TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Työsuojelutoimikunta Ammattijärjestöjen lausunnot YT Yhtymähallitus TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Henkilöstöhallinto Työsuojelu

2 Sisällysluettelo 1. YLEISET TOIMINTA LINJAUKSET Työsuojelutoiminta Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työsuojelun toimintaohjelma ja toimintasuunnitelman käsittely 3 2. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELUVASTUU Työsuojeluvastuun jakautuminen 4 3. TYÖSUOJELUORGANISAATIO 6 4. TYÖTERVEYSHUOLTO 6 5. SISÄISET TURVALLISUUSOHJEET 7 6. TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS JA KEHITTÄMISKOHTEET Turvallisuus ja terveysvaatimukset Seuranta Ergonomia Kone ja käyttöturvallisuus Perehdyttäminen Työhön opastus Ammattitaidon ylläpito Tyky toiminta Esimiesvalmiuksien kehittäminen Tiedotus Ikääntyvät työntekijät Ennakkolausunto suunnitelmista ULKOPUOLISET TYÖNSUORITTAJAT YHTEINEN TYÖPAIKKA TYÖOLOJEN SEURANTAKOHTEET TOIMINTAOHJELMAN YLLÄPITO 12 2

3 1. YLEISTÄ Työturvallisuuslain 9 mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Työsuojelun toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Kunnallisenalan työsuojelu- ja ympäristösopimuksen mukaan työsuojelun toimintaohjelma laaditaan työturvallisuuslain 9 mukaisesti. Työsuojeluntoimintaohjelma täydennetään ja tarkennetaan lyhyemmän aikavälin toimintasuunnitelmalla vuosittain. Laissa ei ole määrätty toimintaohjelman yksityiskohtaista muotoa eikä sisältöä. Työnantaja voi valita työsuojelun toimintaohjelmalleen sopivimman ja tarkoituksenmukaisimman muodon. Laatimisvastuu työsuojelun toimintaohjelmasta on työnantajalla ja sitä on käsiteltävä henkilöstön kanssa.. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työsuojelun tavoitteena on luoda koko henkilöstölle edellytykset vaikuttaa omaan työhönsä, työyhteisön olosuhteisiin sekä kehittävään yhteistoimintaan työyhteisössä ja organisaation eri toiminta-alueiden kanssa yhdessä. 1.2 Työsuojelutoiminta Työsuojelutoiminnan keskeisenä tavoitteena on saada työpaikat toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti työturvallisuuden ja työterveyden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa. Työsuojelutoimikunnan keskeiset tehtäväalueet ovat työsuojelun toimintaohjelman laadinta ja toteutuksen seuranta, työympäristön ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu, haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja selvittäminen sekä poistaminen. Tunnistettujen vaaratekijöiden tai haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä päättäminen on aina työnantajan velvollisuus ja vastuulla. Työnantajalla on myös työsuojelun tiedotusvastuu. Selvittämisen kohteeksi voivat tulla myös työyhteisön huonon toiminnan aiheuttamat ongelmat, häirintä, kiusaaminen tai niihin verrattava. 1.3 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työsuojelun toimintaohjelma ja toimintasuunnitelman käsittely 3

4 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työsuojelun toimintaohjelman luonnoksen on laatinut työsuojelupäällikkö ja työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunta on pyytänyt työsuojelutoimintaohjelma luonnoksesta lausunnot ammattijärjestöiltä ja johtoryhmältä. Työsuojelutoimikunta päivittää tarvittaessa työsuojeluntoimintaohjelmaa sekä laatii työsuojelun toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman laadinnassa huomioidaan työhyvinvointikyselyn tulokset, sairauspoissaolojen ja tapaturmien kehityssuunnat sekä päätetään suunnitelmallisten työpaikkakäyntien kohteet. 2. TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELU- VASTUU Työturvallisuuslain 8 mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Kokonaisvastuu työsuojelusta on työnantajalla. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnin edellytysten luominen on ensisijaisesti johtamisasia ja esimiesten vastuulla. Työsuojelun keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu haitallisten kuormitustekijöiden vähentäminen kuten häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy työpaikoilla sekä haitallisen fyysisen kuormituksen vähentäminen huomioiden ergonomian, apuvälineet ja oikeat toimintatavat sekä terveet toimivat työtilat. 2.1 Työsuojeluvastuun jakautuminen Luottamushenkilöt työsuojelun toteuttamisenrakenteellisten edellytysten turvaaminen ylin päätösvalta määrärahojen myöntäminen työsuojeluun liittyvät periaatepäätökset Johtavat viranhaltijat riskien arviointi ja kartoitus, riskien torjunta ja ennaltaehkäisy yleisten työsuojelua koskevien ohjeiden antaminen 4

