Asikkalan kunnan ohjeet kosteus-, home-epäily- ja sisäilmaongelmatapauksissa

Transkriptio

1 Asikkalan kunnan ohjeet kosteus-, home-epäily- ja sisäilmaongelmatapauksissa Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus x.x Ohjeiden tausta ja tarkoitus Asikkalan kunnassa on vuodesta 1995 toiminut sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä on esille tulleiden sisäilma- ym. ongelmien selvittely ja toimenpidesuunnitelmien käsittely. Sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana toimii työsuojelupäällikkö. Jäseninä ovat työsuojeluvaltuutetut, talonrakennusmestari, tekninen johtaja, siivoustyönjohtaja, kiinteistötyönjohtaja, terveystarkastaja sekä työterveyshuollosta työterveyshoitaja ja lääkäri. Tarvittaessa kokoukseen kutsutaan käsiteltävän kiinteistön edustaja. Ryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi, tarvittaessa useammin. Sisäilmatyöryhmän tehtävänä on vaikeiden ja monitahoisten sisäilma- tai kosteusvaurioongelmien käsittely ja ratkaisusuositusten teko. Ryhmän toiminta perustuu moniammatilliseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön työsuojelun, kiinteistönhoidon, työterveyshuollon ja kiinteistöjen käyttäjien kesken. Ryhmä käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan. Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa ohjeet kysymykseen, kuinka menetellä, kun havaitaan kosteusvaurio tai kun epäillään sisäilman aiheuttavan oireita ja henkilöstö oireilee. Ohjeissa käsitellään mm. - esimiehen ja yksittäisen työntekijän vastuu ilmoitus- ja reagointivelvollisuus - miten menetellään oireilevien työntekijöiden kohdalla - eri yhteistyötahot ongelman selvittelyssä - ongelmasta tiedottaminen Jos rakennuksessa havaitaan ylimääräistä kosteutta, jonka on aiheuttanut esimerkiksi katto-, ikkuna- tai putkivuoto, siitä on välittömästi ilmoitettava esimiehelle sekä talonrakennusmestarille. Kosteusvaurion korjaaminen on aloitettava viipymättä. Homevaurioon viittaavat esimerkiksi ilman tunkkaisuus, maakellarin haju, näkyvä homekasvusto sekä henkilöstön kokemat oireet, jotka lievenevät vapaa-aikoina. Oireina voivat olla esim. silmien, ihon ja limakalvojen ärsyyntyminen, äänen käheys, kuiva yskä ja toistuvat tulehdukset. Toimintaohjeet tulee olla esillä jokaisessa työyksikössä. Esimiehen vastuulla on käydä ohjeet läpi työntekijöiden kanssa.

2 2. Toimintaohjeet 2.1. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Työntekijän epäillessä työolosuhteiden aiheuttavan oireilua, hänen tulee ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa selvitellään, onko oireilla/sairaudella ja työolosuhteilla keskinäistä syy-yhteyttä. Työntekijän on oltava myös yhteydessä lähimpään esimieheensä, jonka velvollisuus on viedä asiaa eteenpäin. Kun työntekijä epäilee oireidensa johtuvan huonosta sisäilman laadusta, hänen tulee: ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon kertoa epäilynsä esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle Jos työntekijän oireiden taustalla epäillään työperäisyyttä, ilmoittaa oireileva itse tai hänen luvallaan häntä hoitava työterveyshuollon ammattilainen epäilystä esimiehelle. ellei lähiesimies ryhdy toimenpiteisiin, tulee työntekijän ilmoittaa epäilystä/ongelmasta seuraavalle esimiesportaalle. Ilmoitus suositellaan tehtäväksi kirjallisena esim. sähköpostilla Esimiehen velvollisuudet Kun epäillään sisäilmaongelmaa, on työpaikan lähiesimiehen tehtävänä: ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ja pyrkiä välittömästi ilmoitetun epäkohdan poistamiseen ilmoittaa asiasta talonrakennusmestarille ja kiinteistöstä vastaavalle kiinteistönhoitajalle tarvittaessa saattaa asia ylempien esimiestensä tietoon ilmoittaa asiasta sisäilmatyöryhmän puheenjohtajalle (työsuojelupäällikkö), jotta asia voidaan ottaa sisäilmatyöryhmän käsittelyyn. tiedottaa henkilökuntaa asiasta, tutkimuksista, korjauksista jne. sisäilmatyöryhmän kanssa sovitulla tavalla. mikäli korjaustoimenpiteitä ei voida toteuttaa, selvittää muut vaihtoehdot työntekijän terveyden takaamiseksi Sisäilmatyöryhmän rooli Työpaikan lähiesimiehen tulee ilmoittaa työntekijöitä koskevasta sisäilmaan liittyvästä ongelmasta sisäilmatyöryhmälle. Sisäilmatyöryhmä tekee harkintansa mukaan kohteeseen työpaikkakäynnin. Työpaikkakäynnistä tiedottaa työsuojelupäällikkö. Talonrakennusmestari ja terveystarkastaja voivat myös tehdä ongelmakohteen tarkastuksen. Työpaikkakäynnin jälkeen sisäilmatyöryhmä päättää tarvittavista tutkimuksista ja selvityksistä sekä aikataulusta. Tutkimusten ja korjaustoimenpiteiden etenemistä seurataan sisäilmatyöryhmässä. Työpaikan henkilöstöä informoidaan korjaustöiden etenemisestä.

