KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme

Transkriptio

1 KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme Johtamis- ja laatukäsikirja 3.0

2 Sivu 2 / 26 Käsikirja v 3.0 hyväksytty SISÄLLYS Johdanto... 3 Laatupolitiikka... 3 Johtamis- ja laatujärjestelmä ja sen tavoitteet... 4 Johtamis- ja laatujärjestelmän organisointi ja vastuut... 6 TOIMINNAN PERUSTA... 8 Arvot... 8 Visio ja toiminta-ajatus... 8 Tehtävä... 9 Profiili... 9 Organisoituminen... 9 Strategiat Lainsäädäntö ja säännöt Asiakkaat ja keskeiset muut sidosryhmät TOIMINNAN SUUNNITTELU TOIMINTA Osaamisalueet ja painoalat TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Arvioinnit Opiskelija-, asiakas, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Mittarit ja tunnusluvut KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittäminen Johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen LIITTEET Laadunhallinnan ja toiminnanohjauksen keskeiset käsitteet Johtamis- ja laatujärjestelmän keskeiset dokumentit ja viestintä... 26

3 Sivu 3 / 26 Johdanto Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) visiona on olla vuonna 2020 Suomen tekevin korkeakoulu. Visio ohjaa toimintaa kaikilla toiminnan tasoilla. KAMK 20-strategian tavoitteena on rakentaa Kajaanin ammattikorkeakouluun yhteinen tekemisen mahdollistava toimintatapa KAMK:n tapa toimia. KAMK:ssa strategia ymmärretään yksilöitävissä ja tavoitettavissa olevana sekä työyhteisöä ja yksilöitä haastavana tavoitetilana. Jotta tekemisen toimintatapa mahdollistuu, edellyttää se myös toiminta- ja johtamiskulttuurin jatkuvaa kehittämistä. Toiminnan ja johtamisen työvälineenä on johtamis- ja laatujärjestelmä. Tämä käsikirja kuvaa yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) internet- ( ja intranetsivuston kanssa KAMK:n tavan toimia. Käsikirja katselmoidaan laadunhallinnan vuosikellon mukaisesti kerran vuodessa johtamis- ja laatujärjestelmän arvioinnin yhteydessä. Laatupolitiikka Laatupolitiikalla tarkoitetaan laatujärjestelmän tavoitteista ja vastuunjaosta, järjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentoinnista sekä järjestelmän viestivyydestä muodostuvaa kokonaisuutta (Korkeakoulujen arviointineuvoston tulkinta 1) ). Kajaanin ammattikorkeakoulun laatupolitiikka Kaiken toiminnan tulee tähdätä laadukkaaseen opetukseen ja työelämän palveluun. Kajaanin ammattikorkeakoulun tavoitteena on korkeakoulun toiminnan jatkuva arviointi ja parantaminen koko henkilöstön ja opiskelijoiden voimin. Näin mahdollistetaan ja varmistetaan erinomaisuuteen tähtäävä toiminta. Toiminta pohjautuu ammattikorkeakoulun strategiaan ja sovittuihin menettelytapoihin. Näin me olemme määritelleet oman laatupolitiikkamme, joka ohjaa jokaisen ammattikorkeakoulussa toimivan henkilön arkipäivän toimintaa. 1) Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Tampere: Tammerprint Oy.

4 Sivu 4 / 26 Johtamis- ja laatujärjestelmä ja sen tavoitteet Laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kukin korkeakoulu päättää laatujärjestelmänsä tavoitteista, rakenteesta, toimintaperiaatteista, käytettävistä menetelmistä ja laadunhallinnan kehittämisestä (Korkeakoulujen arviointineuvoston tulkinta 1) ). Kuvio 1. KAMK:n johtamis-ja laatujärjestelmän kuvaus Kajaanin ammattikorkeakoulussa johtamis- ja laatujärjestelmä koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat strategia, toimenpideohjelma, toimintasuunnitelma sekä toimintamallit. Jokaisella järjestelmän osalla on oma perustehtävänsä ja osat tukevat toisiaan. Taustalla on jatkuvan kehittämisen malli PDCA. Jatkuva suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja kehittämisen sykli toteutuu järjestelmän kaikilla osa-alueilla. KAMK:n toimenpideohjelma perustuu KAMK 20-strategiassa esitettyihin tavoitteisiin. Se kuvaa KAMK:n keskeisimmät kehittämisalueet, niitä kuvaavat mittarit, määritellyt tavoitteet sekä pääasialliset toimenpiteet. Toimenpideohjelma on ensisijaisesti KAMK:n organisatorista kehittämistä ja kehittymistä kuvaava työkalu, jonka keskeisimpinä sidosryhminä toimivat KAMK:n ylin johto, Kajaanin kaupunki (omistaja) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimenpideohjelma tehdään neljän vuoden ajanjaksoissa ja sen tekemisestä vastaa rehtori yhdessä KAMK johtoryhmän kanssa. 1) Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Tampere: Tammerprint Oy. (

