Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011
|
|
- Hilkka Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2011 JPP-Kalibrointi Ky 2012
2 ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)
3 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson kunnissa Kouvolassa ja Iitissä olivat yhteensä noin t, hiukkaspäästöt noin t ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöt noin 18 t. Tärkeimmät päästölähteet olivat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos, UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Vamy Oy:n Myllykosken voimalaitos, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos, Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Lecasoratehdas, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä, mutta helmikuu oli harvinaisen kylmä. Kokonaisuutena vuosi 2011 kuitenkin oli poikkeuksellisen lämmin. Kymenlaaksossa vuoden keskilämpötila oli yli 2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 14 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 18 μg/m 3. Vuonna 2011 typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kouvolan Käsityöläiskadulla μg/m 3 ja Kuusankosken Mäkikylässä μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Käsityöläiskadulla yhden kerran ja Mäkikylässä ylityksiä ei mitattu lainkaan. Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella olivat 0,3-1,0 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2011 samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä talven pakkasjakso tammihelmikuussa.
4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NO x ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 10 ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa HAJURIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset 24 LIITE 2 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymen-laaksossa vuosina LIITE 4 Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina LIITE 5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina LIITE 6 Rikkidioksidin päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina LIITE 7 Tunnusluvut vuosien mittauksista...36
5 1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2011 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa on järjestetty yhteistarkkailuna, johon Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan lisäksi osallistuvat alueen tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (YAMK) Juha Pulkkinen.
6 2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.
7 3 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2011 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan keskustassa, Kuusankoskella Urheilukentäntiellä ja Kuusankosken Mäkikylässä. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2011 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 Kouvolan Käsityöläiskatu kaupunkitausta (keskusta) x x Kuusankosken Urheilukentäntie teollisuus/esikaupunki x Kuusakosken Mäkikylä teollisuus/kaupunkitausta x Kuusankosken Urheilukentäntie TRS Kuusankosken Mäkikylä PM 10 Kouvolan Käsityöläiskatu NO, NO 2, PM 10
8 4 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Pohjois-Kymenlaaksoa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutus ilmanlaatuun on varsin paikallinen ja ne vaikuttavat enemmänkin alueen yleiseen taustailmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas Vamy Oy:n Myllykosken voimalaitos Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-13 ja liitteissä Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan viimeisin päivitys koskee vuotta 2010, joten tässä raportissa on tämän tietokannan sisältämien päästöjen osalta käytetty vuoden 2010 lukuja. Päästöissä ovat mukana myös taajamien päästöjen lisäksi myös hajaasutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kymenlaaksossa vuoden keskilämpötila oli yli 2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Etelä-Suomen suurin lumensyvyys oli Kouvolan Utissa mitattu 92 cm.
9 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 5 Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä, mutta helmikuu oli harvinaisen kylmä. Maalikuussa alkoi sitten aina toukokuuhun ulottuva jakso, jolloin keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Erityisesti huhtikuussa kevät eteni poikkeuksellisen nopeasti, kun lämpötila kohosi ajoittain lähes +20 o C:een. Myös koko kesä oli harvinaisen lämmin. Ensimmäiset helteet ajoittuivat jo aivan kesäkuun alkuun. Helteitä riitti aina elokuun lopulle saakka. Heinäkuussa Kouvolan seudulla saatiin voimakkaista sadekuuroja: esimerkiksi 3.7. satoi Voikoskella 71 mm. Ajankohtaan nähden lämpimät saat jatkuivat edelleen kesän jälkeen koko syksyn ja aina joulukuuhun saakka. Alkusyksystä syyskuussa Kymenlaaksossa saatiin taas ajoittain runsaita sateita. Joulukuun oli edelleen hyvin leuto ja hyvin sateinen. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella. 25 Kuukauden keskilämpötila Kouvolan Anjalassa vuonna oc 5 0 Kuukauden keskilämpötila Keskiarvo mm Kuukauden sademäärä Kouvolan Anjalassa vuonna 2011 Kuukauden sademäärä
10 6 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2011 olivat Pohjois-Kymenlaaksossa noin tonnia. Päästöt olivat hieman suuremmat kuin kahtena edellisenä vuotena. Stora Enso Oyj:n päästöt olivat yli kaksinkertaiset vuoteen 2010 verrattuna. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). t/a Typenoksidien päästöt Kouvolassa v KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE
11 7 250 Typen oksidien päästöt Iitissä v TEOLLISUUS t/a TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2011 olivat UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos ja tieliikenne. 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.
