VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012

Transkriptio

1 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2012 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2013

2 TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt noin 270 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 18 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Vuosi 2012 oli maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempi. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Varkauden kaupungintalon sääasemalla lämpötilan vuosikeskiarvo oli 3,8 C. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi ja jatkui sellaisena myös helmikuun. Keväällä maalis-huhtikuussa vuorottelivat pakkasjaksot ja runsaat lumisateet. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin rikottiin jo helleraja. Koko kesän vallitsi sateinen säätyyppi. Sateiset säät jatkuivat aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja esiintyi ensimmäisiä syyspakkasia. Ensilumi satoi lokakuun lopussa. Marras- ja joulukuussa pakkaset ja lumisateet taas vuorottelivat. Vuonna 2012 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m 3. Vuonna 2012 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 7-27 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 7 μg/m 3. Vuonna 2012 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 8-34 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 9 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattava korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2012 Päiviönsaarella 79 μg/m 3, Pääterveysasemalla 59 μg/m 3 ja Taulumäellä 96 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2012 oli Päiviönsaarella 27 μg/m 3, Pääterveysasemalla 11 μg/m 3 ja Taulumäellä 16 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta Vuonna 2012 pitoisuudet olivat kauttaaltaan hieman alhaisempia kuin vuonna Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat tammi-maaliskuussa sekä joulukuussa.

3 Vuonna 2012 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna kertaa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella vuonna μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot olivat vuonna 2012 Päiviönsaarella hieman alhaisempia kuin vuonna Vuonna 2012 aloitettiin pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 6,2 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2012 Päiviönsaarella 1-5 μg/m 3, Pääterveysasemalla 1-5 μg/m 3 ja Taulumäellä 1-2 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2012 samaa tasoa kuin vuonna 2011.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pölyepisodit Varkaudessa vuonna PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Varkaudessa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 3 Päästöt Varkaudessa vuosina LIITE 4 LIITE 5 Tunnusluvut vuosien mittauksista Pitoisuustuuliruusut komponenteittain ja mittausasemittain

5 1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2012 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A-Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelystä vastaa puolestaan Ins. (YAMK) Juha Pulkkinen.

6 2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

7 3 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2012 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 61), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Ahlströminkatu 6) olevalla sääasemalla. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET VARKAUDESSA VUONNA 2012 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Päiviönsaari liikenne/teollisuus x x x Pääterveysasema teollisuus/kaupunkitausta (esikaupunki) x x x Taulumäki liikenne/teollisuus x x Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1. Mittausaseman ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista

8 4 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7 ja liitteessä 3. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2011, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2011 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2012 oli maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempi. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Varkauden kaupungintalon sääasemalla lämpötilan vuosikeskiarvo oli 3,8 C. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi. Kylmä sää jatkui helmikuussa, joskin välissä oli lumisateita ja myös lyhyt suojasään jakso. Maaliskuussa sää vaihteli nopeasti pakkasten ja runsaiden lumisateiden välillä. Aivan maaliskuun lopulla mitattiin sekä selvästi plusasteita että myös kuukauden kovimmat pakkaset. Pakkasia ja sateita jatkui huhtikuussakin. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin lähestyttiin jo helleraja. Kesä alkoi epävakaisena, sateisena ja tavanomaista viileämpänä. Sateinen sää jatkui koko heinäkuun. Kesä päättyi elokuussa edelleen varsin vaihtelevaan ja ajoittain sateiseen säähän. Sää pysyi sateisena myös syksyn alussa syyskuussa, joskin lämpötila oli tällöin tavanomaista korkeampi. Tavanomaista lämpimämpi sää jatkui aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja esiintyi ensimmäisiä syyspakkasia. Ensilumi satoi lokakuun lopussa. Marraskuun alussa sää jälleen lämpeni huomattavasti, mutta marraskuun viimeisellä viikolla sää kylmeni

9 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiku Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 5 huomattavasti uudelleen tuoden mukanaan pakkasia ja lumisateita. Joulukuussa hyvin kylmät pakkasjaksot ja runsaat lumisateet vuorottelivat. 35 Ilman lämpötila Varkauden kaupungintalolla vuonna oc Lämpötila Keskiarvo Sademäärä Varkauden kaupungintalolla vuonna Sademäärä (mm) Sademäärä

10 6 Vuonna 2013 vallitsevat tuulensuunnat Varkaudessa olivat kaakosta ja etelästä. VARKAUDEN KAUPUNGINTALON SÄÄASEMAN TUULIRUUSU VUONNA 2013

