JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ

2 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta Vuosina 0-04 rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä olivat noin tonnia vuodessa. typen oksidien päästöt noin tonnia vuodessa, hiilimonoksidipäästöt noin tonnia vuodessa ja hiukkaspäästöt noin 00 tonnia vuodessa. Tärkeimmät päästölähteet ovat Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos, Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Jyväskylän keskustassa olivat -5 μg/m 3, vuorokausiarvot -5 μg/m 3 ja vuosikeskiarvot 0,5-0,7 μg/m 3. Vastaavasti rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Jyväskylän Palokassa olivat - μg/m 3, vuorokausiarvot -5 μg/m 3 ja vuosikeskiarvot 0,7-, μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet vuosina 0-04 olivat samaa tasoa kuin muutamana aiempana vuonna. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Jyväskylän keskustassa olivat 4-90 μg/m 3 ja vuorokausiarvot -57 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot keskustassa olivat 3-6 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot olivat 7,-, μg/m 3. Palokassa vastaavat tuntiarvot olivat 6-78 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 9-60 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Palokassa olivat 8-3 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot olivat 3,5-9,7 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot laskivat hieman vuosina 0-04 sekä keskustassa että Palokassa. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Jyväskylän keskustassa olivat 0,-,5 mg/m 3 ja suurimmat kahdeksan tunnin keskiarvot 0,-,5 mg/m 3. Vastaavasti hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Jyväskylän Palokassa olivat 0,-,6 mg/m 3 ja suurimmat kahdeksan tunnin keskiarvot 0,-, mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta sitten 000-luvun alun. Otsonin tuntiarvot Palokassa olivat 55-9 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 54- μg/m 3. AOT40-arvot alittivat

3 kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen enimmilläänkin noin /3 pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM0) vuorokausiarvot olivat Jyväskylän keskustassa -8 μg/m 3 ja Palokassa 0-53 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi vuosittain keskustassa 3-6 vuorokautena ja Palokassa 0-3 vuorokautena. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat keskustassa 3-4 μg/m 3 ja Palokassa 0- μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat sekä keskustassa että Palokassa samaa tasoa vuosina Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Jyväskylän keskustassa maaliskuussa 04. Pienhiukkasten (PM,5) vuorokausiarvot vaihtelivat keskustassa välillä 3-3 μg/m 3. Vuosikeskiarvot olivat 4,0-4,7 μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuudet keskustassa olivat vuosina 0-04 samaa tasoa kaikkina vuosina. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu sekä Jyväskylän keskustassa että Palokassa oli vuosina 0-04 pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensivät maalis-huhtikuun katupölyjaksot sekä vuonna 0 myös syksyn vähäisempi katupölyjakso.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE.... ILMANLAADUN ARVIOINTI.... ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET RIKKIDIOKSIDI (SO) 0 6. Päästöt Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin TYPEN OKSIDIT (NOX) Päästöt Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin HIILIMONOKSIDI (CO) Päästöt 3 8. Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin OTSONI (O3) 6 9. Muodostuminen Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin HIUKKASET Päästöt Hengitettävien hiukkasten (PM0) mitatut pitoisuudet Jyväskylässä Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pienhiukkasten (PM,5) mitatut pitoisuudet Jyväskylässä 36

5 0.3. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin. 38. ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Jyväskylässä YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE Mittausasemien kuvaukset. 47 LIITE LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 50 Rikkidioksidin päästöt Jyväskylässä vuosina Typen oksidien päästöt Jyväskylässä vuosina Hiilimonoksidipäästöt Jyväskylässä vuosina LIITE 6 Hiukkaspäästöt Jyväskylässä vuosina LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 0-04 mittauksista 56

6 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Jyväskylässä vuosina 0-04 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Jyväskylän kaupungin rakentaminen ja ympäristö palvelualueen ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu yhteisseurantana, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Tulosten raportoinnista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Raportin sisällöstä ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen. Kaupungin yhteyshenkilönä raportin laadinnassa on toiminut valvontakemisti Timo Sahi.

7 . ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/0). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (64/007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/0) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa eikä niitä sen jälkeen saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi laadittava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/0) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja muilla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/0) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite.

8 3 Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 64/007 ja 38/0 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaaantavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan.. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM,5). Vähäisempää vaikutusta on ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAHyhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille.

9 4 (Kuva EEA, 03) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä.

