Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2005

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2005 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2006 JPP-Kalibrointi Ky

2 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2005 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat t, typen oksidien päästöt t, hiilimonoksidipäästöt t, hiilivetypäästöt t ja hiukkaspäästöt 340 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitokset sekä Powerflute Oy Savon Sellun tehtaat. Siilinjärvellä rikkidioksidipäästöt olivat t, typen oksidien päästöt 530 t ja hiukkaspäästöt 50 t. Tärkeimmät päästölähteet Siilinjärvellä ovat Kemphos Oy:n tuotantolaitokset sekä tieliikenne. Vuosi 2005 oli keskimääräistä lämpimämpi, etenkin syksy oli ennätyksellisen lämmin. Vuosi oli sateisuudeltaan normaalin vaihteleva. Aurinko paistoi hieman keskimääräistä enemmän vuonna Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 3-90 μg/m 3, vuorokausiarvot 1-26 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 3 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuus on Sorsasalossa pienentynyt 1990-luvun puolivälistä noin puoleen. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 15 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 23 μg/m 3. Pitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2005 olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 15 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 28 μg/m 3. Maaherrankadulta mittaustuloksia ei ole aiemmilta vuosilta. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,9-4,1 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin keskiarvot 0,5-1,9 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuudet keskustassa ovat alentuneet 1990-luvun alusta saakka. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen 26% sallitusta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot olivat Itkonniemellä μg/m 3 ja Kasarmipuistossa μg/m 3. Pitoisuustasot olivat edellisiä vuosia pienempiä.

3 2 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Maaherrankadulla olivat μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuuksista ei Kuopiosta ole aiemmilta vuosilta mittaustuloksia. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,3-2,0 μg/m 3. Pitoisuudet olivat edellistä vuotta pienemmät. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,08% ajasta, huonoksi 0,17 % ajasta, välttäväksi 2,8 % ajasta, tyydyttäväksi 42,7% ajasta ja hyväksi 54,2 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa, suurimmat indeksit olivat maaliskuun lopussa. Vuonna 2005 mittauksia ei tehty Siilinjärven puolella. Kuopion ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Paikallisia hajuhaittoja voivat aiheuttavat teollisuuden päästöt erityisesti Sorsasalossa.

4 3 ABSTRACT In 2005 emissions of major air pollutants in Kuopio were as follows: sulfur dioxide (SO 2 ) tons, nitrogen oxides (NO x ) tons, carbon monoxide (CO) tons, hydrocarbons tons and particulates 340 tons. Most important sources of emissions are road traffic, Haapaniemi power plants of Kuopio Energia and Powerflute Oy Savon Sellu paperboard factory. In Siilinjärvi sulfur dioxide emissions were tons, nitrogen oxides emissions 530 tons and particulate emissions 50 tons. Most important emission sources in Siilinjärvi are factories of Kemphos Oy and road traffic. Annual mean air temperatures in 2005 was higher than normally, especially autumn was quite warm. Rain fallout varied a lot during the year. In the year 2005 sun was shining a little more than usually. In Sorsasalo concentrations of sulfur dioxide for one hour were 3-90 μg/m 3. Concentrations for 24 hours were 1-26 μg/m 3. Mean value for the whole year was 3 μg/m 3. The mean concentration of sulfur dioxide has decreased to half of the values measured in the middle of the 1990's. In Kasarminpuisto concentrations of nitrogen dioxide for one hour were μg/m 3. Concentrations for 24 hours were μg/m 3. The mean value of nitrogen dioxide was 15 μg/m 3. The mean value of nitrogen monoxide and nitrogen dioxide together for the whole year was 23 μg/m 3. Concentrations of nitrogen dioxide in Kasarmipuisto were slightly lower than in the previous year. In Maaherrankatu concentrations of nitrogen dioxide for one hour were μg/m 3. Concentrations for 24 hours were μg/m 3. The annual mean value of nitrogen dioxide was 15 μg/m 3. The mean value of nitrogen monoxide and nitrogen dioxide together for the whole year was 28 μg/m 3. In Maaherrankatu nitrogen dioxide has not been measured previously. In Maaherrankatu the mean values for one hour concentration of carbon monoxide were 0,9-4,1 mg/m 3. Mean values for eight hours were 0,5-1,9 mg/m 3. Concentrations of carbon monoxide continued to decrease in the centre of Kuopio. In Kasarminpuisto concentrations of ozone for one hour were μg/m 3 and the mean values for 8 hours were μg/m 3. Target value of AOT40 for the protection of vegetations was 26% compared to the allowed value. Concentrations of ozone were at the same level than in previous years. Values of thoracic particles (PM 10 ) for 24 hours were in Itkonniemi μg/m 3 and in Kasarminpuisto μg/m 3. The concentrations were at lower level than in previous years.

