Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2004 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2005 JPP-Kalibrointi Ky

2 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2004 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat t, typen oksidien päästöt t, hiilimonoksidipäästöt t, hiilivetypäästöt t ja hiukkaspäästöt 670 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitokset sekä Powerflute Oy Savon Sellun tehtaat. Vuonna 2004 sekä Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitosten että Powerflute Oy Savon Sellun rikkidioksidipäästöt olivat noin kaksinkertaiset aiempiin vuosiin verrattuna. Syynä tähän oli se, että energiantuotannossa jouduttiin huonolaatuisen turpeen vuoksi käyttämään paljon raskasta polttoöljyä korvaavana polttoaineena. Siilinjärvellä rikkidioksidipäästöt olivat t, typen oksidien päästöt 550 t ja hiukkaspäästöt 55 t. Tärkeimmät päästölähteet Siilinjärvellä ovat Kemphos Oy:n tuotantolaitokset sekä tieliikenne. Vuosi 2004 oli vähän keskimääräistä lämpimämpi. Kesä oli ennätyksellisen sateinen. Aurinkoisin kuukausi oli huhtikuu. Joulukuu oli keskilämmöltään kolme astetta keskimääräistä lämpimämpi. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 8-60 µg/m 3, vuorokausiarvot 4-20 µg/m 3 ja vuosikeskiarvo 3 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuus on Sorsasalossa pienentynyt 1990-luvun puolivälistä noin puoleen. Siilinjärvellä Sorakujalla rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot tammi-helmikuukuussa olivat µg/m 3 ja vuorokausiarvot 6-10 µg/m 3. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat µg/m 3 ja vuorokausiarvot µg/m 3. Vuorokausiohjearvo ylittyi huhtikuussa. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 18 µg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 29 µg/m 3. Pitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2004 olivat hieman suuremmat kuin edellisenä vuonna. Siilinjärven Sorakujalla vastaavat tuntiarvot olivat µg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-38 µg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 8 µg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 17 µg/m 3. Pitoisuudet Sorakujalla olivat edellistä vuotta pienemmät. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Kasarmipuistossa tammi-huhtikuussa olivat 2,6-5,9 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin keskiarvot 1,3-2,5 mg/m 3. Maaherrankadulla touko-joulukuussa suurimmat tuntikeskiarvot olivat 0,4-2,0 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin keskiarvot 0,4-1,3 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuudet keskustassa ovat alentuneet 1990-luuvun alusta saakka.

3 2 Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat µg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot µg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen 59% sallitusta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot olivat Itkonniemellä µg/m 3, Kasarmipuistossa µg/m 3 ja Siilinjärven Sorakujalla µg/m 3. Pitoisuudet ylittivät ilmanlaadun ohjearvot kaikilla mittausasemilla huhtikuussa. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 1-4 µg/m 3. Mittaukset aloitettiin helmikuussa, joten vertailutietoja aiemmilta vuosilta ei ole. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,18% ajasta, huonoksi 0,30 % ajasta, välttäväksi 2,4 % ajasta, tyydyttäväksi 39,9% ajasta ja hyväksi 57,2 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa. Siilinjärven keskusta-alueen ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä kuvattuna pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,14 % ajasta, huonoksi 0,13 % ajasta, välttäväksi 0,7 % ajasta, tyydyttäväksi 8,8% ajasta ja hyväksi 90,2 % ajasta. Kuopion ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Paikallisia hajuhaittoja voivat aiheuttavat teollisuuden päästöt erityisesti Sorsasalossa ja Itkonniemellä. Mittaustulosten perusteella myös Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatuun vaikuttaa eniten tieliikenne. Kemphos Oy:n tuotantolaitosten ja öljykäyttöisten lämpökeskusten vaikutus keskustaajaman ilmanlaatuun on vähäinen. Siilinjärven keskustaajaman ilmanlaatu on tulosten perusteella jonkin verran parempi kuin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu.