5 Sivu 5 / 26 Toimintasuunnitelmien rungon muodostavat KAMK 20-strategian viisi kehittämiskohdetta. Kehittämiskohteiden toimintasuunnitelmissa kuvataan hallitut, resursoidut ja aikataulutetut konkreettiset kehittämistoimet, joilla toimenpideohjelmassa määriteltyjä tavoitteita toteutetaan ja sitä kautta KAMK:n visiota tavoitellaan käytännössä. Toimintasuunnitelmat tehdään kahdeksi vuodeksi ja niiden laadinnasta vastaavat kehittämiskohteista vastuussa olevat johtajat. Kuvio 2. KAMK:n viisi kehittämiskohdetta Kehittämiskohteiden toimintasuunnitelmien pohjalta osaamisalueet ja yksiköt laativat omat toimintasuunnitelmansa, jotka toimivat operatiivisen johtamisen välineenä. Toimintasuunnitelmat koostuvat 1-2 vuoden ajanjaksoista, jotka on sidottu henkilöstön työsuunnitteluun sekä tulostavoitteisiin. Toimintasuunnitelmien laadinnasta vastaavat osaamisalue-/yksikön johtajat. Toimintamallien (prosessien ja toimintaohjeiden) avulla kuvataan tekemisen mahdollistavat organisatoriset mekanismit ja mallit. Korkeakoulujen Kartturikokonaisarkkitehtuurimallia 2 sovelletaan erityisesti tietohallinnon kehittämisen työkaluna. Toimintamme tavoitteena on, että - teemme oikeita asioita määrittelemällä mitä ja miksi teemme - teemme asiat oikein määrittelemällä miten, milloin ja kuka tekee - jokainen tekee oikeita asioita oikein - mittaamme ja arvioimme toimintaamme - kehitämme toimintaamme tulosten perusteella 2

6 Sivu 6 / 26 Johtamis- ja laatujärjestelmän organisointi ja vastuut Jokainen ammattikorkeakoulussa työskentelevä vastaa omalta osaltaan toiminnan laadusta ja kehittämisestä toimimalla yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesti. Kokonaisvastuu johtamisesta, laadusta, kehittämisestä ja tuloksista on toimitusjohtajalla/rehtorilla. Toiminnan kehittämisessä KAMK 20-strategian kehittämiskohdetasolla toimitusjohtajan/rehtorin tukena toimii KAMK johtoryhmä. Strategisesta kehittämiskohteesta vastuussa oleva vastaa mm. kehittämiskohteen toimenpiteiden suunnittelusta, toteutumisesta, seurannasta ja raportoinnista. Laatupäällikkö vastaa johtamis- ja laatujärjestelmän kokonaisvaltaisesta arvioinnista, kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Hänen tukenaan toimii yhteiset toimintamallit ryhmä. Osaamisalue-/yksikönjohtajat vastaavat osaamisalueidensa/yksiköidensä toiminnan ja talouden tasapainosta, strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja laadusta, osaamisalueen/yksikön laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta sekä resursoinnista. Osaamisaluevastaavat vastaavat mm. osaamisalueidensa toiminnan suunnittelusta, taloudellisesta ja tuloksellisesta toteutuksesta ja seurannasta, opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisestä sekä osaamisalueen laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta yhteistyössä osaamisaluejohtajan kanssa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. JOHTAMIS- JA LAATUJÄRJESTELMÄN VASTUUNJAKO Vastuutaho Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus Toimitusjohtaja/rehtori KAMK johtoryhmä Strategisista kehittämiskohteista vastuussa olevat Laatupäällikkö Vastuualue Vastuu - osakeyhtiön strategisesta, talouden ja toiminnan ohjauksesta - ammattikorkeakoululain ja -asetuksen määrittämistä ylläpitäjän tehtävistä Kokonaisvastuu - ammattikorkeakoulun toiminnan johtamisesta, laadusta, kehittämisestä ja tuloksista Vastuu - toiminnan kehittämisestä yhdessä rehtorin kanssa - talouden ja toiminnan yhteensovittamisesta Vastuu - talouden ja toiminnan yhteensovittamisesta kehittämiskohdetasolla - kehittämiskohteen toimenpiteiden suunnittelusta, toteutumisesta, seurannasta ja raportoinnista Vastuu - ammattikorkeakoulun johtamis- ja laatujärjestelmän kokonaisvaltaisesta arvioinnista, kehittämisestä ja ylläpitämisestä