10 5 Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO ) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) NO voi vaikuttaa maksaan, keuhkoihin, haimaan ja verenkuvaan. Voi edistää keuhkosairauksia aiheuttaen hengityselinoireita ja altistaa hengitystieinfektioille. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja eutrofikaatiota muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää, Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Bentseeni on kasvihuonekaasu lämmittäen siis ilmakehää. Edistää hapen ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

11 6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. 3. MITTAUSPISTEET Vuosina 0-04 ilmanlaadun mittauksia Jyväskylässä on tehty keskustassa (mittausasema Lyseo, Yliopistonkatu 9) ja Palokassa (mittausasema Palokka, Korppumäentie ). Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista 4. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Jyväskylän kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotantolaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos ja Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos. Teollisuuden päästöt Jyväskylässä ovat hyvin vähäiset. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:llä on Rauhalahden voimalaitoksen lisäksi Savelan voimalaitos ja 0 kpl kaukolämpökeskuksia eri puolilla kaupunkia. Osa näistä sijaitsee varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 6-0 ja liitteissä 3-6. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon

12 7 HERTTA-tietokantaan (viimeisin päivitys vuodelta 0). Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 5. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 0 oli maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempi. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana ja sateisempana, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi. Kylmä sää jatkui helmikuussa, joskin välissä oli runsaita lumisateita ja myös lyhyt suojasään jakso. Maaliskuussa sää vaihteli nopeasti pakkasten ja runsaiden lumisateiden välillä. Pakkasia ja runsaita lumisateita jatkui huhtikuussakin. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin rikottiin jo helleraja. Kesä alkoi epävakaisena, sateisena ja tavanomaista viileämpänä. Sateinen sää jatkui koko heinäkuun. Kesä päättyi elokuussa edelleen varsin vaihtelevaan säähän. Sää jatkui sateisena syksyn alussa syyskuussa, joskin lämpötila oli tällöin tavanomaista korkeampi. Tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi sää jatkui aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja esiintyi ensimmäisiä syyspakkasia. Marraskuun alussa sää jälleen lämpeni huomattavasti, mutta marraskuun viimeisellä viikolla sää kylmeni huomattavasti uudelleen tuoden mukanaan pakkasia ja lumisateita. Joulukuussa hyvin kylmät pakkasjaksot ja runsaat lumisateet vuorottelivat. Vuosi 03 alkoi Keski-Suomessa hieman keskimääräistä lämpimämpänä, mutta tammikuussa mitattiin myös noin -30 o C:een pakkasiakin. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Maaliskuu oli sen sijaan harvinaisen kylmä ja aurinkoinen. Kevät eteni huhtikuussa melko tavanomaisesti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi lähelle +0 astetta. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Lokakuun puolella välissä suursäätila

13 8 muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi ja maahan saatiin lumipeite. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton. Kokonaisuutena vuosi 03 oli Keski-Suomessa pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin ja keskimääräistä sateisempi. Vuosi 04 alkoi poikkeuksellisen lauhana, mutta tammikuun 0. päivän jälkeen säätila muuttui puolestaan jopa harvinaisen kylmäksi. Vuoden alussa lunta oli maassa hyvin vähän. Vasta tammikuun puolessa välissä saatiin pysyvämpi lumipeite. Helmikuu oli poikkeuksellisen leuto: jopa 6-8 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpi. Lumipeite oli koko talven hyvin ohut ja maaliskuun alkupuolella maa oli jo lähes lumeton. Kevät alkoi maaliskuussa 4-5 astetta tavanomaista lauhempana. Kuun lopulla lämpötilan vuorokausivaihtelu oli varsin suurta. Selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi säätila jatkui koko huhtikuun. Toukokuun alussa sää kylmeni taas kolmeksi viikoksi hyvin koleaksi. Tämän jälkeen oli lähes helteinen sääjakso, joka muuttui hyvin nopeasti taas kylmäksi kuun lopulla. Kuukauden puolessa välissä saatiin hyvin runsaita sateita. Kesä alkoi helteisenä, mutta kesäkuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Heinäkuun alussa alkoi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, joka kesti lähes elokuun puoleen väliin. Elokuun loppupuolella säätila viileni. Syksy alkoi tavanomaista lämpimämpänä ja aluksi hyvin kuivana. Erityisesti Keski-Suomessa syyskuussa sademäärä jäi noin kolmannekseen tavanomaisesta. Syyskuun lopulla säätila muuttui kylmemmäksi ja epävakaisemmaksi. Myös lokakuussa säätila vaihteli varsin kylmän ja poikkeuksellisen lämpimän sään välillä. Marraskuu oli jälleen tavanomaista lämpimämpi kuukausi. Marraskuussa saatiin lyhytaikaisesti lumipeite koko maahan, mutta kuun lopulla maa oli jälleen paljas. Pysyvä lumipeite saatiin maahan vasta joulukuun puolessa välissä. Yleissäätila muuttui talvisemmaksi jouluviikolla, jolloin esiintyivät ensimmäiset kunnon pakkaset. Vallitsevat tuulet Jyväskylässä vuosina 0-04 ovat olleet kaakosta ja etelästä, joskin vuonna 03 oli paljon myös länsi- ja luoteistuulia. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina.