4 3 ABSTRACT In 2004 emissions of major air pollutants in Kuopio were as follows: sulfur dioxide (SO 2 ) tons, nitrogen oxides (NO x ) tons, carbon monoxide (CO) tons, hydrocarbons tons and particulates 670 tons. Most important sources of emissions are road traffic, Haapaniemi power plants of Kuopio Energia and Prflute Oy Savon Sellu paperboard factory. In 2004 sulfur dioxide emissions of Kuopion Energia powerplants ja Powerflute Oy Savon Sellu factory were about twice as big as in previous years. This was because heavy oil was used much more instead of peat in energy production. In Siilinjärvi sulfur dioxide emissions were tons, nitrogen oxides emissions 550 tons and particulate emissions 55 tons. Most important emission sources in Siilinjärvi are factories of Kemphos Oy and road traffic. Annual mean air temperatures in 2004 was a little higher than normally. Summer was very rainy. The most sunny month was April. In December mean air temperature was nearly three degrees higher than normally. In Sorsasalo concentrations of sulfur dioxide for one hour were 8-60 µg/m 3. Concentrations for 24 hours were 4-20 µg/m 3. Mean value for the whole year was 3 µg/m 3. The mean concentration of sulfur dioxide has decreased to half of the values measured in the middle of the 1990's. In Sorakuja Siilinjärvi concentrations of sulfur dioxide (measured only in January and February) for one hour were µg/m 3. Concentrations for 24 hours were 6-10 µg/m 3. In Kasarminpuisto concentrations of nitrogen dioxide for one hour were µg/m 3. Concentrations for 24 hours were µg/m 3. In March the national guideline value 70 µg/m 3 was exceeded. The mean value of nitrogen dioxide was 18 µg/m 3. The mean value of nitrogen monoxide and nitrogen dioxide together for the whole year was 29 µg/m 3. Concentrations of nitrogen dioxide in Kasarmipuisto were slightly higher than in the previous years. In Sorakuja Siilinjärvi concentrations of nitrogen dioxide for one hour were µg/m 3. Concentrations for 24 hours were 8-38 µg/m 3. The annual mean value of nitrogen dioxide was 8 µg/m 3. The mean value of nitrogen monoxide and nitrogen dioxide together for the whole year was 17 µg/m 3. In Kasarminpuisto from January to April the mean values for one hour concentration of carbon monoxide were 2,6-5,9 mg/m 3. Mean values for eight hours were 1,3-2,5 mg/m 3. In Maaherrankatu from May to December the mean values for one hour concentration of carbon monoxide were 0,4-2,0 mg/m 3. Mean values for eight hours were 0,4-1,3 mg/m 3. Concentrations of carbon monoxide continued to decrease.

5 4 In Kasarminpuisto concentrations of ozone for one hour were µg/m 3 and the mean values for 8 hours were µg/m 3. Target value of AOT40 for the protection of vegetations was 59% compared to the allowed value. Concentrations of ozone were at the same level than in previous years. Values of thoracic particles (PM10) for 24 hours were in Itkonniemi µg/m 3, in Kasarminpuisto µg/m 3 and in Siilinjärvi Sorakuja µg/m 3. In April the national guideline value 70 µg/m 3 was exceeded in each measuring station. The concentrations were at higher level than in previous years. According to the air quality index, air quality in Kuopio was classified good for most of the year. Air quality was very bad 0,18 % of the time, bad 0,30 % of the time, passable 2,4 % of the time, fair 39,9 % of the time and good 57,2 % of the time. Air quality was poorest in April. In the central area of Siilinjärvi air quality was classified good for most of the year. Air quality was very bad 0,14% of time, bad 0,13 % of the time, passable 0,7 % of the time, fair 8,8 % of the time and good 90,2 % of the time. Air quality in Kuopio is mostly affected by the emission of road traffic. Emissions of odour causing compounds occasionally impair air quality around the major industrial plants especially in Sorsasalo and in Itkonniemi. Measurements show that also in Siilinjärvi the air quality of the municipal centre is mostly affected by road traffic. Emissions of Kemphos Oy factories and local power plants have a minor effect on air quality in the central area of Siilinjärvi municipal. In the central area of Siilinjärvi air quality is clearly better than in the urban area of Kuopio.

6 5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 7 ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä HIILIMONOKSIDI (CO) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa OTSONI (O 3 ) Muodostuminen Vaikutukset ja tavoitearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 10 ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä HAJURIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Kuopiossa ja Siilinjärvellä... 41

7 6 11. Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella Kasvihuonekaasut Hiilivedyt Raskasmetallit YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina LIITE 5 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 6 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 7 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 8 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 9 Päästöt Siilinjärvellä vuosina LIITE 10 LIITE 11 LIITE 12 LIITE 13 Tunnusluvut vuoden 2004 mittauksista Valtioneuvoston päätös 480/1996 ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta Valtioneuvoston päätös 711/2001 ilmanlaadusta Valtioneuvoston päätös 783/2003 alailmakehän otsonista

8 7 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2004 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion ja Siilinjärven ympäristötoimen lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaavat Ins. (AMK) Juha Pulkkinen J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky:stä sekä ympäristönsuojelutarkastaja FM Erkki Pärjälä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta.

