Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2008

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2008 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus JPP-Kalibrointi Ky

2 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2008 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin t, typen oksidien päästöt noin t, hiilimonoksidipäästöt noin t, hiilivetypäästöt noin t ja hiukkaspäästöt noin 440 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Siilinjärvellä puolestaan vuonna 2008 rikkiyhdisteiden päästöt rikkidioksidina olivat noin t, typen oksidien päästöt ilman typpioksiduulia noin 560 t, hiilimonoksidipäästöt noin t, hiilivetypäästöt noin 160 t ja hiukkaspäästöt noin 160 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kemphos Oy:n tuotantolaitokset sekä hajapäästööt. Kokonaisuutena vuosi 2008 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti alkuvuosi oli lämmin. Lumipeite oli normaalia ohuempi. Kesä oli yleisilmeeltään sateinen ja viileä. Auringonpaistetunteja oli alle puolet tavanomaisesta. Sateinen sää jatkui syksyllä. Vuosi päättyi taas ajankohtaan nähden lauhana. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 7-44 μg/m 3, vuorokausiarvot 3-10 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 2 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo on Sorsasalossa ollut samaa tasoa koko 2000-luvun. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 18 μg/m 3. Pitoisuudet Kasarmipuistossa ovat hieman pienentyneet 2000-luvu aikana. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Sekä typpidioksidin tuntiohjearvo että vuorokausiohjearvo ylittyivät Maaherrankadulla huhtikuussa. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 16 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 28 μg/m 3. Pitoisuudet Maaherrankadulla olivat vuonna 2008 samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Siilinjärven Vuorelassa olivat 7-27 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 3-9 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 4 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 4 μg/m 3. Mittaukset alkoivat vasta huhtikuussa, mistä syystä tulokset eivät kaikin osin ole tilastollisesti edustavia. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,5-2,9 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin

3 2 keskiarvot 0,2-1,5 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuudet keskustassa ovat hieman pienentyneet 1990-luvun puolivälistä. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen 38% sallitusta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa ovat koko ajan hieman kasvaneet 1990-luvun lopulta. Vuonna 2008 pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa μg/m 3 ja Maaherrankadulla μg/m 3. Vuorokausiarvot ylittivät ohjearvon 70 μg/m 3 Maaherrankadun mittausasemalla huhtikuussa. Pitoisuudet jäivät hieman edellisiä vuosia alhaisemmiksi. Maaherrankadun mittausasemalla pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Vuorelassa 8-21 μg/m 3. Mittaukset alkoivat vasta toukokuussa, joten tulokset eivät edusta pitoisuuksia koko kalenterivuodelta. Pitoisuudet olivat selvästi Kuopion pitoisuuksia pienempiä. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 8-21 μg/m 3, ja olivat keväällä n. 1/3-osa hengitettävien hiukkasten tasosta. Vuosikeskiarvo oli sama 7 μg/m 3 kuin edellisenä vuonna. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2005 Maaherrankadulla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,4-1,2 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2008 samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,1 % ajasta, huonoksi 0,5 % ajasta, välttäväksi 4 % ajasta, tyydyttäväksi 36 % ajasta ja hyväksi 60 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalishuhtikuussa. Tällöin ilmanlaatua heikensi ennen kaikkea katupöly. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Siilinjärven Vuorelassa ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa välttäväksi 0,1 % ajasta, tyydyttäväksi 1,4 % ajasta ja hyväksi 98,5 % ajasta. Alkuvuoden mittausten puuttuminen vaikutti tulokseen. Kuopion ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Paikallisia hajuhaittoja voivat aiheuttavat teollisuuden päästöt erityisesti Sorsasalossa. Siilinjärvellä tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Kemphos Oy:n tuotantolaitosten lähialueella merkitystä on myös teollisuuden päästöillä.

4 3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä HIILIMONOKSIDI (CO) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa OTSONI (O 3 ) Muodostuminen Vaikutukset ja tavoitearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä HAJURIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa...33

5 4 10. ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Kuopiossa Indeksiarvot Siilinjärvellä Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella Kasvihuonekaasut Hiilivedyt Metallit YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 10 Päästöt Siilinjärvellä vuosina LIITE 11 Tunnusluvut vuoden 2008 mittauksista

6 5 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2008 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion ympäristötoimen lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaavat Ins. (AMK) Juha Pulkkinen J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky:stä sekä ympäristönsuojelutarkastaja FM Erkki Pärjälä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta.

