Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2006

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2006 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2007 JPP-Kalibrointi Ky

2 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2006 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat t, typen oksidien päästöt t, hiilimonoksidipäästöt t, hiilivetypäästöt t ja hiukkaspäästöt 400 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset sekä Savon Sellu Oy:n tehtaat. Siilinjärvellä rikkidioksidipäästöt olivat t, typen oksidien päästöt 500 t ja hiukkaspäästöt 40 t. Tärkeimmät päästölähteet Siilinjärvellä ovat Kemphos Oy:n tuotantolaitokset sekä tieliikenne. Vuosi 2006 oli keskimääräistä lämpimämpi. Erityisesti joulukuu oli ennätyksellisen lämmin. Vuosi oli sateisuudeltaan normaalin vaihteleva. Kesällä satoi poikkeuksellisen vähän. Aurinko paistoi keskimääräistä enemmän vuonna Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 2-34 μg/m 3, vuorokausiarvot 0-11 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 1 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuus on Sorsasalossa pienentynyt 1990-luvun puolivälistä noin puoleen. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 20 μg/m 3. Pitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2006 olivat samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Siilinjärven Sorakujalla vastaavat tuntiarvot olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 20 μg/m 3. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,8-4,6 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin keskiarvot 0,4-1,9 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuudet keskustassa ovat hieman pienentyneet 1990-luvun puolivälistä. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen 98% sallitusta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa ovat koko ajan hieman kasvaneet 1990-luvun lopulta. Vuonna 2006 kasvukauden pitoisuustaso oli selvästi edellisvuotta korkeampi. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa μg/m 3 ja Maaherrankadulla μg/m 3 ja Siilinjärven Sorakujalla 8-57 μg/m 3. Vuorokausiarvot ylittivät ohjearvon 70 μg/m 3 Maaherrankadun mittausasemalla maalis-toukokuussa ja Kasarmipuiston mittausasemalla huhtikuussa. Kasarmipuistossa pitoisuudet eivät ole merkittävästi muuttuneet viimeiseen

3 2 kymmeneen vuoteen. Maaherrankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2006, joten vertailutuloksia aiemmilta vuosilta ei ole. Maaherrankadun mittausasemalla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Siilinjärven pitoisuustasot olivat Kuopion tasoja pienempiä. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,3-1,5 μg/m 3. Pitoisuudet olivat edellistä vuotta pienemmät. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,2 % ajasta, huonoksi 0,6 % ajasta, välttäväksi 3 % ajasta, tyydyttäväksi 39 % ajasta ja hyväksi 57 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa. Vuonna 2006 Siilinjärven ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna keskustaajaman ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,01% ajasta, huonoksi 0,1 % ajasta, välttäväksi 2 %, tyydyttäväksi 12 % ajasta, ja hyväksi 86 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa. Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Paikallisia hajuhaittoja voivat aiheuttavat teollisuuden päästöt erityisesti Sorsasalossa.

4 3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä HIILIMONOKSIDI (CO) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa OTSONI (O 3 ) Muodostuminen Vaikutukset ja tavoitearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä HAJURIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Kuopiossa Indeksiarvot Siilinjärvellä...34

5 4 11. Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella Kasvihuonekaasut Hiilivedyt Raskasmetallit YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 9 Päästöt Siilinjärvellä vuosina LIITE 10 Tunnusluvut vuoden 2006 mittauksista

6 5 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2006 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion ja Siilinjärven ympäristötoimen lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaavat Ins. (AMK) Juha Pulkkinen J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky:stä sekä ympäristönsuojelutarkastaja FM Erkki Pärjälä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta.