7 Sivu 7 / 26 Yhteiset toimintamallit ryhmä Tietohallintopäällikkö Osaamisalueiden/yksiköiden johtoryhmät Osaamisalueiden/yksiköiden johtajat Osaamisaluevastaava Henkilöstö - laatutiimin toiminnasta ja tiedonkulusta johtoryhmälle (strategisen johtamisen prosessiin) - arviointien ja palautekyselyiden käynnistämisestä ja tulosten analysoinnista - mittaritulosten keräämisestä, analysoinnista ja raportoinnista - prosessien ja toimintaohjeiden katselmoinnin käynnistämisestä - osallistumisesta tietotuotannon kehittämiseen - laadunhallintaan liittyvästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä Vastuu - johtamis- ja laatujärjestelmän tuottaman mittari-/arviointi- /palautetiedon käsittelystä - kehittämisesitysten tekemisestä kehittämiskohteille, osaamisalueille/yksiköille ja KAMK johtoryhmälle - ehdotusten tekemisestä KAMK johtoryhmälle johtamis- ja laatujärjestelmään tehtävistä muutoksista Vastuu - kokonaisarkkitehtuurin kytkemisestä johtamis- ja laatujärjestelmän osaksi - kokonaisarkkitehtuurikuvausten kokoamisesta ja yhtenäisyydestä - järjestelmä- ja hankesalkun hallinnasta Vastuu - kehittämiskohteiden osaamisaluetason toimenpiteiden suunnittelusta ja toiminnan arvioinnista - osaamisalueen toimintasuunnitelman valmistelusta ja seurannasta - talouden ja toiminnan yhteensovittamisesta osaamisalue- /yksikkötasolla - strategiatyön eteenpäin viemisestä operatiivisella tasolla - oppimisen kehittämisen työryhmien toiminnasta -,mittari-/arviointi-/palautetiedon käsittelystä sekä toiminnan kehittämisen koordinoinnista Vastuu hallinnollisena esimiehenä - osaamisalueen/yksikön toiminnan ja talouden tasapainosta - kehittämiskohteissa päätettyjen strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja laadusta - osaamisalueen/yksikön laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta yhteistyössä osaamisaluevastaavan kanssa - osaamisalueen/yksikön resursoinnista (rekrytoinnit, organisointi, vastuut) Vastuu - osaamisalueen taloudellista ja tuloksellisesta toiminnasta - osaamisalueen toteutussuunnitelman suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta - osaamisalueen laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta yhteistyössä osaamisaluejohtajan kanssa - - työnsuunnittelusta ja työnjohdosta - opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisestä - opetuksen ja TKI-toiminnan integroinnista ja TKIhankevalmistelusta - alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä Vastuu - oman tehtäväalueen toiminnan laadusta suunnittelemalla, toteuttamalla, arvioimalla, kehittämällä ja dokumentoimalla toimintaa - hyvien käytänteiden etsimisestä ja jakamisesta sekä kehittämiskohteiden tunnistamisesta - osallistumisesta amk:n laadun kehittämistyöhön

8 Sivu 8 / 26 Opiskelijat Opiskelijakunta KAMO Vastuu - opiskelusta, omasta oppimisestaan ja opintojen etenemisestä - osallistumisesta aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen antamalla palautetta ja osallistumalla kehittämisryhmiin Vastuu - opiskelijoiden kannustamisesta osallistumaan laadun kehittämistyöhön - nimetä opiskelijakunnan edustajat mm. amk:n hallitukseen, laatutiimiin, opetuksen kehittämisen työryhmiin - opiskelijoiden edunvalvonnasta - opiskelijatuutoritoiminnasta TOIMINNAN PERUSTA Arvot Toimintaamme ohjaavina arvoina ovat Tekemisen meininki toiminnassa Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja henkilökunnalla on myönteinen, innovatiivinen ja ennakkoluuloton asenne itsensä ja yhteisönsä jatkuvaan kehittämiseen. Kehittämiskumppanuus Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta tekee opetus- ja TKItyötä paikallisissa, alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Ihmiset voimavarana Kajaanin ammattikorkeakoulussa arvostetaan työtä ja osaamista, hyväksytään erilaisuus ja tuetaan jaksamista ja kehittymistä. Jokainen yhteisön jäsen sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin. Tiedonkulku on avointa. Asiakastyytyväisyys Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa asiakaslähtöisesti mahdollisuuksia ja lisäarvoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Visio ja toiminta-ajatus Visio 2020 Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavana visiona on olla Suomen tekevin korkeakoulu, joka on yhteistyökumppaneidensa kanssa toimintaalueensa johtava TKI- ja yritystoiminnan edistäjä, väestön osaamistason kohottaja sekä dynaaminen työelämän yhteistyökumppani ja uudistaja. Toiminta-ajatus Tekevä korkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työ- ja

9 Sivu 9 / 26 opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Tehtävä Kajaanin ammattikorkeakoulu edistää Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Profiili Kajaanin ammattikorkeakoulu profiloituu voimakkaasti aluekehitykseen ottaen huomioon alueen strategisista painoaloista lähtevät tutkimus- ja kehitystarpeet. Organisoituminen Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n omistaja on Kajaanin kaupunki. Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulun toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtajana toimiva rehtori. Ammattikorkeakoulussa tulee lisäksi olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin. KAMK:n yleistä hallintoa ja taloutta johtaa Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Hallitus vastaa strategiasta, talouden ja toiminnan ohjauksesta. KAMK Oy toimitusjohtaja toimii myös rehtorina. Hallituksen ja toimitusjohtajan/rehtorin tehtävistä säädetään tarkemmin osakeyhtiölaissa, ammattikorkeakoululaissa sekä KAMK:n johtosäännössä. KAMK johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa/rehtoria päätöksenteon valmistelussa KAMK 20-strategian kehittämiskohdetasolla. Toiminnallisen organisaation muodostavat viisi osaamisaluetta sekä Yhteiset palvelut -yksikkö. Lisäksi organisaatioon kuuluvat Kajaanin korkeakoulukonsortion aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS.