5 4 Values of inhalable particles (PM 2,5 ) were μg/m 3. Inhalable particles have not been measured In Kuopio previously. Values of total reduced sulphur for 24 hours in Sorsasalo were 0,3-2,0 μg/m 3.The concentrations were at lower level than in previous years. According to the air quality index, air quality in Kuopio was classified good for most of the year. Air quality was very bad 0,08 % of the time, bad 0,17 % of the time, passable 2,8 % of the time, fair 42,7 % of the time and good 54,2 % of the time. Air quality was poorest in April, most highest hourly index was at the end of march. In 2005 air quality was not measured in Siilinjärvi commune. Air quality in Kuopio is mostly affected by the emission of road traffic. Emissions of odour causing compounds occasionally impair air quality around the major industrial plants especially in Sorsasalo.

6 5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...7 ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa HIILIMONOKSIDI (CO) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa OTSONI (O 3 ) Muodostuminen Vaikutukset ja tavoitearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa HAJURIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Kuopiossa...35

7 6 11. Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella Kasvihuonekaasut Hiilivedyt Raskasmetallit YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 9 Päästöt Siilinjärvellä vuosina LIITE 10 Tunnusluvut vuoden 2005 mittauksista

8 7 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2005 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Siilinjärven kunnan puolella mittauksia ei tehty vuonna Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion ja Siilinjärven ympäristötoimen lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaavat Ins. (AMK) Juha Pulkkinen J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky:stä sekä ympäristönsuojelutarkastaja FM Erkki Pärjälä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta.

9 8 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, kynnys- ja raja-arvoja, joihin ilmanlaadunarviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996), raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) ja kynnysarvot on annettu alailmakehän otsonille (783/2003). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvoja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleet uudet raja-arvot on annettu tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoille siten, että jokaista ilmanlaadun seurannassa saatua mittaustulosta verrataan raja-arvoon. Tavoitearvo on otsonipitoisuudelle annettu arvo, jonka tavoitteena on terveyshaittojen ehkäiseminen tai kasvillisuuden suojeleminen. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. 1. MITTAUSPISTEET

10 9 Vuonna 2005 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Itkonniemellä ja Sorsasalossa. Säätiedot on saatu käyttöön Savoniaammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta. Vuonna 2005 Maaherrankadun mittausasemalla aloitettiin pienhiukkasten mittaus. Pienhiukkasia Kuopiossa ei ole mitattu aiemmin. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaus liitteessä 2.

11 10 2. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Tärkeimmät ilman laatuun vaikuttavat laitokset ovat Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitos ja Powerflute Oy Savon Sellun tehtaat Sorsasalossa. Paikallisempaa merkitystä teollisuuden päästöillä on mm. Itkonniemellä, missä sijaitsevat UPM-Kymmene Wood Oy:n ja Vest-Wood Oyj:n tuotantolaitokset. Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatuun vaikuttavat tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, erityisesti valtatie 5:n liikenne, sekä Kemphos Oy:n tuotantolaitokset. Paikallisempaa merkitystä voi olla öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 4-11 ja liitteissä 3-7. Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosiraportteihin sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen selvityksiin. Tieliikenteen päästöt on ilmoitettu VTT:n LIISAtietokannan mukaisina. Päästöissä ovat mukana Kuopion osalta myös haja-asutusalueilta kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen päästöt.