9 8 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, kynnys- ja raja-arvoja, joihin ilmanlaadunarviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996), raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) ja kynnysarvot on annettu alailmakehän otsonille (783/2003). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvoja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Tällä hetkellä terveysvaikutuksien ehkäisemiseksi annettuja rajaarvoja on voimassa kahdenlaisia. Vanhat, vuoden 2004 loppuun asti voimassa olevat raja-arvot on annettu vuosi- ja vuorokausikeskiarvoille tietyillä tilastollisilla määritteillä. Raja-arvoon verrataan koko vuoden ilmanlaatumittausten aineistoa. Uudet, vuonna 2001 annetut ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevat rajaarvot sen sijaan on annettu tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoille siten, että jokaista ilmanlaadun seurannassa saatua mittaustulosta verrataan raja-arvoon. Vanhoilla raja-arvoilla ylitysten sallittu määrä on ilmaistu prosentteina mittausaineistosta ja uusilla se on ilmaistu sallittujen ylitysten lukumääränä vuodessa. Tavoitearvo on otsonipitoisuudelle annettu arvo, jonka tavoitteena on terveyshaittojen ehkäiseminen tai kasvillisuuden suojeleminen. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. 1. MITTAUSPISTEET

10 9 Vuonna 2004 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Itkonniemellä ja Sorsasalossa. Mittauksia tehtiin myös Siilinjärvellä Sorakujalla. Säätiedot on saatu käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta. Vuonna 2004 toukokuussa otettiin käyttöön Kuopion Maaherrankadun mittausasema, joka kuvaa pitoisuuksia vilkkaasti liikennöidyssä katuympäristössä. Mittausasemalle siirrettiin hiilimonoksidimittaus Kasarmipuistosta. Lisäksi asemalla aloitettiin typenoksidien mittaus. Sorsasalossa aloitettiin haisevien rikkiyhdisteiden mittaus helmikuussa.

11 10

12 11 Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaus liitteessä PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Tärkeimmät ilman laatuun vaikuttavat laitokset ovat Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitos ja Powerflute Oy Savon Sellun tehtaat Sorsasalossa. Paikallisempaa merkitystä teollisuuden päästöillä on mm. Itkonniemellä, missä sijaitsevat UPM-Kymmene Wood Oy:n ja Vest-Wood Oyj:n tuotantolaitokset. Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatuun vaikuttavat tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, erityisesti valtatie 5:n liikenne, sekä Kemphos Oy:n tuotantolaitokset. Paikallisempaa merkitystä voi olla öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 4-11 ja liitteissä 3-7. Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosiraportteihin sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen selvityksiin. Tieliikenteen päästöt on ilmoitettu VTT:n LIISAtietokannan mukaisina. Päästöissä ovat mukana Kuopion osalta myös haja-asutusalueilta kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen päästöt.

13 12

14 13 3. SÄÄOLOSUHTEET Vuonna 2004 oli sää Itä-Suomessa keskilämpötilaltaan hyvin tavanomainen: Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 3,4 C. Talvikuukaudet (joulu-helmikuu) olivat normaalin kylmiä. Kevätkuukaudet (maalis-toukokuu) olivat hieman keskimääräistä lämpimämpiä. Kesäkuukaudet (kesä-elokuu) olivat taas lämpötilaltaan tyypillisiä kesäkuukausia. Syksy oli keskilämmöltään normaalia leudompi, samoin joulukuukin. Vuoden 2004 sademäärä oli ennätyksellisen suuri koko Suomessa ja myös Itä-Suomessa. Vähäsateisin kuukausi Kuopiossa oli huhtikuu. Tällöin myös oli eniten auringon paistetta. Kuopion Hatsalan sääasemalla jää pohjoissektorin tuulten määrä pieneksi ilmeisesti läheisen Puijon vaikutuksesta, joten mittaukset eivät kuvasta hyvin tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2004 Wind direction in Kuopio in 2004 W NW N NE E SW SE S

15 14 Vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa vuonna 2004 Daily Mean Temperature in Kuopio in 2004 Lämpötila / Temperature ( C) Vuosikeskilämpötila 3,4 C Annual Mean Temperature Kuukausi / Month