14 9

15 0 6. RIKKIDIOKSIDI (SO) 6. Päästöt Rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä vuosina 0-04 olivat tonnia vuodessa. Päästöt ovat hieman pienentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta. Rikkidioksidin puoliintumisaika ilmakehässä on muutamia päiviä.

16 Rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä v JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Rauhalahti JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Savela Päästöt (t/a) VALIO OY 800 JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, MUUT LAITOKSET JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Ylivoimaisesti tärkeimmät rikkidioksidin päästölähteet Jyväskylässä ovat Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä v % % 5 % 0 % 6 % 3 % JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Rauhalahti JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Savela JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, MUUT LAITOKSET JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VALIO OY MUUT LAITOKSET 4 % 5 % 0 % TIELIIKENNE KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

17 6. Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä 6.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat SO, Suomi SO, Suomi SO, WHO SO, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. tunti 50 µg/m 3 Saa ylittyä % ajan kuukaudessa vuorokausi 80 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa 0 min 500 µg/m 3 vuorokausi 0 µg/m 3 Keskustassa ja Palokassa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (ug/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot Vuorokausiarvot Rikkidioksidin pitoisuusvaihtelu on ollut hyvin vähäistä ja pitoisuudet hyvin alhaisia. Hieman korkeampia pitoisuudet ovat olleet lämmityskauden aikana talvikuukausina. SO tuntiarvot Jyväskylässä v SO µg/m Keskusta Palokka Ohjearvo 0

18 3 SO vuorokausiarvot Jyväskylässä v Keskusta 50 Palokka 40 Ohjearvo SO µg/m Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Terveydensuojelu Väestön varoituskynnys (*) Kasvillisuuden suojelu Kasvillisuuden suojelu (**) Huom. tunti 350 µg/m 3 Saa ylittyä 4 kertaa vuodessa vuorokausi 5 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa tunti 500 µg/m 3 vuosi 0 µg/m 3 talvikausi 0 µg/m 3 ( ) (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Vuosina 0-04 mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa rajaarvoihin olivat SO Korkeimmat mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Korkeimmat mitatut pitoisuudet Palokassa (ug/m3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvot vuorokausikeskiarvot

19 4 Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat SO Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (ug/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvot 0,5-0,7 0,7, 0 Talvikauden keskiarvot ( ) 0,6-0,9 0,8-0,9 0 Rikkidioksidin vuosikeskiarvot ovat 000-luvun alkuvuosista hieman laskeneet sekä keskustassa että Palokassa. Viime vuosina pitoisuustasossa ei ole enää tapahtunut muutosta, mutta vallitsevat pitoisuudet ovatkin viime vuosina olleet hyvin alhaisia. Keskustan ja Palokan pitoisuuksien välillä ei ole ollut merkittävää eroa enää viime vuosina. 000-luvun alussa pitoisuustaso oli hieman korkeampi keskustassa. 5,0 SO vuosikeskiarvot Jyväskylässä v Pitoisuus (ug/m3) 0,0 5,0 0,0 5,0 keskusta Palokka Raja-arvo 0, Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy tunti 75 µg/m 3 50 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi ( ) µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

20 5 Rikkidioksidin tuntiarvot (vuoden 4. korkein tuntikeskiarvo) sekä talvikauden keskiarvot ovat alittaneet selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen vuosina SO vuoden 4. korkein tuntiarvo Jyväskylässä v keskusta SO µg/m 3 SO µg/m Palokka Ylempi arviointi- 40 kynnys 30 Alempi arviointi- 0 kynnys SO talvikauden ( ) keskiarvot Jyväskylässä v keskusta 0 Palokka 8 Ylempi arviointikynnys 6 Alempi 4 arviointikynnys 0