7 6 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja- ja tavoitearvoja, joihin ilmanlaadunarviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001). Lisäksi alailmakehän otsonille on annettu tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (783/2003) sekä arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvoja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoja sovelletaan mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupamenettelyssä. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden suurimpia sallittuja pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja rajaarvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvot on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Lisäksi pienhiukkasille on tulossa voimaan tavoitearvo. Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava.

8 taa 7 1. MITTAUSPISTEET Vuonna 2008 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Sorsasalossa. Säätiedot on saatu käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta. Siilinjärvellä mittauksia tehtiin Vuorelassa Simpantiellä huhtikuusta alkaen. o-telkko Karhonsaari Pieni- Telkko Ilvessaari Laivonsaari Kaijansaari Telaniemi H H H a a k k ko o o Ruukinranta ta m m m u u tk tk tk a a Pöyrynlahti T T T e e e r r r r v v v a a a r r r r u u u u u u k k k i i i i i n n n tie tie tie tie tie Varpasaari Su vipolku vipolku N i i u v a n k u j j a Koukkuniemi Taviran Taviran Taviran Taviran Taviran na na na na na ntie ntie ntie ntie ntie Poukamantie An An An An An tikkalan tikkalan tikkalan tikkalan tikkalan tie tie tie tie tie Va Va Va Va Va na na na na na mo mo mo mo po po po po po lku lku lku lku lku P u ijo ijo ijo ijo ijo n t ie ie ie ie ie Puikkarintie ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT KUOPIOSSA VUONNA 2007 Kumpusaari Reposaari Tervonsaari Halkosaari Saunasaari Va Va Va Va Va lkeisla lkeisla lkeisla lkeisla lkeisla hd hd hd hd hd en en en en en tie tie tie tie tie On On kira kira kira nna nna nna nku nku nku ja ja Kustinpolku Tikkalan Tikkalan Tikkalan saa saa saa saa re re re ntie ntie ntie ntie T ikk ikk ikk ikk ikkalantiealantie alantie alantie alantie T ikk ikk ikk ikk ikkalankujaalankuja alankuja alankuja alankuja K a nn n nn nn nn n e ltie lt ltie ltie ltie S ellun ellu ellu nt ntie ntie ntie R uo uo uo uokolah kolah kolah kolah kolah - dentie dentie dentie dentie dentie T T T T ala ala ala ala ala s s s nie- nie- nie- nie- nie- m m m m m en en en en en polku polku polku polku polku T ala s niem en tie Kivitie Kivitie Kivitie Kivitie Kivitie Halm H Halm Halm Halm ejoe ejoe ejoe ejoe ntie ntie ntie ntie R R R R R an an an an an ta- ta- ta- ta- ta- T T T T oiv oiv oiv oiv oiv a a a a la la la la la ntie ntie ntie ntie ntie Sorsasalo (SO2, TRS) RANTA-TOIVALA Uuhimäentie ie ulupolku olku Hevo H Hevo Hevo ski- ski- ski- ski- ven ven ven ven po po po po lku lku lku lku lku Potkunsaari Ran Ran Ran Ran Ran ta- ta- ta- ta- ta- kallion kallion kallion kallion tie tie tie Uuhilahdentie ie ie ie ie Pirttipolku Kukkakuja Lauharannantie Sepp pp ä Mäkisen n t ie T elko elko elko elko elko nsalm nsalm nsalm nsalm nsalm i Iso-Telkko J ou o u te nr n r an a n ta Maaherrankatu (NOx, CO, PM10) H eim eim eim eim eim olan olan olan olan olan tie tie tie tie tie H i rv o la n n ie m e n t ie Tölppäintie Pi ii i rraa n nt rrt ttt tt r M ökkitie ökkitie ökkitie ökkitie ökkitie iii r tt t Lyytinpolku V e ikonk ik onk ie rr os Manuntie Koivuraitti Kasarmipuisto (NOx, O3, PM10, PM2,5) Pu Pu Pu Pu Puikkonieikkonie ikkonie ikkonie ikkoniememe ntie ntie ntie ntie Ritoskintie ie m e n ti e A a m u r an- a n - Tarinnie- mentie Hirvolanmäki T illin n ie - K K K K K ir ir ir ir ir k k k k k k k k os os os os os a a a a l- l- l- l- l- m m m m m en en en en en tie tie tie tie tie Tervalahd ent entie ie ie Kivilahd Kivilahd Kivilahd Kivilahd Kivilahdenen en en entietie tie tie tie Kih Kih Kih Kih Kih onn onn onn onn onn iem iem iem iem iem en en en en en tie tie tie tie tie Vaajasalontie Kivensilmäntie Kotkatniemi Va Va Va Va Va nh nh nh nh nh a- a- a- a- a- Kihontie Kihontie Kihontie Kihontie Kihontie po po po po po lku lku lku lku lku K K u u rk rk rk i n n ie ie ie - - T up up akka akka akka akka akka - m äki äki äki äki äki Piispantie Alahovintie Sa Sa Sa Sa Sa lonsa lonsa lonsa lonsa lonsa rvent rvent rvent rvent rvent ie ie ie ie ie m m m e e n n tie tie tie nie me ntie Koivuniementie Ku Ku Ku Ku Kurkerke rke rke rkelanlan lan lan lantietie tie tie tie Siko Siko niem niemen niemen en tie tie H äm äm äm älä älä älä älä älän-n- n- n- n- Tiaisenmäki K K K K K o o o o rt rt rt rt rt elah elah elah elah elah de de de de de ntie ntie ntie ntie ntie Vanhatie Tuu Tuu Tuuliran ta ta ta ta ta Lehtokuja po Ka Ka Ka Ka lku llion llion llion iem iem iem en en en - po lku lku Pa Pa Pa hn hn hn hnio io io io ionn nn nn nnie ie ie ie ie m e Vihtanie ieme ie m Ainonnie mentie Koivuharj r Sa Sa Sa Sa Saunun un un unaranaran aran- K o rt e s a lm i nantie nantie nantie nantie nantie Helara nantie apasaarentie Moilantie SO2 = rikkidioksidi, TRS = haisevat rikkiyhdisteet, NOx = typen oksidit, CO = hiilimonoksidi Säyneensalo k an an an an an niem niem niem niem niem e ntie ntie ntie ntie ntie O3 = otsoni, PM10 = hengitettävät hiukkaset, PM2,5 = pienhiukkaset Ko Ko Ko Ko Kolmiso-lmiso- lmiso- lmiso- lmiso- nran nran nran nran ta ta ta ta ta Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaus liitteessä 2.