16 15 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 4.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2004 olivat tonnia. Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitosten ja Poweflute Oy Savon Sellun päästöt vuonna 2004 olivat noin kaksi kertaa suuremmat kuin viime vuosina keskimäärin. Tämä johtui siitä, että huonolaatuista turvetta jouduttiin korvaamaan raskaalla polttoöljyllä energiantuotannossa. Siilinjärvellä rikkidioksidipäästöt olivat noin 1400 tonnia. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Muut päästölähteet / Other sources 121 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2004 Emissions of Sulfur Dioxide in Kuopio 2004 Tieliikenne / Road traffic 3 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 164 t Powerflute Oy Savon Sellu / Paperboard factory 461 t Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 3045 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2004 Emissions of Sulfur Dioxide in Siilinjärvi 2004 Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 55 t tieliikenne/road traffic 1 t Fortum Lämpö Oy voimalaitos / Power plant 12 t Kemphos Oy laitokset / factory 1368 t

17 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 µg/m 3 vuorokausiarvo 80 µg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Uudet, viimeistään alitettavat raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 µg/m 3 ja vuorokauden keskiarvolle 150 µg/m 3. Siihen asti voimassa ovat myös raja-arvot vuorokausiarvolle 250 µg/m 3 ja vuorokausiarvojen mediaanille 80 µg/m 3. Uudet raja-arvot sallivat 24 tuntiarvon ylitystä vuodessa ja 3 vuorokausiarvon ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu raja-arvo 20 µg/m 3. Talvikaudeksi määritellään välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 µg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

18 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Tuntiarvot Vuorokausiarvot siirtymäkauden raja-arvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuorokausiarvo (98. %-piste) Vuorokausiarvojen mediaani 1 80 kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuosikeskiarvo 3 20 Talvikauden keskiarvo ( ) 2 20 ja uusiin mennessä alitettaviin raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuorokausikes kiarvo Korkeimmillaan pitoisuudet olivat heinäkuussa. Matalimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat alkutalvella.

19 18 Pitoisuus / Concentration (µg/m3) Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of SO2 in Sorsasalo in 2004 Ohjearvo tuntiarvolle / Guidline Value for 1 h: 250 µg/m3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guidline Value for 24 h: 80 µg/m * Kuukausi / Month tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet laskussa vuoteen 2000 asti. Vuoden 2004 keskiarvo nousi hieman edellisiä vuosia korkeammalle. 25 Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopiossa Mean annual concentrations of SO 2 in Kuopio Pitoisuus /Concentration (ug/m 3 ) Vuosi / Year Keskusta Sorsasalo

20 Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Siilinjärven Sorakujalla rikkidioksidia mitattiin vain tammi- ja helmikuussa. Mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Tuntiarvot Vuorokausiarvot siirtymäkauden raja-arvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuorokausiarvo (98. %-piste) * 250 Vuorokausiarvojen mediaani * 80 kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuosikeskiarvo * 20 Talvikauden keskiarvo ( ) (Mittaukset loppuivat ) 2 20 * = lyhyen mittausjakson vuoksi vertailua ei voi tehdä

21 20 ja uusiin mennessä alitettaviin raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuorokausikeskiarvo Pitoisuus / Concentration (µg/m3) Rikkidioksidipitoisuudet Sorakujalla v Concentrations of SO2 in Sorakuja in 2004 Ohjearvo tuntiarvolle / Guidline Value for 1 h: 250 µg/m3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guidline Value for 24 h: 80 µg/m Kuukausi / Month tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h

22 21 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2004 olivat Kuopiossa noin tonnia ja Siilinjärvellä noin 550 tonnia. Hajapäästöt Nonpoin sources 80 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2004 Emissions of Nitrogen Oxides in Kuopio 2004 Työ- ja maatalouskoneet workagriculture machines 490 t Kuopion Energia Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1393 t Tieliikenne Road traffic 695 t Muut päästölähteet Other sources 137 t PowerfluteOy Savon Sellu Paperboar factory 487 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2004 Emissions of Nitrogen Oxides in Siilinjärvi 2004 Fortum Lämpö Oy voimalaitos / Power plant 5 t Kemphos Oy laitokset / factory 174 t tieliikenne/ road traffic 326 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 44 t Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

23 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 µg/m 3 vuorokausiarvo 70 µg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Uusi, viimeistään alitettava raja-arvo tuntiarvolle on 200 µg/m 3 ja vuosikeskiarvolle 40 µg/m 3. Siirtymäkauden raja-arvo on tuntiarvon 98. prosenttipisteelle 200 µg/m 3. Uusi tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 µg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 µg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa

24 23 Kuopiossa Kasarmipuistossa tammi-joulukuussa ja Maaherrankadulla touko-joulukuussa mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (ug/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (ug/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 ) siirtymäkauden raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (ug/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (ug/m 3 ) Rajaarvo (ug/m 3 ) Tuntiarvo (98. % piste) (NO 2 ) k kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (ug/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (ug/m 3 ) Rajaarvo (ug/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) 29 * 30 * = mittaustulosten vähäisyyden vuoksi vertailua raja-arvoon ei voida tehdä ja uusiin mennessä alitettaviin raja-arvoihin:

