PARAS PAIKKA. Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa
|
|
- Mari Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PARAS PAIKKA. Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa
2
3 PARAS PAIKKA. Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa
4 2 1 Johdanto Lapin ammattikorkeakoulun toiminta perustuu luotettavuuteen, ennakkoluulottomuuteen ja yhteisöllisyyteen. Laadunhallinta on osa henkilöstön jokapäivästä työtä ja opiskelijoiden oppimista. Käytännössä tämä näkyy sitoutumisena yhteisiin toimintaperiaatteisiin, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Lapin AMKin laatukulttuuri perustuu henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden aktiiviseen ja avoimeen vuorovaikutukseen ja yhteisiin arvoihin. Kulttuuria edistetään palautteiden, arviointien ja auditointien avulla sekä palkinnoilla ja tunnustuksilla. Lapin AMKin laatukulttuuri ilmaisee myös opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden yhteisen näkemyksen hyvästä laadusta. PARAS PAIKKA laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa -käsikirja kertoo toiminnanohjauksesta ja laadunhallinnasta Lapin AMKissa. Käsikirjassa on kuvattu Lapin AMKin laatujärjestelmä, joka perustuu The Common Assessment Framework (CAF) -malliin. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Toiminnanohjaukseen ja laadunhallintaan liittyvä laajempi dokumentaatio on sähköisenä Lapin AMKin intrassa. Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt päivitetyn version käsikirjasta Aikaisempi versio tästä käsikirjasta on julkaistu nimellä Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan opas.
5 3 2 Lapin ammattikorkeakoulun laatupolitiikka Lapin AMKin laatujärjestelmä perustuu strategiaan ja sitä tukevaan johtamiseen, henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen, riittäviin taloudellisiin ja toiminnallisiin resursseihin sekä strategian toteuttamista tukeviin prosesseihin. Strategia toteutetaan myös sopimusohjauksen avulla. Lapin AMKin näkökulmasta laatu tarkoittaa tavoitteellista ja vastuullista toimintaa strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapin AMKin laatujärjestelmä pohjautuu CAF-malliin, mikä mahdollistaa toiminnan ja tulosten välisten syy seuraus-suhteiden hahmottamisen. PDCA-kehän käyttö puolestaan havainnollistaa suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja kehittämisen jatkuvaa sykliä toiminnan kehittämisessä. Kehittävän arvioinnin avulla tunnistetaan toiminnan vahvuudet, hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet. Kuvio 1 havainnollistaa Lapin AMKin laatujärjestelmää. Toiminnanohjaukseen ja laadunhallintaan liittyvät asiakirjat, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet ovat Lapin AM- Kin intrassa. Kuvio 1. Lapin AMKin laatujärjestelmä Laatupolitiikka luo perustan yhteiselle laatutyölle: jokainen vastaa oman toimintansa laadusta ja siitä, että toimii yhteisten sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on tukea toimintaa, joka perustuu Lapin AMKin arvoihin eli luottamukseen, ennakkoluulottomuuteen ja yhteisöllisyyteen. Laatujärjestelmän tavoitteet ja perusperiaatteet on kuvattu Taulukossa 1.
6 4 Taulukko 1. Laatujärjestelmän tavoitteet ja perusperiaatteet Ammattikorkeakoulun johto, esimiehet ja henkilöstö ovat sitoutuneet laatutyöhön ja ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämiseen. Toimintamme perustuu opiskelijoiden ja keskeisten sidosryhmien tarpeiden huomioimiseen ja luottamuksen arvoiseen kumppanuuteen. Seuraamme strategian pohjalta asetettujen tavoitteiden toteutumista toiminnassamme. Henkilöstömme on pätevää ja osaavaa. Kumppanuudet tukevat osaamisen kehittämistä ja uuden oppimista. Toimintaamme ohjaa hyvä hallintotapa ja toimintamme on asianmukaisesti dokumentoitua. Käsittelemme saamamme palautteet vastuullisesti. Palautteet muodostavat perustan oppimiselle ja toiminnan kehittämiselle. Arvioimme toimintaamme säännöllisesti. Osana arviointia kartoitamme kehityskohteet, joiden perusteella kehitämme toimintaamme. Viestimme toimintamme tuloksista säännöllisesti eri sidosryhmille. Osallistumme ulkoisiin arviointeihin säännöllisesti. Lapin AMKin toimintaa, keskeisten toimijoiden tehtäviä ja vastuita määrittävät seuraavat säännöt: Johtosääntö (päättää Lapin ammattikorkeakoulun hallitus) Tutkintosääntö (päättää Lapin ammattikorkeakoulun hallitus) Toimintasääntö (päättää Lapin ammattikorkeakoulun rehtori) Vaalisääntö (päättää Lapin ammattikorkeakoulun hallitus) Kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet, niin henkilöstö kuin opiskelijat, vastaavat oman toimintansa laadusta ja huolehtivat siitä, että he toimivat yhteisten sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Laadunhallinnan vastuutahot ja -alueet on kuvattu tarkemmin liitteessä Johtaminen Johtamisen tehtävänä on edistää ja tukea Lapin AMKin arvojen mukaista toimintaa, strategian toteuttamista sekä Lapin AMKin ja opetusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Lapin AMKin strategista johtamista ja laatujärjestelmän kytkeytymistä siihen havainnollistetaan Kuviossa 2 strategisen vuosikellon muodossa. Vuosikello kuvaa miten laatujärjestelmää käytetään strategisen johtamisen tukena niin henkilö- kuin yksikkötasolla.. Johtamista arvioidaan yhtenä osa-alueena joka toinen vuosi toteutettavassa henkilöstökyselyssä ja määräajoin toteutettavassa johtamisen arvioinnissa. Henkilöstöpalautteita ja johtamisen arvioinnin tuloksia hyödynnetään esimieskoulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan vuosittain pidettävässä johdon katselmuksessa.