9 8 2. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Tärkeimmät ilman laatuun vaikuttavat laitokset ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos ja Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa. Paikallisempaa merkitystä on erityisesti teollisuuden hiilivetypäästöillä Itkonniemellä, Siikaniemessä ja Väliköntiellä Savilahdessa. TÄRKEIMMÄT PISTEMÄISET PÄÄSTÖLÄHTEET KUOPIOSSA VUONNA 2007 Oy Scantarp Ab Lemminkäinen Oy Karelia Upofloor Oy Kuopion Energia/Kelloniemen lämpökeskus Savon Sellu Oy Kuopion Energia/Päivärannan lämpökeskus Kuopion Energia/Saarijärven lämpökeskus Suomen Petrooli Oy ST1 Kuopion Energia/Niiralan lämpökeskus Atria Oyj Kuopion Energia/Iloharjun lämpökeskus Bella Veneet Oy/Väliköntien tehdas Sasmox Oy JELD-WEN Suomi Oy Kuopion Energia Oy/Haapaniemen voimalaitos Fenestra Oy Bella Veneet Oy/Siikaniemen tehdas Kuopion Energia/Jynkän lämpökeskus Pelastusopiston harjoitusalue Kuopion Energia/Pitkälahden lämpökeskus Skanska Asfaltti Oy Jätekukko Oy Rudus Oy