7 6 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, kynnys- ja raja-arvoja, joihin ilmanlaadunarviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996), raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) ja kynnysarvot on annettu alailmakehän otsonille (783/2003). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvoja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleet uudet raja-arvot on annettu tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoille siten, että jokaista ilmanlaadun seurannassa saatua mittaustulosta verrataan raja-arvoon. Tavoitearvo on otsonipitoisuudelle annettu arvo, jonka tavoitteena on terveyshaittojen ehkäiseminen tai kasvillisuuden suojeleminen. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. 1. MITTAUSPISTEET

8 7 Vuonna 2006 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Sorsasalossa. Siilinjärvellä mittauksia tehtiin keskustaajamassa Sorakujalla. Säätiedot on saatu käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaus liitteessä PÄÄSTÖLÄHTEET ILMANLAADUN MITTAUSPISTEET KUOPIOSSA VUONNA 2006 Sorsasalo (SO2, TRS) Maaherrankatu (NOx, CO, PM10) Kasarmipuisto (NOx, O3, PM10) SO2 = rikkidioksidi, TRS = haisevat rikkiyhdisteet, NOx = typen oksidit, CO = hiilimonoksidi O3 = otsoni, PM10 = hengitettävät hiukkaset

9 8 Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Tärkeimmät ilman laatuun vaikuttavat laitokset ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos ja Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa. Paikallisempaa merkitystä on erityisesti teollisuuden hiilivetypäästöillä Itkonniemellä, Siikaniemessä ja Väliköntiellä Savilahdessa. Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatuun vaikuttavat tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, erityisesti valtatie 5:n liikenne, sekä Kemphos Oy:n tuotantolaitokset. Paikallisempaa merkitystä voi olla öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 4-11 ja liitteissä 3-7. Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosiraportteihin sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen selvityksiin. Tieliikenteen päästöt on ilmoitettu VTT:n LIISAtietokannan mukaisina. Päästöissä ovat mukana Kuopion osalta myös haja-asutusalueilta kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen päästöt. TÄRKEIMMÄT PISTEMÄISET PÄÄSTÖLÄHTEET KUOPIOSSA VUONNA 2006 Kuopion Energia Oy/Kelloniemen lämpökeskus Kuopion Energia Oy/Saarijärven lämpökeskus Kuopion Energia Oy/Niiralan lämpökeskus Kuopion Energia Oy/Iloharjun lämpökeskus Bella-Veneet Oy Sasmox Oy Pelastusopiston harjoitusalue Oy Scantarp Ab Lemminkäinen Oy FinnWoodFloors Oy Powerflute Oy Savon Sellu Kuopion Energia Oy/Päivärannan lämpökesk Suomen Petrooli Oy Oy Esso Ab Atria Oyj Vest-Wood Suomi Oy Kuopion Energia Oy/Haapaniemen voimalaito Fenestra Oy Kuopion Energia Oy/Jynkän lämpökeskus Kuopion Energia Oy/Pitkälahden lämpökeskus Jätekukko Oy Skanska Asfaltti Oy Lohja Rudus Oy Ab 3. SÄÄOLOSUHTEET

10 9 Vuonna 2006 oli sää Itä-Suomessa keskilämpötilaltaan harvinaisen lämmin: Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 4,1 C. Talvikuukausista (joulu-helmikuu) tammikuu oli lämmin, mutta helmija maaliskuu olivat talvisen kylmiä. Poikkeuksellisen lämmintä jatkui koko loppuvuoden, joulukuun ollessa ennätyksellisen leuto. Vuoden 2006 sademäärä oli tavanomaisen vaihteleva koko Suomessa ja myös Itä-Suomessa. Hellekesä oli myös poikkeuksellisen kuiva. Vähäsateisin kuukausi Kuopiossa oli helmikuu. Auringon paistetta oli hieman keskimääräistä enemmän vuonna Kuopion Hatsalan sääasemalla jää pohjoissektorin tuulten määrä pieneksi ilmeisesti läheisen Puijon vaikutuksesta, joten mittaukset eivät kuvasta hyvin tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2006 Wind direction in Kuopio in 2006 W NW N NE E SW SE S