12 11 3. SÄÄOLOSUHTEET Vuonna 2005 oli sää Itä-Suomessa keskilämpötilaltaan harvinaisen lämmin: Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 4,5 C. Talvikuukausista (joulu-helmikuu) tammikuu oli poikkeuksellisen lauha. Lämmintä jatkui helmikuun puoleenväliin asti. Kevätkuukaudet (maalis-toukokuu) olivat lämpöolosuhteiltaan melko tavanomaisia, lukuun ottamatta maaliskuuta, joka oli koko vuoden kylmin kuukausi. Kesäkuukaudet (kesä-elokuu) olivat taas lämpötilaltaan tyypillisiä kesäkuukausia. Syksyllä oli kaksi poikkeuksellisen pitkää lämmintä jaksoa, joista jälkimmäinen päättyi marraskuun puolivälissä. Marraskuu olikin, kuten koko syksy, poikkeuksellisen lämmin. Joulukuu oli lämpöolosuhteiltaan melko normaali. Vuoden 2005 sademäärä oli tavanomaisen vaihteleva koko Suomessa ja myös Itä-Suomessa. Vähäsateisin kuukausi Kuopiossa oli maaliskuu. Auringon paistetta oli hieman keskimääräistä enemmän vuonna Kuopion Hatsalan sääasemalla jää pohjoissektorin tuulten määrä pieneksi ilmeisesti läheisen Puijon vaikutuksesta, joten mittaukset eivät kuvasta hyvin tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2005 Wind direction in Kuopio in 2005 W NW N NE E SW SE S

13 12 Vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa vuonna 2005 Daily Mean Temperature in Kuopio in 2005 Lämpötila / Temperature ( C) Vuosikeskilämpötila 4,3 C Annual Mean Temperature Kuukausi / Month

14 13 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 4.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2005 olivat tonnia. Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitosten ja Poweflute Oy Savon Sellun päästöt vuonna 2005 lähes puolittuivat edellisestä vuodesta ja palasivat siten aiempien vuosien tasolle. Siilinjärvellä rikkidioksidipäästöt olivat tonnia. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Muut päästölähteet / Other sources 165 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2005 Emissions of Sulfur Dioxide Tieliikenne / Road traffic 3 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 164 t Powerflute Oy Savon Sellu / Paperboard factory 230 t Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1750 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2005 Emissions of Sulfur Dioxide Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 80 t tieliikenne/road traffic 1 t Fortum Lämpö Oy voimalaitos / Power plant 12 t Kemphos Oy laitokset / factory 1454 t

15 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu rajaarvo 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

16 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot Vuorokausiarvot raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuorokausikes kiarvo ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 3 20 Talvikauden keskiarvo ( ) 4 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa. Matalimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat syksyllä.

17 16 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of SO 2 in Sorsasalo in 2005 Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 250 μg/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 80 μg/m Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet laskussa vuoteen 2000 asti. Vuoden 2005 keskiarvo oli edellisen vuoden tasolla. 25 Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopiossa Concentrations of SO 2 in Kuopio Pitoisuus /Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Keskusta Sorsasalo

18 17 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2005 olivat Kuopiossa noin tonnia ja Siilinjärvellä noin 530 tonnia. Hajapäästöt / Nonpoint sources 80 t Työ- ja maatalouskon./ work- and agriculture machines 490 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2005 Emissions of Nitrogen Oxides in Kuopio Tieliikenne / Road traffic 646 t Muut päästölähteet / Other sources 137 t Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1333 t Powerflute Oy Savon Sellu / Paperboard factory 226 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2005 Emissions of Nitrogen Oxides in Siilinjärvi Fortum lämpö Oy voimalaitos / Power plant 6 t Kemphos Oy laitokset / factory 171 t tieliikenne/ road traffic 303 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

