Marjo Nykänen

Transkriptio

1

2 Laadukas MAMK Laatutyö MAMKissa

3

4 1990-l. Laatutyön pitkät perinteet Laatutyön kehittäminen käynnistyi va. ammattikorkeakoulussa 1994 Laatutyön organisaatio: yksiköihin laatupäälliköt, yhteinen laatutiimi, henkilöstön laatukoulutus 1996 Ensimmäinen yhteinen laatukäsikirja I-S AMKien itsearviointimallin kehittämishanke käynnistyi ( ) 1998 Ensimmäinen itsearviointi (SLP), v lähtien EFQM-pohjainen Ensimmäiset johdon katselmukset 1999 Laatujärjestelmän kansainvälinen arviointi (KKA) 2004 Yhteispohjoismainen korkeakoulujen laatuprojekti (kolmen parhaan joukossa) 2006 Laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (KKA) 2009 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämis- ja seurantaseminaari 2012 Laatujärjestelmän auditointi (11/2012)

5 Laatutyön pitkät perinteet Lisäksi Erikoistumisopintojen akkreditointeja Koulutusohjelmien arviointeja Toimiluvan saamiseen, jatkotutkintokokeiluun ja laatuyksikköhakuihin liittyviä arviointeja Diploma Supplement Label 2006 ja 2009 Useita laadunhallintaan liittyviä benchmarking -projekteja (esim. TKItoiminta Savonia-AMKin kanssa, laadunhallinta ja toiminnanohjaus Turun AMKin kanssa, molemmista julkaisut) OKM:n tuloksellisuuspalkintoja (16 kertaa = toiseksi eniten) Koulutuksen laatuyksikkö (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma)

6 MAMKin tuloksellisuus Vuonna 2011: opintoprosessin laatu ja tehokkuus ( ) Vuonna 2010: opintoprosessin laatu ja tehokkuus sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö. Tuloksellisuusrahaa saatiin myös kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman laatuyksikkövalinnasta. (yht ) Vuonna 2009: tutkimus- ja kehitystyö sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö ( ) Vuonna 2008: tutkimus- ja kehitystyö ( ) Vuonna 2007: koulutuksen vetovoima ja opintojen eteneminen sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö ( ) Vuonna 2006: työelämäyhteydet sekä tutkimus- ja kehitystyötoiminta- ja uudistumiskyky ( ) Vuonna 2005: työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö ( ) Vuonna 2002: tehokas ja taloudellinen toiminta ( ) Lisäksi MAMK on saanut tuloksellisuusrahaa kansainvälisyyden perusteella vuosina 2002, 2000, 1999, 1997 ja 1995.

7 MAMKin laadunhallinnan yleiset periaatteet (laatukäsikirja) 1. Laatupolitiikka 2. Laatujärjestelmän kuvaus 2.1 Strateginen suunnittelu 2.2 Operatiivinen suunnittelu ja toteutus 2.3 Arviointi- ja palautejärjestelmä 2.4 Kehittämistoimenpiteet 2.5 Laatujärjestelmän kehittäminen 3. Laatujärjestelmä osana johtamista 4. Laatujärjestelmän dokumentointi ja viestintä

8 MAMKin laatupolitiikka Tavoitteena on toiminnan laadun jatkuva parantaminen. Kehitetään koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, palvelutoiminnan sekä tukipalvelujen laatua. Päätöksenteko ja toiminnan parantaminen perustuu laatujärjestelmän systemaattisesti tuottamaan tietoon. Laadukas toiminta varmistaa MAMKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja on myös kilpailutekijä. Laadun tavoitteet, ylläpito ja parantaminen perustuvat MAMKin strategioihin ja integroituvat ammattikorkeakoulun ja sen yksiköiden toimintaan. Valitaan tehokkaita, taloudellisia sekä henkilöstöä ja opiskelijoita laadun parantamiseen motivoivia toimintamalleja ja menettelyjä. Noudatetaan avoimuutta, luotettavuutta ja luottamuksellisuutta.

9 laatupolitiikka Koko henkilöstö ja opiskelijat sitoutuvat laatutyöhön. Sidosryhmien edustajat osallistuvat toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Jokainen korkeakouluyhteisön jäsen vastaa oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Laatuorganisaatio vastaa laatujärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Laatutyön vastuut on kuvattu laatukäsikirjan liitteessä. Laatujärjestelmä ja sen tuottama tieto dokumentoidaan korkeakoulun sähköisiin tietojärjestelmiin käyttäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. Laatujärjestelmän tuottaman tiedon viestintä läpäisee organisaation eri tasot.