11 10 Vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa vuonna 2006 Daily Mean Temperature in Kuopio in 2006 Lämpötila / Temperature ( C) Vuosikeskilämpötila 4,1 C Annual Mean Temperature Kuukausi / Month

12 11 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 4.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2006 olivat tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöjen taso tippui matalimmalle tasolle vuosikymmeneen. Savon Sellu Oy:n päästöt taas hieman kohosi edellisestä vuodesta. Siilinjärvellä rikkidioksidipäästöt olivat tonnia. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Muut päästölähteet / Other sources 104 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2006 Emissions of Sulfur Dioxide Tieliikenne / Road traffic 3 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 104 t Savon Sellu Oy / Paperboard factory 273 t Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1436 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2006 Emissions of Sulfur Dioxide Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 98 t tieliikenne/road traffic 1 t Fortum Power and Heat Oy voimalaitos / Power plant 12 t Kemira Phosphates Oy laitokset / factory 1793 t

13 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu rajaarvo 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 4.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa

14 13 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Tuntiarvot Vuorokausiarvot raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuorokausikeskiarvo ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuosikeskiarvo 1 20 Talvikauden keskiarvo ( ) 2 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat marraskuussa. Matalimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat kesällä.

15 14 Pitoisuus / Concentration Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of SO 2 in Sorsasalo in Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 250 μg/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 80 μg/m Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet laskussa vuoteen 2000 asti. Vuoden 2006 keskiarvo oli 2000-luvun tasolla. 25 Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopiossa Concentrations of SO 2 in Kuopio Pitoisuus /Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Keskusta Sorsasalo

16 15 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2006 olivat Kuopiossa noin tonnia ja Siilinjärvellä noin 500 tonnia. Hajapäästöt / Nonpoint sources 80 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2006 Emissions of Nitrogen Oxides in Kuopio Työ- ja maatalouskon./ work- and agriculture machines 490 t Tieliikenne / Road traffic 589 t Muut päästölähteet / Other sources 130 t Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 911 t Savon Sellu Oy/ Paperboard factory 610 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2006 Emissions of Nitrogen Oxides in Siilinjärvi Fortum Power and Heat Oy voimalaitos / Power plant 7 t Kemphos Oy laitokset / factory 156 t tieliikenne/ road traffic 276 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

17 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä

18 17 Kuopiossa Kasarmipuistossa ja Siilinjärven Sorakujalla mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Mitattu pitoisuus Sorakuja Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 ) mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Korkein mitattu pitoisuus Sorakujalla Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeski arvo vuosikes kiarvo ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Mitattu pitoisuus Sorakujalla Rajaarvo Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) Kasarmipuistossa ja Sorakujalla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan lokakuussa ja korkeimmillaan maaliskuussa.

19 18 Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa v Concentrations of NO 2 Kasarmipuisto in 2006 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 150 μg/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 70 μg/m 3 Vuorokausiarvo / Value for 24 h 150 Typpidioksidipitoisuudet Sorakujalla v Concentrations of NO 2 in Sorakuja in 2006 Pitoisuus / Concentration Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h

20 Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 alkaen. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Joka tapauksessa typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi. Vuoden 2006 vuosikeskiarvo kohosi hieman edellisistä vuosista. Siilinjärven Sorakujalla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2003 ja 2004, jolloin pitoisuudet olivat samaa tasoa. Pitoisuudet Sorakujalla olivat samaa tasoa kuin Kuopion Kasarmipuistossa. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat koko Kuopion ja Siilinjärven kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Concentration of NO 2 in Kasarmipuisto Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year

21 20 6. HIILIMONOKSIDI (CO) 6.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2006 olivat 2900 tonnia. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä. Jonkin verran hiilimonoksidipäästöjä tulee myös epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun poltosta. HIILIMONOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2006 Emissions of carbon monoxide in Kuopio Hajapäästöt / Nonpoint sources 600 t Tieliikenne / Road traffic 2300 t 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita.