7 5 Kuvio 2. Lapin AMKin strategisen johtamisen vuosikello Riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytyksiä, ja samalla osa toiminnanohjausta ja laadunhallintaa. Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet on kuvattu samannimisessä asiakirjassa, joka on Lapin AMKin intrassa. Riskienhallinnan arvioinnissa käytetään Lapin AMKin käyttöön laadittua arviointikehikkoa. Arviointi toteutetaan määräajoin. 2.2 Strategia ja toiminnan suunnittelu Lapin AMKin strategia tukee Lapin maakunnan strategoiden ja kehittämissuunnitelmien toteuttamista huomioiden alueen elinkeinoelämän kehittymisen ja työvoimatarpeiden ennakoinnin. Strategian toiminta-ajatuksena on Arktisuudesta elinvoimaa ja visiona vuodelle 2020 on olla valituilla painoaloilla arktisen osaamisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti arvostettu kouluttaja, kehittäjä ja kumppani. Painoalat ovat Kuviossa 3.
8 6 Kuvio 3. Strategian painoalat Strategian toteuttamiseksi on laadittu yhteiset tavoitteet ja mittarit. Vuosittaisessa strategiaseminaarissa arvioidaan saavutetut tulokset ja sovitaan toiminnan keskeiset tavoitteet seuraavalle vuodelle. Tavoitteiden pohjalta laaditaan tulosyksikkökohtaiset sopimukset. Tulossopimusten pohjalta asetetaan perustehtäville tavoitteet ja sovitaan toimenpiteet. Tulossopimukset kytkeytyvät kiinteästi tulosyksikön vuosisuunnitteluun ja niiden tavoitteet huomioidaan myös yksilötasolla kehityskeskusteluissa. Strategiaan ja toiminnan suunnitteluun liittyvässä viestinnässä hyödynnetään intraa ja henkilöstöinfoja. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti osana eri työryhmien työskentelyä, ja seurannassa hyödynnetään muun muassa reaaliaikaista tavoite- ja tulosinfoa, joka on Lapin AMKin intrassa. Tulossopimusten toteutumista arvioidaan myös kurkistusneuvotteluissa, jotka pidetään ennen seuraavan vuoden suunnittelun käynnistymistä. Kuvio 4 havainnollistaa miten laatujärjestelmä tukee operatiivista johtamista yksikkö- ja yksilötasolla.
9 7 Kuvio 4. Operatiivisen johtamisen vuosikello 2.3 Henkilöstö Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana on toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Osaamisen kehittäminen perustuu strategisiin tavoitteisiin ja niistä johdettuihin osaamisvaatimuksiin, ja kehittämistavoitteet huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti niin päätöksenteossa kuin henkilöstöpolitiikan toimeenpanossakin. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja tavoitteita tuetaan taloudellisesti; henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään osaamistaan. Henkilöstön osaamisen kehittämistarpeet tunnistetaan kehityskeskusteluissa ja osaamiskartoituksilla. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa täsmennetään työhön liittyvät tavoitteet ja vastuut sekä varmistetaan tarvittava osaaminen yksilö- ja ryhmätasolla. Osaamiskartoituksen tavoitteena on tukea strategista johtamista ja osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuutta. Lisäksi osaamiskartoitus tukee oppimista edistävää ilmapiiriä sekä organisaation eri oppimisprosesseja. Osaamiskartoitus tukee myös osaltaan kehityskeskustelua ja nämä yhdessä määrittävät raamit ja tarpeet yksilön ja organisaation osaamisen kehittämiselle. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja luottamus toimivat työhyvinvoinnin lähtökohtana. Työhyvinvoinnilla on keskeinen merkitys Lapin AMKin toiminnan tuloksellisuuteen ja imagoon. Vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä on niin työnantajalla kuin työntekijälläkin.