12 8 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan Käsityöläiskadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot Vuorokausiarvot ja mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Käsityöläiskadul la (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo
13 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 9 ja typen oksidien (NO + NO 2 ) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon NO x Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvikuukausina tammi- ja helmikuussa. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat loppukesästä ja alkusyksystä. Kaikki pitoisuudet jäivät selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Lähimpänä rajaarvoa oli typpidioksidin vuoden suurin tuntikeskiarvo (151 ug/ 3 ), joka oli 76 % raja-arvosta 200 ug/m 3. Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla v Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksideja on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006 lähtien. Sitä ennen mittaus sijaitsi Hallituskadulla lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vuonna 2011 pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuosina
14 10 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v Pitoisuus (ug/m3) Hallituskatu Käsityöläiskatu Raja-arvo
15 11 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2011 olivat noin tonnia. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet hieman koko 2000-luvun ajan. t/a Hiukkaspäästöt Kouvolassa v KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY VAPO OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT
16 12 t/a Hiukkaspäästöt Iitissä v TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Valtaosa Pohjois-Kymenlaakson hiukkaspäästöistä on pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Seuraavaksi suurin päästölähde on tieliikenne Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.
17 13 Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. Pohjois-Kymenlaaksossa ei ole toistaiseksi mitattu pienhiukkasten pitoisuuksia. 8.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kouvolan Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kuusankosken Mäkikylässä (μg/m 3 )
18 14 ja suhteessa raja-arvoihin Kouvolan Käsityöläiskadulla PM 10 Käsityöläiskatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo ja suhteessa raja-arvoihin Kuusankosken Mäkikylässä PM 10 Mäkikylä Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Kouvolan Käsityöläiskadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan huhtikuussa katupölyjakson aikaan sekä talvikuukausina tammi- ja helmikuussa. Mäkikylässä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat melko tasaisia koko vuoden. Korkeimpia pitoisuuksia mitattiin kesäaikaan, mikä viittaa erilaisiin maaperän ja maatalouden hajapäästöihin, mitkä mittausaseman ympäristössä ovat mahdollisia.
19 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot v Pitoisuus (ug/m3) Kouvola Käsityöläiskatu Kuusankoski Mäkikylä Ohjearvo 0 Kevään 2011 katupölykausi alkoi Kouvolan keskustassa 9.4. ja jatkui aina saakka. Kuusankosken Mäkikylässä selvää katupölyjaksoa ei havaittu samalla tavoin kuin Kouvolan keskustassa. Kahdessa seuraavassa kuvassa keväisen katupölyjakson aikaisia hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 11.1) Kouvolan Käsityöläiskadun PM10-tuntipitoisuudet kevätpölykaudella 2011 PM10 Huonon ilmanlaadun raja
20 Pitoisuus (ug/m3) Kuusankosken Mäkikylän PM10-tuntipitoisuudet kevätpölykaudella 2001 PM10 Huonon ilmanlaadun raja Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta Tätä ennen mittauksia tehtiin Hallituskadulla, mikä sijaitsee lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Kuusankosken Mäkikylässä mittaukset on aloitettu vuonna Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v Kouvola Hallituskatu Kouvola Käsityöläiskatu 15 Kuusankoski Mäkikylä 10 Raja-arvo 5 0
21 17 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Hajurikkiyhdisteiden (pelkistyneet rikkiyhdisteet) päästöjä Pohjois- Kymenlaaksossa aiheuttavat UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt rikkinä ilmoitettuna vuonna 2011 olivat 18 tonnia (vastaa 32 t rikkidioksidia). 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.