10 Tavoitteena on MAMKin laatujärjestelmä tuottaa systemaattisesti tietoa johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi ja näin varmistaa toiminnan laatu yhdenmukaistaa käytäntöjä ja levittää hyviä toimintamalleja tukea korkeakouluyhteisön jäsenten osallistumista toiminnan kehittämiseen vahvistaa laatukulttuuria. Laatujärjestelmässä ja laatutyössä sovelletaan jatkuvan kehittämisen kehää: Suunnittele Toteuta Arvioi Kehitä (Plan Do Check Act = Demingin laatu/johtamisympyrä, jatkuvan kehittämisen kehä ) Laatujärjestelmä on kuvattu kolmessa laatukäsikirjassa: Laadunhallinnan yleiset periaatteet, Yhteiset prosessit ja Lait, asetukset, säännöt, sopimukset ja menettelyohjeet. Laatujärjestelmän keskeiset osat on esitetty seuraavassa kuvassa.

11 MAMKin laatujärjestelmä Marjo Nykänen

12 Suunnittele: Strateginen suunnittelu MAMKin toimintaa ja laadunhallintaa ohjaa kehittämissuunnitelma, johon on kirjattu strategiset valinnat ja tavoitteet. Kehittämissuunnitelmaa täydentävät ydinprosessien mukaiset muut strategiat ja niitä täydentävät toimenpideohjelmat.

13 MAMKin strategisen johtamisen ja toiminnanohjauksen yhteydet laatujärjestelmään on kuvattu viereisessä kuvassa (laatukäsikirjan liite 1) Marjo Nykänen

14 Toteuta: Operatiivinen suunnittelu ja toteutus Toimintasuunnitelman ja talousarvion tekemisen yhteydessä valmistellaan MAMKin ja kunkin tulosyksikön keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toteutusvaiheessa toimintaa ohjaavat laatujärjestelmään kuuluvat yhteiset prosessit sekä lait, asetukset, säännöt, sopimukset ja menettelyohjeet, jotka on dokumentoitu sähköisiin järjestelmiin.

15 Arvioi: Arviointi- ja palautejärjestelmä Arviointi ja palautejärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään johtamisessa ja toiminnanohjauksessa organisaation kaikilla eri tasoilla: Tuloskortit Opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Toteutetaan mittaussuunnitelman mukaisesti Kehityskeskustelut Katselmukset Johdon katselmus, OPS-katselmus, laatukierros Itsearvioinnit EFQM-pohjaiset Muut itsearvioinnit, ml. laatujärjestemän itsearviointi Ulkoiset arvioinnit KKA:n arvioinnit, mm. laatujärjestelmän auditointi Benchmarking-hankkeet OKM:n tuloksellisuusmittarit palvelevat myös ulkoisen arvioinnin tavoitteita

16

17 Tuloskortit Toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisen yhteydessä tehdään tulosyksikkökohtainen tuloskortti. Tuloskortti sisältää strategian toteutumisen seurannan kannalta keskeiset mittarit. Tuloskorttien mittarit tarkistetaan ja päivitetään kerran vuodessa. Toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista seurataan ja raportoidaan hallituksille kaksi kertaa vuodessa

18 Opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Merkittävä osa palautetiedosta kootaan opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille säännöllisesti tehtävillä kyselyillä. Palautteen keräämisessä noudatetaan mittaussuunnitelmaa, jossa on määritelty palaute kohderyhmä keräystapa ajankohta keräysvastuu analysointivastuu ja muutostoimenpiteistä vastuussa olevat henkilöt.

19 Kehityskeskustelut Esimiehet käyvät henkilöstönsä kanssa vuosittain kehityskeskustelut. Vuorovaikutteisessa keskustelussa käydään läpi henkilön itsearviointi, kehittymistarpeet sekä henkilön ja organisaation tavoitteet. Kehityskeskusteluissa noudatetaan yhteistä ohjeistusta, joka tarkistetaan vuosittain. Kehityskeskusteluista laaditaan yksikkökohtaiset yhteenvedot, jotka käsitellään henkilöstön kanssa ja toimitetaan henkilöstöpäällikölle. Henkilöstöpäällikkö laatii yhteenvedon johtoryhmän käsittelyyn.