19 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

20 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kuopiossa Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 ) mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 tuntikeski arvo vuosikes kiarvo Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) Kasarmipuistossa typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan elokuusta marraskuuhun ja korkeimmillaan helmi-huhtikuussa. Maaherrankadulla typpidioksidipitoisuudet olivat matalimmillaan toukokuussa ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi-huhtikuussa.

21 20 Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa v Concentrations of NO 2 Kasarmipuisto in 2005 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 150 μg/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 70 μg/m 3 Vuorokausiarvo / Value for 24 h Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla v Concentrations of NO 2, Maaherrankatu in 2005 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 150 ug/m3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 70 ug/m3 Vuorokausiarvo / Value for 24 h

22 21 Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 alkaen. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Joka tapauksessa typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa luvun lopusta selvästi. Vuoden 2004 vuosikeskiarvo oli edellisten vuosien tasoa. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia ei ole aiemmin tehty. Pitoisuudet Maaherrankadulla olivat samaa tasoa kuin Kasarmipuistossa. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä. 80 Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Concentration of NO 2 in Kasarmipuisto Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year

23 22 6. HIILIMONOKSIDI (CO) 6.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2005 olivat 3100 tonnia. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä. Jonkin verran hiilimonoksidipäästöjä tulee myös epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun poltosta. 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot HIILIMONOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2005 Emissions of carbon monoxide in Kuopio Hajapäästöt / Nonpoint sources 573 t Tieliikenne / Road traffic 2535 t Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita.

24 23 Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,9-4,1 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,5-1, Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin kesällä, jolloin autoliikenteen pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi pääsee parhaiten laimenemaan ympäristöön. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla v Concentration of CO in Maaherrankatu in 2005 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Kuukausi / Month Tuntikeskiarvo / Mean Value for 1 h 8 tunnin keskiarvo / Mean Value for 8 h Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Vuoden 2004 ja 2005 vuosikeskiarvot olivat hieman korkeampia edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Maaherrankadun mittauspiste kuvaa enemmän liikenteen voimakkaasti kuormittamaa aluetta kuin Kasarmipuiston mittausasema.

25 24 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hiilimonoksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopion keskustassa (vuosina Kasarmipuisto, vuodesta 2004 Maaherrankatu) Concentrations of CO in City Centre of Kuopio Vuosi / Year

26 25 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla Tavoitearvo vuodelle 2010 on μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä.

27 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot AOT /18000 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot Tuntiarvot kasvukaudella ( ) alittivat kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon AOT 40:n (26% sallitusta). Otsonipitoisuudet olivat korkeimpia keväällä ja syyskuussa. Keväisin olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat ja kaukokulkeuma suurinta. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Otsonipitoisuudet Kuopion Kasarmipuistossa v Concentrations of Ozone in Kasarmipuisto in Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h 8 h keskiarvo / Value for 8 h

28 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna Otsonipitoisuudet vuosikeskiarvona olivat vuonna 2005 hieman edellisiä vuosia suuremmat. 27 Otsonipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Concentrations of ozone in Kasarmipuisto in Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year

29 28 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2005 olivat 340 tonnia ja Siilinjärvellä noin 50 tonnia. Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin energiantuotannosta ja tieliikenteestä. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2005 emission of particulate matter in Kuopio v 2005 Hajapäästöt / Tieliikenne / Nonpoint Road traffic 34 t sources 138 t Muut päästölähteet/ Other sources 25 t Powerflute Oy Savon Sellu/ Paperboard factory 68 t Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset/ Power plants 77 t HIUKKASPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2005 Emissions of Particulate matter in Siilinjärvi Fortum lämpö Oy voimalaitos / tieliikenne/ Power plant 1 t road traffic 15 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 3 t Kemphos Oy laitokset / factory 30 t

30 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipöly, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasille ei ole tällä hetkellä vielä ohje- tai raja-arvoja. Sellaisia ollaan kuitenkin valmistelemassa EU:ssa.