22 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa Kuusankoskella mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat: TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,3 1,0 10 Pitoisuudet olivat enimmillään vain 1/10 ohjearvotasosta 10 ug/m 3. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvikuukausina tammi- ja helmikuussa. Pitoisuuksissa ei kokonaisuutena kuitenkaan ollut huomattavaa vaihtelua. Keskimäärin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut oleellisia 1990-luvun lopun jälkeen. Pitoisuus (ug/m3) 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo
23 19 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Kuusankoskella v ,0 10,0 Pitoisuus (ug/m3) 8,0 6,0 4,0 vuosikeskiarvo ohjearvo 2,0 0, Yli 99,9 % pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksista Kuusankosken Urheilukentäntien mittausasemalla oli alle 3 ug/m 3. Vuonna 2011 suurin mitattu tuntikeskiarvo TRS-yhdisteille oli 7,9 ug/m 3. TRS-tuntipitoisuuksien jakauma eri pitoisuusluokkiin vuonna 2011 Kuusankosken Urheilukentäntiellä Pitoisuusluokka Tuntien lukumäärä %-osuus < 3 ug/m , ug/m 3 3 0, ug/m 3 2 0, ug/m 3 0 0, ug/m 3 0 0, ug/m 3 0 0, ug/m 3 0 0, ug/m 3 0 0,000 > 20 ug/m 3 0 0, ILMANLAATUINDEKSI 11.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien
24 20 hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan keskimääräinen ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso. Myös loppuvuodesta marras- ja joulukuussa oli yksittäisiä lyhyitä jaksoja, jolloin kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua. Marraskuussa, kun lunta ei vielä ollut maassa, joinakin
25 21 pakkaspäivinä ilmassa oli katupölyä. Myös joulun jälkeen hiukkaspitoisuudet kohosivat lyhytaikaisesti. Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteet heikensivät ilmanlaatua eniten helmikuun lopulla ja kesä-heinäkuun vaihteessa. Kuusankosken Mäkikylässä ilmanlaatu oli koko vuoden varsin hyvä, eikä ilmanlaadussa ollut merkittävää vaihtelua eri vuodenaikoina. Indeksiarvot eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat huomattavasti eri mittausasemilla. Muun muassa Kuusankosken mittausaseman alhaiset indeksiarvot johtuvat siitä, että asemalla mitataan vain haisevia rikkiyhdisteitä, eikä esimerkiksi tieliikenteen epäpuhtauksia. Kouvolan keskustan ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ
26 22 Kuusankosken Urheilukentäntien ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuusankosken Mäkikylän Ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ
27 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjois-Kymenlaakson päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen kuuden vuoden aikana. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt teollisuudesta ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta Tiedot hajapäästöistä ovat tarkentuneet, mikä on vaikuttanut raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2011 talvi, erityisesti helmikuu oli varsin kylmä, mikä ajoittain heijastui heikentyneenä ilmanlaatuna. Muutoin vuosi olikin keskimäärin poikkeuksellisen lämmin. Aina maaliskuusta vuoden loppuun kuukausien keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuonna 2011 sademäärä Pohjois-Kymenlaaksossa oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon. Lumipeite saatiin maahan vasta joulukuun alkupuolella. Vuonna 2011 ilmanlaatu Kouvolan keskustassa oli keskimäärin hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan huhtikuussa. Ilmanlaatua Kuusankosken Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä oli pääosin hyvä. Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä teollisuuden päästöt ja hajapäästöt. Tieliikenteen vaikutus on suurin Kouvolan keskustan Käsityöläiskadun mittausasemalla. Keskeisimmin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankoskella ovat viime vuosina olleet varsin alhaisia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei viime vuosina ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Katupölyn vaikutukset Kouvolan keskustassa ovat viime vuosina jääneet vähäisiksi. Tosin mittausasema Käsityöläiskadulla ei kuvaa keskustan huonointa ilmanlaatua katupölyn tai myöskään liikenteen pakokaasujen suhteen.