5 suunnittelut ja hankinnat esitysten tekeminen yhtymähallitukselle työpaikkojen yleinen valvonta muiden esimiesasemassa olevien neuvonta ja ohjaus työn vaatimien terveys- ja turvallisuuskoulutusten järjestäminen Lähiesimiehet työympäristöriskien arviointi ja kartoitus, riskien torjunta ja ennaltaehkäisy työpaikkojen turvallisuusohjeiden antaminen työsuojelusäännösten noudattamisen välitön valvonta henkilöstön perehdyttäminen, ohjaus, neuvonta ja opastus Henkilöstö osallistuu riskien arviointiin ja kartoitukseen, riskien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn osallistuminen noudattaa työturvallisuuteen liittyvien ohjeiden ja määräysten turvallisten työtapojen noudattaminen huolehtii työnsä ja työolosuhteiden edellyttämän turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavan järjestyksen ja siisteyden huolehtii käytettävissä olevin keinoin saamansa kokemuksen, opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ilmoittaa työpaikalla ilmenevistä epäkohdista esimiehelle täyttää läheltä piti -ilmoitusten ohjeen mukaan ja lähettää sen esimiehelle ja työsuojelupäällikölle ja työterveyshuoltoon Henkilöstöhallinto huolehtii työhyvinvointikyselyjen toteutuksesta, arvioinnista ja seurannasta työsuojelusta ja edustuksellisesta YT- yhteistoiminnasta työsuojeluhenkilöstön koulutuksesta ja määrärahoista TYHY toiminnasta yhdessä työsuojelun kanssa Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä (työsuojelutoimikunta) työsuojelun yhteistyön kehittämisestä (YT-ryhmä, työterveyshuolto, linja organisaatio) työsuojeluhenkilöstön asiantuntijuuden kehittämisestä työsuojelusäädösten muutoksiin liittyvästä tiedotuksesta työsuojelun yleisten asioiden tiedottaminen työpaikkakäyntien suunnittelusta, tiedottamisesta ja toteutuksesta yhdessä valtuutettujen kanssa Työsuojeluvaltuutetut huolehtivat oman alueensa työsuojelun kehittämisestä ja oma-aloitteisesta valvonnasta yhdessä työsuojelupäällikön ja linjaorganisaation kanssa 5

6 omasta työsuojelukoulutukseen hakeutumisesta Työterveyshuolto huolehtii laatii työterveyshuollon toimintasuunnitelman, mikä sisältää lakisääteisen terveyshuollon mm. työpaikkakäynnit ja työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, neuvonnan ja ohjauksen sekä kuntoutukseen ohjauksen sekä lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. työpaikkaselvityksistä työpaikkojen käytettävissä on sellaisia työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen ja parantamiseen liittyviä palveluja ja asiantuntemusta, joista linjaorganisaatio voi käyttää hyväksensä kehittäessään toiminnan tuloksellisuutta. 3. TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojelupäällikkö Paula Laiho Työsuojeluvaltuutettu Merja Lipponen 1 vara valtuutettu Päivi Hellgren 2 vara valtuutettu Leena Nikander Työsuojelutoimikunta Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Paula Laiho Merja Lipponen Työsuojelutoimikunnan jäsen Päivi Hellgren 1 varajäsen Raili Luomala Pysyvät asiantuntijat työsuojelutoimikunnassa Työterveyshoitaja Katja Vanninen Henkilöstöpäällikkö Lars Forsell Valvova viranomainen Etelä- Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. 4. TYÖTERVEYSHUOLTO 6