21 6 7. TYPEN OKSIDIT (NOX) 7. Päästöt Typen oksidien päästöt vuosina 0-04 ovat olleet Jyväskylässä noin tonnia vuodessa. Päästöt ovat pienentyneet noin 700 tonnia vuodesta 006. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO). Typen oksidien puoliintumisaika alailmakehässä on muutamia tunteja, koska ne ovat varsin reaktiivisia yhdisteitä. Typen oksidien päästöt Jyväskylässä v JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Rauhalahti JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Savela JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, MUUT LAITOKSET JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VALIO OY Päästö (t/a) 500 MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE 000 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 500 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

22 7 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Jyväskylässä vuonna 04 olivat tieliikenne, Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos, Jyväskylän Voima Oy:n Keljolahden voimalaitos sekä erilaiset työ- ja maatalouskoneet. 7 % Typen oksidien päästöt Jyväskylässä v. 04 % 5 % 8 % % 0 % JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Rauhalahti JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Savela JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, MUUT LAITOKSET JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VALIO OY MUUT LAITOKSET % % 7 % TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE 36 % % VESILIIKENNE % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT 7. Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä 7.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat NO, Suomi NO, Suomi NO, WHO NO, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. tunti 50 µg/m 3 Saa ylittyä % ajan kuukaudessa vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa tunti 00 µg/m 3 vuosi 40 µg/m 3

23 8 Jyväskylässä keskustassa ja Palokassa mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m3) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot Vuorokausiarvot Typpidioksidin tuntiarvot (kuukauden tuntipitoisuuksien 99 %:n pysyvyystaso) ovat olleet pääsääntöisesti korkeimmillaan talvikuukausina ja alkukeväästä. Joinakin talvikuukausina (esim. helmikuu 03 ja helmikuu 04) pitoisuudet ovat olleet ajankohtaan nähden alhaisia johtuen leudosta säästä. 50 NO tuntiarvot keskustassa v keskusta NO µg/m 3 NO µg/m NO tuntiarvot Palokassa v Palokka

24 9 Typpidioksidin vuorokausiarvojen (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) vaihtelu on ollut vastaavaa kuin tuntiarvojen vaihtelu NO kuukauden. suurimmat vuorokausiarvot keskustassa v NO µg/m 3 NO µg/m Vuorokausiarvo NO kuukauden. suurimmat vuorokausiarvot Palokassa v Vuorokausiarvo Ohjearvo (µg/m3/vrk) 7.. Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Terveydensuojelu Väestön varoituskynnys (*) Kasvillisuuden suojelu (**) Huom. tunti 00 µg/m 3 Saa ylittyä 8 kertaa vuodessa vuosi 40 µg/m 3 tunti 400 µg/m 3 vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO laskettuna NO :ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja

25 0 metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat vuosina 0-04 seuraavat NO Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvot max vuosikeskiarvot Typen oksidien (NO + NO) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NOX Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO) 7, -, 3,5-9,7 30 Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat olleet lievästi laskussa vuosina NO vuosikeskiarvot Jyväskylässä v Pitoisuus (µg/m 3 ) keskusta Palokka 30 5 Raja-arvo

26 7..3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 40 µg/m 3 00 µg/m 3 Saa ylittyä 8 kertaa kalenterivuodessa vuosi 3 µg/m 3 6 µg/m 3 vuosi 4 µg/m 3 9,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvot (vuoden 9. korkein tuntikeskiarvo) ovat vuosina 0-04 alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. NO 9.korkeimmat mitatut tuntikeskiarvot Jyväskylässä v keskusta 40 NO µg/m Palokka Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

27 Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen vuosina NO vuosikeskiarvot Jyväskylässä v keskusta µg/m 3 µg/m 3 35 Palokka 30 5 Ylempi arviointikyn 0 nys Alempi 5 arviointikyn nys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt keskustassa 000-luvun alussa ja myöhemmin vuonna 00. Palokassa ylempi arviointikynnys on ylittynyt vuosina Alempi arviointikynnys on ylittynyt keskustassa koko 000-luvun ajan lukuun ottamatta vuotta 04. Palokassa alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosina Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön NO + NO vuosikeskiarvot Jyväskylässä v keskusta Palokka Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