10 8 2.4 Kumppanuudet ja resurssit Lapin ammattikorkeakoulun työelämälähtöinen ja -läheinen koulutus sekä aluekehitystä edistävä ja elinkeinoelämää uudistava TKI-toiminta perustuvat vahvojen kumppanuuksien systemaattiseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Kumppanit jaotellaan sidosryhmäkartoituksen avulla strategisiin kumppaneihin, avainkumppaneihin, kumppaneihin sekä tapauskohtaisiin kumppaneihin. Strategisten kumppaneiden sekä avainkumppaneiden kanssa tehdään kumppanuussopimukset, jotka takaavat jatkuvan vastavuoroisen yhteistyön sekä yhteiset kehittämissuunnitelmat. Vuosikelloon perustuvat suunnitelmat sisältävät vuosittaisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen. Tulossopimus ohjaa toiminnan suunnittelua ja resurssien käyttöä. Lapin AMK huolehtii toiminnan suunnittelusta, seurannasta ja kehittämisestä vuosikellojen mukaisesti sekä tuottaa johdolle ajantasaista talouteen, toimitiloihin ja tietohallintoon liittyvää tietoa päätöksentekoa ja toiminnanohjausta varten. 2.5 Prosessit Hyvin toimivat prosessit parantavat Lapin AMKin opiskelijoiden, sidosryhmien ja muiden asiakkaiden saamaa palvelua ja toiminnan laatua. Prosessit kuvaavat yhdessä sovittuja tekemisen käytäntöjä sekä eri toimijoiden roolia ja vastuita. Jokainen Lapin AMKin palveluksessa työskentelevä vastaa henkilökohtaisesti siitä, että hän toimii voimassa olevien prosessikuvausten mukaisesti ja käyttää voimassa olevaa versiota ohjeista. Prosessikartta (Kuvio 5) havainnollistaa Lapin AMKin prosesseja. Ydinprosesseja ovat opetus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI). Opetusprosessin tärkeimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sujuva oppiminen, ammatillisen kasvun tukeminen, tutkinnon suorittaminen ja siten ammattiosaajien kouluttaminen pohjoisten toimijoiden tarpeisiin. TKItoiminnan prosessin tavoitteena on kehittää arktista olosuhdeosaamista ja jalostaa arktisuudesta elinvoimaa yhteistyössä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa. Ydinprosessit toteuttavat yhdessä aluevaikuttavuutta. Johtamisen ja tukipalveluiden prosessien tehtävänä on tukea ydinprosesseja ja kehittää toimintaa yhdessä perustehtävien kehittämisestä vastuussa olevien toimijoiden kanssa. Tukipalveluiden laatutavoitteet, mittarit, seuranta ja arviointi sisältyvät prosessikuvauksiin.
11 9 Kuvio 5. Prosessikartta Prosessien toimivuutta arvioidaan johdon katselmuksen lisäksi sisäisin auditoinnein. Sisäisten auditointien toteuttamisesta laaditaan vuosittain erillinen suunnitelma. Sisäisten auditointien lisäksi voidaan toteuttaa myös muita arviointeja tarpeen mukaan. Ydinprosessien laadunvarmistuksessa hyödynnetään myös katselmointeja. 2.6 Tulokset Lapin AMK arvioi toimintaansa henkilöstöön, opiskelijoihin, sidosryhmiin ja suorituskykyyn liittyvien tulosten kautta. Keskeisimmät seurantatiedot on koottu reaaliaikaisina tavoite- ja tulosinfoon intraan. Toiminnan jatkuvassa kehittämisessä huomioidaan erilaiset palautteet ja arviointien tuottamat tulokset. Tiedonlähteinä ovat myös valtakunnalliset raportointijärjestelmät sekä talous-, henkilöstö- ja opiskelijahallinnon tietojärjestelmät. Lisäksi opiskelijoilta, henkilöstöltä, asiakkailta ja työelämältä kerätään säännöllisesti palautetta vuosittain tarkistettavan suunnitelman mukaisesti. Palautejärjestelmä on kuvattu liitteessä Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään johdon katselmusta, sisäisiä auditointeja, CAFitsearviointia ja muita arviointeja (esim. benchmarking) sekä ulkoisia arviointeja. Eri arviointimenetelmien avulla määritellään operatiiviset ja strategiset kehittämistoimenpiteet organisaation eri tasoille. Johdon katselmuksen tavoitteena on kokonaisvaltainen laadun kehittäminen toimintatapojen ja tulosten arvioinnin pohjalta parantaa laatujärjestelmän toimivuutta toimia sisäiseen auditointiin valmistavana prosessina auditoinnin kohteiden tunnistamiseksi edistää hyvien käytänteiden leviämistä Lapin AMKin yhteisiksi käytänteiksi.