3 Kohdetta koskevat sisäilmatyöryhmän kokousmuistiot toimitetaan esimiehelle. Korjaustoimenpiteiden valmistumisen jälkeen tilannetta seurataan aktiivisesti tarpeen mukaan Tiedottaminen henkilöstölle Sisäilmatyöryhmä ja lähiesimies sopivat tiedottamisvastuusta. Henkilöstölle tiedotetaan sisäilmaongelmasta, sen laajuudesta, tehdyistä tutkimuksista ja korjaussuunnitelma. Tiedotettavia asioita ovat mm. tehdyt selvitykset ja tutkimukset aikataulu korjauksille korjausten vaikutukset päivittäiseen työntekoon vastuuhenkilöt henkilöstön terveydentilan seuranta työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä keneltä saa ajantasaista ja oikeaa tietoa prosessin etenemisestä vaihtoehdot, jos korjaaminen ei ole mahdollista Ajantasainen, avoin ja riittävä tiedottaminen on perusedellytys vältettäessä huhuja ja epävarmuutta. Esimiehen ja sisäilmatyöryhmän yhteistyö on tärkeää avoimuuden lisäämiseksi. Seurantaa työyksikössä on tehtävä korjaustoimenpiteiden valmistuttua riittävän pitkään. Seuranta on vaivattomin toteuttaa vuosittaisen haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnin yhteydessä ( riskikartoitus ) Työterveyshuollon rooli Sisäilmaongelmia selvitetään periaatteessa samalla tavalla kuin muitakin työympäristössä olevia haitta- ja vaaratekijöitä. Jos oireiden taustalla epäillään työperäisyyttä, ilmoittaa työntekijä itse tai työterveys työntekijän luvalla epäilystä esimiehelle. Oireilevan henkilön on itse hakeuduttava työterveyshuollon tutkimuksiin. Mikäli oireilevia henkilöitä on useampi samassa työpaikassa, aloitetaan tarkemmat tutkimukset ongelman korjaamiseksi. Sisäilmastokyselyjä tehdään, kun kohderyhmä on riittävän suuri, mielellään yli 20 henkilöä. Jos kyselyssä yli 25 % ilmoittaa oireilevansa työssä, aloitetaan tarkemmat tutkimukset. Perustellut ammattitautiepäilyt työterveyshuolto lähettää erikoislääkärille ja tarvittaessa työterveyslaitokselle tutkimuksiin.