20 Katselmukset MAMKin johtoryhmä tekee vuosittain yksiköissä johdon katselmuksen. Tavoitteena on arvioida yksikön toimintaa sekä tukea ja edistää itseohjattua kehitystyötä. Katselmuksessa käsitellään yksiköiden laatutyötä, toimintaa, tuloksia ja taloutta. Lisäksi käsitellään edellisenä vuonna sovitut kehittämistoimenpiteet ja sovitaan uusista kehittämistavoitteista palautejärjestelmän antamien tulosten ja johdon katselmuksen pohjalta. Laatu- ja palvelujohtaja ja laatusuunnittelija toteuttavat laatukierroksen yksiköissä noin kolmen vuoden välein. Tilaisuudessa yksiköt esittelevät omat laatutyön kuvauksensa ja laatudokumenttien sähköisen arkistoinnin. Lisäksi keskustellaan erikseen nimetyistä ajankohtaisista laadunhallintaan liittyvistä kehittämisteemoista. Opetusjohtaja ja laatu- ja palvelujohtaja tekevät OPS-katselmukset, kun opetussuunnitelmia uudistetaan tai uusi koulutusohjelma aloitetaan. Katselmuksen perustan muodostavat kansalliset ja MAMKin ops-työtä ja opetuksen toteuttamista ohjaavat strategiat ja toimenpideohjelmat. Katselmuksen tavoitteena on kehittää MAMKin opetussuunnitelmia ja opetuksen järjestämistä sekä tukea koulutusohjelmien omaa kehittämistyötä.

21 Itsearvioinnit Ammattikorkeakoulun johto tekee kokonaisarvioinnin EFQM-mallin pohjalta joka 3 5 vuoden välein. Arvioinnit johtavat strategisiin kehittämishankkeisiin, joille varataan erilliset resurssit. Myös ammattikorkeakoulun henkilöstö tekee yksikkökohtaisen itsearvioinnin joka 3 5 vuoden välein. Itsearvioinnin tuloksena saadaan yksiköiden vahvuudet ja kehittämiskohteet. Laatujärjestelmän itsearviointi tehdään joka kolmas vuosi. Lisäksi tehdään muita itsearviointeja esimerkiksi laatuyksikköhakemuksiin, rakenteelliseen kehittämiseen ja ulkoisiin arviointeihin liittyen.

22 Itsearvioinnit EFQM-malli

23 Ulkoiset arvioinnit Ulkoisen arvioinnin avulla MAMK saa tietoa toimintansa nykytilasta ja kehittymisestä suhteessa muihin korkeakouluihin ja muuhun toimintaympäristöön. Ulkoinen arviointi voidaan tehdä kokonaisarviointina, jonkin yksikön, koulutusohjelman tai erillisen prosessin arviointina. MAMK osallistuu mm. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointihankkeisiin. Ulkoisen arvioinnin tavoitteita palvelevat myös opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittarit, erilaiset benchmarkinghankkeet ja työelämältä koulutuksen, tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, palvelutoiminnan sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön parantamiseksi hankitut palautteet.

24 Kehitä: Kehittämistoimenpiteet Ydin- ja tukiprosessien mukaista toimintaa kehitetään systemaattisesti. Kehittäminen perustuu kerättyyn ulkoiseen ja sisäiseen arviointi- ja palautetietoon. Tämän tiedon pohjalta esille nousseet kehittämistoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan, niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ja tulokset hyödynnetään ammattikorkeakoulun operatiivisessa toiminnassa tai strategisissa valinnoissa. Kehittämistoimenpiteet dokumentoidaan ja niistä tiedotetaan korkeakouluyhteisön jäsenille.

25 Laatujärjestelmää kehitetään Laatujärjestelmän kehittäminen itsearviointien (joka 3. vuosi KKA: auditointikäsikirjan mukaisesti) laatukierrosten kehittämis-ja benchmarking -hankkeiden avulla Laatujärjestelmän kehittämisestä vastaa MAMKin laatuorganisaatio, jonka muodostavat laatu- ja palvelujohtaja laatusuunnittelija laatu- ja arviointitiimi ja yksiköiden laatuvastaavat Laatu- ja arviointitiimi toimii tiedon välittäjänä ja valmistelee asiat johtoryhmän käsiteltäväksi. Laatujärjestelmän kehittämisen tueksi saadaan tietoa myös muista itsearvioinneista (laatuyksikköhakemuksiin, rakenteelliseen kehittämiseen, ulkoisiin arviointeihin liittyen)