25 24 NO 2 tuntikeski arvo vuosikes kiarvo Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Korkein mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (ug/m 3 ) 105 (*) 17 (*) Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (*) = mittaustulosten vähäisyyden vuoksi tulos ei tilastollisesti edustava Kasarmipuistossa typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan toukokuusta syyskuuhun ja korkeimmillaan maalis-huhtikuussa. Huhtikuussa Kasarmipuistossa typpidioksidin vuorokausiohjearvo ylittyi lievästi. Maaherrankadulla pitoisuudet olivat korkeimmillaan joulukuussa. Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa v Concentrations of NO 2 Kasarmipuisto 2 in Pitoisuus /concentration (ug/m 3) Kuukausi / Tuntiarvo / Value for 1 Vuorokausiarvo / Value for 24

26 25 Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla v Concentrations of NO 2 in Maaherrankatu in 2004 Pitoisuus / Concentration Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 alkaen. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Joka tapauksessa typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi. Vuoden 2004 vuosikeskiarvo oli edellisten vuosien tasoa. Pitoisuudet Maaherrankadulla olivat samaa tasoa kuin Kasarmipuistossa. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä. 5.5 Mitatut Typpidioksidipitoisuuksien pitoisuudet Siilinjärvellä vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Mean annual concentrations of 2 NO i Siilinjärven Sorakujalla mitatut 2 n Kasarmipuisto typen oksidien pitoisuudet 80 ) suhteessa ohjearvoihin: Pitoisuus / Concentration (ug/m 3 ) NO X Mitattu pitoisuus (ug/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 ) siirtymäkauden raja-arvoon: 0 NO X Mitattu pitoisuus Raja-arvo (ug/m ) Vuosi (ug/m / Year 3 )

27 26 Tuntiarvo (98. %-piste) (NO 2 ) kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus (ug/m 3 ) Raja-arvo (ug/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) ja uusiin mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammihuhtikuussa.

28 27 ) 3 Pitoisuus / Concentration (ug/m 3 ) Typpidioksidipitoisuudet Siilinjärven Sorakujalla v ( 0 Concentrations of NO 2 in Siilinjärvi Sorakuja in Kuukausi / Tuntiarvo / Value for 1 Vuorokausiarvo / Value for 24 h

29 28 6. HIILIMONOKSIDI (CO) 6.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2004 olivat 3390 tonnia. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä. Jonkin verran hiilimonoksidipäästöjä tulee myös epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun poltosta. HIILIMONOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2004 Emissions of carbon monoxide in Kuopio 2004 Hajapäästöt / Nonpoint sources 573 t Tieliikenne / Road traffic 2817 t 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita.

30 29 Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa tammi-huhtikuussa ja Maaherrankadulla toukojoulukuussa mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Tuntikeskiarvot 8 tunnin keskiarvot Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (ug/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (ug/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) 2,6-5,9 0,4-2,0 20 Raja-arvo (ug/m 3 ) 1,3-2,5 0,4-1, Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin kesällä, jolloin autoliikenteen pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi pääsee parhaiten laimenemaan ympäristöön. Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) Hiilimonoksidipitoisuudet Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla v Concentration of CO in Kasarmipuisto and in Maaherrankatu in Kuukausi / Month Tuntikeskiarvo / Mean Value for 1 h 8 tunnin keskiarvo / Mean Value for 8 h Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Kasarmipuistossa vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Vuonna 2004 toukokuussa mittaus siirtyi Maaherrankadun mittausasemalle.

31 30 Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Vuoden 2004 vuosikeskiarvo pyöristyi hieman korkeammaksi edellisiin vuosiin verrattuna. Maaherrankadun mittauspisteessä hiilimonoksidipitoisuuksiin vaikuttaa lähikatujen ja pysäköinti- ja pihaalueiden liikenne sekä ajoittain myös työkoneet. Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hiilimonoksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopion keskustassa Mean annual concentrations of CO in City Centre of Kuopio Vuosi / Year

32 31 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 µg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (µg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla Tavoitearvo vuodelle 2010 on µg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on µg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 µg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 µg/m 3 ylittyessä.