22 21 Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,8-4,6 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,4-1, Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin kesällä, jolloin autoliikenteen pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi pääsee parhaiten laimenemaan ympäristöön. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla v Concentration of CO in Maaherrankatu in 2006 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Kuukausi / Month Tuntikeskiarvo / Mean Value for 1 h 8 tunnin keskiarvo / Mean Value for 8 h Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Vuodesta 2004 vuoteen 2006 vuosikeskiarvot olivat hieman korkeampia edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Maaherrankadun mittauspiste kuvaa enemmän liikenteen voimakkaasti kuormittamaa aluetta kuin Kasarmipuiston mittausasema.

23 22 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hiilimonoksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopion keskustassa (vuosina Kasarmipuisto, Vuodesta 2004 Maaherrankatu) Concentrations of CO in City Centre of Kuopio Vuosi / Year

24 23 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla Tavoitearvo vuodelle 2010 on μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä.

25 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona Väestön tiedottamiskynnys Tuntiarvot AOT /18000 O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot Tuntiarvot kasvukaudella ( ) alittivat kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon AOT 40:n (98% sallitusta). Otsonipitoisuudet olivat korkeimpia touko-heinäkuussa. Keväisin olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat ja kaukokulkeuma suurinta. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Otsonipitoisuudet Kuopion Kasarmipuistossa v Concentrations of Ozone in Kasarmipuisto in Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h 8 h keskiarvo / Value for 8 h

26 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat hieman kohonneet koko 2000-luvun ajan. 25 Otsonipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Concentrations of ozone in Kasarmipuisto in Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year

27 26 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2006 olivat 400 tonnia ja Siilinjärvellä noin 40 tonnia. Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin energiantuotannosta ja tieliikenteestä. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Tieliikenne / Road traffic 31 t Muut päästölähteet/ Other sources 32 t HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2006 emission of particulate matter in Kuopio in 2006 Savon Sellu Oy/ Paperboard factory 71 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 138 t Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset/ Power plants 71 t HIUKKASPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2006 Emissions of Particulate matter in Siilinjärvi in 2006 tieliikenne/ road traffic 14 t Fortum Power and Heat Oy voimalaitos / Power plant 1 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 3 t Kemphos Oy laitokset / factory 25 t

28 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipöly, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasille ei ole tällä hetkellä vielä ohje- tai raja-arvoja. Sellaisia ollaan kuitenkin valmistelemassa EU:ssa. Maailman terveysjärjestön WHO:n esitys pienhiukkasten vuorokausiarvon ohjearvoksi on 25 μg/m 3.

29 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla Mitattu pitoisuus Sorakujalla Ohjearvo Vuorokausiarvo ja suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa: PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo ja suhteessa raja-arvoihin Maaherrankadulla: PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo ja suhteessa raja-arvoihin Sorakujalla: PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla selvästi korkeimmillaan maalis-toukokuussa.

30 29 Kasarmipuistossa ylittyi hengitettävien hiukkasten ohjearvo huhtikuussa ja Maaherrankadulla maalis- toukokuussa Pitoisuus / Concentration (mg/m3) Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Kuopiossa vuonna 2006 Concentrations of PM10 in Kuopio in 2006 Keskusta / City Centre Maaherrankatu Kuukausi / Month Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Sorakujalla korkeimmillaan huhti-toukokuussa. Pitoisuudet olivat pääosan vuotta selvästi alhaisempia kuin Kuopion kaupunkialueella. 100 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Siilinjärvellä vuonna 2006 Concentrations of PM10 in Siilinjärvi in 2006 Pitoisuus / Concentration (mg/m3) Kuukausi / Month Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta

31 30 korttelin keskiosiin 50 m päähän vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvot Concentrations of PM10 in Vuosi / Year Itkonniemi Keskusta Maaherrankatu Sorakuja Maaherrankadulla pienhengitettävien hiukkasten mittaukset aloitettiin vuonna 2006 Pitoisuudet näyttävät olevan selvästi suurempia kuin Kasarmipuistossa. Tämä johtuu siitä, että Maaherrankadun mittausasema kuvaa paremmin pitoisuuksia liikenteen voimakkaasti kuormittamilla alueilla, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat keskustan taustapitoisuuksia kortteleiden sisäosissa.