10 Sivu 10 / 26 Kuvio 3. KAMK Oy:n organisaatiorakenne Strategiat Ulkoiset strategiat Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat useiden toimijoiden strategiat. Tällaisia ovat mm. Kainuun korkeakoulustrategia, valtakunnalliset ja alueelliset spesifiset strategiat sekä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupoliittiset linjaukset ja suunnitelmat. Sisäiset strategiat KAMK'20-strategia pohjautuu Kainuun alueellisiin strategioihin, toteuttaa valtakunnallisia korkeakoulupoliittisia linjauksia sekä edistää KAMK:n asemaa ja vaikuttavuutta osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Strategia on luonteeltaan rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen muutos, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan aluevaikuttavuutta ja saavuttamaan entistä vahvempi toimintavalmius ja alueellinen asema. Oleellinen osa KAMK20 -strategiaa on toimenpideohjelma, jossa strategian toteutuminen kuvataan. Lainsäädäntö ja säännöt Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö. Keskeisimmät ovat ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista. Lakien ja asetusten lisäksi toimintaa ohjaavat mm. johtosääntö ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehtävä tavoitesopimus.

11 Sivu 11 / 26 Kuvio 4. KAMK 20-strategia pähkinänkuoressa Asiakkaat ja keskeiset muut sidosryhmät Opiskelijat Opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun jäseniä ja aktiivisia toimijoita. He antavat palautetta, osallistuvat toimielinten ja kehittämisryhmien työskentelyyn ja ovat näin mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä päätöksenteossa. Kajaanin ammattikorkeakoulu näkee opiskelijat myös asiakkaina, joille tarjotaan laadukasta opetusta ja ohjausta. Tekemällä oppimiseen perustuva pedagoginen toimintamalli korostaa yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja tavoitteellisuutta. Toimintamallin avulla tavoitellaan oppimistulosten, opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja aluevaikuttavuuden kasvua. Alue ja sen elinkeinoelämä Kajaanin ammattikorkeakoulu profiloituu voimakkaasti aluekehitykseen ja sillä on merkittävä alueellinen rooli kainuulaisen elinkeinoelämän kehittymisen ja kansainvälistymisen tukemiseen tarvittavan osaamisen, osaajien ja TKI 3 - toiminnan saatavuuden varmistajana. Aluekehityksen välineenä ovat alueen tarpeista lähtevä monialainen koulutus sekä alueen strategisista painoaloista lähtevä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. KAMK:n aluevaikuttavuus perustuu opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistävään toimintamalliin. 3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)

12 Sivu 12 / 26 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä sekä aluekehitystyötä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) linjauksien mukaisesti. KAMK:lle asetettavista tavoitteista sovitaan nelivuotisessa tavoitesopimuksessa, joka tehdään ministeriön, KAMK:n ja omistajan Kajaanin kaupungin kesken. Keskeiset muut sidosryhmät Kajaanin ammattikorkeakoulun keskeisiä sidosryhmiä asiakkaiden lisäksi ovat Kajaanin kaupunki omistajana, rahoittajat, yliopistokeskus, lähiseudun ammattikorkeakoulut, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, rekrytointialueen toisen asteen oppilaitokset, Kainuun kunnat, Kainuun Liitto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kuusamon kaupunki, kansainväliset yhteistyökumppanit ja paikalliset välittäjäorganisaatiot. Toiminnan perustan keskeiset dokumentit Toiminnan perustan keskeiset dokumentit KAMK 20-strategia KAMK 20-toimenpideohjelma OKM tavoitesopimus Käsikirja KAMK:n tapa toimia Henkilöstöstrategia Tekemällä oppien kohti osaamista - KAMK:n pedagoginen toimintatapa Säännöt Missä julkaistaan Internet Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ TOIMINNAN SUUNNITTELU Toiminnan suunnittelua ohjaavat KAMK 20-strategiassa sekä tavoitesopimuksessa asetetut tavoitteet. Näiden lisäksi suunnittelua ohjaavat Kainuun korkeakoulustrategia, muut alueelliset strategiat sekä käytössä oleva ennakointitieto. Toiminnan suunnittelun välineinä toimivat KAMK 20-toimenpideohjelma sekä strategisten kehittämiskohteiden ja osaamisalueiden/yksiköiden toimintasuunnitelmat. Välineet on kuvattu tarkemmin kohdassa Johtamis- ja laatujärjestelmä ja sen tavoitteet. Osaamisalue-/yksikkötason toimenpiteet konkretisoidaan ryhmä- ja tiimitasolle ryhmäkehityskeskusteluissa. Ryhmäkehityskeskusteluita täydentävien yksilökehityskeskusteluiden kautta tiimin tavoitteet siirretään edelleen yksittäisten henkilöiden työkuviin. Toiminnan suunnittelun prosessi on kuvattu kehittämiskohteiden, osaamisalueiden ja yksiköiden vuosikellossa.

13 Sivu 13 / 26 Kuvio 5. Johtamisen, suunnittelun ja toiminnan eri tasot KAMK:ssa Kuvio 6. Suunnittelun aikajänne Toiminnan suunnittelun keskeiset dokumentit Toiminnan suunnittelun keskeiset dokumentit Missä julkaistaan KAMK 20-toimenpideohjelma Internet Toimintasuunnitelmat Talousarvio Riskianalyysi Henkilöstösuunnitelma