10 9 Siilinjärvellä ilmanlaadun kannalta tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, erityisesti valtatie 5:llä, sekä Yara Oy:n tuotantolaitokset ja kaivosalueet. Paikoin myös erilaisilla hajapäästöillä, kuten kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä, on merkitystä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 4-11 ja liitteissä Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosiraportteihin (VAHTI-tietokanta) sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen selvityksiin. Tieliikenteen päästöt on ilmoitettu VTT:n LIISA-tietokannan mukaisina. Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueilta kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen sekä työkoneiden päästöt. 3. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2008 oli yleisilmeeltään lämmin ja sateinen. Erityisesti alkuvuosi oli hyvin lauha. Alkuvuoden kylmin kuukausi oli maaliskuu, vaikka se päättyikin hyvin lämpimänä. Lumipeite oli läpi talven keskimääräistä ohuempi. Talvellakin osa sateista tuli vetenä. Myös kevät oli pääosin lämmin ja samalla myös sateinen. Huhtikuussa sateita tuli sekä vetenä että lumena ja vielä toukokuussakin tuli yksittäisiä lumikuuroja. Kesää kohti toukokuussa sää muuttui vaihtelevammaksi ja viileämmäksi. Kesä oli tavallista viileämpi ja sateisempi. Hellepäiviä ei ollut koko kesänä ja sää oli koko kesän hyvin pilvinen. Syksy oli sen sijaan selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja loppusyksy myös varsin sateinen. Ensimmäiset pakkaset mitattiin lokakuussa ja ensimmäiset lumisateet aivan marraskuun lopussa. Vuosi päättyi leutoon säähän joulukuussa. Vuoden lopulla sateet tulivat sekä lumena, räntänä että vetenä. Runsaampia lumisateita saatiin jouluviikolla. Kokonaisuutena vuosi 2008 oli harvinaisen lämmin: Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 4,7 C.

11 10 Vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa vuonna 2008 Daily Mean Temperature in Kuopio in 2008 Lämpötila / Temperature ( C) Vuosikeskilämpötila 4,7 C Annual Mean Temperature Kuukausi / Month Vallitsevat tuulet Kuopiossa olivat etelästä ja luoteesta. Kuopion Hatsalan sääasemalla jää pohjoissektorin tuulten määrä pieneksi ilmeisesti läheisen Puijon vaikutuksesta, joten nämä tulokset eivät kuvasta tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2008 Wind direction in Kuopio in 2008

12 11 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 4.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2008 olivat noin tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöjen taso oli edellisten vuosien tasolla. Savon Sellu Oy:n päästöt putosivat alle puoleen edellisestä vuodesta. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Rikkidioksidi-päästöt Siilinjärvellä vuonna 2008 olivat noin tonnia. Pääosa päästöistä on Kemphos Oy:n tehtailta ja lämpövoimaloista. Kemphos Oy:n rikkipäästöt vuonna 2008 olivat hieman pienemmät kuin aiempina vuosina. RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2008 Emissions of Sulfur Dioxide in Kuopio Hajapäästöt / Nonpoint sources 53 t Tieliikenne / Road traffic 3 t Muut päästölähteet / Savon Sellu Oy Other sources / Paperboard 107 t factory 187 t Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1402 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2008 Emissions of Sulfur Dioxide in Siilinjärvi Kemphos Oy laitokset / factory 1155 t Fortum Power and Heat voimalaitos / Power plant 13 t maatalouskoneet/a gricultural machines 10 t hajapäästöt/ Nonpoint sources 5 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 29 t tieliikenne/ road traffic 1 t

13 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu rajaarvo 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

14 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Tuntiarvot Vuorokausiarvot Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuorokausikeskiarvo ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuosikeskiarvo 2 20 Talvikauden keskiarvo ( ) 2 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat huhtikuussa ja heinäkuussa. Matalimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat marraskuussa.

15 14 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of SO 2 in Sorsasalo in 2008 Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 250 μg/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 80 μg/m Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet laskussa vuoteen 2000 asti. Vuoden 2008 keskiarvo oli 2000-luvun tasolla. Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopiossa Concentrations of SO 2 in Kuopio Pitoisuus /Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Keskusta Sorsasalo