11 TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2012 olivat Varkaudessa noin 900 tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuonna 2012 päästöt olivat noin 100 t pienemmät kuin edellisenä vuonna Typen oksidien päästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) hajapäästöt työkoneet raideliikenne vesiliikenne tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2012 yhteensä 676 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2012 yhteensä 104 t). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2012 noin 100 t pienemmät kuin vuonna Typenoksidipäästöjen jakauma Varkaudessa v raideliikenne työkoneet 1 % 9 % vesiliikenne 1 % tieliikenne 12 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % hajapäästöt 1 % Stora Enso Oyj 75 %

12 8 Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

13 9 5.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2012 olivat seuraavat NO 2 Tuntiarvot Vuorokausiarvot Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) ja suhteessa mennessä alitettaviin raja-arvoihin NO 2 Tuntikeskiarvo Vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä ja suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun raja-arvoon NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesällä ja korkeimmillaan tammi-maaliskuussa sekä loka-joulukuussa. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Pääterveysasemalla.

14 Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

15 Pitoisuus (ug/m3) 11 Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Päiviönsaarella pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta Pitoisuudet laskivat aina vuoteen 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Vuonna 2012 pitoisuudet kaikilla mittausasemilla olivat alhaisempia kuin vuonna Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella pääosin peräisin tieliikenteestä. 25 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki 0

16 HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2012 olivat noin 270 tonnia. Vuodelta 2012 raportoidut hiukkaspäästöt olivat hieman pienemmät kuin vuonna Hiukkaspäästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) hajapäästöt työkoneet tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2012 yhteensä 156 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2012 yhteensä noin 95 t). Stora Enso Oyj:n hiukkaspäästöt vuonna 2012 olivat hieman pienemmät kuin vuonna Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hiukkaspäästöjen jakauma Varkaudessa v hajapäästöt 36 % työkoneet 2 % tieliikenne 2 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % Stora Enso Oyj 59 %

17 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin rajaarvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m 3.

18 14 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella olivat PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2012 katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat alkusyksystä syyskuussa.

19 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Pääterveysaseman PM 10 -mittaus lopetettiin vuonna 2011lopussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ovat hieman laskeneet vuodesta 2010, jolloin mitattu vuosikeskiarvo oli korkeimmillaan. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema 6.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla aloitettiin vuoden 2012 alussa. Pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa, joka oli vuoden kylmin kuukausi. Heinäkuun kohonneet pienhiukkaspitoisuudet voivat liittyä kaukokulkeumaan. Joulukuun kohonneet pitoisuudet johtuvat lämmityksen ja tieliikenteen päästöistä.

20 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla vuonna 2012 oli 6,2 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vertailuarvoa aiemmilta vuosilta ei ole, koska PM 2,5 -mittaukset Pääterveysasemalla aloitettiin vuonna Pölyepisodit vuonna 2012 Varkaudessa Varkauden keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2012 maaliskuun lopulta huhtikuun puoleen väliin. Toinen vähäisempi PM 10 -episodi ajoittui marras-joulukuun vaihteeseen. Tämä episodi johtui pakkasjaksosta. Seuraavassa kuvassa hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuva osoittaa PM 10 -episodien esiintymistä vuoden 2012 aikana Varkauden Päiviönsaaren PM10-tuntipitoisuudet v PM10 Huonon ilmanlaadun raja

21 Pitoisuus (ug/m3) 17 Pääterveysasemalla pienhiukkaspitoisuudet olivat selvimmin koholla helmikuun pakkasjakson aikana. Samaan aikana mittausasemalla olivat lievästi koholla myös PM 10 -pitoisuudet. Myös maaliskuun alussa ja jaoulukuussa pakkasjaksojen aikana olivat lyhyen aikaa koholla sekä PM 2,5 - että PM 10 -pitoisuudet. Seuraavassa kuvassa pienhiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 50 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuva osoittaa PM 2,5 - episodien esiintymistä vuoden 2012 aikana Varkauden Pääterveysaseman PM2,5-tuntipitoisuudet PM2,5 Huonon ilmanlaadun raja 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2012 olivat 18 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat luvun puolivälissä. Päästöt ovat pienentyneet selvästi kahden viime vuoden aikana.

22 18 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) Stora Enso Oyj 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 7.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Vuonna 2012 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot

23 Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 19 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2012 Pääterveysasemalla ja Päiviönsaarella hieman korkeampia kuin Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukesästä ja marraskuussa. keväällä ja alkukesästä. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet eivät merkittävästi vaihdelleet vuoden aikana. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

24 Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2012 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 20 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Taulumäellä v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuoden 2010 jälkeen erityisesti Pääterveysasemalla pitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi. Myös Päiviönsaarella ja Taulumäessä pitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran vuodesta ,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v ,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0

25 21 8. ILMANLAATUINDEKSI 8.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