14 Sivu 14 / 26 TOIMINTA Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta on kuvattu prosesseina. Pääprosesseja (P) ovat opiskelun ja opetuksen prosessit sekä TKI-prosessit. Pääprossien toteutumista mahdollistavat ja tukevat suunnittelu ja johtamisen prosessit (J) sekä tukiprosessit (T). Prosessit kuvataan prosessikaavioissa ja/tai toimintaohjeissa. Prosessien kehittämisestä vastaavat erikseen nimetyt henkilöt. Jokaiselle prosessille on määritelty laatutavoite ja arviointimenetelmä, jolla toiminnan laatua mitataan. Kukin prosessissa osallisena oleva henkilö on vastuussa oman toimintansa laadusta ja kehittämisestä. Prosessit, prosessien kehittämisestä vastaavat henkilöt, prosessien laatutavoitteet ja arviointimenetelmät on kuvattu toimintaohjeessa Prosessit ja toimintaohjeet'. Kuvio 7. KAMK:n prosessikartta Osaamisalueet ja painoalat Osaamisalueet Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta ja organisaatiorakenne perustuvat viiteen osaamisalueeseen.

15 Sivu 15 / 26 Aktiviteettimatkailu Tietojärjestelmät Liiketoiminta ja innovaatiot Sairaan- ja terveydenhoito Kone- ja kaivostekniikka Kuvio 8. KAMK:n osaamisalueet Aktiviteettimatkailulla tarkoitetaan valtakunnallisesti ainutlaatuista liikunnan ja matkailun yhdistävää toiminnallista kokonaisuutta. Sairaan- ja terveydenhoito -osaamisalue on vahvasti alueellinen toiminto, joka tukee alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja yritystoiminnan kehittymistä. Terveysliikunta yhdistää Sairaan- ja terveydenhoito- ja Aktiviteettimatkailu - osaamisalueet toisiinsa. Tietojärjestelmät -osaamisalue integroi tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan osaamisen osaksi alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävää mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskusta CEMIStä. Kone- ja kaivostekniikka on Kajaanin ammattikorkeakoulun uusin ja vahvasti kehittyvä toiminta- ja osaamisalue. Peli- ja kaivannaisalaa kehitetään kansallisen koulutustarpeen edellyttämällä tavalla. Liiketoiminta ja innovaatiot -osaamisalue vastaa alueen liiketalouden koulutuksesta sekä edistää läpileikkaavana toimintona muiden osaamisalueiden liiketoimintaosaamisen ja -edellytysten kasvamista sekä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen hanke- ja yritystoiminnan kehittymistä. Samalla Liiketoiminta ja innovaatiot -osaamisalue vastaa opiskelijat kehittämistoiminnassa -toimintamallin kehittämisestä Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Painoalat Kajaanin ammattikorkeakoulun painoalat ovat aktiviteettimatkailu, pelit ja ajoneuvojen tietojärjestelmät. Kaivannaisala on nouseva ala, jota kehitämme Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöverkostossa. Painoalojen kautta haemme kansainvälisen tason osaamista, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Osaamisalueet nivoutuvat painoaloihin osaamisen kautta.

16 Sivu 16 / 26 Toiminnan keskeiset dokumentit Toiminnan keskeiset dokumentit Missä julkaistaan Toimintasuunnitelmat Prosessikuvaukset Toimintaohjeet Toimielinten pöytäkirjat Internet/ Tiimien ja työryhmien muistiot TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Arvioinnit Seuraamme ja arvioimme toimintaamme ulkoisilla ja sisäisillä arvioinneilla, benchmarkingeilla, opiskelijoille, asiakkaille, henkilöstölle sekä työelämälle ja sidosryhmille tehtävillä palautekyselyillä, strategia- ja rahoitusmittareilla, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävässä tavoitesopimuksessa määritellyillä määrällisillä ja tunnuslukutavoitteilla, talousarvion toteumaraportoinnin, hankeseurantaraportoinnin, toiminnan toteumaraportoinnin sekä tilastotietojen avulla. Ulkoiset arvioinnit Kajaanin ammattikorkeakoulu osallistuu säännöllisesti ulkoisiin arviointeihin. Arviointien tavoitteena on saada ulkopuolista palautetta toiminnan kehittämiseksi sekä näkemystä toiminnan vahvuuksista ja hyvistä käytänteistä. Sisäiset arvioinnit Toimintaa arvioidaan vuosittain kaikilla osaamisalueilla/yksiköissä. Arviointivälineenä käytetään SWOT -analyysia ja/tai EFQM-mallia. Sisäisen arvioinnin kohteet määräytyvät KAMK- tai osaamisaluetason kehittämistavoitteista. Benchmarking Osaamisalueet/yksiköt tekevät tarpeen mukaan sisäisiä ja ulkoisia benchmarkingeja. Tavoitteena on toiminnan arviointi ja kehittäminen sekä hyvien menettelytapojen ja käytänteiden käyttöönotto. Benchmarkingin teemat määräytyvät KAMK- tai osaamisaluetason kehittämistavoitteista. Arviointitulosten käsittely, analysointivastuut ja hyödyntäminen on kuvattu toimintaohjeissa.