31 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Itkonniemellä (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo ja suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa: PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuu s (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo ja suhteessa raja-arvoihin Itkonniemellä: PM 10 Itkonniemi Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Kasarmipuistossa ja Itkonniemellä selvästi korkeimmillaan huhtikuussa. Itkonniemellä hengitettävien hiukkasten pitoisuus sivusi ohjearvoa huhtikuussa.

32 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Kuopiossa vuonna 2005 Concentrations of PM10 in Kuopio in 2005 Keskusta / City Centre Pitoisuus / Concentration (mg/m3) Itkonniemi Kuukausi / Month Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 50 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvot Concentrations of PM10 in Pitoisuus / Concentration (Πg/m 3 ) Vuosi / Year Itkonniemi Keskusta Petonen Sorakuja Itkonniemellä pienhiukkaspitoisuuksia on mitattu vuodesta 1998 ja aikaisemmin vuonna Nykyisin pitoisuudet Itkonniemellä ovat alle puolet kymmenen vuotta aikaisemmin mitatuista pitoisuuksista. Viime vuosina pitoisuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi.

33 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Pienhiukkasten vuorokausiarvot Maaherrankadun mittausasemalla olivat seuraavat: PM 2,5 Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo ei ole tällä hetkellä Pienhiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan marraskuussa. 50 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2005 Concentrations of PM2,5 in Maaherrankatu in 2005 Pitoisuus / Concentration (mg/m3) Kuukausi / Month Maaherrankadulla pienhiukkasten pitoisuuksia on mitattu tammikuusta 2005 lähtien. Pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli 8 μg/m 3, joka vastaa hengitettävien hiukkasten yleistä taustapitoisuutta kaupunkiympäristössä.

34 33 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Rikkivetypäästöt Kuopiossa vuonna 2005 olivat 22 tonnia laskettuna rikkinä. Merkittävin rikkivedyn päästölähde Kuopiossa on Poweflute Oy Savon Sellun tehtaat. Jonkin verran rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,3-2,0 10 Pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat huhtikuussa. Myös heinä-elokuussa oli hieman kohonneita pitoisuuksia.

35 34 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Hajurikkipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of TRS in Sorsasalo in 2005 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 10 μg/m * Kuukausi / Month TRS 2. sr vrk 10. ILMANLAATUINDEKSI 10.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Kasarmipuiston mittaustuloksista laskettu indeksiarvo on päivittynyt tunnin välein Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ylläpitämällä ilmanlaatusivulle ( Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueelle.

36 35 Ilmanlaatuindeksin luonnehdinnat INDEKSI LUONNEH- DINTA TERVEYS VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET 0-50 Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Välttävä Epätodennäköisiä Huono Mahd. herkillä yksilöillä Erittäin huono Mahd. herkillä väestöryhmillä pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiarvojen määräytyminen INDEKSI CO 1 h (mg/m3 ) NO 2 1 h (ug/m3) SO 2 1 h (ug/m3) O 3 1 h (ug/m3) PM 10 1 h (ug/m3) TRS 1 h (ug/m3) Indeksiarvot Kuopiossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 48. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,08 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,17% ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 2,79% ajasta, tyydyttävää 42,7% ajasta ja hyvää 54,2% ajasta. Korkein indeksiarvo oli 28. maaliskuuta, jolloin se oli 179. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa.

