopalvelujen asiakaspalvelukysely Koko henkilöstö Webropol Syyskuu, pariton vuosi Johtoryhmä Laatu- ja palvelujohtaja Johtoryhmä Työyhteisön kehittämiskysely Henkilöstö Webropol Toteutetaan vuosittain Laatu- ja palvelujohtaja Yksikön johtaja Johtoryhmä, yksikön johtaja EFQM-itsearviointi, MAMK-taso Johto Webropol 3-5 vuoden välein Laatu- ja palvelujohtaja Laatu ja palvelujohtaja Rehtori, laatu- ja palvelujohtaja Laatujärjestelmän itsearviointi Johto ja laatuvastaavat Webropol 3 vuoden välein Laatu- ja palvelujohtaja Laatu- ja palvelujohtaja Johtoryhmä, laatutiimi Kv-vaihtokysely Opiskelijat Webropol Lokakuu, parillinen vuosi Kv-päällikkö Kv-päällikkö Kv-päällikkö Vaihto-opiskelijoiden palautekysely Saapuvat vaihto-oppilaat Webropol Lokakuu Kv-päällikkö Kv-päällikkö Kv-päällikkö Käynnissä olevan projektin arviontikysely ja päättyneen projektin arviointikysely Projektin ohjausryhmä HanSa Jokaisen projektin aikana ja päätyttyä Projektipäällikkö Projektipäällikkö Kehitysjohtaja Sidosryhmäpalaute Keskeiset sidosryhmät Webropol 3-5 vuoden välein Laatu- ja palvelujohtaja Asiakkuuspalvelupäällikkö Laatu- ja palvelujohtaja Alumnikysely Alumnit Webropol 3-5 vuoden välein Opetusjohtaja Suunnittelija (opetuspalvelut) Opetusjohtaja Avoimen ammattikorkeakoulun asiakaspalautekysely Täydennyskoulutuksen loppupalaute Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille Täydennyskoulutuksen opiskelijat Webropol Kerran vuodessa Suunnittelija (Avoin AMK) Suunnittelija (Avoin AMK) Täydennyskoulutuspäällikkö Webropol / paperi Koulutusten lopussa Koulutuksen opettaja / laitoksen täydennyskoulutuksen vastaava Koulutuksen opettaja / laitoksen täydennyskoulutuksen vastaava Koulutuksen opettaja / laitoksen täydennyskoulutuksen vastaava

15 Tuloskortit Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisen yhteydessä tehdään tulosyksikkökohtainen tuloskortti. Tuloskortti sisältää strategian toteutumisen seurannan kannalta keskeiset mittarit. Tuloskorttien mittarit tarkistetaan ja päivitetään kerran vuodessa. Toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista seurataan ja raportoidaan hallituksille kaksi kertaa vuodessa.

16 Opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Opiskelijakyselyillä kerätään palautetta ammattikorkeakouluun hakeutumisesta, ennakko-odotusten toteutumisesta, opintojen aloituksen sujuvuudesta, opetuksen laadusta ja kehittämisestä, opintojen ohjauksesta, koulutusohjelman oppimisympäristöstä ja työskentelyilmapiiristä, valmistumisvaiheen työllistymistilanteesta ja työn luonteesta sekä opiskelun tukipalveluista. Henkilöstölle tehtävällä työyhteisön kehittämiskyselyllä kerätään palautetta työn luonteesta, työyksikön tiedonkulusta, työskentelyolosuhteista, toimintatavoista, johtamisesta ja henkilöstön sitoutumisesta. Tukipalveluiden kehittämiseksi kootaan tietoa opiskelijoille ja henkilöstölle säännöllisesti tehtävillä asiakaskyselyillä. Mamkin ulkoiset sidosryhmät on määritelty neljälle kumppanuustasolle: strategiset kumppanuudet, ydinkumppanuudet, kiinteät yhteistyösuhteet ja satunnaiset yhteistyösuhteet. Keskeinen sidosryhmä ovat Mamkin alumnit. Sidosryhmiltä kootaan ydinprosessien toiminnan kehittämistä tukevaa palautetta.