33 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo (µg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona Väestön tiedottamiskynnys Tuntiarvot AOT /18000 O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot Tuntiarvot kasvukaudella ( ) alittivat kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon AOT 40:n (59% sallitusta). Otsonipitoisuudet olivat korkeimpia keväällä ja alkukesästä. Tällöin olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat ja kaukokulkeuma suurinta. Pitoisuus / Concentration Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa v Concentrations of Ozone in Kasarmipuisto in Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h 8 h keskiarvo / Value for 8 h

34 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna Otsonipitoisuudet vuosikeskiarvona olivat vuonna 2004 edellisen vuoden tasolla. 33 Pitoisuus / Concentration Otsonipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa Annual mean concentrations of ozone in Kasarmipuisto Vuosi / Year

35 34 8. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2004 olivat 666 tonnia ja Siilinjärvellä noin 50 tonnia. Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin energiantuotannosta ja tieliikenteestä. Vähäisemmässä määrin hiukkaspäästöjä tulee mekaanisen metsäteollisuuden prosesseista. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2004 Emission of particulate matter in Kuopio 2004 Tieliikenne / Road traffic 37 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 138 t Kuopion Energia, Haapa niemen voimalaitokset / Power plants 74 t Muut päästölähteet / Other sources 27 t Powerflute Oy Savon Sellu / Paperboard factory 390 t tieliikenne/ road traffic 17 t HIUKKASPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2004 Emissions of Particulate matter in Siilinjärvi 2004 Fortum Lämpö Oy voimalaitos / Power plant 2 t Savon Voima Lämpö Oy voimalaitokset / Power plants 2 t Kemphos Oy laitokset / factory 33 t

36 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Pääasiassa liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista peräisin olevat ns. hengitettävät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 10 µm, pääsevät hengitysteihin aiheuttaen hengityselinoireita ja lisäten hengityselinsairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvolle on 70 µg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu viimeistään alitettavat raja-arvot. Raja-arvo vuorokausiarvolle on 50 µg/m 3 ja vuosikeskiarvolle 40 µg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM10 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Mitattu pitoisuus Itkonniemellä Ohjearvo Vuorokausiarvo ja suhteessa viimeistään alitettaviin raja-arvoihin Kasarmipuistossa: PM10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo

37 36 Itkonniemellä: PM10 Itkonniemi Suurin mitattu pitoisuus Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Kasarmipuistossa ja Itkonniemellä selvästi korkeimmillaan huhtikuussa. Hengitettäville hiukkasille annettu ohjearvo ylittyi molemmilla mittausasemilla huhtikuussa. Pitoisuus / Concentration (ug/m 3 ) Pienhiukkasten (PM10) pitoisuudet Kuopiossa vuonna 2004 Concentrations of PM10 in Kuopio in 2004 Kasarmipuisto Itkonniemi Kuukausi / Month

38 37 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Itkonniemellä pienhiukkaspitoisuuksia on mitattu vuodesta 1998 ja aikaisemmin vuonna Nykyisin pitoisuudet Itkonniemellä ovat alle puolet kymmenen vuotta aikaisemmin mitatuista pitoisuuksista. Viime vuosina pitoisuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi. 50 Pienhiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvot Annual mean concentrations of PM10 in Pitoisuus / Concentration Vuosi / Year Itkonniemi Keskusta Petonen Sorakuja 8.4 Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Siilinjärven Sorakujalla suhteessa ohjearvoon: PM10 Mitattu pitoisuus Sorakujalla Ohjearvo Vuorokausiarvo

39 38 ja suhteessa viimeistään alitettaviin raja-arvoihin SPM10 Suurin Rajaarvo määrä Ylitysten osorakuja mitattu r pitoisuus (µg/m a 3 ) kvuorokausiarvo u j Vuosikeskiarvo a Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhtikuussa. Tällöin ylittyi myös vuorokausiohjearvo. Sallittujen ylitysten määrä 100 Pienhiukkasten (PM10) pitoisuudet Sorakujalla vuonna 2004 Concentrations of PM10 in Sorakuja in Pitoisuus / Concentration (ug/m 3 ) Kuukausi / Month Sorakujalla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu joulukuusta 2002 lähtien. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot eivät ole muuttuneet. Pitoisuustaso on samaa suuruusluokkaa Kuopion keskustan ja Itkonniemen pitoisuuksien kanssa.

40 39 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Rikkivetypäästöt Kuopiossa vuonna 2004 olivat 22 tonnia laskettuna rikkinä. Kuopiossa ainoa merkittävä paikallinen rikkivetypäästöjen lähde on Poweflute Oy Savon Sellun tehtaat. 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 µg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Vuorokausiarvot Pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason. Korkeimmillaan pitoisuudet olivat huhtikuussa. Myös heinä-elokuussa oli hieman kohonneita pitoisuuksia.