32 31 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Rikkivetypäästöt Kuopiossa vuonna 2006 olivat 6 tonnia laskettuna rikkinä. Merkittävin rikkivedyn päästölähde Kuopiossa on Savon Sellu Oy:n tehtaat. Jonkin verran rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Vuorokausiarvot 0,3-1,5 10 Pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat toukokuussa. Pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2004.

33 32 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Hajurikkipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of TRS in Sorsasalo in 2006 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 10 μg/m * Kuukausi / Month TRS 2. sr vrk

34 ILMANLAATUINDEKSI 10.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueelle. Ilmanlaatuindeksin luonnehdinnat INDEKSI LUONNEH- DINTA TERVEYS VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET 0-50 Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Välttävä Epätodennäköisiä Huono Mahd. herkillä yksilöillä Erittäin huono Mahd. herkillä väestöryhmillä pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiarvojen määräytyminen INDEKSI CO 1 h (mg/m3) NO 2 1 h (ug/m3) SO 2 1 h (ug/m3) O 3 1 h (ug/m3) PM 10 1 h (ug/m3) TRS 1 h (ug/m3)

35 Indeksiarvot Kuopiossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 47. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,2 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,6 % ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 3 % ajasta, tyydyttävää 39 % ajasta ja hyvää 57 % ajasta. Korkein indeksiarvo oli 16. huhtikuuta, jolloin se oli 404. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa. Tällöin ilmanlaatua heikensi katupöly. 200 Ilmanlaatuindeksi Kuopiossa vuonna 2006 Air Quality Index in Kuopio 2006 Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index ERITTÄIN HUONO / VERY BAD 150 HUONO / BAD 100 VÄLTTÄVÄ / PASSABLE 75 TYYDYTTÄVÄ / FAIR 50 HYVÄ / GOOD 0 tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marr joulu Kuukausi / Month 10.3 Indeksiarvot Siilinjärvellä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Siilinjärven kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 28. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,01 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,1 % ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 2 % ajasta, tyydyttävää 12 % ajasta ja hyvää 86 % ajasta. Korkein indeksiarvo oli 26. huhtikuuta, jolloin se oli 184. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa. Tällöin ilmanlaatua heikensi katupöly.

36 Ilmanlaatuindeksi Siilinjärvellä vuonna 2006 Air Quality Index in Siilinjärvi 2006 Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index ERITTÄIN HUONO / VERY BAD 150 HUONO / BAD 100 VÄLTTÄVÄ / PASSABLE 75 TYYDYTTÄVÄ / FAIR 50 HYVÄ / GOOD 0 tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marr joulu Kuukausi / Month

37 MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 11.1 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. TÄRKEIMMÄT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2006 (tuhatta tonnia) Tieliikenne Kuopion Energia, fossiilinen päästö Kuopion Energia, eifossiilinen päästö Powerflute Oy Savon Sellu / fossiilinen päästö Powerflute Oy Savon Sellu / ei fossiilinen päästö muut Metaania muodostuu fossiilisista polttoaineista, soilla, kaatopaikoilla ja yleensä biomassan maatuessa. Nautakarja on myös merkittävä metaanin lähde. Metaani on vaikutukseltaan erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Kuopiossa merkittävimmät metaanipäästöjen lähteet ovat kaatopaikat ja kotieläinten pito. Kuopion kaatopaikoilta aiheutuvan metaanipäästöt ovat noin t vuodessa. Kotieläintalouden metaanipäästöt ovat noin 300 tonnia vuodessa. Vuonna 2006 liikenteen metaanipäästöt Kuopiossa olivat 19 tonnia.