16 15 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2008 olivat Kuopiossa noin tonnia ja Siilinjärvellä 560 tonnia. Päästöt olivat edellisen vuoden tasoa. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). Hajapäästöt / Nonpoint sources 79 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2008 Emissions of Nitrogen Oxides in Kuopio Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 840 t Työ- ja maatalouskon./ work- and agricultural machines 490 t Tieliikenne / Road traffic 483 t Muut päästölähteet / Other sources 123 t Savon Sellu Oy / Paperboard factory 502 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2008 Emissions of Nitrogen Oxides in Siilinjärvi Fortum Power and Heat voimalaitos / Power plant 7 t hajapäästöt/ nonpoint source 23 t Kemphos Oy laitokset / factory 180 t tieliikenne/ road traffic 227 t Työ- ja maatalouskone et / work and agricultural machines 120 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants

17 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

18 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kuopiossa Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Mitattu pitoisuus Maaherrankatu Ohjearvo Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 ) NO mennessä alitettaviin raja-arvoihin: Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Korkein mitattu pitoisuus Maaherrankadulla Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla Raja-arvo Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 )

19 Pitoisuus / Concentration 18 Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla v Concentrations of NO 2 in Maaherrankatu in Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 150 µg/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 70 µg/m Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan elokuussa ja korkeimmillaan huhtikuussa. Maaherrankadulla ylittyi typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvo huhtikuussa. Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa v Concentrations of NO 2 Kasarmipuisto in 2008 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 150 g/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 70 g/m 3 Vuorokausiarvo / Value for 24 h Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi. Vuoden

20 vuosikeskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuosikeskiarvot 2000-luvun puolivälissä. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Concentration of NO 2 in Kasarmipuisto Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004, 2005 ja 2007, jolloin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna Pitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2008 olivat selvästi korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä. 5.4 Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Siilinjärvellä Vuorelassa mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Vuorelassa Ohjearvo Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 )

21 mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Vuorelassa Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Tuntikeski arvo Vuosikeski arvo ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Vuorelassa Raja-arvo Vuosikeski-arvo (NO+NO 2 ) 4 30 Typpidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan syyskuussa. Pitoisuudet Vuorelassa vuonna 2008 olivat selvästi alhaisempia kuin Kuopion kaupunkialueella tai aiempina vuosina Siilinjärven keskustassa. Typpidioksidipitoisuudet Vuorelassa v Concentrations of NO 2 in Vuorela in 2008 Pitoisuus / Concentration (8g/m 3 ) Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 150 ug/m3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 70 ug/m3 Vuorokausiarvo / Value for 24 h

22 21 6. HIILIMONOKSIDI (CO) 6.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2008 olivat noin tonnia ja Siilinjärvellä noin t. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 1980-luvulta saakka. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä ja erilaisista työkoneista. Jonkin verran hiilimonoksidipäästöjä tulee myös epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. HIILIMONOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2008 Emissions of carbon monoxide in Kuopio Tieliikenne / Road traffic 1972 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 1013 t Vesiliikenne / boat traffic 234 t Muut päästölähteet / Other sources 138 t Työ-ja maatalouskon eet/work-and agricultural machines 1517 t 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita.

23 22 Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,5-2,9 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,2-1, Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin kesällä, jolloin autoliikenteen pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi pääsee parhaiten laimenemaan ympäristöön. Pitoisuudet olivat puolestaan korkeimmillaan keväällä huhtikuussa. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla v Concentration of CO in Maaherrankatu in 2008 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Ohjearvo tuntikeskiarvolle / Guideline for Mean Value of 1 h: 20 mg/m 3 Ohjearvo 8 h keskiarvolle / Guideline for Mean Value of 8 h: 8 mg/m Kuukausi / Month Tuntikeskiarvo / Mean Value for 1 h 8 tunnin keskiarvo / Mean Value for 8 h Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa.

24 23 Hiilimonoksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopion keskustassa (vuosina Kasarmipuisto, Vuodesta 2004 Maaherrankatu) Concentrations of CO in City Centre of Kuopio Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 1 0,8 0,6 0,4 0, Vuosi / Year Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 vuosikeskiarvot keskustassa ovat olleet hieman korkeampia 2000-luvun alkuun verrattuna. Tämä johtuu siitä, että mittaus siirrettiin vuonna 2004 Maaherrankadulle, missä mittauspiste kuvaa enemmän liikenteen voimakkaasti kuormittamaa aluetta kuin Kasarmipuiston mittausasema, jossa mittaus sijaitsi ennen vuotta Vuoden 2008 keskiarvo tippui Kasarmipuiston pitoisuustasolle.