17 Sivu 17 / 26 Opiskelija-, asiakas, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Palautetietoa kootaan opiskelijoille, henkilöstölle sekä työelämälle ja sidosryhmille tehtävillä palautekyselyillä. Opiskelijoilta kerätään säännöllisesti palautetta opintojen eri vaiheissa palautekyselyillä, joiden lisäksi opiskelijat antavat palautetta opintojaksopalautteissa, kehityskeskusteluissa ja antamalla suoraa palautetta. Opettajan velvollisuus on antaa palautetta saamastaan palautteesta opiskelijoille (palautteen palaute). Aikuis- ja täydennyskoulutuspalveluista asiakkailta kerätään sähköinen koulutusten ja muiden palvelujen päättöpalaute. Tarvittaessa palautetta kerätään myös koulutusten kuluessa. Lisäksi asiakkaat antavat suoraa palautetta. Palaute käsitellään AIKOPAn yksikkökokouksessa ja otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Pääsääntöisesti palaute käsitellään myös asiakkaiden kanssa. Henkilöstön palautetta kysytään vuosittain tehtävällä työyhteisön toimivuuskyselyllä sekä esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja ryhmäkehityskeskusteluissa. Henkilökunta osallistuu myös osaamisalueensa/yksikkönsä itsearviointiin. Työelämän edustajilta kysytään palautetta opiskelijoiden harjoittelun sekä opinnäyte- ja projektitöiden yhteydessä. Lisäksi palautetta kysytään erillisten toimeksiantojen ja projektien ohjausryhmätyöskentelyn yhteydessä. Myös ammattikorkeakoulusta valmistuneilta alumneilta ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kyselyillä. Palautekyselyistä ja niiden käsittelystä on laadittu erillinen toimintaohje, jossa on esitelty kerättävät palautteet, niiden vastuuhenkilöt, kohderyhmä, ajankohta, keräystapa, hyödyntäminen, analysointivastuu. Mittarit ja tunnusluvut Mittarit KAMK 20-strategian kolme keskeistä kriittistä menestystekijää ovat vetovoiman kehittäminen, työllistymisen parantaminen sekä aluevaikuttavuuden kasvattaminen. Kriittisten menestystekijöiden asettamiin haasteisiin vastataan kansallista ja alueellista asemaa vahvistamalla aluevaikuttavuutta lisäämällä Tekevä korkeakoulu -toimintamallin käyttöönotolla riittävien taloudellisten resurssien turvaamisella Näille neljälle edellä mainitulle kehittämisalueelle määritellään toimenpideohjelmassa mittarit ja tavoitetasot sekä keskeisimmät kehittämistoimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Strategiamittareiden lisäksi toimintaa seurataan ammattikorkeakoulujen rahoitusmittareiden avulla.

18 Sivu 18 / 26 Strategia- ja rahoitusmittarit, niille määritellyt tavoitetasot sekä mittaritulokset esitetään johtamisen työkalun (kuvio 9) avulla. Työkalu yhdistää toimenpideohjelman ja toimintasuunnitelman niin, että toiminnan kehittymistä voidaan seurata ja arvioida läpinäkyvästi. Tunnusluvut Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävässä tavoitesopimuksessa sovitaan sopimuskausittain määrälliset ja tunnuslukutavoitteet. Määrällisissä tavoitteissa sovitaan muun muassa tutkintojen määristä. Tunnuslukutavoitteiden avulla ministeriö seuraa toiminnan kehitystä. Mittareiden ja tunnuslukujen käsittely on kuvattu kehittämiskohteiden, osaamisalueiden ja yksiköiden vuosikellossa.

19 KAMK'20-visio ja toiminnan kehittämisen tavoite: Kehittämisalueet: Kansallisen ja alueellisen aseman vahvistaminen Toimenpideohjelma KAMK on Suomen tekevin korkeakoulu Aluevaikuttavuuden lisääminen Tekevä korkeakoulu - toimintamallin vahvistaminen Riittävien taloudellisten resurssien turvaaminen Toimintasuunnitelma Kehittämiskohteet Tavoite vuodelle x Tavoite vuodelle x Tulos vuodelta x Tavoite vuodelle x Tulos vuodelta x Mittarit: *) rahoitusmittari Toimenpidekokonaisuudet Strateginen Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelun johtaminen läpivienti x x x x x x Toimintaedellytysten varmistaminen x x x x Koulutus- Kansallisesti ja kansainvälisesti toiminta vetovoimaisen koulutuksen kehittäminen x x x x x x x x x x x x x x x Opiskelijat kehittämis- KAMK:n laajuisen tekemällä oppimiseen perustuvan pedagogisen toimintamalli x x x x x x x x x x x toiminnassa kehittäminen TKI-toiminta TKI-kulttuurin luonti osaksi arjen toimintaa x x x x x x x x x x x x x Yhteiset Yhteisen toimintamallin vakiinnuttaminen x x x toimintamallit ja Kampustason tilojen, palveluiden ja -ympäristöt osaamisen yhteistyön kehittäminen x x x x x x x x x Kuvio 9. Johtamisen työkalu Vetovoimaisuus Vieraskieliset opinnot Henkilökunnan kv-liikkuvuus *) Koulutuksen kansainvälisyys: kvopiskelijavaihto *) Koulutuksen kansainvälisyys: ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot *) Painoalojen hankekanta Suoritetut amk-tutkinnot *) ja suoritetut ylemmät amk-tutkinnot *) Maksullinen palvelutoiminta Työllistyminen *) Yrittäjyys Opiskelijapalaute *) ja AIKOPAn asiakastyytyväisyys Avoimessa amk:ssa, erillisillä opintooikeuksilla sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritetut opintopisteet *) TKI-pisteet Poikkialainen kehittämistoiminta T&K-toiminnan henkilötyövuodet Henkilöstön työhyvinvointi Julkaisut (kpl) *) Ulkopuolinen TK-toiminnan rahoitus ja Ulkopuolinen rahoitusmalliin hyväksyttävä rahoitus *) Keskeyttäminen Opintojen eteneminen (suorittaneiden lkm) *) 55 op suorittaneiden osuus