41 40 Pitoisuus / Concentration Hajurikkipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of TRS in Sorsasalo in 2004 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 10 µg/m 3 * Kuukausi / Month * alle 75% aineistoa TRS 2. sr vrk 10. ILMANLAATUINDEKSI 10.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Kasarmipuiston mittaustuloksista laskettu indeksiarvo on päivittynyt tunnin välein Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ylläpitämällä ilmanlaatusivulle ( Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueelle.

42 41 Ilmanlaatuindeksin luonnehdinnat INDEKSI LUONNEH- DINTA TERVEYS VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET 0-50 Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä Välttävä Epätodennäköisiä Huono Mahd. herkillä yksilöillä Erittäin huono Mahd. herkillä väestöryhmillä pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiarvojen määräytyminen NDEKSI CO 1 h (mg/m3 ) NO 2 1 h (ug/m3) SO 2 1 h (ug/m3) O 3 1 h (ug/m3) PM 10 1 h (ug/m3) TRS 1 h (ug/m3) Indeksiarvot Kuopiossa ja Siilinjärvellä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 48. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,15 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,27% ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 2,42% ajasta, tyydyttävää 37,2% ajasta ja hyvää 60,0% ajasta. Korkein indeksiarvo oli 18. huhtikuuta, jolloin se oli 275. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa.

43 42 Ilmanlaatuindeksi Kuopiossa vuonna 2004 Air Quality Index in Kuopio 2004 Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index ERITTÄIN HUONO / VERY BAD HUONO / BAD VÄLTTÄVÄ / PASSABLE TYYDYTTÄVÄ / FAIR HYVÄ / GOOD Kuukausi / Month Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 26. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,14 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,14% ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 0,72% ajasta, tyydyttävää 8,8% ajasta ja hyvää 90,2% ajasta. Korkein indeksiarvo oli 9. huhtikuuta, jolloin se oli 480. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa. Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index Ilmanlaatuindeksi Siilinjärvellä vuonna 2004 Air Quality Index in Siilinjärvi 2004 ERITTÄIN HUONO / VERY BAD HUONO / BAD VÄLTTÄVÄ / PASSABLE TYYDYTTÄVÄ / FAIR 0 HYVÄ / GOOD Kuukausi / Month

44 MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 11.1 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. TÄRKEIMMÄT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2004 (tuhatta tonnia) TIELIIKENNE 1225 KUOPION ENERGIA, FOSSIILINEN PÄÄSTÖ KUOPION ENERGIA, EI- FOSSIILINEN PÄÄSTÖ POWERFLUTE OY SAVON SELLU, EI-FOSSIILINEN PÄÄSTÖ POWERFLUTE OY, FOSSIILINEN PÄÄSTÖ Metaania muodostuu fossiilisista polttoaineista, soilla, kaatopaikoilla ja yleensä biomassan maatuessa. Nautakarja on myös merkittävä metaanin lähde. Metaani on vaikutukseltaan erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Kuopiossa merkittävimmät metaanipäästöjen lähteet ovat kaatopaikat ja kotieläinten pito. Kuopion kaatopaikoilta aiheutuvan metaanipäästöt ovat noin t vuodessa. Kotieläintalouden metaanipäästöt ovat noin 300 tonnia vuodessa. Vuonna 2004 liikenteen metaanipäästöt Kuopiossa olivat 23 tonnia.

45 11.2 Hiilivedyt 44 Dityppioksidia eli ilokaasua vapautuu typpilannoitteista, typpihapon valmituksesta, polttoprosesseista ja maankäytön muutoksista. Myös henkilöautojen katalysaattorit aiheuttavat dityppioksidin päästöjä. Kuopiossa merkittävimmät dityppioksidin lähteet ovat toisaalta energiantuotanto ja toisaalta metsät, pellot ja suot. Energiantuotannon dityppioksidipäästö on noin 50 tonnia vuodessa. Metsistä, soilta ja pelloilta dityppioksidia vapautuu ilmakehään noin 35 tonnia vuodessa. Vuonna 2004 liikenteen aiheuttama dityppioksidipäästö Kuopiossa oli 20 tonnia. Ilmaan pääseviä haihtuvia hiilivetyjä ovat mm. pakokaasuihin jääneet palamattomat polttoaineet ja liuotinhöyryt. Niitä kutsutaan nimellä VOC-yhdisteet (volatile organic compounds). VOC-päästöjä Kuopiossa aiheuttavat eniten liikenne, polttoaineiden varastointi ja rakennustuote- ja muovituoteteollisuus. Hiilivedyt ja typenoksidit muodostavat auringonvalon vaikutuksesta alailmakehän otsonia. HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2004 ÖLJYVARASTOT 4 t VEST-WOOD SUOMI OY 60t OY SCANTARP AB 73 t UPM-KYMMENE WOOD OY 9 t TIELIIKENNE 327 t TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 240 t RAIDELIIKENNE 3 t HAJAPÄÄSTÖT 540 t FENESTRA OY 94 t VESILIIKENNE 60 t 11.3 Raskasmetallit