25 24 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla Tavoitearvo vuodelle 2010 on μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä.

26 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona Väestön tiedottamiskynnys Tuntiarvot AOT / O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot Kasvukaudella ( ) kasvillisuuden suojelemiseksi annettu pitkänajan tavoitearvon AOT 40 alittui selvästi vuonna 2008 (38% tavoitearvosta). Otsonipitoisuudet olivat korkeimpia maalis-kesäkuussa. Keväisin olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat ja kaukokulkeuma suurinta. Otsonipitoisuudet Kuopion Kasarmipuistossa v Concentrations of Ozone in Kasarmipuisto in 2008 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h 8 h keskiarvo / Value for 8

27 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuonna 2008 edellisten vuosien tasoa. 26 Otsonipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Concentrations of ozone in Kasarmipuisto in Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year

28 27 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2008 olivat noin 440 tonnia, ja Siilinjärvellä noin 160 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten ja Savon Sellu Oy:n hiukkaspäästöt olivat vuonna 2008 alhaisempia kuin aiempina vuosina. Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä (kuten kiinteistökohtainen lämmitys), teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2008 Emission of particulate matter in Kuopio Tieliikenne / Road traffic 26 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 198 t Muut päästölähteet/ Other sources 30 t Savon Sellu Oy/ Paperboard factory 152 t Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset/ Power plants 37 t HIUKKASPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2008 Emissions of Particulate matter in Siilinjärvi Hajapäästöt/ Työ- ja nonpoint maatalouskoneet/ sources 91t w ork and agricultural machines 13 t Tieliikenne/ road traffic 18 t Savon Voima Lämpö Oy laitokset/power Plants 3 t Kemphos Oy laitokset / factory 37 t Fortum Powwr and Heat voimalaitos / Power plant 2 t

29 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasille on määritelty tavoite- ja raja-arvo vuonna 2008 annetussa uudessa EU:n ilmanlaatudirektiivissä (2008/50/EY). Tavoite- ja raja-arvo on 25 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Tavoitearvo astuu voimaan ja rajaarvo Samassa direktiivissä on määritelty pienhiukkasille myös altistumisen vähentämistavoite vuosille Direktiivi edellyttää pienhiukkasille altistumisen vähentämistä, jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo ylittää tason 8,5 μg/m 3.

30 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Mitattu pitoisuus Ohje- Kasarmipuistossa Maaherrankadulla arvo Vuoro kausiarvo 70 ja suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa: PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo ja suhteessa raja-arvoihin Maaherrankadulla: PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla selvästi korkeimmillaan maalis- ja huhtikuussa. Maaherrankadulla ylittyi hengitettävien hiukkasten ohjearvo huhtikuussa.

31 30 Pienhiukkasten (PM10) pitoisuudet Kuopiossa vuonna 2008 Concentrations of PM10 in Kuopio in 2008 Pitoisuus / Concentration (mg/m3) Keskusta / City Centre Maaherrankatu Kuukausi / Month Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän kaduista vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2008 keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman matalampia kuin muutamana edellisenä vuonna. Pienhiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvot Concentrations of PM10 in Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Itkonniemi Keskusta Maaherrankatu Maaherrankadulla pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Kasarmipuistossa. Tämä johtuu siitä, että Maaherrankadun mittausasema kuvaa paremmin pitoisuuksia liikenteen voimakkaasti kuormittamilla alueilla, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat keskustan taustapitoisuuksia kortteleiden sisäosissa.

32 8.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa 31 Kasarmipuistossa pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaukset aloitettiin vuonna Pienhiukkasia on Kuopiossa aiemmin mitattu Maaherrankadun mittausasemalla vuonna Kasarmipuistossa vuonna 2008 pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtikuussa pahimman katupölyjakson aikana. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2008 Concentrations of PM2,5 in Maaherrankatu in 2008 Pitoisuus / Concentration (mg/m3) * Kuukausi / Month Vuosikeskiarvo vuonna 2008 Kasarmipuistossa oli sama 7 μg/m 3, kuin vuonna Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Vuorelassa suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Ohje- Vuorelassa arvo Vuoro-kausiarvo ja suhteessa raja-arvoihin: PM 10 Suurin mitattu pitoisuus Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo

33 Siilinjärven Vuorelassa Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien mittaus aloitettiin toukokuussa Pitoisuuksien vertailua ohjeja raja-arvoihin vaikeuttaa oleellisesti se, että mittaustuloksia ei ole talvi- ja kevätkuukausilta. Täten Vuorelan tulokset eivät ole tilastollisesti edustavia. Pitoisuuksien voi kuitenkin todeta olevan selvästi alhaisempia kuin Kuopio keskustassa Pienhiukkasten (PM10) pitoisuudet Siilinjärven Vuorelassa vuonna 2008 Concentrations of PM10 in Siilinjärvi in 2008 Pitoisuus / Concentration (mg/m3) Kuukausi / Month

34 33 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Merkittävin rikkivedyn (H 2 S) päästölähde Kuopiossa on Savon Sellu Oy:n tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästö vuonna 2008 olivat 9 tonnia laskettuna rikkinä. Jonkin verran rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. Kaatopaikan rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: TRS Mitattu pitoisuus Ohjearvo Vuorokausiarvot 0,4-1,2 10 Pitoisuudet jäivät alle ohjearvotason. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin keväällä maalis-toukokuussa. Keskimäärin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2004.

35 34 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Hajurikkipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of TRS in Sorsasalo in 2008 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 10 μg/m Kuukausi / Month TRS 2. sr vrk 10. ILMANLAATUINDEKSI 10.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueelle kaikkien mittausasemien tuloksista.

36 35 Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli Indeksiarvot Kuopiossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 47. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,1 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,5 % ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 3,8 ajasta, tyydyttävää 35,8 % ajasta ja hyvää 59,8 % ajasta. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin. Tällöin ilmanlaatua heikensi katupöly. Korkein indeksiarvo oli 17. huhtikuuta, jolloin se oli 441. Myös tammikuussa ilmanlaatu parina päivänä oli huono katupölystä johtuen. Tällöin maassa ei vielä ollut lunta ja pakkasella katujen pinnasta irronnut pöly jäi leijumaan hengitysilmaan.

37 36 Ilmanlaatuindeksi Kuopiossa vuonna 2008 Air Quality Index in Kuopio 2008 Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index 200 ERITTÄIN HUONO / VERY BAD 150 HUONO / BAD 100 VÄLTTÄVÄ / PASSABLE 75 TYYDYTTÄVÄ / FAIR 50 HYVÄ / GOOD 0 tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuukausi / Month 10.3 Indeksiarvot Siilinjärvellä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Siilinjärven Vuorelassa ilmanlaatu oli lähes koko mittausjakson hyvää. Mittausjaksosta puuttui kuitenkin talviaika ja myös alkukevät. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 16. Ilmanlaatu oli välttävää 0,1 ajasta, tyydyttävää 1,4 % ajasta ja hyvää 98,5 % ajasta. Korkein indeksiarvo oli 2. joulukuuta, jolloin se oli 94. Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index Ilmanlaatuindeksi Siilinjärvellä vuonna 2008 Air Quality Index in Siilinjärvi 2008 ERITTÄIN HUONO / VERY BAD HUONO / BAD VÄLTTÄVÄ / PASSABLE TYYDYTTÄVÄ / FAIR HYVÄ / GOOD Kuukausi / Month

38 11. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 11.1 Kasvihuonekaasut 37 Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2008 (yksikkö tuhatta tonnia) Emissions of carbon dioxide in Kuopio (thousands of tonnes) Savon Sellu Oy / Paperboard factory 312 t Muut päästölähteet / Other sources 19 t Karelia UPOFLOOR Oy, parkettitehdas / parquet factory 6 t Kuopion Energia Oy/ Power Plants 571 t Tieliikenne / Road traffi c 143 t Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne Hiilivedyt Ilmaan pääseviä haihtuvia hiilivetyjä ovat mm. pakokaasuihin jääneet palamattomat polttoaineet ja liuotinhöyryt. Niitä kutsutaan nimellä VOC-yhdisteet (volatile organic compounds). VOC-päästöjä Kuopiossa aiheuttavat eniten kiinteistökohtainen lämmitys, työkoneet ja tieliikenne. Lisäksi hiilivetypäästöjä tulee liuottimia käyttävästä teollisuudesta. Hiilivedyt ovat typenoksien kanssa osallisena auringonvalon vaikutuksesta tapahtuvaan alailmakehän otsonin muodostukseen.