20 Sivu 20 / 26 Mittarit kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Mittari Vetovoima Vieraskieliset opinnot Miten mitataan Ensisijaisten hakijoiden osuus amk:en ilmoittamista aloituspaikoista nuorten koulutuksessa (sis. varsinaisen-/lisä- ja täydennyshaun) Tutkintoon hyväksyttävät vieraskielisessä koulutuksessa suoritetut opintopisteet Henkilökunnan kvliikkuvuus Koulutuksen kansainvälisyys: kv-opiskelijavaihto Koulutuksen kansainvälisyys: ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot Painoalojen hankekanta Kalenterivuoden aikana vähintään viiden päivän kestoiseen henkilöstövaihtoon osallistuneet henkilöt. Mukaan lasketaan sekä ammattikorkeakouluun saapuneet että ammattikorkeakoulusta lähteneet henkilöstön edustajat. Amk:sta vähintään 3 kk:n mittaiseen kv-opiskelijavaihtoon saapunut ja opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähteneiden amktutkintoa opiskelevien yhteismäärä. Kansalaisuudeltaan muiden kuin suomalaisten amk:ssa suorittamien amk-tutkintojen määrä Painoaloihin kohdentuvien hankkeiden osuus hankekannasta ALUEVAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN Mittari Suoritetut amk-tutkinnot / ylemmät tutkinnot Maksullinen palvelutoiminta Työllistyminen Yrittäjyys Opiskelijapalaute asiakas-tyytyväisyys Avoimen amk-opetuksen opintopisteet TKI-pisteet Miten mitataan Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen määrä. Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään % Vuonna x tutkinnon suorittaneissa työllisten osuus työvoimaan kuuluvissa (työllisten ja työttömien yhteismäärä) seuraavan vuoden lopun tilanteessa % Yrittäjien lukumäärä tutkinnon suorittaneista Opiskelijapalaute: OPALA-päättökyselyyn täysin tai osittain samaa mieltä vastanneiden osuus (%) Asiakaspalaute: AIKOPA:n asiakastyytyväisyys Avoimessa amk:ssa, erillisillä opinto-oikeuksilla sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä

21 Sivu 21 / 26 TEKEVÄ KORKEAKOULU -TOIMINTAMALLIN VAHVISTAMINEN Mittari Poikkialainen kehittämistoiminta Miten mitataan Kehittämishankkeet (lkm), joissa on mukana useampi kuin yksi osaamisalue T&K-toiminnan henkilötyövuodet Henkilöstön työhyvinvointi Julkaisut Henkilöstön TKI-toimintaan käyttämä aika, htv Työyhteisön toimivuuskyselyn neljän asiakokonaisuuden keskiarvojen keskiarvo Julkaisujen, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien määrä RIITTÄVIEN TALOUDELLISTEN RESURSSIEN TURVAAMINEN Mittari Ulkopuolinen TKtoiminnan rahoitus Keskeyttäminen Opintojen eteneminen Miten mitataan Toiminnan seurannan ja arvioinnin keskeiset dokumentit Ulkopuolisen TK-toiminnan rahoitus (sisältää Suomen Akatemialta, TEKES:ltä, EU:lta (ml. rakennerahastot mukaan, pois lukien kansallinen osuus), kansainvälisiltä rahastoilta sekä kansainvälisiltä yrityksiltä tulleen rahoituksen) suhteessa kokonaisrahoitukseen (%) Keskeyttäneiden osuus (nuorten koulutus) tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana (%) Ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevista opiskelijoista vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus Toiminnan seurannan ja arvioinnin keskeiset dokumentit Missä julkaistaan Ulkoiset ja sisäiset arvioinnit Internet/ Opiskelija, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Internet/ Benchmarking Tunnusluku- ja mittaritiedot Internet/ Tilastotiedot Talousraportit Hankeseurantaraportit Toiminnan toteumaraportit

22 Sivu 22 / 26 KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittäminen Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen lähtökohtana on, että johtamis- ja laatujärjestelmän avulla KAMK:n organisaatiota ja sen toimintaa voidaan suunnata vision saavuttamiseen läpinäkyvästi, perustellusti ja johdonmukaisesti. Seuranta- ja arviointitulokset, toiminnan raportointi ja muu toiminnan arviointitieto ovat toiminnan kehittämisen lähtökohta. Toiminnan kehittämisen tilaa koskeva suunnitteludokumentaatio, raportointi ja tulokset tukevat toisiaan strategisen johtamisen vuosikellon eri vaiheissa. Johtamis- ja laatujärjestelmä tuottaa systemaattisesti tietoa suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen tueksi. Tulokset; palautteet, mittarit, arvioinnit KAMK:n kehittämisen tila Suunnittelu ja toiminnan raportointi Kuvio 10. KAMK:n seurannan periaatteet Toiminnan kehittäminen tapahtuu KAMK 20-toimenpideohjelmassa määriteltyjen viiden organisaation läpi leikkaavan kehittämiskohteen toimenpidekokonaisuuksien kautta. Kehittämisen välineinä toimivat kehittämiskohteiden ja osaamisalueiden/yksiköiden toimintasuunnitelmat, joihin dokumentoidaan keskeiset kehittämistoimenpiteet.