28 24 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET
29 25 KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKATU Osoite: Käsityöläiskatu, KOUVOLA Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa puistossa, lähellä parkkipaikkaa ja kapeita katuja. Kävelykatu on noin 100 m päässä asemasta. Matkaa vilkkaammin liikennöidyille Salpausselänkadulle ja Kouvolankadulle on m. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin Tällöin asema siirrettiin Hallituskadulta ja sen luonne muuttui liikenneasemasta enemmän kaupunkitausta-asemaksi.
30 26 KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄ Osoite: Vanhainkodintie 12, KUUSANKOSKI Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 60 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan lounaispuolella alueella, jolla on pientaloasutusta. Alue on osin myös maatalousvaltaista. Mittausaseman läheisyydessä sijaitsee Saint- Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka. Aseman toiminta on aloitettu
31 27 KUUSANKOSKEN URHEILUKENTÄNTIE Osoite: Urheilukentäntie, KUUSANKOSKI Koordinaatit: : Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 55 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan itäpuolella noin m:n etäisyydellä UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaista esikaupunkialueen puistossa. Lähimpiin liikenneväyliin on matkaa noin 250 m. Mittausasemalla seurataan UPM Kymmene Oyj:n tehtaan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Monitor Labs, malli TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa alkaen. TRS-mittaus on aloitettu
32 28 Liite 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT SEKÄ TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla (Monitor Labs, malli 9850), johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRSkonvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9841B). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Käsityöläiskatu TEOM, malli 1400A, Mäkikylä TEOM, malli 1400). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas -ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten typenoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden mittalaitteiden nolla- ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimisten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Käsityöläiskatu NO 99 % Käsityöläiskatu NO 2 99 % Käsityöläiskatu PM10 99 % Mäkikylä PM10 98 % Kuusankoski TRS 91 % Kaasumittalaitteille on tehty perushuolto kerran vuodessa.
33 29 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA (yksikkö tonnia) BIM FINLAND <1 < GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos 4 3 Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY RECTICEL OY < RUUSUTARHAT SUUTARI OY 7 7 SAINT-GOBAIN WEBER OY AB SCHAEFFER KALK FINLAND OY SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ Kymi Voikkaa 139 VAMY OY VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos Utin varuskunnan lämpökeskus 8 9 Vekarajärven varuskunnan lämpökeskus VARI OY 2 4 WIENERBERGER OY AB TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT
34 30 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS
35 HIUKKASPÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA (yksikkö tonnia) BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY <1 <1 RECTICEL OY RUUSUTARHA SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB SCHAEFFER KALK FINLAND OY <1 1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB <1 <1 < STORA ENSO OYJ <1 <1 < UPM-KYMMENE OYJ Kymi Voikkaa 4 VAMY OY VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 Vekarajärven varuskunnan lämpökeskus VARI OY WIENERBERGER OY AB 1 1 TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT
36 HIUKKASPÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 VESILIIKENNE 1 1 <1 <1 <1 <1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT
37 Liite 5 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA (yksikkö tonnia rikkiä) BIM FINLAND GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY RECTICEL OY RUUSUTARHAT SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB SCHAEFFER KALK FINLAND OY SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ Kymi Voikkaa VAMY OY VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos Utin varuskunnan lämpökeskus Vekarajärven varuskunnan lämpökeskus VARI OY WIENERBERGER OY AB TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT
38 RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA (yksikkö tonnia) BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY MYLLYKOSKI PAPER OY NOVITA OY RAISIOAGRO OY RECTICEL OY <1 RUUSUTARHAT SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB SCHAEFFER KALK FINLAND OY 1 1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ Kymi Voikkaa 2 VAMY OY VAPO OY Kalson höyryvoimalaitos Utin varuskunnan lämpökeskus Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus VARI OY WIENERBERGER OY AB TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT
39 35 RIKKIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) TEOLLISUUS TIELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS
40 36 Liite 7 TUNNUSLUVUT VUOSIEN MITTAUKSISTA TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLAISKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu (*) Joulukuu Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu (*) Joulukuu Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava
41 37 TYPPIDIOKSIDIN SUURIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA Raja-arvo 200 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) KOUVOLAN KESKUSTASSA Hallituskatu Käsityöläiskatu (*) (*) Raja-arvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava
42 38 TYPENOKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) KOUVOLAN KESKUSTASSA Hallituskatu Käsityöläiskatu (*) (*) Kriittinen taso (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKADULLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo
43 39 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄSSÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu (*) Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3) Kouvola Käsityöläiskatu Kuusankoski Mäkikylä Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON YLITYKSET (kpl) Kouvola Kuusankoski Käsityöläiskatu Mäkikylä Sallittu 35 35
44 40 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) Kouvola Kouvola Kuusankoski Hallituskatu Käsityöläiskatu Mäkikylä (*) (*) (*) (*) (*) Raja-arvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) KUUSANKOSKELLA Tammikuu ,8 Helmikuu ,0 Maaliskuu ,4 Huhtikuu (*) 0,7 Toukokuu ,6 0,3 Kesäkuu ,5 0,5 Heinäkuu ,8 0,5 Elokuu (*) 1 0,6 0,7 Syyskuu ,7 0,6 Lokakuu ,2 0,4 Marraskuu ,6 Joulukuu (*) 1 (*) 0,3 0,6 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava
45 41 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) KUUSANKOSKELLA , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3
VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 JPP-Kalibrointi Ky 2014 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2011-2015 JPP-Kalibrointi Ky 2016 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: www.momjunction.com Määritelmiä, yksiköitä
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotKuopion ilmanlaatu vuonna 2011
Kuopion ilmanlaatu vuonna 2011 KUOPION KAUPUNKI Ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 300 t, typen oksidien päästöt noin 2 500
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2016 JPP-Kalibrointi Ky 2017 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: http://www.toisinsanoen.fi/artikkelit/ihmisteneurooppa/2014/05/onko-kaupungin-politiikkaa-silleen-jaettaeminen
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotJÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE
JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2014 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2015 TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 100 t ja hiukkaspäästöt noin 335 t. Merkittävimmät typenoksidien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotKuopion ilmanlaatu vuonna 2012
Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt
LisätiedotJÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015
JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotKuopion ilmanlaatu vuonna 2010
Kuopion ilmanlaatu vuonna 2010 KUOPION KAUPUNKI Ympäristöpalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 900 t, typen oksidien päästöt noin 2 800 t, hiilimonoksidipäästöt
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2017
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2017 JPP-Kalibrointi Ky 2018 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/fb3e146d-eabb-
LisätiedotJÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016
JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja 1 symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80
LisätiedotJYVÄSKYLÄN ILMANLAATU
JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 0-04 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU /05 RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotHarjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014
Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2009 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2009.
LisätiedotKuopion ilmanlaatu vuonna 2014
Kuopion ilmanlaatu vuonna 4 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPPKalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 4 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 7 t, typen oksidien päästöt noin t,
LisätiedotJyväskylän ilmanlaatu vuosina
Jyväskylän ilmanlaatu vuosina 2015-2017 JPP-Kalibrointi Ky 2018 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2018
VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2018 PÄÄTE Kuopion kaupunki Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP Kalibrointi Ky 2019 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 AOT40 BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2007
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 27 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2016 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2017 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2012
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2012 JPP-Kalibrointi Ky 2013 ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson
LisätiedotKuopion ilmanlaatu vuonna 2014
Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 700 t, typen oksidien päästöt
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2017
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2017 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2018 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita 2 µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb
LisätiedotKATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020
KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 28 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja
LisätiedotPohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotVantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
1(24) Laatijat Tarkastanut / pvm Arto Heikkinen Annika Tella / 17.4.2019 Jakelu Hyväksynyt / pvm Vantaan Energia Oy Timo Laakso / 17.4.2019 Vantaan Energia Oy Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
LisätiedotÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2018
ÄÄNEKOSKEN ILMANLAATU VUONNA 2018 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2019 Määritelmiä, yksiköitä ja 2 symboleita µg/m 3 AOT40 BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM mikrogrammaa kuutiometrissä kumuloitunut altistus
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2016
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
Lisätiedot