12 10 Sisäinen auditointi on prosesseissa ja toimintatavoissa havaittujen ongelmien ratkaisuun tarkoitettu arviointimenetelmä, jossa auditointiryhmä analysoi auditointikohteen ja laativat raportin. Raportin pohjalta määritellään tarvittavat kehittämistoimenpiteet, joiden toteuttamisesta vastaavat ne toimijat, joiden vastuualueeseen sovitut toimenpiteet kohdistuvat. Lapin AMKin toimintaa ja tuloksia arvioidaan myös CAF-itsearviointimallin mukaisesti (Kuvio 6). Itsearviointi toteutetaan määräajoin. Kuva 6. CAF-malli Lapin ammattikorkeakoulussa Ulkoisten arviointien avulla Lapin AMK saa tietoa toimintansa nykytilasta ja kehittymisestä suhteessa muihin korkeakouluihin. Ulkoinen arviointi muodostuu pääosin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) toteuttamista arvioinneista, joita ovat korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit sekä koulutuskohtaiset tai teema-arvioinnit. Auditoinnissa arvioidaan, onko korkeakoulun laatujärjestelmä tarkoituksenmukainen sekä toimiva ja täyttääkö se auditoinnissa käytettävät kriteerit. Tarkastelun kohteena ovat menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Suomessa korkeakouluilla on lakiperustainen velvoite osallistua ulkoisesti ja riippumattomasti toteutettuun toimintansa arviointiin. Korkeakoulut voivat toteuttaa tämän velvoitteen muutenkin kuin osallistumalla Karvin auditointeihin.
13 11 LIITE 1: Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan keskeisiä käsitteitä Auditointi (KARVI) Asiakas Benchmarking CAF Hyvä käytänne Itsearviointi Johdon katselmus Johtosääntö Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) Katselmointi Laadunhallinta Laatu Laatujärjestelmä Laatukulttuuri Laatupolitiikka Palautejärjestelmä Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Auditoinnissa arvioidaan, onko korkeakoulun laatujärjestelmä tarkoituksenmukainen ja toimiva ja täyttääkö se sovitut kriteerit. Tarkastelun kohteena ovat menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Ulkoisia asiakkaita ovat mm. hakijat, yritykset, muut organisaatiot, yhteiskunta. Sisäisiä asiakkaita ovat opiskelijat, henkilöstö ja oman organisaation eri yksiköt. Benchmarking tarkoittaa arviointia, jossa verrataan omaa toimintaa ja prosesseja toisten organisaatioiden tai yksiköiden toimintaan. Tavoitteena on kehittää omaa toimintaa ottamalla oppimalla parhaista käytännöistä. CAF (Common Assessment Framework) on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty itsearviontimalli. Hyvä käytänne on laadukas, esimerkillinen ja innovatiivinen toimintatapa. Itsearvioinnilla tarkoitetaan korkeakoulun sisäistä omaan toimintaansa ja sen kehittämiseen kohdistuvaa arviointia. Omien vahvuuksien löytäminen ja erityisesti kyky tunnistaa kehittämiskohteita on osoitus toimivasta laatujärjestelmästä ja vakiintuneesta laatukulttuurista. Johdon katselmus on Lapin ammattikorkeakoulun johdon vuosittain tekemä laatujärjestelmän toimivuuden arviointi. Johtosäännössä määrätään Lapin ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnasta ja hallinnosta. Karvi on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Katselmointi tuottaa tietoa, jonka perusteella tehty työ (asiakirja tai projektin vaihe) voidaan hyväksyä. Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua. Lapin amkin näkökulmasta laatu tarkoittaa tavoitteellista ja vastuullista toimintaa strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Laatukulttuuri kuvaa toiminnan kehittämisen ilmapiiriä sekä yksilöllistä ja kollektiivista sitoutumista laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Laatupolitiikalla tarkoitetaan laatujärjestelmän tavoitteista ja perusperiaatteista sekä laadunhallinnan vastuunjaosta muodostuvaa kokonaisuutta. Palautejärjestelmässä on kuvattu opiskelijoille, henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmille suunnatut kyselyt, niiden keräystapa, ajoitukset, vastuuhenkilöt ja raporttien julkisuus.