17 Kehityskeskustelut Esimiehet käyvät henkilöstönsä kanssa vuosittain kehityskeskustelut. Vuorovaikutteisessa keskustelussa käydään läpi henkilön itsearviointi, kehittymistarpeet sekä henkilön ja organisaation tavoitteet. Kehityskeskusteluissa noudatetaan yhteistä ohjeistusta, joka tarkistetaan vuosittain. Kehityskeskusteluista laaditaan yksikkökohtaiset yhteenvedot, jotka käsitellään henkilöstön kanssa ja toimitetaan henkilöstöpäällikölle. Henkilöstöpäällikkö laatii yhteenvedon johtoryhmän käsittelyyn.

18 Katselmukset Mamkin ylin johto tekee vuosittain yksiköissä johdon katselmuksen. Tavoitteena on arvioida yksikön toimintaa sekä tukea ja edistää itseohjattua kehitystyötä. Katselmuksessa käsitellään yksiköiden toimintaa, tuloksia ja taloutta. Lisäksi käsitellään edellisenä vuonna sovitut kehittämistoimenpiteet ja sovitaan uusista kehittämistavoitteista palautejärjestelmän antamien tulosten ja johdon katselmuksen pohjalta. Laatu- ja palvelujohtaja ja laatusuunnittelija toteuttavat laatukatselmuksen yksiköissä noin kolmen vuoden välein. Tilaisuudessa yksiköt esittelevät omat laatutyön kuvauksensa ja dokumentoinnin. Lisäksi keskustellaan erikseen nimetyistä ajankohtaisista laadunhallintaan liittyvistä kehittämisteemoista. Opetusjohtaja ja henkilöstön ja opetuksen kehittämispäällikkö tekevät OPSkatselmukset, kun opetussuunnitelmia uudistetaan tai uusi koulutus aloitetaan. Katselmuksen tavoitteena on kehittää opetussuunnitelmia ja opetuksen järjestämistä sekä tukea laitosten omaa kehittämistyötä.

19 Itsearvioinnit Ammattikorkeakoulun johto tekee kokonaisarvioinnin EFQM-mallin pohjalta joka kolmas vuosi. Arvioinnit johtavat strategisiin kehittämishankkeisiin, joille varataan erilliset resurssit. Laatujärjestelmän itsearviointi tehdään joka kolmas vuosi. Prosessit arvioidaan säännöllisesti. Lisäksi tehdään muita itsearviointeja esimerkiksi rakenteelliseen kehittämiseen ja ulkoisiin arviointeihin liittyen.

20

21 Ulkoiset arvioinnit Ulkoisen arvioinnin avulla Mamk saa tietoa toimintansa nykytilasta ja kehittymisestä suhteessa muihin korkeakouluihin ja muuhun toimintaympäristöön. Mamk osallistuu mm. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointihankkeisiin. Ulkoisen arvioinnin tavoitteita palvelevat myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittarit, erilaiset benchmarking-hankkeet ja työelämältä ydinprosessien kehittämiseksi hankittu palaute.

22 Kehittämistoimenpiteet Ydinprosessien mukaista toimintaa ja tukipalveluja kehitetään systemaattisesti. Kehittäminen perustuu kerättyyn ulkoiseen ja sisäiseen arviointi- ja palautetietoon. Tämän tiedon pohjalta esille nousseet kehittämistoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan, niiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sekä tulokset hyödynnetään ammattikorkeakoulun operatiivisessa toiminnassa tai strategisissa valinnoissa. Kehittämistoimenpiteet dokumentoidaan ja niistä tiedotetaan korkeakouluyhteisön jäsenille.