46 45 Raskasmetalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Raskasmetalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien raskasmetallien päästöt ilmaan vuonna 2004 olivat seuraavat: Raskasmetalli (kg/a) Kuopion Energia/Haapaniemi Powerflute Oy Savon Sellu As Cd Co Cr Ni Pb V Zn Hg 15,1 2,15 8,6 27, ,1 3,9 0,2 -,- 2,1 6,5 2,0 -,- 94 0,03 As = arseeni Cd = kadmium Co = koboltti Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

47 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästömäärissä ei yleensä ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuonna 2004 tsoin rikkidioksidipäästöt nousivat edellisestä vuodesta, sillä polttoturpeen huonon laadun vuoksi vuoksi energiantuotannossa jouduttiin käyttämään aiempaa enemmän raskasta polttoöljyä. Vuonna 2004 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,15% ajasta, huonoksi 0,27% ajasta, välttäväksi 2,4%, tyydyttäväksi 37,2% ajasta, ja hyväksi 60,0% ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa, jolloin kohollaan olivat lähinnä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Talvikuukausina ei esiintynyt ilmanlaadun kannalta ongelmallisia inversiotilanteita. Myös Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,14 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,14% ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 0,72% ajasta, tyydyttävää 8,8% ajasta ja hyvää 90,2% ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustaajaman ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotantoja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. Vuonna 2004 pitoisuustasot olivat hieman edellistä vuotta suuremmat. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Kuopion Kasarmipuiston mittausasemalla mitattiin kuitenkin typpidioksidin vuorokausiohjearvon ylitys maaliskuussa. Otsonipitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Pitoisuudet jäivät selvästi alle (59%) kasvillisuuden suojelemiseksi annetun otsonin tavoitearvon (AOT40). Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuudet ovat olleet samalla tasolla vuodesta 1994 lähtien. Selvitysten mukaan vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvot. Vuonna 2004 huhtikuu oli ongelmallisin hengitettävän

48 47 pölyn osalta. Tällöin ohjearvo ylittyi sekä Kuopion kaikilla mittausasemilla että Siilinjärven keskustaajamassa. Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus aloitettiin helmikuussa Sorsasalossa. Pitoisuudet olivat suurimmillaan 40 % ohjearvosta.

49 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 sivu 1/8

50 LIITE 1 sivu 2/8 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saat seuraavasta linkistä:

51 LIITE 1 sivu 3/8 ITKONNIEMI Osoite: Malminkatu 9 (Sandelsinkatu 14), KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 92 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee esikaupunkialueella, jossa on pien- ja kerrostaloja. Päästölähteitä ovat pientalojen erillislämmitys ja liikenne sekä Itkonniemellä sijaitseva teollisuus. Malminkadun liikennemäärä 1600 autoa/vrk, josta raskasta liikennettä 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettu

52 LIITE 1 sivu 4/8 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: API, malli 400 / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

53 LIITE 1 sivu 5/8 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO X, CO, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Thermo Environmental, malli 48 / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO x : Monitor Labs, malli 9841B / Kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu

54 LIITE 1 sivu 6/8 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: SO2, Haisevat rikkiyhdisteet Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Powerflute (ennen M-Real) Oyj Savon Sellun tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi Asema on ollut toiminnassa ja sen toiminta on aloitettu uudelleen SORAKUJA

55 LIITE 1 sivu 7/8 Osoite: Sorakuja, SIILINJÄRVI Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM 10, NO 2, NO, SO 2 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 129 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Siilinjärven keskustaajamassa kauppakeskuksen laajan pysäköintialueen reunalla. Lähin merkittävä pistelähde on Kemphos Oy:n tuotantolaitokset. Muita lähistön päästölähteitä ovat Savon Voima Lämpö Oy:n pienet kaukolämpövoimalaitokset. Lähiteiden liikenne on autoa/vrk, josta raskasta liikennettä on n. 3%. Valtatie 5 on n. 200 m:n päässä ja siellä liikennetiheys on autoa/vrk ja maantie 559 on n. 170 m:n päässä ja siellä liikennetiheys on autoa/vrk, joiden raskaan liikenteen osuus on 7%. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / Kemiluminesenssi SO2:Thermo Environmental, malli 43A / UV- fluoresenssi Aseman toiminta aloitettu