7 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ostaa työterveyshuollonpalvelut omalta työterveyshuollolta. Työnantaja laatii yhdessä työterveyshuollon kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelman, mikä sisältää lakisääteisen terveyshuollon mm. työpaikkakäynnit ja työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, neuvonnan ja ohjauksen sekä kuntoutukseen ohjauksen, lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyspalveluja antavat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja tarpeen mukaan työfysioterapeutti ja psykologi. Toimipisteet: Karkkilan toimipiste Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Vastaanottohoitaja Vihdin toimipiste Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Vastaanottohoitaja Asiantuntijat Työfysioterapeutti Työterveyspsykologi Tommi Komulainen Riitta Lehtonen Maritta Ilmonius Sami Suomalainen Anne Juvani Katja Vanninen Tuula Salmi Sirpa Ahokoski Ansa Kokkonen Maarit Sohlman Matti Lehtonen Raija Halonen 5. SISÄISET TURVALLISUUSOHJEET Perusturvakuntayhtymä Karviainen laatii ja kerää yhteen erialiset turvallisuusohjeet. Tavoitteena, että jokaisessa työyksikössä luodaan turvallisuuskansio. Turvallisuusohjeita ovat mm.: Henkilöstön turvallisuutta uhkaavien väkivaltatilanteiden hallinta ja toimintaohje Koneiden ja laitteiden turvallisuusohjeet Kemikaalitiedotteet ja turvallisuusohjeet Häirinnän ja epäasiallisen käytöksen kieltävä ohje Väkivallan uhan hallinnan ohje Yksintyöskentelyohje Palo- ja pelastusturvallisuusohje Työpaikalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuusohjeet Ohjeet tartuntavaarallisten esineiden, aineiden ja jätteiden käsittelyyn Ensiapuvalmiuden ylläpitoon liittyvät ohjeet, työyksikön ensiapu vastaava Työpaikan sisäisten turvallisuusohjeiden olemassaolo ja vastuuhenkilöt sekä ohjeiden käytön opastus tulee kirjata työyksikön turvallisuussuunnitelmaan. 7

8 6. TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS JA KEHITTÄMISKOHTEET Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Keskeiset kehittämishankkeet työsuojeluntoimintakaudella ovat: 6.1 Turvallisuus ja terveysvaatimukset Työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säädökset ovat työturvallisuuslain pykälässä. Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille. Työpaikalla tulee voida työskennellä ja liikkua turvallisesti ja vaaratilanteissa olevien henkilöiden on voitava poistua nopeasti ja turvallisesti. Kaikilla työpaikoilla on tehtävä vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi ja toimenpiteet riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi turvalliselle tasolle. Vaarojen tunnistaminen suoritetaan Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan valmiita lomakepohjia käyttäen. Työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshoitaja ovat tarvittaessa asiantuntijoina riskien tunnistamisessa ja vaarojen arvioinnissa. 6.2 Seuranta Työpaikkojen työsuojelutarkastukset suunnitellaan systemaattisesti ja tiedotetaan hyvien käytäntöjen mukaisesti hyvissä ajoin työpisteen esimiehelle. Työpaikkojen työsuojelutarkastuksia tehdään säännöllisesti vähintään 3 vuoden välein. Työsuojeluvaltuutetut huolehtivat työpaikkojen seurantakäynneistä noin vuoden päästä tarkastuksista. 6.3 Ergonomia Työturvallisuuslain 24 edellyttää työnantajaa huolehtimaan siitä, että työpaikan rakenteet ja käytettävät työvälineet voidaan mitoittaa ja sijoittaa työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioonottaen ergonomisesti oikealla tavalla. Ergonomisella opastuksella pyritään löytämään työpaikoilla oikeat työtavat fyysisen kuormituksen vähentämiseksi. Ergonomisen haitta ja vaaratekijöiden selvittämiseksi ja tunnistamiseksi asiantuntijana käytetään ensisijaisesti työterveysfysioterapeuttia. 6.4 Kone ja käyttöturvallisuus Koneita koskevat tekniset vaatimukset sekä koneen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on yhdenmukaistettu Euroopan talousalueella. Työpaikalla tulee uutta konetta hankittaessa tarkistaa, että koneen vaatimukset on täytetty ja koneet ovat CE- merkittyjä. 8