39 38 TÄRKEIMMÄT HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2008 Öljyvarastot, 4 t JELD-WEN SUOMI OY 25 t OY SCANTARP AB liuottimet 71 t TIELIIKENNE 195 t TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 240 t RAIDELIIKENNE, 3 t VESILIIKENNE 60 t HAJAPÄÄSTÖT 540 t FENESTRA OY, 5 t BELLA VENEET OY, 57 t 11.3 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien metallien päästöt ilmaan vuonna 2008 olivat seuraavat: Metalli (kg/a) As Cd Cr Ni Pb V Zn Hg Kuopion Energia Oy/Haapaniemi 2,4 44,2 6,4 Savon Sellu Oy 3,2 0,7 13,0 8,8 4,8 19,2 115 Sasmox Oy 15,0 48 As = arseeni Cd = kadmium Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

40 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästöjen kokonaistasoissa ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuonna 2008 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,1 % ajasta, huonoksi 0,5 % ajasta, välttäväksi 3,8 %, tyydyttäväksi 36 % ajasta ja hyväksi 60 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalis-huhtikuussa, jolloin katupölystä johtuen koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. Vuonna 2008 rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli edellisten vuosien tasolla. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadun mittausasemalla ovat hieman Kasarmipuiston asemalla mitattuja suurempia. Huhtikuussa Maaherrankadun mittausasemalla typpidioksidipitoisuus ylitti sekä tunti- että vuorokausiohjearvon. Otsonipitoisuudet ovat hieman kasvaneet 2000-luvun alussa. Vuosina 2007 ja 2008 pitoisuudet olivat kuitenkin hieman 2000-luvun alkuvuosien tasoa alhaisempia lähinnä kevään ja kesän viileistä ja sateisista säistä johtuen. Otsonipitoisuudet jäivät vuonna 2008 selvästi alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Mittausten mukaan vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvot. Vuonna 2008 huhtikuussa keskustassa Maaherrankadun mittausasemalla mitattiinkin ohjearvon ylitys hengitettävän pölyn osalta.

41 40 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Savon Sellu Oy:n vaikutusalueella Sorsasalossa olivat keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Pitoisuudet jäivät noin 10 % ohjearvosta. Vuonna 2008 Siilinjärven Vuorelassa ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvää. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa välttäväksi 0,1 %, tyydyttäväksi 1,4 % ajasta ja hyväksi 98,5 % ajasta. Vuorelassa mittaukset aloitettiin keväällä, minkä vuoksi tulokset eivät ole tilastollisesti edustavia. Mittauksista puuttui mm. kevätpölykausi. Vuorelassa typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät kuitenkin selvästi alhaisemmiksi kuin vastaavat pitoisuudet Kuopion kaupunkialueella. Vuorelassa ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä vain tieliikenteen päästöt.

42 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 sivu 1/6

43 LIITE 1 sivu 2/6 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saat seuraavasta linkistä: KASARMIPUISTO

44 LIITE 1 sivu 3/6 Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: API, malli 400 / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta. MAAHERRANKATU

45 LIITE 1 sivu 4/6 Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO X, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 9831B / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO x : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu

46 LIITE 1 sivu 5/6 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43A + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa ja sen toiminta on aloitettu uudelleen

47 LIITE 1 sivu 6/6 SIMPANTIE, VUORELA Osoite: Simpantie 3, VUORELA, SIILINJÄRVI Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM10, NO2, NO Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 98 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Vuorelan asuinalueen keskellä lämpökeskuksen tontilla. Lämpökeskus toimii vain varalaitoksena ja sen käyttötunnit vuodessa ovat hyvin vähäisiä. Lähin pistemäinen päästölähde on kaukolämpökeskus idässä noin 1 km:n etäisyydellä. Lähiteiden liikennemäärä on noin 600 autoa/vrk, josta raskasta liikennettä on n. 6 %. Valtatie 5 on n. 290 m:n päässä idässä ja siellä liikennetiheys on noin autoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO2: API 200A / kemiluminesenssi Aseman toiminta aloitettu