14 12 Palautteen palaute PDCA Prosessi Prosessikartta Sisäinen auditointi Toiminnanohjaus Toimintasääntö Tukiprosessit Tulosanalyysi Tulossopimus Ulkoinen sidosryhmä Ydinprosessit Palautteeseen reagoidaan ja kerrotaan, mihin toimenpiteisiin on palautteen pohjalta ryhdytty tai miksi palaute ei aiheuta toimenpiteitä. PDCA (Plan, Do, Check, Act)-mallin mukainen suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja kehittämisen jatkuvat sykli organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa parantaa laatua. Prosessi on toistuva tapahtumien ketju, jonka avulla luodaan lisäarvoa tai hyötyä asiakkaalle. Prosessikartta on graafinen kuvaus prosesseista ja niiden välisistä yhteyksistä. Sisäinen auditointi tarkoittaa arviointia, joka kohdistuu prosesseihin ja toimintatapoihin. Toiminnanohjaus sisältää johtamisjärjestelmän ja laadunhallinnan. Toimintasäännöllä määrätään Lapin ammattikorkeakoulun sisäisestä organisaatiosta ja johtamisesta. Tukiprosessit avustavat ydinprosesseja ja luovat edellytykset niiden toiminnalle. Tukiprosesseilla on yleensä vain sisäisiä asiakkaita. Tukiprosesseja ovat muun muassa hallinnolliset toiminnot (JHS). Tulossopimuksen toteutumisesta tehtävä arvio ja analyysi tuloksiin vaikuttavista tekijöistä. Tulossopimuksella Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori sopii osaamisalojen/ tulosyksikköjen kanssa toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja resursseista. Ulkoinen sidosryhmä on korkeakoulun ulkopuolinen toimija, joka on tekemisissä ja yhteistyössä korkeakoulun kanssa. Se on organisaatio tai taho, johon korkeakoulun toiminta vaikuttaa tai joka voi vaikuttaa korkeakoulun toimintaan. Ydinprosessit kuvaavat perustehtäviä ja tuottavat ne palvelut, joita varten Lapin ammattikorkeakoulu on olemassa.
15 13 LIITE 2: Laadunhallinnan toimijat ja vastuut Toimija Opiskelijat Opiskelijakunta ROTKO Yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät Henkilöstö Koulutusvastaavat, yamk-päällikkö, TKI-päälliköt, projektipäälliköt Kehittämistehtävät/osaamisalataso (opetuspäälliköt, muut kehittämistehtävissä toimivat) Tulosyksiköiden johtajat Vastuut Vastaavat omasta oppimisestaan kehittävän palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta saamansa palautteen huomioimisesta oman opiskelunsa/työnsä kehittämisessä omasta roolistaan niissä prosesseissa, joissa ovat toimijoina Vastaa opiskelijoiden osallistumista kehittämistyöhön nimeämällä edustajat työryhmiin. laatutietoisuuden vahvistamisesta opiskelijakunnassa sisällyttämällä se opiskelijatuutoritoimintaan Yhteistyökumppanit vastaavat Lapin AMKin kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyen omasta roolistaan niissä prosesseissa, joissa on mukana toimijana ja erityisesti palautteen antamisesta, vastaanottamisesta ja sen hyödyntämisestä Sidosryhmät vastaavat omasta roolistaan niissä prosesseissa, joissa ovat toimijoina (esim. projektit, harjoittelu, opinnäytetyöt) Vastaa oman työn laadusta ja työn kehittämistä oman ammatillisen osaamisen kehittämisestä kehittävän palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta saamansa palautteen huomioimisesta oman työnsä ja osaamisensa kehittämisessä omasta roolistaan niissä prosesseissa, joissa on toimijana Vastuu esimiestyössä laadunhallinnan ja sisäisestä valvonnan toimenpiteistä yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti tulostavoitteiden saavuttamisesta ja kehittämisesityksistä saatujen palautteiden käsittelystä ja kehittämistoimenpiteiden viemisestä käytäntöön henkilöstön laatutietoisuuden kehittämisestä ja Lapin AMKin laatukulttuurin vahvistamisesta Vastaavat oman tehtävä- ja vastuualueensa toiminnan laadusta ja tuloksista laadunhallinnan ja sisäisen valvonnan toimenpiteistä seurannasta ja arvioinnista omalla vastuualueellaan laatupalautteiden huomioimisesta toiminnan kehittämisessä henkilöstön laatutietoisuuden kehittämisestä ja Lapin AMKin laatukulttuurin vahvistamisesta Vastaavat oman tehtävä- ja vastuualueensa toiminnan laadusta ja tuloksista tulossopimuksen mukaisesti