28 3 8. HIILIMONOKSIDI (CO) 8. Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Jyväskylässä vuosina 0-04 olivat noin tonnia vuodessa. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet 000-luvulla. Muiden päästöjen osalta on käytetty vuoden 0 tietoja, joten tarkkaa tietoa muiden päästöjen muutoksista viime vuosilta ei ole. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi. Puoliintumisaika on noin kolme kuukautta, minkä vuoksi se ehtii osallistua myös otsonin muodostumisreaktioihin ilmakehässä. Hiilimonoksidipäästöt Jyväskylässä v TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE Päästöt (t/a) VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Jyväskylässä vuonna 04 4 % TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE 3 % 39 % VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 4 % 0 % % KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

29 4 8. Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä 8.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hiilimonoksidille ovat seuraavat CO, Suomi CO, Suomi CO, WHO CO, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. tunti 0 mg/m 3 8 tunnin liukuva keskiarvo 8 mg/m 3 tunti 30 mg/m 3 8 tunnin liukuva keskiarvo 0 mg/m 3 Keskustassa ja Palokassa mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat CO Mitatut pitoisuudet keskustassa (mg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0, -,5 0, -,6 0 8 tunnin keskiarvot 0, -,5 0,, 8 Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet on mitattu säännönmukaisesti talvikuukausina. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hiilimonoksidipitoisuudet sekä keskustassa että Palokassa ovat olleet hyvin alhaisia. Hiilimonoksidin tuntiarvot keskustassa v ,0 5,0 CO mg/m 3 0,0 5,0 tuntiarvo Ohjearvo 0,

30 5 Hiilimonoksidin tuntiarvot Palokassa v CO mg/m3 CO mg/m 3 CO mg/m ,0 8,0 6,0 4,0, Hiilimonoksidin 8 tunnin keskiarvot keskustassa v , Hiilimonoksidin 8 tunnin keskiarvot Palokassa v tuntiarvo Ohjearvo 8 tunnin keskiarvo Ohjearvo 8 tunnin keskiarvo Ohjearvo Hiilimonoksidin vuosikeskiarvot ovat vuosina 0-04 olleet 0,0 mg/m 3 sekä keskustassa että Palokassa. 8.. Pitoisuudet verrattuna raja-arvoon Ilmanlaatuasetuksen mukainen hiilimonoksidin raja-arvo on seuraava CO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva 0 mg/m 3 keskiarvo

31 6 Vuosina 0-04 mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoon olivat CO 8 tunnin keskiarvot Mitatut pitoisuudet keskustassa (mg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (mg/m 3 ) Raja-arvo (mg/m 3 ) 0, -,5 0, -, 0 Pitoisuudet ovat alittaneet 8 tunnin raja-arvon hyvin selvästi Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hiilimonoksidille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi Alempi Huom. arviointikynnys arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy 8 h 7 mg/m 3 5 mg/m 3 Hiilimonoksidin 8 tunnin keskiarvot ovat vuosina 0-04 jääneet selvästi alle alemman ja ylemmän arviointikynnyksen. 8,00 CO suurimmat 8 h keskiarvot Jyväskylässä v Pitoisuus (mg/m3) 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00,00,00 0, Keskusta, korkein 8 h keskiarvo Palokka, korkein 8 h keskiarvo Ylempi arviontikynnys Alempi arviointikynnys 9. OTSONI (O3) 9. Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja

32 7 kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä maaseudulla. 9. Mitatut pitoisuudet Jyväskylässä 9.. Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O 3, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 00 µg/m 3 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Tavoite- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle Väestön tiedotuskynnys Väestön varoituskynnys vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalis heinäkuussa (µg/m 3 ) *h viiden vuoden keskiarvona vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo Huom. 0 µg/m 3 Saa ylittyä 5 päivänä kolmen vuoden aikana 0 µg/m 3 AOT40 maalis heinäkuussa (µg/m 3 )*h tunti 80 µg/m 3 tunti 40 µg/m 3 Palokassa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin olivat seuraavat O3 Mitatut pitoisuudet (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot

33 8 O3 Mitatut pitoisuudet (μg/m 3 h) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona AOT /8 000 Palokassa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O3 Mitatut pitoisuudet (μg/m 3 ) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot Palokassa otsonipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan poikkeuksellisesti loppukesästä ja alkusyksystä, kun yleensä Suomessa otsonipitoisuuksien maksimi mitataan keväällä ja alkukesästä. Elokuussa 04 otsonin 8 tunnin keskiarvo on yhden kerran ylittänyt tavoitearvon 0 ug/m 3. Kyseessä ei kuitenkaan ole virallinen ylitys, koska tavoitearvon ylityksiä sallitaan 5 kpl kolmen vuoden keskiarvona. O 3 korkeimmat tuntikeskiarvot Palokassa v Korkein tuntiarvo O 3 µg/m tiedottamiskynnys 03 04

34 9 40 O 3 kuukauden korkein 8 tunnin keskiarvo Palokassa v O 3 µg/m Korkein 8 tunnin keskiarvo 0 tavoitearvo Otsonin vuosikeskiarvot Palokassa vuosina 0-04 ovat olleet 39-4 ug/m 3 eli vuosikeskiarvo on ollut lähes sama kaikkina kolmena vuonna. O 3 vuosikeskiarvot Palokassa v Pitoisuus (ug/m3) Keskiarvo HIUKKASET 0. Päästöt Hiukkaspäästöt Jyväskylässä vuosina 0-04 ovat olleet noin 00 tonnia vuodessa. Hiukkaspäästöt ovat hieman pienentyneet vuodesta 006. Erityisesti tieliikenteen ja Savelan voimalaitoksen päästöt ovat pienentyneet.

35 30 Hiukkaspäästöt Jyväskylässä v JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Rauhalahti JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Savela Päästö (t/a) JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, MUUT LAITOKSET JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VALIO OY, JYVÄSKYLÄN MEIJERI MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE 400 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Päästökartoitusten perusteella Jyväskylässä hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöt ovat varsin pienet. Vallitseviin ilman pölypitoisuuksiin vaikuttaa suorien päästöjen lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka.

36 3 Hiukkaspäästöt Jyväskylässä vuonna 04 % 0 % 0 % % % 4 % % JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Rauhalahti JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, Savela JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY, MUUT LAITOKSET JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VALIO OY, JYVÄSKYLÄN MEIJERI 53 % 38 % MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Kokonaishiukkaspäästöistä noin 70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM0) ja noin 50 % pienhiukkasia (PM,5). (Kuva EPA, 00) Ilmakehässä olevista hiukkasista osa on lähtöisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset). Osa hiukkasista on puolestaan peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO, NOx, NH3 ja VOC-yhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset).

37 3 Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista ainesta (kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit). Euroopassa taustailmassa PM0:stä noin /3 ja PM,5:stä noin ½ on epäorgaanista. Vastaavasti orgaanista ainesta taustailmassa on PM0:stä noin /5 ja PM,5:stä noin /3. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä. 0. Hengitettävien hiukkasten (PM0) mitatut pitoisuudet Jyväskylässä 0.. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM0) ja pienhiukkasille (PM,5) ovat seuraavat PM 0, Suomi PM 0, WHO PM 0, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa vuorokausi 50 µg/m 3 vuosi 0 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon ovat olleet seuraavat PM0 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m 3 ) Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan maalis-huhtikuussa eli keväisen katupölyjakson aikaan. Pitoisuusvaihtelu sekä Jyväskylän keskustassa että Palokassa on ollut vuosina 0-04 hyvin samankaltaista. Ohjearvo 70 ug/m 3 on ylitetty Jyväskylän keskustassa maaliskuussa 04.

38 33 PM 0 vuorokausiarvot keskustassa v PM 0 µg/m 3 PM 0 µg/m 3 keskusta 90 ohjearvo PM 0 vuorokausiarvot Palokassa v ohjearvo 80 Palokka Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat PM 0, raja-arvo PM 0, raja-arvo Viiteaika Raja-arvo Huom. vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa vuosi 40 µg/m 3

39 34 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin vuosina 0-04 ovat olleet seuraavat PM0 keskusta Suurimmat mitatut pitoisuudet (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvot Vuosikeskiarvot PM0 Palokka Suurimmat mitatut pitoisuudet Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot Vuosikeskiarvot Keskustassa raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja on mitattu vuosina vuorokautena. Yhtä ylitystä lukuun ottamatta nämä kaikki on mitattu katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuussa. Vuonna 0 yksi ylitys on mitattu marraskuun lopulla. Sekin lienee mitattu katupölyajanjaksona, jolloin lunta ei ollut maassa. Palokassa ylityksiä on mitattu vuosina kpl. Nämäkin ylitykset ajoittuvat kaikki kevään katupölyjakson aikaan maalishuhtikuulle. Keskustassa hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset ovat vähentyneet vuodesta 0 vuoteen Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v Ylitysten lukumäärä (kpl) keskusta Palokka Sallittu ylitysten määrä