9 Hankintojen yhteydessä hankintaa tekevän on varmistettava, että tuotteilla on suomenkieliset käyttöohjeet. Työpaikalle hankittavat vaaralliset kemikaalit on luetteloitava, niistä on oltava käyttöturvallisuustiedot ja esimiehen varmistettava, että käyttäjät hallitsevat niiden turvallisen käytön. 6.5 Perehdyttäminen Työpaikoilla tulee olla perehdytyskansio ja oppaat sekä käytössä perehdyttämisen seurantalista. Perehdytyksestä vastaa esimies. Työturvallisuuslain 34 :ssä todetaan, että työntekijälle on annettava työn alettua ja työolosuhteiden edellyttämää ohjausta ja opastusta työssä sattuvan tapaturman sekä työstä aiheutuvan sairastumisen vaaran välttämiseksi. Perehdyttäminen ei koske ainoastaan uusia työntekijöitä. Perehdyttämistä tarvitsevat myös pitkältä virka/työvapaalta palaavat, organisaation uudistuksissa ja työtehtävien muutoksissa mukana olevat henkilöt. 6.6 Työnopastus Työnopastus on perehdyttämisen vaihe, jossa työntekijälle opastetaan varsinainen työ, koneiden, laitteiden, työvälineiden ja aineiden oikeat käyttötavat sekä turvallisuusmääräykset. Samalla opastetaan oikeat työmenetelmät ja toimintatavat ja henkilökohtaisten suojainten, suojalaitteiden sekä suojavaatetuksen oikeat ja turvalliset käyttötavat, huolto ja säilytys. Työnopastajaksi valitaan henkilö, joka on kokenut ammattihenkilö ja perehtynyt työn tekemiseen ja työn eri toteuttamisvaiheeseen. Työnopastajan valmennukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja antaa opastajalle riittävä koulutus. 6.7 Ammattitaidon ylläpito Työntekijöillä on oltava työn suoritusvaatimuksia vastaava pätevyys ja osaaminen. Työnantaja kouluttaa tarvittaessa henkilöstöään lisäkoulutuksella ja huolehtii täydennyskoulutuksesta. Työpaikan ensiapuvalmius pidetään vähintään suosituksen mukaisena. 6.8 Tyhy toiminta Työhyvinvointia ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. 9

10 Työnantajalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseen. Näitä ovat ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen, työkuormituksen säätely, työympäristön ja työyhteisön kehittäminen sekä terveyden edistäminen. Työntekijä itse voi vaikuttaa työterveyteensä työtavoillaan, elintavoillaan ja kunnon ylläpitämisellä, jonka omaehtoista edistämistä työnantaja tukee. Työhyvinvointitoimintaa suunnitellaan pitkäjänteisesti yhdessä johdon, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointisuunnitelma laaditaan vuoden 2013 aikana. 6.9 Esimiesvalmiuksien kehittäminen 6.10 Tiedotus Työnantaja järjestää koulutusta esimiestaitojen ja valmiuksien parantamiseen mm. esimiesiltapäivissä, kehittämispäivissä ja muilla koulutuksilla. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen sisäiset ohjeet ovat luettavissa intranetissä. Työpaikan kirjalliset menettelytapaohjeet on käsiteltävä yhdessä työntekijöiden kanssa. Työpaikoilla pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Työsuojelun tiedotteiden ja Työturvallisuuslain tulee olla kaikkien luettavissa Ikääntyvät työntekijät Ikääntyminen tulee huomioida tarvittaessa työnmitoituksessa. Työkyvyn turvaamisen malli on käytössä, joka sisältää myös sairauspoissaolojen seurannan ja uudelleen sijoittamisen työkyvyn alentuessa. Hiljaisen tiedon siirto hyödynnetään siten, että nuorempi työskentelee ikääntyvän työparina Ennakkolausunto suunnitelmista Investointihankkeiden suunnitelmasta annetaan työsuojelulliset näkökohdat sisältävä ennakkolausunto tarvittaessa. 7. ULKOPUOLISET TYÖNSUORITTAJAT Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle työtä tekeviltä ulkopuolisilta työnsuorittajilta edellytetään aina työturvallisuudesta annettujen määräysten ja säädösten noudattamista. 10