23 Sivu 23 / 26 Kuvio 11. KAMK:n kehittämisen koonti Ammattikorkeakoulun johtoryhmä tarkastelee toiminnan tuloksia ja kehittämisen tilaa vuosittain. Kehittymistä analysoidaan vuosittaisessa toiminnan analyysissä suhteessa toimenpideohjelman tavoitteisiin ja suhteessa toimintasuunnitelmien toimenpiteisiin. Analyysin pohjalta johtoryhmä suuntaa toiminnan sisäistä kehittämistä niin, että KAMK 20-strategian tavoitteet saavutetaan. Johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Kajaanin ammattikorkeakoulun johtamis- ja laatujärjestelmää kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Järjestelmän kokonaisvaltaisesta arvioinnista, kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaa laatupäällikkö tukenaan laatutiimi. Järjestelmän arviointia ja kehittämistä toteutetaan ulkoisten ja sisäisten arviointien avulla. KAMK osallistuu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamaan korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointiin kuuden vuoden välein. Auditoinnin kohteena on KAMK:n omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan kehittämä järjestelmä. Auditoinnin tavoitteena on auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuudet, hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet. Järjestelmää arvioidaan ja kehitetään myös itsearviointien (SWOT, EFQM, Karvin arviointimalli) avulla. Arviointeihin osallistuu koko henkilöstö, opiskelijoita sekä työelämän ja sidosryhmien edustajia. Arviointien perusteella KAMK johtoryhmä/kehittämiskohteet/osaamisalueet ja yksiköt määrittelevät KAMK tason sekä osaamisalue-/yksikkötason kehittämiskohteet. Kehittämistoimenpiteet kuvataan, aikataulutetaan ja vastuutetaan toimintasuunnitelmissa. Johtamis- ja laatujärjestelmän arvioinnin ja kehittämisen välineet on kuvattu tarkemmin laadunhallinnan toimintaohjeissa ja vuosikellossa.

24 Sivu 24 / 26 Toiminnan kehittämisen keskeiset dokumentit Toiminnan kehittämisen keskeiset dokumentit Missä julkaistaan Toiminnan analyysi Toimintasuunnitelmat

25 Sivu 25 / 26 LIITTEET LIITE 1 Laadunhallinnan ja toiminnanohjauksen keskeiset käsitteet 1 Auditointi Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Auditoinnissa arvioidaan, onko korkeakoulun laatujärjestelmä tarkoituksenmukainen ja toimiva ja täyttääkö se sovitut kriteerit. Tarkastelun kohteena ovat menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Laadunhallinta Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua. Laatujärjestelmä Laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kukin korkeakoulu päättää laatujärjestelmänsä tavoitteista, rakenteesta, toimintaperiaatteista, käytettävistä menetelmistä ja laadunhallinnan kehittämisestä. Laatukulttuuri Laatukulttuuri kuvaa esimerkiksi toiminnan kehittämisen ilmapiiriä ja yksilöllistä ja kollektiivista sitoutumista laatutyöhön. Korkeakoulu itse konkretisoi sen, mitä laatukulttuuri tarkoittaa sen omassa toimintakontekstissa. Laatupolitiikka Korkeakoulun laatupolitiikalla tarkoitetaan laatujärjestelmän tavoitteista ja vastuunjaosta, järjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentoinnista sekä järjestelmän viestivyydestä muodostuvaa kokonaisuutta. 1 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tulkinta laatuun liittyvistä käsitteistä

26 Sivu 26 / 26 LIITE 2 Johtamis- ja laatujärjestelmän keskeiset dokumentit ja viestintä Kajaanin ammattikorkeakoulun johtamis- ja laatujärjestelmän dokumentit tallennetaan työryhmäsivustolle. Dokumentit julkaistaan kohderyhmästä riippuen intranet- ja/tai internetsivustolla, josta ne ovat eri toimijoiden saatavilla. TOIMINNAN PERUSTA KAMK 20-strategia KAMK 20-toimenpideohjelma OKM tavoitesopimus Käsikirja KAMK:n tapa toimia Henkilöstöstrategia Tekemällä oppien kohti osaamista KAMK:n pedagoginen toimintamalli Säännöt TOIMINNAN SUUNNITTELU KAMK 20-toimenpideohjelma Toimintasuunnitelmat Talousarvio Riskianalyysi Henkilöstösuunnitelma TOIMINTA Toimintasuunnitelmat Prosessikuvaukset Toimintaohjeet Toimielinten pöytäkirjat Tiimien ja työryhmien muistiot TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Ulkoiset ja sisäiset arvioinnit Opiskelija, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Benchmarking Tunnusluku- ja mittaritiedot Tilastotiedot Talousraportit Hankeseurantaraportit Toiminnan toteumaraportit TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Toiminnan analyysi Toimintasuunnitelmat Missä julkaistaan Internet Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ Missä julkaistaan Internet Missä julkaistaan Internet/ Missä julkaistaan Internet/ Internet/ Internet/ Missä julkaistaan