38 37 Dityppioksidia eli ilokaasua vapautuu typpilannoitteista, typpihapon valmituksesta, polttoprosesseista ja maankäytön muutoksista. Myös henkilöautojen katalysaattorit aiheuttavat dityppioksidin päästöjä. Kuopiossa merkittävimmät dityppioksidin lähteet ovat toisaalta energiantuotanto ja toisaalta metsät, pellot ja suot. Energiantuotannon dityppioksidipäästö on noin 50 tonnia vuodessa. Metsistä, soilta ja pelloilta dityppioksidia vapautuu ilmakehään noin 35 tonnia vuodessa. Vuonna 2006 liikenteen aiheuttama dityppioksidipäästö Kuopiossa oli 22 tonnia Hiilivedyt Ilmaan pääseviä haihtuvia hiilivetyjä ovat mm. pakokaasuihin jääneet palamattomat polttoaineet ja liuotinhöyryt. Niitä kutsutaan nimellä VOC-yhdisteet (volatile organic compounds). VOC-päästöjä Kuopiossa aiheuttavat eniten liikenne, polttoaineiden varastointi ja rakennustuote- ja muovituoteteollisuus. Hiilivedyt ja typenoksidit muodostavat auringonvalon vaikutuksesta alailmakehän otsonia. TÄRKEIMMÄT HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2006 (tuhatta tonnia) Öljyvarastot, 4 t VEST-WOOD SUOMI OY 86 t OY SCANTARP AB liuottimet 73 t TIELIIKENNE 257 t TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 240 t RAIDELIIKENNE, 3 t VESILIIKENNE 60 t HAJAPÄÄSTÖT 540 t FENESTRA OY, 62 t BELLA VENEET OY, 40 t

39 Raskasmetallit Raskasmetalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Raskasmetalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien raskasmetallien päästöt ilmaan vuonna 2006 olivat seuraavat: Raskasmetalli (kg/a) As Cd Co Cr Ni Pb V Zn Hg Kuopion Energia Oy/Haapaniemi 7,7 1,14 8,0 13, , ,22 Savon Sellu Oy 2,9 0,55 1,1 7,4 9,2 2,57 26, ,04 Sasmox Oy 16,2 54,1 As = arseeni Cd = kadmium Co = koboltti Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

40 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästömäärissä ei yleensä ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuonna 2006 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,2 % ajasta, huonoksi 1 % ajasta, välttäväksi 3 %, tyydyttäväksi 39 % ajasta, ja hyväksi 57 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa, jolloin katupölystä johtuen kohollaan olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Myös joulukuussa olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet koholla. Vuonna 2006 Siilinjärven ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna keskustaajaman ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,01% ajasta, huonoksi 0,1 % ajasta, välttäväksi 2 %, tyydyttäväksi 12 % ajasta, ja hyväksi 86 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa, jolloin katupölystä johtuen kohollaan olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustaajaman ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotantoja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. Vuonna 2006 rikkidioksidin pitoisuustasot olivat edellisten vuosien tasolla. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Siilinjärven keskustaajamassa typpidioksidin pitoisuudet ovat suurimmallaan samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella. Otsonipitoisuudet ovat hieman kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2006 kasvukauden pitoisuustaso oli edellisvuotta korkeampi. Pitoisuudet jäivät kuitenkin alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun otsonin pitkänajan tavoitearvon. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuudet ovat olleet samalla tasolla 1990-luvun puolivälistä lähtien. Mittausten mukaan vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvot. Vuonna 2006 maalis-toukokuussa keskustassa Maaherrankadun mittausasemalla ja huhtikuussa

41 40 Kasarmipuistossa mitattiinkin ohjearvon ylityksiä hengitettävän pölyn osalta. Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat pääosan vuotta selvästi alhaisempia kuin Kuopion kaupunkialueella. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman edellistä vuotta pienemmät. Pitoisuudet olivat suurimmillaan 15 % ohjearvosta.