11 Työsuojeluvastuun jakautuminen on tapauskohtaisesti sovittava joko urakkatarjouspyyntö- tai sopimuksentekovaiheessa. 8. YHTEINEN TYÖPAIKKA Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa (suurin osa työntekijöistä) käyttävä työnantaja on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen varmistettava, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja tämän työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista. Tällaisen työnantajan on varmistettava myös, että ulkopuolinen työnantaja saa tarpeelliset tiedot työpaikan palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja näihin tehtäviin Ttl 47 mukaan nimetyistä henkilöistä. 9. TYÖOLOJEN SEURANTAKOHTEET Työturvallisuuslain 8 mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työolojen kehitystä seurataan avaintulosten ja tulostavoitteiden sekä työilmapiirikyselyjen avulla. Avaintulos Työolot Työtapaturmat Tulostavoite Työolot työpaikoilla ovat säädösten ja määräysten mukaiset. Vähemmän kuin kunta-alalla keskimäärin, työtapaturmien vähentäminen tavoitteena 0 tapaturmaa. Tapaturma/vaaratilanteet Läheltä piti- tilanteet Oppimistapahtumia. Sairauksien ehkäisy Työilmapiirikyselyt Sairauspoissaoloja enintään 14 vrk/ työntekijä / vuosi Työolojen parantaminen. Tyhy-toiminnan kehittäminen Turvallisuuden ja terveyden kohentaminen, yhteenkuuluvuuden ja yhteistoiminnan parantaminen. 11

12 Sairauspoissaolojen ja tapaturmien seurannalla selvitetään, onko työssä tekijöitä, jotka aiheuttavat sairauspoissaolojen kertymistä tiettyihin työpisteisiin tai tietyntyyppisistä syistä. Toteuttaja: Sairauspoissaolot Henkilöstöhallinto raportoi vuosittain sairauspoissaolotilastot. Sairauspoissaolotietoja tulee seurata säännöllisesti vuoden aikana työyksiköittäin. Toistuvien sairauspoissaoloja selvitetään työkyvynturvaamisen mallin mukaan. Työtyytyväisyyskyselyt: Henkilöstöhallinto toteuttaa työtyytyväisyyskyselyn. Kyselyn tulosten perusteella laaditaan kehittämishankkeita tarpeen mukaan. Lisäksi työyksiköt tekevät omia sisäisiä kyselyjä sekä asiakaskyselyjä. Työsuojelutehtävissä toimivien koulutus: Kaikilla työsuojelutoimikunnassa olevilla tulee olla työsuojelun peruskoulutus. Jatko koulutuksiin pyritään osallistumaan vuosittain. Työsuojeluhenkilöstö osallistuu Perusturvakuntayhtymä Karviaisen sisäisten koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Sisäilmaryhmä Työsuojelupäällikkö osallistuu kuntien sisäilmaryhmiin. Sisäilmaryhmä selvittää sisäilman laatuun ja työympäristön kehittämiseen liittyviä asioita. Työsuojelupäällikkö tiedottaa käsitellyistä kohteista kohteen esimiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Työkyvynturvaaminen: Perusturvakuntayhtymä Karviaisella on käytössä työkyvyn turvaamisen toimintamalli, jolla sisältää sairauspoissaolojen seurannan, uudelleen sijoittamisen sekä päihdeongelmaisten hoitoonohjausmallin. 10. TOIMINTAOHJELMAN YLLÄPITO Perusturvakuntayhtymä Karviaisen työsuojelun toimintaohjelmaa päivitetään tarvittaessa vuosittain. Työsuojelun toimintaohjelman lisäksi laaditaan vuosittain erillinen työsuojelun toimintasuunnitelma. Työsuojelun toimintaohjelman päivityksen ja vuosittaisen työsuojelun toimintasuunnitelman valmistelee työsuojelutoimikunnalle työsuojelupäällikkö. Työsuojelun toimintaohjelma viedään tiedoksi organisaation johdolle ja yhtymähallitukselle. 12