16 14 laadunhallinnan ja sisäisen valvonnan toimenpiteistä seurannasta ja arvioinnista vastuualueellaan laatupalautteiden analysoinnista, tiedottamisesta ja yksikkötason kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä henkilöstön laatutietoisuuden kehittämisestä ja Lapin AMKin laatukulttuurin vahvistamisesta Kehittämistehtävät/amk-taso (korkeakoulusuunnittelun yksikkö, korkeakoulupalveluiden yksikkö) Laatupäällikkö Laatukoordinaattori Rehtori-toimitusjohtaja Vastuu Lapin AMKin toiminnan arvioinnista ja strategisten kehittämistoimenpiteiden koordinnoista toiminnanohjauksen ja laatujärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä henkilöstön laatutietoisuuden kehittämisestä ja Lapin AMKin laatukulttuurin vahvistamisesta Vastaa laatujärjestelmän ylläpitämisestä laadunhallinnan menettelytapojen arvioinnista ja kehittämisestä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sisäisten ja ulkoisten arviointien suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vastaa laatujärjestelmän ylläpitoon liittyen yhteisistä palautejärjestelmistä, palautekeruiden toteutuksesta ja raportoinnista sekä prosessikuvausten työstämisestä Sisäisten ja ulkoisten arviointien ja auditointien suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä laatupäällikön kanssa Kokonaisvastuu Lapin AMKin toiminnasta ja sen laadusta sekä laatujärjestelmän kehittämisestä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
17 15 Liite 3: Palautejärjestelmä Palaute Viite lukuun edellä Opintojaksopalaute 2.5 Opiskelijoiden vuosipalaute 2.5 Valmistuvan palaute (AVOP) 2.5 Vastuut Opiskelija antaa palautteen SoleOPS-sovelluksessa. Opettaja tarkastelee toteutuskohtaiset palautteet, huomioi ne seuraavan toteutuksen suunnittelussa ja tuo palautteet esille kehityskeskustelussa. Opettaja vastaa oman työnsa kehittämisestä palautteiden perusteella. Koulutusvastaava tarkastelee toteutuskohtaiset palautteet, käy opettajan kanssa säännöllisesti palautekeskusteluja ja sopii opintojakson toteutuksen kehittämistoimenpiteistä seuraavaan toteutukseen. Tuo palautteet esille kehityskeskusteluissa. Käyttää tarvittaessa työnjohdollisia keinoja ja valtuuksia. Osaamisalan opetuspäällikkö tarkastelee koulutusten summapalautteet, tekee analyysin ja johtopäätökset kehittämiskohteista lukukauden lopussa. Opetusjohtaja ja opetuksen kehittämisen koordinaattori koostavat AMK-tasoisen yhteenvedon ja tekevät AMKtasoisen kehittämissuunnitelman. Jalkauttavat esityksen kehittämiskohteista osaamisalajohtajille. Opetuksen kehittämisen työryhmä vastaa palautekyselyn kehittämisestä yhdessä laatukoordinaattorin kanssa. Laatukoordinaattori vastaa kyselyn toteuttamisesta. Opetuksen kehittämisen työryhmä vastaa palautekyselyn kehittämisestä yhdessä laatukoordinaattorin kanssa. Koulutusvastaavat käsittelevät tulokset tiimissä sekä kehityskeskusteluissa esimiestyön ja opetuksen operaatioiden näkökulmasta. Osaamisalan opetuspäällikkö käsittelee palautteen ja tekee johtopäätökset opetuksen prosessien osalta ja tuo kehittämisehdotukset osaamisalan johtoryhmään, joka jalkauttaa ne. Opetusjohtaja ja opetuksen kehittämisen koordinaattori koostavat AMK-tasoisen yhteenvedon ja tekevät AMKtasoisen kehittämissuunnitelman. Jalkauttavat esityksen kehittämiskohteista osaamisalajohtajille. Opetuksen kehittämisen työryhmä sopii kehittämissuunnitelmien toteuttamisesta ja seurannasta. Opettajatuutori käy koulutuskohtaiset tulokset läpi ryhmänsä kanssa ja esittelee kehittämissuunnitelmat. Osaamisalajohtaja ja esimies vastaavat palautteiden huomioimisesta koulutusalan operatiivisessa toiminnassa Opetusjohtaja vastaa palautteiden huomioimisesta opetussuunnitelmia ja opiskelun palveluita koskevissa yhteisissä kehittämistoimenpiteissä Lähtökyselyyn vastaamisesta huolehditaan koulutuksittain. Opetuksen kehittämisen työryhmä tarkastelee vuositason kokonaistulokset tammikuussa ja kevätlukukauden tulokset rinnakkain vuosikyselyn tulosten kanssa kesäkuussa. Osaamisalajohtaja ja esimies vastaavat palautteiden huomioimisesta osaamisalan ja koulutusten kehittämistoimenpiteissä. Opetusjohtaja ja opetuksen kehittämisen koordinaattori koostavat AMK-tasoisen yhteenvedon ja tekevät AMK- Julkisuus Opintojaksotasolla ei-julkinen, yhteenvedot koulutuksittain intrassa ja internetissä AMK-tasoa koskeva raportti julkinen, koulutusalakohtaiset yhteenvedot intrassa Julkinen