42 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 sivu 1/6

43 LIITE 1 sivu 2/6 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saat seuraavasta linkistä: KASARMIPUISTO

44 LIITE 1 sivu 3/6 Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: API, malli 400 / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta. MAAHERRANKATU

45 LIITE 1 sivu 4/6 Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO X, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Thermo Environmental, malli 48 / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO x : Monitor Labs, malli 9841B / Kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu

46 LIITE 1 sivu 5/6 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: SO2, Haisevat rikkiyhdisteet Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi Asema on ollut toiminnassa ja sen toiminta on aloitettu uudelleen

47 LIITE 1 sivu 6/6 SORAKUJA Osoite: Sorakuja, SIILINJÄRVI Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM10, NO2, NO Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 129 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Siilinjärven keskustaajamassa kauppakeskuksen laajan pysäköintialueen reunalla. Lähin pistelähde on Kemira Phosphates Oy. Muita päästölähteitä on Fortum Lämpö Oy ja Termia Oy:n pienet voimalaitokset. Lähiteiden liikenne autoa/vrk, josta raskasta liikennettä on n. 3%. Valtatie 5 on n. 200 m:n päässä ja siellä liikennetiheys on autoa/vrk ja maantie 559 on n. 170 m:n päässä ja siellä liikennetiheys on autoa/vrk, joiden raskaan liikenteen osuus on 7%. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / Kemiluminesenssi Aseman toiminta aloitettu

48 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT Rikkidioksidimittaukset tehtiin UV-fluoresenssimenetelmällä toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9850B). Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus tehtiin UV-fluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla (Thermo Environmental, malli 43A), johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset tehtiin kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9841B). Hiilimonoksidin mittaukset tehtiin ei-dispersiivisellä infrapunamenetelmällä (NDIR) toimivalla analysaattorilla (Thermo Environmental, malli 48). Otsonimittaukset tehtiin UV-absorptioon perustuvalla analysaattorilla (API, malli 400). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Maaherrankadulla ja Kasarmipuistossa tehtiin mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Kasarmipuisto: TEOM, malli 1400 ja Maaherrankatu: TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu käyttöön Hatsalasta Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun sääasemalta. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella SyncAirohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu SyncAir-ohjelmalla.

49 LIITE 2 TULOSTEN LAADUNVARMENNUS Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla keräimet ja analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Hiilimonoksidianalysaattorin nollataso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa ja laite on kalibroitu manuaalisesti kerran viikossa. Jatkuvatoimisten pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa (otsonianalysaattorille 1 kerran). Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Hatsala lämpötila 99% Hatsala tuulennopeus 99% Hatsala tuulensuunta 99% Kasarmipuisto O3 99% Kasarmipuisto PM10 99% Kasarmipuisto NO 94% Kasarmipuisto NO2 94% Sorsasalo SO2 93% Sorsasalo TRS 97% Maaherrankatu NO 92% Maaherrankatu NO2 92% Maaherrankatu CO 97% Maaherrankatu PM10 79% Sorakuja NO 91% Sorakuja NO2 91% Sorakuja PM10 98% Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

50 LIITE 3 RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA (yksikkö tonnia) ATRIA OYJ KUOPION ENERGIA OY Haapaniemi Iloharju 3 3 <1 <1 < <1-2 Jynkkä 4 < Kelloniemi <1 < <1 <1 - - Litmanen <1 < Neulamäki Niirala <1 < < <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 Pitkälahti 1 <1 1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 <1 <1 - <1 Päiväranta < Saarijärvi < KUOPION SAHA OY LEMMINKÄINEN OYJ SASMO LEVY OY Särkilahden voimalaitos Särkilahden lastulevytehdas SASMOX OY SAVON SELLU OY SO TRS (rikkinä) SCANTARP OY AB SKANSKA ASFALTTI OY <1 < UPM-KYMMENE WOOD OY TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 HAJAPÄÄSTÖT