4 3. Kiinteistöohje Toimintaohjeita kiinteistöistä vastaaville ja kiinteistöissä työskenteleville sisäilmaongelmatilanteissa. Jos rakenteissa on kosteutta siellä, missä sitä ei pitäisi olla, alkaa rakenteiden homehtuminen. Mikä tahansa materiaali homehtuu, kun se on riittävän kauan kosteana. Rakenteissa esiintyvä homekasvu on aina terveysriski sekä rakennuksessa työskenteleville että korjauksen tekijöille. 3.1 Kosteusvaurioiden syyt ja seuraukset Kosteusvaurioiden tavallisimpia syitä ovat katto- ja putkivuodot, puutteellinen kosteus- tai lämpöeristys, huono salaojitus, riittämätön ilmanvaihto ym. Kosteusvaurio ilmenee joko suoranaisena vesivuotona tai kosteusläiskinä, pinnoitteen irtoamisena tai vioittumisena. Seurauksena voi olla näkyvää homekasvustoa. Tavallisesti homekasvusto on näkymättömissä pintamateriaalien alla. Homeongelmaan viittaavat mm tunkkainen ilma, maakellarin tai homeen haju Kosteus- ja homevaurion korjaus Kun saadaan tieto kiinteistössä havaitusta kosteusvauriosta, on vaurion syyn selvittäminen ja tarvittavat korjaustoimenpiteet käynnistettävä viipymättä, ottaen huomioon terveydelliset vaikutukset ja taloudelliset resurssit. Havaitun ongelman nopea ja järjestelmällinen hoito tuo huomattavia kustannussäästöjä. Kun jossain rakennuksessa epäillään homevauriota, korjaustarve arvioidaan ja korjaustyö tehdään suunnitelmallisesti. Hyvä suunnitelma etenee vaiheittain oikeassa järjestyksessä ja hankkeen kokonaiskuva on tiedossa alusta alkaen: kerralla kuntoon ja oikein periaate. Korjaustyön vaiheet: - vaurion havaitseminen - vaurion syyn selvittäminen ja tarvittavien näytteiden otto - vaurion laajuuden selvittäminen - korjaussuunnitelman laatiminen - vaurion aiheuttajan poistaminen - rakenteiden kuivattaminen - vaurioituneiden rakenteiden uusiminen - tarvittaessa käsittely desinfioivilla aineilla - jälkiseuranta

5 Suojautuminen korjaustyön aikana Korjaustyön aikana sisäilman mikrobipitoisuudet kohoavat moninkertaisiksi. Korjaustyöhön osallistuvat suojautuvat samoin kuin asbestin purkutöissä. Korjattava alue eristetään huolellisesti muista tiloista. Joskus toiminnat on siirrettävä muualle korjaustöiden ajaksi. Siivous korjaustyön aikana ja loppusiivous Korjaustyön aikana huolehditaan siivouksesta ja tarvittaessa tehdään tarkempia välisiivouksia. Loppusiivous tehdään huolellisesti asianmukaisin menetelmin, jotta korjauksen aikana levinneitä mikrobeja ei jää korjattuun tilaan. Siivoojien on suojauduttava kuten muidenkin korjaustyöhön osallistuvien. 4. Yhteenveto Työturvallisuuslain (738/2002) 19 mukaan jokaisen työntekijän velvollisuus on ilmoittaa havainnoistaan työpaikallaan terveydelle ja turvallisuudelle vaaraa aiheuttavista vioista ja puutteista. Ilmoitus tehdään mielellään kirjallisena lähiesimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Esimiehen tulee kertoa, mihin toimenpiteisiin ongelman poistamiseksi aiotaan ryhtyä. Esimiehen vastuulla on joko itse pyrkiä poistamaan ongelma tai ilmoittaa siitä tekniseen toimeen, työsuojelulle tai työterveyshuoltoon. Sisäilmaongelmien syyt voivat johtua mm. ilmastoinnin puutteellisuudesta, tehottomuudesta tai nuohoamattomuudesta, tiloissa käytetyistä materiaaleista tai kosteusvaurion johdosta ilmaan päässeistä epäpuhtauksista. Sisäilmaongelmien havaitseminen edellyttää hyvää yhteistyötä eri osapuolten välillä. Tilojen käyttäjät ovat parhaiten tietoisia kiinteistön rakenteiden kunnosta ja lähimpänä havainnoimaan kosteus- ja muista ongelmista. Ilmastoinnin tehokkuudessa/tehottomuudessa havaituista ongelmista on heti ilmoitettava kiinteistönhoidolle, jotta laitteiden kunto voidaan tarkastaa ja tehokkain tapa estää kosteusvauriot on pitää kiinteistön rakenteet kuivina. Korjaamattomina kosteusvauriot johtavat aina homevaurioihin. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että jokaisessa kiinteistössä työskennellään tarkkaavaisesti ja reagoidaan nopeasti pieniinkin muutoksiin olosuhteissa. Ongelman nopea ja järjestelmällinen hoito takaa terveellisen ja turvallisen työskentely-ympäristön sekä pitkällä aikavälillä tuo myös huomattavia kustannussäästöjä.