40 35 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet keskustassa 3-4 ug/m 3 korkeampia kuin Palokassa. Vuosikeskiarvossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 000-luvun alun aikana. PM 0 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v keskusta Palokka Raja-arvo Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 5 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 8 µg/m 3 0 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat alittaneet vuosina 0-04 sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. Tosin vuonna 04 keskustassa alempaa arviointikynnystä sivuttiin.

41 36 PM0 µg/m3 PM korkeimmat vuorokausikeskiarvot Jyväskylässä v keskusta 0 Palokka 5 alempi arviointikynnys 0 ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat alittaneet koko 000-luvun alun ajan selvästi sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. 30 PM 0 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v keskusta Palokka Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys 5 Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten (PM,5) mitatut pitoisuudet Jyväskylässä 0.3. Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM,5) ovat seuraavat PM,5, WHO PM,5, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. vuorokausi 5 µg/m 3 vuosi 0 µg/m 3

42 37 Keskustassa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet on mitattu pääsääntöisesti talvikuukausina, joskin vuonna 03 kohonneita pitoisuuksia mitattiin kesäkuussa ja vuonna 04 toukokesäkuussa ja syyskuussa. Erityisesti kesän ja alkusyksyn pienhiukkaspitoisuudet voivat olla suurelta osin kaukokulkeumaa. Talvikuukausina pienhiukkaset ovat enemmän peräisin paikallisista lämmityksen ja tieliikenteen päästöistä Pienhiukkasten (PM,5 ) vuorokausiarvo keskustassa v keskusta WHO:n esitys ohjearvoksi PM,5 µg/m Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskeva pitoisuuskatto ovat seuraavat PM,5, raja-arvo PM,5, raja-arvo PM,5, altistumisen pitoisuuskatto PM,5, altistumisen vähennystavoite Viiteaika Raja-arvo Huom. vuosi 5 µg/m 3 vuosi 0 µg/m 3 Saavutettava..00 mennessä 0 µg/m 3 Saavutettava..05 mennessä 0-0 % vuoteen 00 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien pitoisuuksista

43 38 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot keskustassa vuosina 0-04 ovat olleet noin 4 ug/m 3.Pitoisuusvaihtelu on ollut hyvin vähäistä. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3. Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0,0,0 0,0 PM,5 vuosikeskiarvot keskustassa v Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin keskusta Altistumisen pitoisuuskatto Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi Alempi Huom. arviointikynnys arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 7 µg/m 3 µg/m 3 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat keskustassa vuosina 0-04 selvästi alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. 8,0 6,0 4,0,0 0,0 8,0 6,0 4,0,0 0,0 PM,5 vuosikeskiarvot keskustassa v keskusta Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

44 39. ILMANLAATUINDEKSI. Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO NO PM0 PM.5 O3 CO TRS hyvä alle 0 alle 40 alle 0 alle 0 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 350 yli 00 yli 00 yli 75 yli 80 yli Indeksiarvot Jyväskylässä

45 40 Koska mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi verrata keskenään. Keskustan mittausasemalla, joka kuvaa Jyväskylän keskustan taustailmanlaatua kortteleiden sisäosissa, ilmanlaatu vuosina 0-04 on ollut huonoimmillaan keväällä maalis-huhtikuussa katupölyjakson aikana. Vuonna 03 katupölyepisodi ajoittui hieman pitemmälle ajalle kuin vuosina 0 ja 04. Vuonna 0 toinen huonomman ilmanlaadun jakso ajoittui marraskuulle, jolloin silloinkin ilmanlaatua heikensi katupöly. Talvella tammikuussa on ollut jaksoja, lähinnä pakkaskausina, jolloin ilmanlaatu on ollut pidempiä aikoja tyydyttävä. Tällöin ilmanlaatua ovat heikentäneet tieliikenteen pakokaasut. Jyväskylän keskustan ilmanlaatuindeksi v. 0 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Jyväskylän keskustan ilmanlaatuindeksi v. 03 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