26 Indeksiarvot Varkaudessa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Pääterveysasemalla ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensivät kohonneet pienhiukkaspitoisuudet helmikuussa, heinäkuussa ja joulukuussa. Talvikuukausien heikentynyt ilmanlaatu on yhteydessä vallinneisiin pakkasjaksoihin. Varkauden Pääterveysaseman ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Myös Päiviönsaarella ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä tai tyydyttävä. Selvästi heikompi ilmanlaatu oli keväällä katupölyjakson aikana maalishuhtikuussa. Varkauden Päiviönsaaren ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

27 23 Taulumäellä ilmanlaatu oli valtaosin hyvä. Tammikuun lopulla Taulumäellä ilmanlaatua heikensivät koholla olleet typpidioksidin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Varkauden Taulumäen ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

28 24 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut 2000-luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuosina pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt olivat jonkin verran pienemmät kuin vuonna Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina olleet suurempia kuin aiempina vuosina. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2012 jäivät selvästi alle ohje- ja rajaarvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan kylminä talvikuukausina. Mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella jäivät alle ohje- ja raja-arvotasojen. Katupölyn vaikutus hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin näkyi maalis-huhtikuussa.hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella kasvussa lähes koko 2000-luvun alun ajan. Vuodesta 2010 pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. Vuonna 2012 Varkaudessa aloitettiin pienhiukkasten pitoisuusmittaus Pääterveysasemalla. Pitoisuus Pääterveysasemalla kuvaa koko Varkauden kaupunkialueen pienhiukkasten taustatasoa. Pitoisuustaso vuonna 2012 Pääterveysasemalla alitti ilmanlaatuasetuksen tavoitetasot. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2012 erityisesti Pääterveysasemalla jonkin verran alhaisempia kuin vuonna Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2012 samaa tasoa kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta 2003, mutta vuonna 2011 pitoisuuksien kasvu jyrkästi taittui. Pitoisuuksien lasku on mitä ilmeisimmin yhteydessä siihen, että Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöt kääntyivät selvään laskuun samaan aikaan. Vuonna 2012 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan talvella helmi-maaliskuussa ja joulukuussa sekä toisaalta keväällä huhtikuussa katupölyaikaan. Talvella pakkasilla ilmanlaatua heikensivät typpidioksidin ja pienhiukkasten kohonneet pitoisuudet. Huhtikuussa katupölyepisodin aikana koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuu-

29 25 det. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksissa ei ollut selvää vuodenaikaisvaihtelua.

30 26 LIITE 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

31 27 KAUPUNGINTALO Osoite: Ahlströminkatu 6 (kaupungintalo), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: Lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä Näytteenottokorkeus: 20 m maanpinnasta, 78 m merenpinnasta Ympäristö: Sääasema sijaitsee kaupungin keskustassa olevan kaupungintalon katolla. Mittauskorkeudella ympäristö on avoin ja suhteellisen tasainen, joten tulokset kuvaavat hyvin alueen vallitsevia sääolosuhteita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääparametrit: Vaisala WXT 510 Sääaseman toiminta on aloitettu sääasema siirrettiin kaupungintalon katolla hieman toiseen paikkaan.

32 28 PÄIVIÖNSAARI Osoite: Wredenkatu 5 (Wredenkadun ja Taipaleentien risteys), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 80 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa läpiajotie Vt23:n varrella pienen pysäköintialueen reunalla. Mittausaseman ympäristö on avointa liikenneympäristöä. Vt23:n liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 350 m:n päässä koillisessa. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu

33 29 PÄÄTERVEYSASEMA Osoite: Savontie 61 (Pääterveysasema), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 8 m maanpinnasta, 88 m merenpinnasta Ympäristö: Esikaupunkialueella Pääterveysaseman LVI-konehuoneessa sijaitseva mittausasema. Ympäristö on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa on puisto- ja metsäalueita välissä. Lähimmän kadun Savontien liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 3 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 1,6 km:n päässä kaakossa-etelässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu

34 30 TAULUMÄKI Osoite: Petroskoinkatu 7 (Taulumäen torin toripaviljonki), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS Näytteenottokorkeus: 5 m maanpinnasta, 86 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin liikekeskustan ja asuinalueiden välissä Taulumäen kauppatorilla toripaviljongissa sijaitseva mittausasema. Välitön ympäristön on avoin. Kauempana liike-, asuin ja hallintorakennuksia. Noin 35 m:n päässä sijaitsevan Petroskoinkadun liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk. Noin 75 m:n etäisyydellä sijaitsevat Osmajoentie ja Kauppakatu, joiden liikennemäärät ovat noin ja ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus lähiväylillä 2-3 %. Stora Enso Oyj:n tehdasalue sijaitsee 1-1,7 km:n etäisyydellä idässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi TRS: Monitor Labs, mallui 9850B Aseman toiminta on aloitettu

35 31 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattoreilla, joihon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Taulumäellä Monitor Labs, malli 9841B ja Päiviönsaarella sekä Pääterveysasemalla Environnement S.A. AC32M). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Päiviönsaarella on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Pääterveysasemalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta WXT 510. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on pyritty varmistamaan kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty.