18 16 tasoisen kehittämissuunnitelman. Jalkauttavat esityksen kehittämiskohteista osaamisalajohtajille. Opetuksen kehittämisen työryhmä sopii kehittämissuunnitelmien toteuttamisesta ja seurannasta. Muut opiskelija-kyselyt 2.5 Avoimen AMKin palvelupalautekysely: - Avoin AMK vastaa kyselyn toteuttamisesta Webropolilla. - Osoitetaan polkuopiskelijoille 2 x vuodessa (kesäkuu ja joulukuu) ja erillisopintojaksoja suorittaville opintojakson päätyttyä. - Tulokset käsitellään vuosittain avoimen AMKin kehittämispalaverissa (palvelukeskuksen palvelupäällikkö + avoimen henkilöstö), jossa päätetään palautteen perusteella kehittämiskohteet. - Kehittämiskohteet kirjataan seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan ja julkaistaan avoimen AMKin nettisivuilla. yhteenvedot intrassa Kansainvälisen vaihdon palvelupalautekysely: - Kv-toimisto vastaa kyselyn toteuttamisesta (lähtevät: SoleMove, saapuvat: Webropol ja Mobility Tool) - Palautteet käsitellään kv-tiimissä - Osaamisalajohtaja, esimies ja kv-koordinaattori vastaavat palautteiden huomioimisesta koulutusalaa koskevissa kehittämistoimenpiteissä - Opetusjohtaja vastaa palautteiden huomioimisesta opetussuunnitelmia ja opiskelun palveluita koskevissa yhteisissä kehittämistoimenpiteissä Teemakyselyt Kumppanuus-palaute Henkilöstökysely 2.3 Hakijakysely: viestintäpalvelut vastaa kyselyn toteuttamisesta ja tulosten raportoinnista Työmarkkinatilannekysely: valmistuvan opiskelijan työmarkkinatilanne valmistumishetkellä. Kaikki opiskelijat vastaavat tutkinnonhaun yhteydessä. Työnantajakysely, hyvinvointikysely: toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa Alumnikysely, uraseuranta: laatupäällikkö ja laatukoordinaattori vastaavat kyselyjen toteuttamisesta Opetusjohtaja vastaa palautteiden huomioimisesta opetussuunnitelmia ja opiskelun palveluita koskevissa yhteisissä kehittämistoimenpiteissä Kumppanuusyhteistyöstä sekä koulutusten ja asiantuntijapalveluiden myynnistä vastaavat toteuttavat palautteen keräämisen Työkalu Webropol, jossa kyselypohjat: o Kumppanuuksille pohjat määräaikaisille palautekeskusteluille sekä hankkeille, tapahtumille ja muulle yhteistyölle o Palveluliiketoiminnalle pohja koulutusten ja asiantuntijapalveluiden myynti o Kumppaneilta ja asiakkailta tulleen yleisen suullisen palautteen kirjaaminen Kaikissa kyselypohjissa yhteinen kysymys asiakas- ja kumppanuususkollisuudesta, jonka kehitys raportoidaan vuosineljänneksittäin Palvelutiimi käsittelee palveluliiketoiminnan tulokset. Hallintojohtaja vastaa kyselyn toteuttamisesta Esimiehet käsittelevät tulokset yhdessä henkilöstön kanssa Julkinen Ei julkinen Ei julkinen, yhteenvedot tuloksista julkaistaan intrassa
19 17 Avoin palaute-kanava Palautekysely yhteisistä palveluista Osaamisalajohtajat vastaavat tulosten huomioimisesta alaa koskevissa kehittämistoimenpiteissä Hallintojohtaja vastaa tulosten huomioimisesta Lapin AM- Kia koskevissa yhteisissä kehittämistoimenpiteissä Avoimen kanavan kautta annettu palaute kohdennetaan palautteen perusteella vastuuhenkilölle, joka tekee palautteen perusteella tarvittavat toimenpiteet Laatukoordinaattori vastaa kyselyn toteuttamisesta. Korkeakoulusuunnitteluyksikkö vastaa kyselyn kehittämisestä yhdessä laatukoordinaattorin kanssa. Tukipalveluiden esimiehet käsittelevät tulokset yhdessä henkilöstön kanssa Esimiehet huomioivat tulokset tukipalveluita koskevissa kehittämistoimenpiteissä Ei julkinen Ei julkinen, yhteenvedot tuloksista julkaistaan intrassa
20
PARAS PAIKKA. Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa
PARAS PAIKKA. Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa PARAS PAIKKA. Laadunhallinta Lapin ammattikorkeakoulussa 1 Johdanto Lapin ammattikorkeakoulun toiminta perustuu luotettavuuteen, ennakkoluulottomuuteen
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET
Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta
Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotLaatuvastaavien perehdytys
Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän
LisätiedotHyvät tyypit laadun takeena!
