KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO Hyvät käytännöt jakoon -tilaisuus

2 PALAUTTEET 1/4 Pyydettiin itsearviointiraportin valmistuttua kaikilta osallistuneilta Vastaajamäärä mennessä 92; keskimäärin laitokselta 44 % arviointiin osallistuneista vastasi. Vastaajat olivat tasaisesti itsearvioinnin kahdesta keskusteluryhmästä (aamupäivän ryhmistä). Johtamisen ja strategian ryhmässä keskustelleista vastaajia oli jonkin verran muita vähemmän Mirja Tervo, Pirjo Halonen 2

3 PALAUTTEET 2/4 Itsearviointiin valmistautuminen etukäteispalaverit tavallisia aineistoon tutustuminen vaihteli (vajaa 70 % tutustui) Useat vastaajat kommentoivat etukäteisaineistoa tarpeelliseksi Soveltui hyvin tarkoitukseensa. Oli kattava. Materiaali oli selkeää ja sitä oli riittävästi Asiallista ja käyttökelpoista materiaalia Osa kaipasi analysoidumpaa aineistoa. Aineisto olisi haluttu varhaisemmassa vaiheessa kuin nyt saatiin Mirja Tervo, Pirjo Halonen 3

4 PALAUTTEET 3/4 Itsearviointipäivä Keskusteluryhmien toimintaan oltiin tyytyväisiä (91 %). Keskusteluja pidettiin hyvin alustettuina, tehokkaina ja vuorovaikutteisina sekä joissain vastauksissa jonkin verran kiireisinä ja liikaa asiaa sisältävinä Lopputuloksessa saattoi näkyä vahvimman ääni. Kehittämisideoita Kaksi peräkkäistä aamupäivää yhden koko päivän sijasta Aamun alkajaisiksi ryhmähengen nostatus Mirja Tervo, Pirjo Halonen 4

5 PALAUTTEET 4/4 Vaikuttavuus Puolet piti itsearvioinnin merkitystä laitoksen kehittämisessä melko suurena tai suurena. Vähäiseksi vaikuttavuus jäi 23 prosentin mielestä. Loput vastaajat eivät osanneet arvioida merkitystä. Vaikuttavuudelle keskeisenä vastaajat pitivät sitä, että kehittämiskohteita aidosti edistetään. Kehittämisen ilmapiirin lujittaminen Mirja Tervo, Pirjo Halonen 5

6 KEHITTÄMISALUEET 1/5 Koulutuksen strategia laitoksen koulutuksen strategia puuttui useilta laitoksilta pedagoginen kehittäminen Opintojen eteneminen huoli tutkinnon suorittaneiden osuuden alenevasta trendistä rahoitusmallikytkös tieto keskeyttäneistä opetussuunnitelmatyö opetuksen ja ohjauksen kehittäminen Opiskelijarekrytointi koveneva kilpailu opiskelijoista Työelämäyhteydet työelämävalmiudet ja niiden markkinointi tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Mirja Tervo, Pirjo Halonen 6

7 KEHITTÄMISALUEET 2/5 Johtaminen johtamismallit, mm. pedagogisten johtajien tehtävät ja asema selkiytettävä henkilöstön johtaminen: työn kuormittavuus, työn profiilit, jaksaminen, osaamisen kehittäminen Tiedontuotanto Johtaminen ja toiminta perustuvat laaja-alaiseen tietoon, josta nyt saadaan vain osa ja joskus hankalasti käytettävässä muodossa. Toiminnan on oltava ennustettavissa. Tietojärjestelmät talouden ajantasainen seuranta Mirja Tervo, Pirjo Halonen 7

8 KEHITTÄMISALUEET 3/5 Yhteisöllisyys, osaamisen jakaminen, vertaistuki Etenkin työuransa alussa olevat opettajat kaipaavat vertaistukea ja systemaattista perehdytystä opetustyöhön. Palautteet keräämisen systematisointi palautetiedon nykyistä parempi hyödyntäminen yliopistotasoinen palautejärjestelmä palautetietoa myös opintonsa keskeyttäneistä Koulutuksen kansainvälisyys opiskelija- ja opettajavaihdon kehittäminen englanninkielisen opetustarjonnan lisääminen Mirja Tervo, Pirjo Halonen 8

9 KEHITTÄMISALUEET 4/5 Viestintä Sisäinen koulutuksen prosessit näkyviksi sisäisen viestintäkäytännön kehittäminen (kokoukset, tiedon kuljettaminen, verkkosivut) osallistavuuden lisääminen Ulkoinen markkinointi: laitoksen osaamisen näkyväksi tekeminen sidosryhmien ja työmarkkinoiden kiinnostuksen heräämiseksi Alumnityö Alumneilla olisi nykyistä paremmin organisoituna merkitystä opiskelijarekrytoinnissa, työllistymisessä, opiskelijoiden urapolkujen kuvaajina Mirja Tervo, Pirjo Halonen 9

10 KEHITTÄMISALUEET 5/5 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus verkostoituminen, sidosryhmäyhteistyö Tilat usea laitos hajallaan eri puolella kampusta heikot tilat ja osittain opetusvälineet Mirja Tervo, Pirjo Halonen 10

11 ETEENPÄIN! Kehittämisalueiden etenemisen seuranta viimeistään keväällä 2014 Muoto on vielä avoin: sisäinen auditointi, itseraportointi tai muu menettely Tulevaisuudessa on mietittävä kehittämiseen tähtääviä arviointimuotoja: sisäiset auditoinnit, itsearvioinnit, jokin muu? Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ulkoinen auditointi tammikuussa Yliopiston itsearviointi lähtee KKA:n auditoinnin aineistoksi syyskuussa Mirja Tervo, Pirjo Halonen 11

12 KIITOS ITSEARVIOINTIIN OSALLISTUNEILLE! HYVÄÄ, AURINKOISTA KESÄÄ!