37 36 Ilmanlaatuindeksi Kuopiossa vuonna 2005 Air Quality Index in Kuopio 2005 Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index ERITTÄIN HUONO / VERY BAD HUONO / BAD VÄLTTÄVÄ / PASSABLE TYYDYTTÄVÄ / FAIR HYVÄ / GOOD Kuukausi / Month

38 MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 11.1 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. TÄRKEIMMÄT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2005 (tuhatta tonnia) Tieliikenne 533 Kuopion Energia, fossiilinen päästö 25 Kuopion Energia, eifossiilinen päästö Pow erflute Oy Savon Sellu / fossiilinen päästö Pow erflute Oy Savon Sellu / fossiilinen päästö Metaania muodostuu fossiilisista polttoaineista, soilla, kaatopaikoilla ja yleensä biomassan maatuessa. Nautakarja on myös merkittävä metaanin lähde. Metaani on vaikutukseltaan erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Kuopiossa merkittävimmät metaanipäästöjen lähteet ovat kaatopaikat ja kotieläinten pito. Kuopion kaatopaikoilta aiheutuvan metaanipäästöt ovat noin t vuodessa. Kotieläintalouden metaanipäästöt ovat noin 300 tonnia vuodessa. Vuonna 2005 liikenteen metaanipäästöt Kuopiossa olivat 21 tonnia.

39 38 Dityppioksidia eli ilokaasua vapautuu typpilannoitteista, typpihapon valmituksesta, polttoprosesseista ja maankäytön muutoksista. Myös henkilöautojen katalysaattorit aiheuttavat dityppioksidin päästöjä. Kuopiossa merkittävimmät dityppioksidin lähteet ovat toisaalta energiantuotanto ja toisaalta metsät, pellot ja suot. Energiantuotannon dityppioksidipäästö on noin 50 tonnia vuodessa. Metsistä, soilta ja pelloilta dityppioksidia vapautuu ilmakehään noin 35 tonnia vuodessa. Vuonna 2005 liikenteen aiheuttama dityppioksidipäästö Kuopiossa oli 26 tonnia Hiilivedyt Ilmaan pääseviä haihtuvia hiilivetyjä ovat mm. pakokaasuihin jääneet palamattomat polttoaineet ja liuotinhöyryt. Niitä kutsutaan nimellä VOC-yhdisteet (volatile organic compounds). VOC-päästöjä Kuopiossa aiheuttavat eniten liikenne, polttoaineiden varastointi ja rakennustuote- ja muovituoteteollisuus. Hiilivedyt ja typenoksidit muodostavat auringonvalon vaikutuksesta alailmakehän otsonia. TÄRKEIMMÄT HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2005 (tuhatta tonnia) Öljyvarastot, 4 t VEST-WOOD SUOMI OY 58 t OY SCANTARP AB liuottimet 73 t UPM-Kymmene WoodD OY, 1 t TIELIIKENNE 290 t TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 240 t RAIDELIIKENNE, 3 t VESILIIKENNE 60 t HAJAPÄÄSTÖT 540 t FENESTRA OY, 88 t BELLA VENEET OY, 23 t

40 Raskasmetallit Raskasmetalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Raskasmetalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien raskasmetallien päästöt ilmaan vuonna 2005 olivat seuraavat: Raskasmetalli (kg/a) Kuopion Energia/Haapaniemi Powerflute Oy Savon Sellu As Cd Co Cr Ni Pb V Zn Hg 6,9 0,96 8,0 12, , ,8 3,5 1,2 0,3 1,1 5,1 7,2 1,4 10,7 91,8 0,03 Sasmox Oy 12,1 38,3 As = arseeni Cd = kadmium Co = koboltti Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