23 Laatujärjestelmään liittyvä vastuunjako Vastuutaho Rehtori Vararehtori/kehitysjohtaja Opetusjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Laatu- ja palvelujohtaja Laatu- ja palvelujohtaja Laatu- ja palvelujohtaja Laatusuunnittelija Yksiköiden johtajat Laatuvastaavat Opiskelijavastaavat Henkilöstö Opiskelijat MAMOK ja alakohtaiset opiskelijayhdistykset Vastuualue Kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja tuloksista. Vastuu oman toimialueensa toiminnan laadusta ja tuloksista. Kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun laatupolitiikan toteutumisesta laatujärjestelmän avulla. Vastuu - ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kehittämisestä ja Laatu- ja arviointitiimin toiminnasta - laadunhallinnan koordinoinnista ja ohjeistuksesta yksiköille - laadunhallintaan liittyvästä sisäisestä ja tarvittaessa ulkoisesta viestinnästä - palautekyselyiden käynnistämisestä ja Mamk-tason tulosten analysoinnista - Mamk-tason kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä, seurannasta ja arvioinnista - laatujärjestelmään liittyvästä dokumentoinnista Mamk-tasolla. Vastuu - yksikön toiminnan laadusta ja tuloksista - yksikön toiminnan laadunhallinnan toimivuudesta - yksikön kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä, seurannasta ja arvioinnista - jokaisen yksikössä työskentelevän laatutietoisuudesta. Vastuu - yksikön laatutyöstä yhteistyössä johtajan kanssa - palautekyselyiden käynnistämisestä ja yksikön tulosten analysoinnista ja niistä tiedottamisesta - laadunhallintaan liittyvästä dokumentoinnista yksikkötasolla. Vastuu laatujärjestelmän esittelystä opiskelijoille ja laatupalautteiden käsittelystä opiskelijoiden kanssa. Vastuu oman tehtäväalueen toiminnan laadusta ja kehittämisestä ja oikeus antaa kehittävää palautetta. Vastuu oppimisesta ja opintojen etenemisestä ja oikeus antaa kehittävää palautetta. Vastuu opiskelijoiden osallistumisesta Mamkin kehittämistyöhön (edustajat AMK-hallituksessa, eri tiimeissä ja kehittämisfoorumeissa).

24 Laatujärjestelmän dokumentointi Henkilöstöintra on ensisijainen laatudokumenttien käyttö- ja säilytyspaikka. Dokumentit on ryhmitelty laatuympyrän mukaisesti. Sivuilla ovat muun muassa: Suunnitteluosio: lait ja asetukset, toimilupa OKM-sopimukset, Mamkin strategia ja toimenpideohjelmat, toimintasuunnitelma ja talousarvio Toteutusosio: ydin- ja tukiprosessit, sopimukset ja menettelyohjeet Arviointi- ja palauteosio: tuloskortit, opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet, kehityskeskusteluohjeet, katselmukset, itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit Kehittämisosio: kehittämistoimenpiteet Lisäksi sivuilla ovat tilastotiedot, yksiköiden laatutyön kuvaukset, laatutiimin kokousmuistiot ja laatublogi. Osa laatudokumenteista julkaistaan myös opiskelijaintrassa ja Mamkin wwwsivuilla, joissa on myös englanninkielistä aineistoa. Yksiköt tallentavat laatudokumentit yhteisesti määritellyllä tavalla.

25 Laatujärjestelmän viestintä Laatutyötä koskevan viestinnän tavoitteena on kertoa Mamkin toiminnan tuloksista ja kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi viestinnän tavoitteena on nostaa esiin laatutyön merkitys ammattikorkeakoulun toiminnalle ja innostaa henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä osallistumaan laatutyöhön ja sitä kautta toiminnan kehittämiseen. Tärkeimmät viestintäkanavat ovat henkilöstö- ja opiskelijaintrat, wwwsivut, sähköposti, esitteet sekä erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat. Keskeisiä viestinnän keinoja ovat kyselytuloksista laaditut tiedotteet, perehdyttämistilaisuudet ja -ohjeet, henkilöstöpäivät, erilaiset esittelyaineistot ja laatublogi. Sidosryhmille viestitään sähköpostilla, verkkosivuilla sekä mediatiedotteilla ja verkkolehdillä.

26