36 32 Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Kaupungintalo lämpötila 100 % Kaupungintalo tuulennopeus 100 % Kaupungintalo tuulensuunta 100 % Kaupungintalo RH 100 % Kaupungintalo paine 100 % Kaupungintalo sademäärä 100 % Päiviönsaari NO 93 % Päiviönsaari NO 2 93 % Päiviönsaari TRS 94 % Päiviönsaari PM10 94 % Pääterveysasema NO 100 % Pääterveysasema NO2 100 % Pääterveysasema TRS 100 % Pääterveysasema PM2,5 100 % Taulumäki NO 92 % Taulumäki NO2 92 % Taulumäki TRS 96 % Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

37 33 LIITE 3 PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne raideliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj 676 Varkauden Aluelämpö Oy 6 tieliikenne 104 vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet 83 hajapäästöt 12

38 34 HIUKKASPÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy <1 1 <1 <1 1 4 tieliikenne työkoneet 5 5 hajapäästöt Stora Enso Oyj 156 Varkauden Aluelämpö Oy 4 tieliikenne 6 työkoneet 5 hajapäästöt 95

39 35 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj 18

40 36 LIITE 4 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo

41 37 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo

42 38 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu * Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 27 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 24 * Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava

43 39 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu Helmikuu * Maaliskuu * 34 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu * 10 9 Elokuu * Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo * = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

44 40 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Rajaarvo TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

45 41 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu * Heinäkuu * Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 28 * Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo 50 50

46 42 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset 35 35

47 43 PIENHIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m3) (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) PÄÄTERVEYSASEMALLA 2012 Tammikuu 14 Helmikuu 31 Maaliskuu 14 Huhtikuu 8 Toukokuu 10 Kesäkuu 7 Heinäkuu 17 Elokuu 8 Syyskuu 10 Lokakuu 9 Marraskuu 10 Joulukuu 18 WHO:n esitys ohjearvoksi 25 PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA (ug/m3) ,2 Raja-arvo 25 WHO:n esitys ohjearvoksi 10 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu 2 3 1,0 0,9 Helmikuu 3 4 1,0 0,8 Maaliskuu 2 8 0,4 0,8 Huhtikuu 1 2 0,9 0,6 Toukokuu 2 4 0,9 0,9 Kesäkuu 1 2 1,9 1,2 Heinäkuu 1 1 1,4 0.8 * Elokuu 2 4 1,6 1,5 Syyskuu 0 3 0,7 0,6 Lokakuu 5 1 0,8 0,8 Marraskuu 2 3 1,6 0,8 Joulukuu 6 * 1 0,4 1,1 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava

48 44 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu 2 6 1,0 0,6 Helmikuu ,0 1,5 Maaliskuu ,3 1,8 Huhtikuu ,1 1,5 Toukokuu ,9 3,0 Kesäkuu 3 6 5,5 * 1,7 Heinäkuu 5 6 1,3 3,0 Elokuu 7 7 2,6 3,7 Syyskuu ,8 2,3 Lokakuu 8 8 1,4 2,1 Marraskuu 9 1 2,9 4,6 Joulukuu 3 * 1 3,2 1,1 Ohjearvo (*) = tulos ei tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) TAULUMÄELLÄ Tammikuu 2 1 1,0 1,6 Helmikuu ,0 0,8 Maaliskuu 3 1 1,0 0,6 Huhtikuu 1 3 0,8 0,5 Toukokuu 2 3 1,7 0,9 Kesäkuu 1 2 1,2 0,9 Heinäkuu 1 3 1,4 1,0 Elokuu 1 2 1,2 0.5 * Syyskuu 1 1 0,6 0,6 Lokakuu 3 1 0,6 0,7 Marraskuu 1 1 0,7 0,5 Joulukuu 3 1 0,7 1,0 Ohjearvo

49 45 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m3) VARKAUDESSA Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki ,4 1, ,2 2,0 1, ,5 1,0 0, ,3 0,8 0, ,7 0,9 0, ,5 1,3 0, ,6 1,2 0, ,5 1,6 0, ,7 1,6 0, ,5 1,5 0, ,7 2,1 0, ,5 1,0 0, ,5 0,8 0,4

50 46 LIITE 5 NO-PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA 2013

51 NO 2 -PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA

52 48

53 TRS-PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA

54 PM 10 -PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA

55 PM 2,5 -PITOISUUSRUUSUT VARKAUDEN MITTAUSASEMILLA VUONNA