Hyvät tyypit laadun takeena! Mikkelin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kuvaus Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p
KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Teija Sievänen Laatupäällikkö p. 044 7101 237 teija.sievanen@kamk.fi 1 Esityksen sisältö KAMKin auditoinnin tulokset Laatujärjestelmän esittely Auditoinnin
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotOpetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
LisätiedotTampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen
Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Laatujärjestelmien kehittämisseminaari 14.6.2017 Laatupäällikkö Jukka Mäkinen Kehittämispäällikkö Leena Ahrio Esityksen
LisätiedotLaadunhallinta Xamkissa
Laadunhallinta Xamkissa Sisältö 1. MIKSI laadunhallintaa tarvitaan korkeakouluissa? 2. MITÄ laatujärjestelmän kokonaisuuteen kuuluu? 3. MITEN ja millä työkaluilla toimintaa kehitetään? 4. KETKÄ ovat laadun
LisätiedotOsaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa
Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotLaadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK)
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU (SAMK) SAMKIN LAATUJÄRJESTELMÄ Laatujärjestelmä on kuvattuna PDCA-syklin mukaisesti - SAMKilla on ollut vuodesta 2012 alkaen DNV Business Assurance Management System Certificaten
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotJyväskylän yliopiston laatutyö
Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
LisätiedotKriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus
Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotLaadukas Mamk. Laatutyö Mamkissa
Laadukas Mamk Laatutyö Mamkissa Laatutyön pitkät perinteet 1990-l. Laatutyön kehittäminen käynnistyi va. ammattikorkeakoulussa 1994 Laatutyön organisaatio: yksiköihin laatupäälliköt, yhteinen laatutiimi,
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotSAMKin laadunkehittämistyö
SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle
LisätiedotStrategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö
LisätiedotMatkailun osaamisala Tulossopimus 2014
Liite 5. Matkailun osaamisala Tulossopimus 2014 I Tarkoitus Tällä sopimuksella Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori ja matkailupalveluiden osaamisala sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotPop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto
Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä Janne Murto 19.9.2017 1. Viranomaisten vaatimukset Koulutuksen järjestäjillä on oltava toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotTyöyhteisöviestinnän vuosisuunnittelu. Esitys johtoryhmään
Työyhteisöviestinnän vuosisuunnittelu Esitys johtoryhmään 21.2.2017 Viestinnän sisältöjen vuosisuunnittelu Viestintä- ja markkinointipäällikkö esittää, että Xamkin johtoryhmä osallistuu vastuullaan olevan
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotItä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille
Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotAUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN
AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 5.3.2018, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotArviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotSidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti
Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti PEDA-forum, 16.8.2017 Tausta Auditoinnin tarkastelussa laadunhallinta:
LisätiedotSavonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi
Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen
LisätiedotRovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017
Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus
LisätiedotLAATUKÄSIKIRJA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Julkaisusarja B:49 Julkaisusarjan vastaava toimittaja Toimittajat Graafinen suunnittelu ja taitto Kari Tiainen Pekka Auvinen ja Mikko Penttinen Salla Anttila Tekijät ja Karelia-ammattikorkeakoulu Tämän
LisätiedotVarman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja
Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan
Lisätiedotjohdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa
Uudistuva ja vuorovaikutteinen johtaminen johdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa K a u p u n g
Lisätiedot1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus
ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointineuvos Aila Korpi Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen 5.9.2018, Opetushallitus Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotLAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET
LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotToinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
LisätiedotKajaanin Mamsellin toimintastrategia
Kajaanin Mamsellin toimintastrategia 2017 2018 Missio Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluja sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluja. Palveluiden
LisätiedotCAF, ulkoinen arviointi Kohti laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluja. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC
CAF, ulkoinen arviointi Kohti laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluja Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC Sisältö Kohti laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluja Ulkoisen arvioinnin alueet
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotLaatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015
Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista
LisätiedotPedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus
Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen
Informaatiotilaisuus 1.3.2017, OPH Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen Leena Koski Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi Laatupalkinnon tavoitteet
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua? Case Koulutuskeskus Salpaus
Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua? Case Koulutuskeskus Salpaus Laatuykkönen teemana työelämätoimikunnat laadunvarmistajina 4.12.2018 Paasitorni Helsinki Seija Katajisto Salpauksen laadunhallinnan
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arviointi
Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena
LisätiedotMitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?
Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2014-2018
Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.
LisätiedotKOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA
KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008
Lisätiedot