26 Laatujärjestelmä osana johtamista MAMKin toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat hallitus ja rehtori Lisäksi toiminnan kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat mm. johtoryhmä ja kehittämistiimit. MAMKin koko henkilöstö ja opiskelijat sitoutuvat laatutyöhön. Henkilöstö vastaa oman tehtäväalueensa toiminnan laadun kehittämisestä kehityskeskusteluissa sovittavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijat antavat palautejärjestelmän kautta palautetta toiminnasta ja osallistuvat kehittämistiimien ja ryhmien työskentelyyn. Laadunhallinnasta vastaavat johtoryhmä (päättää laatu- ja arviointitoiminnan toteuttamisesta), laatu- ja arviointitiimi (valmistelee asiat johtoryhmän käsittelyyn), laatu- ja palvelujohtaja (vastaa laatujärjestelmästä) sekä laatusuunnittelija. Yksikön laatutyöstä vastaa yksikön johtaja tukenaan laatuvastaava. Opiskelijavastaavan tehtävänä on käsitellä laatupalautteet yhdessä opiskelijoiden kanssa.

27 Laatujärjestelmän dokumentointi Henkilöstön intra (staff) on ensisijainen laatudokumenttien käyttö- ja säilytyspaikka. Osa laatudokumenteista julkaistaan myös opiskelijoiden intrassa (student) ja ulkoisilla verkkosivuilla ( joissa on myös englanninkielistä aineistoa. Yksiköt tallentavat laatudokumentit verkkoasemalle yhteisesti määritellyllä tavalla.

28 ja viestintä Laatujärjestelmästä ja sen tuottamasta tiedosta viestitään suunnitelman mukaisesti. Keskeisiä viestinnän tapoja ovat kyselytuloksista laaditut tiedotteet, perehdyttämistilaisuudet ja ohjeet, henkilöstöpäivät ja infot, esitteet ja valmiit esittelyaineistot.

29 Laatujärjestelmään liittyvä vastuunjako Vastuutaho Rehtori Johtoryhmän jäsenet Laatu- ja palvelu- Johtaja Vastuualue Kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun toiminnan laadusta ja tuloksista. Vastuu oman toimialueensa toiminnan laadusta ja tuloksista. Kokonaisvastuu ammattikorkeakoulun laatupolitiikan toteutumisesta laatujärjestelmän avulla. Laatu- ja palvelu- johtaja Laatusuunnittelija Vastuu - ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän kehittämisestä ja Laatu- ja arviointitiimin toiminnasta - laadunhallinnan koordinoinnista ja ohjeistuksesta yksiköille - laadunhallintaan liittyvästä sisäisestä ja tarvittaessa ulkoisesta viestinnästä - palautekyselyiden käynnistämisestä ja MAMK-tason tulosten analysoinnista - MAMK-tason kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä, seurannasta ja arvioinnista - laatujärjestelmään liittyvästä dokumentoinnista MAMK-tasolla

30 Laatujärjestelmään liittyvä vastuunjako Yksiköiden johtajat Laatuvastaavat Opiskelijavastaavat Henkilöstö Opiskelijat MAMOK ja alakohtaiset opiskelijayhdistykset Vastuu - yksikön toiminnan laadusta ja tuloksista - yksikön toiminnan laadunhallinnan toimivuudesta - yksikön kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä, seurannasta ja arvioinnista - jokaisen yksikössä työskentelevän laatutietoisuudesta. Vastuu - yksikön laatutyöstä yhteistyössä johtajan kanssa - palautekyselyiden käynnistämisestä ja yksikön tulosten analysoinnista ja niistä tiedottamisesta - laadunhallintaan liittyvästä dokumentoinnista yksikkötasolla. Vastuu laatujärjestelmän esittelystä opiskelijoille ja laatupalautteiden käsittelystä opiskelijoiden kanssa. Vastuu oman tehtäväalueen toiminnan laadusta ja kehittämisestä ja oikeus antaa kehittävää palautetta. Vastuu oppimisesta ja opintojen etenemisestä ja oikeus antaa kehittävää palautetta. Vastuu opiskelijoiden osallistumisesta MAMKin kehittämistyöhön (edustajat AMKhallituksessa, eri tiimeissä ja kehittämisfoorumeissa)