41 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästömäärissä ei yleensä ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuonna 2005 rikkidioksidipäästöt palasivat vuoden 2004 kohonneista arvoista edellisien vuosien tasolle. Vuonna 2005 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,07% ajasta, huonoksi 0,17% ajasta, välttäväksi 2,8%, tyydyttäväksi 42,7% ajasta, ja hyväksi 54,2% ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa, jolloin kohollaan olivat lähinnä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Talvikuukausina ei esiintynyt ilmanlaadun kannalta ongelmallisia inversiotilanteita. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen keskustaajaman ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. Vuonna 2005 pitoisuustasot olivat edellisten vuosien tasolla. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Otsonipitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Pitoisuudet jäivät selvästi alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun otsonin tavoitearvon. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuudet ovat olleet samalla tasolla vuodesta 1994 lähtien. Selvitysten mukaan vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvot. Vuonna 2005 huhtikuu oli ongelmallisin hengitettävän pölyn osalta. Vuonna 2005 Maaherrankadulla aloitettiin myös pienhiukkasten mittaus. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat hieman edellistä vuotta pienemmät. Pitoisuudet olivat suurimmillaan 25 % ohjearvosta.

42 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 sivu 1/8

43 LIITE 1 sivu 2/8 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saat seuraavasta linkistä:

44 LIITE 1 sivu 3/8 ITKONNIEMI Osoite: Malminkatu 9 (Sandelsinkatu 14), KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 92 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee esikaupunkialueella, jossa on pien- ja kerrostaloja. Päästölähteitä ovat pientalojen erillislämmitys ja liikenne sekä Itkonniemellä sijaitseva teollisuus. Malminkadun liikennemäärä 1600 autoa/vrk, josta raskasta liikennettä 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettu

45 LIITE 1 sivu 4/8 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: API, malli 400 / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

46 LIITE 1 sivu 5/8 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO X, CO, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Thermo Environmental, malli 48 / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO x : Monitor Labs, malli 9841B / Kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu

47 LIITE 1 sivu 6/8 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: SO2, Haisevat rikkiyhdisteet Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Powerflute (ennen M-Real) Oyj Savon Sellun tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi Asema on ollut toiminnassa ja sen toiminta on aloitettu uudelleen

48 LIITE 1 sivu 7/8

49 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT Rikkidioksidimittaukset tehtiin UV-fluoresenssimenetelmällä toimivilla analysaattoreilla (Sorsasalo: Monitor Labs, malli 9850B). Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus tehtiin UV-fluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla (Thermo Environmental, malli 43A), johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset tehtiin kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9841B). Hiilimonoksidin mittaukset tehtiin ei-dispersiivisellä infrapunamenetelmällä (NDIR) toimivalla analysaattorilla (Thermo Environmental, malli 48). Otsonimittaukset tehtiin UV-absorptioon perustuvalla analysaattorilla (API, malli 400). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Itkonniemellä ja Kasarmipuistossa tehtiin mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Kasarmipuisto: TEOM, malli 1400 ja Itkonniemi: TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten mittaukset Maaherrankadulla tehtiin mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Säätiedot on saatu käyttöön Hatsalasta Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun sääasemalta. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu mikrotietokonepohjaisella DILTAohjelmistolla heinäkuuhun asti, jonka jälkeen tulosten keruussa ja käsittelyssä siirryttiin SyncAir-ohjelmistoon. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu SyncAir-ohjelmalla.

50 LIITE 2 TULOSTEN LAADUNVARMENNUS Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla keräimet ja analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Hiilimonoksidianalysaattorin nollataso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa ja laite on kalibroitu manuaalisesti kerran viikossa. Jatkuvatoimisten pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa (otsonianalysaattorille 1 kerran). Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Hatsala lämpötila 99% Hatsala tuulennopeus 99% Hatsala tuulensuunta 99% Kasarmipuisto CO 36% Kasarmipuisto O3 97% Kasarmipuisto PM10 99% Kasarmipuisto NO 91% Kasarmipuisto NO2 91% Itkonniemi PM10 95% Sorsasalo SO2 92% Sorsasalo TRS 97% Maaherrankatu NO 92% Maaherrankatu NO2 92% Maaherrankatu CO 97% Maaherrankatu PM2,5 91% Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.